Aivan kuten voi jäljitellä rinnakkaisia aivoja peräkkäisellä von Neumannin koneella, voi myös periaatteessa jäljitellä jotakin von Neumannin koneen kaltaista rinnakkaiskoneistolla, ja juuri tämä on oma ehdotukseni: tietoiset ihmismielet ovat jonkinlaisia peräkkäisprosessoivia virtuaalikoneita toteutettuina ? tehottomasti ? rinnakkaiskoneistossa, jonka evoluutio on meille tuottanut.
- Daniel C. Dennett, Tietoisuuden selitys
Toisinsanoen ihmisen aivot ovat kone (hardware), joka pyörittää virtuaalikonetta (softwarea). Tästä seuraa, että software voidaan periaatteessa siirtää toiseen hardwareen, eli ladata esimerkiksi tietokoneeseen. Vertauksena voidaan käyttää shakkipeliä: shakkilauta on puinen tai muovinen levy, jonka päälle on maalattu mustia ja valkoisia neliöitä 8x8-kokoiseksi ruudukoksi. Sen päällä on puusta tai muovista valmistettuja nappuloita. Ovatko pelilauta ja nappulat peli? Eivät. Vasta säännöt ja nappuloiden asetelmat laudalla ovat peli, eivät nappulat ja pelilauta itsessään. Nämä säännöt ja asetelmat voidaan siirtää tietokoneeseen, jolloin tietokoneella voi pelata shakkia. Nappuloita ja pelilautaa ei tarvitse siirtää. Samoin on tietoisuuden kanssa: aivomassaa ei tarvitse siirtää, ainoastaan virtuaalikone, jota aivomassa pyörittää.
Toisena vertauksena voidaan käyttää musiikkia. CD-levy on muoviläpyskä, jossa on mikroskooppisen pieniä koloja tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Musiikki pelaa, kun CD-soitin lukee noita koloja laserilla. CD-systeemi on hardwarea, musiikki softwarea. Voimme siirtää musiikin CD-levyltä tietokoneeseen äänitiedostoksi ja kuunnella sitä edelleen. Tietokoneen sisässä on nyt ikäänkuin virtuaalisia ?koloja?, joita virtuaalinen CD-soitin lukee virtuaalilaserillaan. Jos ihmismieli siirretään koneen sisään, mieli täytyy siirtää virtuaalisiin aivoihin, jotka laitetaan virtuaalisen kehon sisään, ja virtuaalinen keho täytyy sijoittaa virtuaaliseen ympäristöön. Aivojen virtuaalikone on päässyt viimeinkin itselleen sopivaan virtuaalijengiin.
[Tähän väliin täytyy kertoa juttu sielusta. En usko sielun olemassaoloon, enkä tästä syystä myöskään sielun jälleensyntymään apinana tai virtahepona. Soulismi on pelkkää yksinkertaista, uskonnollista liirumlaarumia. Kerran eräs kristinuskoa kannattava ystäväni tarjoutui ostamaan sieluni 50 markalla ? tällaisella taktiikalla hän arveli todistavansa, että minäkin välitän sielustani ja uskon siihen sen verran, etten suostu myymään. Hänen spasmansa menivät täysin sekaisin, kun suostuin myymään sieluni heti ja aloin samantien kirjoittaa kauppakirjaa. Poloinen ei saanut sanaa suustaan vaan käveli järkyttyneenä ulos. Minun näkökulmastani katsoen olisin tienannut viisikymppiä tyhjästä, jos ystäväni olisi suostunut maksamaan. Hän ei ole kuitenkaan ottanut asiaa puheeksi sittemmin. Jos joku tämän blogin lukijoista haluaa ostaa sieluni esimerkiksi 5 eurolla, voin myydä sen. Myyn sen tietysti useampaan kertaan, jos ostajia löytyy enemmän.]
Jos tietoisuutemme on virtuaalikone, emmekö sitten elä tälläkin hetkellä tavallaan virtuaalimaailmassa? Kyllä. Itsetietoisuutemme on illuusio, jota aivot pitävät yllä. Oikeasti aivoissa ei ole mitään ?itseä?, se on pelkkä harha ? kuvitteellinen kapteeni, kuten Dennett sanoo. Tietoisuutemme on improvisoitu satu, jota kerromme itsellemme pystyäksemme toimimaan tässä maailmassa tehokkaasti. Jos siirrämme mielen tietokoneeseen, emme siirrä ?itseämme? vaan jatkuvasti muuttuvan, sekavan tarinan, joka täytyy saada jatkumaan. Kehomme solut kuolevat ja korvautuvat uusilla koko ajan, mutta silti kutsumme kehoamme samaksi kuin aina ennenkin; mielemme virtuaalikone muuttuu koko ajan, mutta kutsumme tietoisuuttamme tänään samaksi tietoisuudeksi kuin eilen, koska katsomme sitä mielemme luoman minäkuvan lävitse - mieli on peli, jossa asetelmat muuttavat sääntöjä ja säännöt muuttavat asetelmia. "Minä" on vain kangastus aivojen autiomaassa, mutta harvinaisen hyödyllinen kangastus.
