Tuulivoiman tuotantokustannuksia on arvioitu suht paljon, hinnat ovat liikkuneet 60-85 €/MWh paikkeilla. Ei se investointikaan mikään halpa ole, luokkaa 1000-2000 €/kW.
Ainoat tavat saada tuulivoiman hintaa alas on tietty CF:n parantaminen tai investointikustannusten pienentäminen. Jos CF olisi vaikkapa 50 % olisi hinta jo 30-42 €/MWh.
Saa nähdä miten CF:ää pystytään parantamaan tuuliatlaksen valmistumisen jälkeen. VAikka selvityksen mukaan tunturialueilla tuuleekin niin laitosten käytettävyyteen vaikuttaa koneikkojen huurtuminen/jäätyminen ja sitä kautta mahdollisten huolto ja kunnossapitokustannusten kasvu sekä tietty CF:n huonontuminen.
Voi myös olla että tuuliset paikat ovat luonnonsuojelualueilla tai kaavat sellaisia ettei sinne haluta tuulivoimaa, esim hiihtokeskukset&lomakylät. No aika näyttää.
Tuulivoiman ja muidenkin uusiutuivien hintoja löytyy esim täältä
http://www.energia.fi/fi/julkaisut/selvitys%20uusiutuvan%20energian%20lis%c3%a4%c3%a4misen%20kustannuksista%20ja%20edist%c3%a4miskeinoista.pdf
ja täälä hinnaksi arviotu huomattavasti halvempi 53 €/MWh
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/38219/isbn9789522145444.pdf?sequence=1
Tarjanteen selvitys on hyvä herkkyystarkasteluselvitys eri tekijöiden suhteen.
Selvitykseen liittyy , ainakin vihreitä, ärsyttävä dilemma. Vihreiden yhtenä pääteemana on nostaa sähkön hintaa. Sähkön hinnan noston seurauksena kuitenkin ydinvoimasta tulee entistä houkuttelevampi ja taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto.
Ja kuka tästä hinnankorotuksesta hyötyy ja hieroo käsiään, on tietenkin sähkön tuottajat ja myyjät. Näyttää ettei sähköllä ole paljoa hintajoustoa vaan sähkö menee yhtälailla kaupaksi olipa hinta 40 €/MWh tai 50 €/MWh. Teoriassa (ei ehkä kuitenkaan käytännössä) olisi mielenkiintoista tietää milloin sähkön hinta alkaa vähentämään merkittävästi kulutusta. Vai onko metsäteollisuuden paon yhtenä syynä myös sähkön hinnan nousu?
Tuulivoima
28
2288
Vastaukset
- On iso omistaja
Voimayhtiöissä. Jos paperi ei tee kauppaansa, niin saapahan sähköstä kuitenkin hyvän hinnan.
- sivustakatsoja...
Onhan se hienoa, että jollekin tuulivoima-ala on niin tuttua että asioista voi keskustella kivoilla lyhenteillä, mutta ainakaan minun tietääkseni "CF", mikä sitten liekään, ei ihan yleissivistykseen kuulu, joten sille voisi tarjota edes jonkinlaista selitystä.
- kerroin
CF=Capacitty Factor. Vastaavia termi on käyttökerroin joka joskus on lontooksi kirjoitettu load factor. On kai niitä jotain muitakin termejä.
Termi tarkoittaa kuinka suuren osan laitos tuotti energiaa verrattuna vuotuiseen nimellistehon tuotantoon.
Tuulivoimalla tuo kerroin on keskimäärin liene 0.2-0.25. Ydinvoimalla suomessa yli 0.9-0.95 (olkiluoto pääsee aina silloin tällöin tuohon 0.95 käyttökertoimeen).
Eli jos laitos olisi ajanut vuoden 100% teholla tällöin vuotuinen käyttökerroin tai kapasiteettikerroin olisi 100%. Jos laitoksella ajettaisiin yli nimellis sähkötehon, (joka on mahdollista esimerkiksi lauhdelaitoksissa) kapasiteettikerroin olisi yli 100%.
Vesivoimalla lienee liki 100 %. sopivissa olosuhteissa, juuri ennen tulva-ajan alkamista voidaan päästä yli 100% tehon. Tällöin korkeusero ylä ja ala-altaan välillä on maksimissaan.
Termiä ei pidä sekoittaa ns käyettävyyteen joka voi tosin joskus merkata (ikimain) samaa kuin käyttökerroin. - oman sähkön kulutuksen yllä...
kerroin kirjoitti:
CF=Capacitty Factor. Vastaavia termi on käyttökerroin joka joskus on lontooksi kirjoitettu load factor. On kai niitä jotain muitakin termejä.
Termi tarkoittaa kuinka suuren osan laitos tuotti energiaa verrattuna vuotuiseen nimellistehon tuotantoon.
Tuulivoimalla tuo kerroin on keskimäärin liene 0.2-0.25. Ydinvoimalla suomessa yli 0.9-0.95 (olkiluoto pääsee aina silloin tällöin tuohon 0.95 käyttökertoimeen).
