Uskovan terveys

Suomessakin asiaa on tutkittu.

Kirkon tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus, Itsemurha ja uskonnollisuus (Hannu Sorri) pohtii uskonnollisuuden ja itsemurhien suhdetta toisiinsa. Samalla tutkimus selvittää mielenterveysongelmien suhdetta uskonnollisuuteen.

Tutkimus on valitettavan vanha mutta ilmeisen asiantuntevasti tehty, mm. kaikki käytetyt tilastolliset menetelmät, joihin erilaiset tilastot perustuivat oli tarkoin kuvattu.

Tutkimuksen pohjatyö ja osin myös tutkimusaineisto perustuu toiseen, kansainvälisestikin ainutlaatuiseen tutkimuksen, jossa tutkittiin kaikki suomessa vuonna 1987 tapahtuneet itsemurhat.

Tulos on varsin yllättävä: uskonnollisuus lisää riskiä itsemurhaan, uskonnollisten mielenterveyden kuormitus on muita suurempi ja psykiatrisen diagnoosin saaneiden joukossa uskonnollisten diagnoosit ovat verrokkiryhmään verrattuna vakavampia (yleisiä mm. depressio ja psykoosi)

Uskonnollisella ihmisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ihmistä, joka osallistui aktiivisesti jonkin uskonnollisen yhteisön toimintaan tai muutoin on voitu todentaa hänen uskonnollisuutensa, esim. haastattelemalla jälkeen jääneitä omaisia, tutkimalla potilaskertomuksia jne.

Tutkimuksen mukaan itsemurhan tehneistä 18% oli uskonnollisia (siis uskonnollisesti aktiivisia toimijoita) mikä ylittää väestön keskiarvon tilastollisesti merkittävällä tavalla. Uskovien keskimäärin pienempää kynnystä hakeutua hoitoon ei pidetty selittävänä tekijänä, koska uskonnollisuutta tutkimuksen mukaan voi leimata myös selkeä hoidon vastaisuus (lähde mm. potilas- ja omaiskertomuket).

Lahkojen kohdalla vaikutus on kaksijakoinen, lahko voi joko vähentää tai lisätä itsemurha riskiä. Lahkojen usein tiukka linja itsemurhaan sekä tiivis sosiaalinen ympäristö ovat vähentäviä tekijöitä. Toisaalta tiukasti dogmaattinen ja tuomitseva lahkoympäristö voi vaikuttaa tutkimuksen mukaan täysin päinvastoin.

Tutkimus myös kertoo, että naisten osuus itsemurhaan päätyneistä oli uskonnollisten ihmisten ollessa kyseessä huomattavan korkea varrattuna tilastolliseen jakaumaan väestön keskuudessa keskimäärin.

Osin tätä selittää,että naisten osuus uskonnollisissa on miehiä suurempi mutta ei täysin, sillä ero oli suurempi kuin miesten ja naisten välinen jakautuma.

Tulokseen vaikuttaa ilmiselvästi myös se seikka, että mielenterveydeltään järkkyneet helposti hakevat apua myös uskontojen parista.

Tutkimus olikin tilastoinut erikseen ihmiset, joiden uskonnollisuus oli "herännyt" vasta itsemurhaa edeltävinä aikoina. Näitä tapauksia oli noin kolmannes uskonnollisten ryhmästä.

Useilla tässäkin ryhmässä olleista oli kuitenkin aikaisempina vuosina ollut uskonnollista aktiviteettia mutta se oli hiipunut ja virinnyt uudestaan vasta itsemurhaa edeltävinä aikoina.

Itsemurhaan päätyneet uskovat, jotka olivat jäähyväiskirjeessään käsitelleet kohtaloaan kuoleman jälkeen uskoivat yleensä pääsevänsä paratiisiin.

Itsemurhatavat poikkesivat myös toisistaan, uskovien itsemurha oli yleensä vähemmän väkivaltainen kuin ei uskovien kohdalla lukuun ottamatta poikkeusta: Uskovat miehet päättivät päivänsä keskimääräistä useammin ampumalla.

Itsemurhan tehneistä 18%:lla (otos, 1397 henkilöä kokonaisuudessaan, kaikki 1987 vuonna itsemurhan tehneet) oli uskonnollinen tausta, tästä 6 %:lla uskonnollisuus oli herännyt tai aktivoitunut uudestaan vasta itsemurhaa edeltävinä aikoina.

Luku on merkittävän suuri verrattuna uskonnollisten toimijoiden ryhmään väestössä keskimäärin.

Tutkimus tuli johtopäätökseen, että uskonnollisuudella ja itsemurhilla on yhteys, ero oli aivan liian suuri selitettäväksi tilastovirheellä.

Tutkimus löytyy kirjastoista.

Kyllähän sitä on tullut
joskus itsekin pohdittua,
uskovana. Mutta kai meitä
on joka lähtöön, kuin
raveissa hevosia.

Eniten minua ihmetyttää,
että seurakunnallisesti
johtoasemassa olevat
hermoilevat palstalla.
Se ei ole mielestäni
vielä ongelma, jos
riviuskis hermostuu
joskus, mutta, kun
voitellut julistajat
menettävät malttinsa,
alkaa horjua luottamus
ainakin niihin seurakuntiin,
joissa on liian herkästi
"syttyviä, tai tulistuvia"
julistajia.

joilla viiraa samalla lailla etsivät kaltaistensa seuraa. tutkimusten sijasta voisit vaikkapa ruveta tutkimaan raamattua. ;)