Teksti lainattu:
http://mutantti.blogspot.com/
- Daniel C. Dennett, Tietoisuuden selitys
Toisinsanoen ihmisen aivot ovat kone (hardware), joka pyörittää virtuaalikonetta (softwarea). Tästä seuraa, että software voidaan periaatteessa siirtää toiseen hardwareen, eli ladata esimerkiksi tietokoneeseen. Vertauksena voidaan käyttää shakkipeliä: shakkilauta on puinen tai muovinen levy, jonka päälle on maalattu mustia ja valkoisia neliöitä 8x8-kokoiseksi ruudukoksi. Sen päällä on puusta tai muovista valmistettuja nappuloita. Ovatko pelilauta ja nappulat peli? Eivät. Vasta säännöt ja nappuloiden asetelmat laudalla ovat peli, eivät nappulat ja pelilauta itsessään. Nämä säännöt ja asetelmat voidaan siirtää tietokoneeseen, jolloin tietokoneella voi pelata shakkia. Nappuloita ja pelilautaa ei tarvitse siirtää. Samoin on tietoisuuden kanssa: aivomassaa ei tarvitse siirtää, ainoastaan virtuaalikone, jota aivomassa pyörittää.
Toisena vertauksena voidaan käyttää musiikkia. CD-levy on muoviläpyskä, jossa on mikroskooppisen pieniä koloja tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Musiikki pelaa, kun CD-soitin lukee noita koloja laserilla. CD-systeemi on hardwarea, musiikki softwarea. Voimme siirtää musiikin CD-levyltä tietokoneeseen äänitiedostoksi ja kuunnella sitä edelleen. Tietokoneen sisässä on nyt ikäänkuin virtuaalisia ?koloja?, joita virtuaalinen CD-soitin lukee virtuaalilaserillaan. Jos ihmismieli siirretään koneen sisään, mieli täytyy siirtää virtuaalisiin aivoihin, jotka laitetaan virtuaalisen kehon sisään, ja virtuaalinen keho täytyy sijoittaa virtuaaliseen ympäristöön. Aivojen virtuaalikone on päässyt viimeinkin itselleen sopivaan virtuaalijengiin.
[Tähän väliin täytyy kertoa juttu sielusta. En usko sielun olemassaoloon, enkä tästä syystä myöskään sielun jälleensyntymään apinana tai virtahepona. Soulismi on pelkkää yksinkertaista, uskonnollista liirumlaarumia. Kerran eräs kristinuskoa kannattava ystäväni tarjoutui ostamaan sieluni 50 markalla ? tällaisella taktiikalla hän arveli todistavansa, että minäkin välitän sielustani ja uskon siihen sen verran, etten suostu myymään. Hänen spasmansa menivät täysin sekaisin, kun suostuin myymään sieluni heti ja aloin samantien kirjoittaa kauppakirjaa. Poloinen ei saanut sanaa suustaan vaan käveli järkyttyneenä ulos. Minun näkökulmastani katsoen olisin tienannut viisikymppiä tyhjästä, jos ystäväni olisi suostunut maksamaan. Hän ei ole kuitenkaan ottanut asiaa puheeksi sittemmin. Jos joku tämän blogin lukijoista haluaa ostaa sieluni esimerkiksi 5 eurolla, voin myydä sen. Myyn sen tietysti useampaan kertaan, jos ostajia löytyy enemmän.]
Jos tietoisuutemme on virtuaalikone, emmekö sitten elä tälläkin hetkellä tavallaan virtuaalimaailmassa? Kyllä. Itsetietoisuutemme on illuusio, jota aivot pitävät yllä. Oikeasti aivoissa ei ole mitään ?itseä?, se on pelkkä harha ? kuvitteellinen kapteeni, kuten Dennett sanoo. Tietoisuutemme on improvisoitu satu, jota kerromme itsellemme pystyäksemme toimimaan tässä maailmassa tehokkaasti. Jos siirrämme mielen tietokoneeseen, emme siirrä ?itseämme? vaan jatkuvasti muuttuvan, sekavan tarinan, joka täytyy saada jatkumaan. Kehomme solut kuolevat ja korvautuvat uusilla koko ajan, mutta silti kutsumme kehoamme samaksi kuin aina ennenkin; mielemme virtuaalikone muuttuu koko ajan, mutta kutsumme tietoisuuttamme tänään samaksi tietoisuudeksi kuin eilen, koska katsomme sitä mielemme luoman minäkuvan lävitse - mieli on peli, jossa asetelmat muuttavat sääntöjä ja säännöt muuttavat asetelmia. "Minä" on vain kangastus aivojen autiomaassa, mutta harvinaisen hyödyllinen kangastus.
Teksti lainattu:
http://mutantti.blogspot.com/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.