Eli jos laitos olisi ajanut vuoden 100% teholla tällöin vuotuinen käyttökerroin tai kapasiteettikerroin olisi 100%. Jos laitoksella ajettaisiin yli nimellis sähkötehon, (joka on mahdollista esimerkiksi lauhdelaitoksissa) kapasiteettikerroin olisi yli 100%.
Vesivoimalla lienee liki 100 %. sopivissa olosuhteissa, juuri ennen tulva-ajan alkamista voidaan päästä yli 100% tehon. Tällöin korkeusero ylä ja ala-altaan välillä on maksimissaan.
Termiä ei pidä sekoittaa ns käyettävyyteen joka voi tosin joskus merkata (ikimain) samaa kuin käyttökerroin.sillä suomesta lähtenyt ja lähtee nokiat ja metsäteollisuus pois eli yli 70%viennistä eli mitä tilalle.Ydinvoimaa lisää ja saadaan myydä sähköä maailman markkinoille ja kysyntä ei lopu ikinä sillä tuotteella vai haluaako nämä tuulivoima intoilijat saman kohtalon kuin islannille tuli eli konkurssi valtio sillä suomella ai ole muuta kuin metsäteollisuun ja tietotekniikka joka sekin menossa pois.
- Sitä luulis
oman sähkön kulutuksen yllä... kirjoitti:
sillä suomesta lähtenyt ja lähtee nokiat ja metsäteollisuus pois eli yli 70%viennistä eli mitä tilalle.Ydinvoimaa lisää ja saadaan myydä sähköä maailman markkinoille ja kysyntä ei lopu ikinä sillä tuotteella vai haluaako nämä tuulivoima intoilijat saman kohtalon kuin islannille tuli eli konkurssi valtio sillä suomella ai ole muuta kuin metsäteollisuun ja tietotekniikka joka sekin menossa pois.
Mutta Suomi pärjää, kun lakkaa uskomasta siihen, että suurin on aina kaunein:
Siis suurin voimala, nopein paperikone, levein paperikone.
Ne on ns bulkkia ja joskus tulee lopulta seinä vastaan. Kannattaa panna pienet hiljaiset insinöörit miettimään uusia asioita. Sieltä ne uudet asiat tulee, kun vanhat häviää pois..... - Generaattori siellä
kerroin kirjoitti:
CF=Capacitty Factor. Vastaavia termi on käyttökerroin joka joskus on lontooksi kirjoitettu load factor. On kai niitä jotain muitakin termejä.
Termi tarkoittaa kuinka suuren osan laitos tuotti energiaa verrattuna vuotuiseen nimellistehon tuotantoon.
Tuulivoimalla tuo kerroin on keskimäärin liene 0.2-0.25. Ydinvoimalla suomessa yli 0.9-0.95 (olkiluoto pääsee aina silloin tällöin tuohon 0.95 käyttökertoimeen).
Eli jos laitos olisi ajanut vuoden 100% teholla tällöin vuotuinen käyttökerroin tai kapasiteettikerroin olisi 100%. Jos laitoksella ajettaisiin yli nimellis sähkötehon, (joka on mahdollista esimerkiksi lauhdelaitoksissa) kapasiteettikerroin olisi yli 100%.
Vesivoimalla lienee liki 100 %. sopivissa olosuhteissa, juuri ennen tulva-ajan alkamista voidaan päästä yli 100% tehon. Tällöin korkeusero ylä ja ala-altaan välillä on maksimissaan.
Termiä ei pidä sekoittaa ns käyettävyyteen joka voi tosin joskus merkata (ikimain) samaa kuin käyttökerroin.Huipulla lisää palkkaa vaatii, jos se on hiukan reilummin mitoitettu. On vaan hiljaa ja tyytyväisenä murisee kovemmallakin tuulella. Raaka-aine, jota se jauhaa on ihan ilmaista, joka taas nykyaikana on aika harvinaista.
Sitten kun mylly väsyy ja nostetaan nosturin nokassa alas siitä saadaan kuparia, terästä ym käyttökelpoisia raaka-aineita uusien myllyjen rakentamiseen.
Ei tarvitse siirtää robotilla jonnekin satojen metrien syvyyteen ikuiseen loppusijoitukseen. - ehkä kaunista
Sitä luulis kirjoitti:
Mutta Suomi pärjää, kun lakkaa uskomasta siihen, että suurin on aina kaunein:
Siis suurin voimala, nopein paperikone, levein paperikone.
Ne on ns bulkkia ja joskus tulee lopulta seinä vastaan. Kannattaa panna pienet hiljaiset insinöörit miettimään uusia asioita. Sieltä ne uudet asiat tulee, kun vanhat häviää pois.....myös tuuilvoimalabusineksessa.
Kyllä tuulivoimakin seuraa ihan normi energiantuotannossa nähtyä perinteistä linjaa, suurempi yksikkökoko johtaa yleensä halvempiin tuotantokustannuksiin. pieni on kivaa ja nättiä mutta valitettavasti kallista.
Miksiköhän tuulivoimaloiden koko on kasvanut alun pienistä alle 1 MW yksiköistä tämän päivän 3 MW:n?
Kun ajatellaan suurtuotantoa ja vaikkapa suomen tavoitetta kasvattaa tuulivoimaa vaikkapa 1500 MW:n niin enpä usko että sitä voimayhtiöt alkavat tekemäänn 100 kw pärrillä vaan taitaa ennemminkin olla kymmenien ellei satojen isojen tuulivoimalaitosten keskitetty tuulipuisto se edullisin vaihtoehto. - Joku...
ehkä kaunista kirjoitti:
myös tuuilvoimalabusineksessa.
Kyllä tuulivoimakin seuraa ihan normi energiantuotannossa nähtyä perinteistä linjaa, suurempi yksikkökoko johtaa yleensä halvempiin tuotantokustannuksiin. pieni on kivaa ja nättiä mutta valitettavasti kallista.
Miksiköhän tuulivoimaloiden koko on kasvanut alun pienistä alle 1 MW yksiköistä tämän päivän 3 MW:n?
Kun ajatellaan suurtuotantoa ja vaikkapa suomen tavoitetta kasvattaa tuulivoimaa vaikkapa 1500 MW:n niin enpä usko että sitä voimayhtiöt alkavat tekemäänn 100 kw pärrillä vaan taitaa ennemminkin olla kymmenien ellei satojen isojen tuulivoimalaitosten keskitetty tuulipuisto se edullisin vaihtoehto.Perinteisesti näin on toki ollut, mutta vanha sananlasku "bigger, better, faster" ei ehkä lopulta olekaan ikuinen totuus, jota mantran tavoin hokemalla saavutettaisiin aina vaan suurempia voittoja.
Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa perinteinen maataloustraktori, viimeiset 50-vuotta traktori on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena, oikeastaan vain koko on kasvanut, mikä onkin loogista, sillä traktorin tuottavuus on usein suorassa suhteessa vetovoimaan, voimakkaampi traktori jaksaa vetää isompaa auraa, isommalla auralla kyntää nopeammin.
Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin ihmisen työn tuottavuudesta, kun traktorin ohjaksissa on vain yksi ihminen, ei traktorikuskin tuottavuutta voi parantaa työvoimaa vähentämällä, vaan ainoa tapa on suurentaa traktoria, tai siis näin on ollut tähän asti. Nykyään traktorit toki ovat vielä kasvamassa, mutta rajat alkavat jo häämöttää, nykytraktoreille ei enää löydy tarpeeksi suuria yhtenäisiä peltolohkoja, mistä syystä on pakko siirtää kalustoa teitse, tiesiirtymät kuitenkin asettavat tiettyjä rajoituksia etenkin kaluston leveyden suhteen. Eikä peltokaan tahdo enää kestää painavampaa kalustoa, vaan maan tiivistyminen alkaa olla ongelma.
Toisaalta tekninen kehitys alkaa maalailemaan kuvaa toisenlaisesta mahdollisuudesta, ehkäpä traktorin ohjaimiin ei tarvitakaan ihmistä?
Turvallisuus-alaa seuranneet tietävät että kamerat ja etenkin kuvantunnistus ohjelmat ovat kehittyneet valtavasti viimeaikoina. Toisaalta, traktoreihin palatakseni, nykyään alkaa traktoreissa näkymään navigointisateellitteihin perustuvia ajo-opastimia, ja jopa automaattiohjauksia, joiden käyttö toki toistaiseksi edellyttää vielä jatkuvaa valvontaa, eivätkä nämä vielä ihan yksistään pärjäisikään.
Traktorien automatiikka kuitenkin lisääntyy, ja kuljettajan rooli on monissa tehtävissä siirtymässä entistä selkeämmin valvontaan ja poikkeustilanteiden hallintaan varsinaisen ohjaamisen ja normaali rutiinien sijaan. Metsäkonepuolella on jo nähty kauko-ohjattava moto, jota hallitaan ajokoneista käsin, näin kahdesta ajokoneesta ja yhdestä motosta koostuvaa ketjua ohjataankin vain kahden ihmisen voimin.
Uskoakseni tulevaisuudessa tullaankin näkemään ensiksi erilaisia kauko-ohjattavia, ja autonomisia "orja-koneita", jotka osaavat pääasiassa ohjata itseään, mutta tarvitsevat etenkin turvallisuussyistä jatkuvaa valvontaa, jota tullaan todennäköisesti suorittamaan "isäntä-koneista", joista käsin ihmiskuljettaja kykenee käyttämään samanaikaisesti useampaa konetta. Lopulta tekniikka kuitenkin kehittynee riittävän luotettavaksi että ihminen voidaan tiputtaa ketjusta pois, ei toki kokonaan, mutta veikkaan että tulevaisuudessa työkoneet eivät välttämättä olekaan nykyisiä suurempia, niitä on vain entistä suurempia määriä entistä harvempien hallinnassa.
Myös tuulivoimassa suuruuden aika on tulossa tiensä päähän, toistaiseksi yksikkökoot ovat toki kasvaneet, mutta samalla kun myllyn tehoa kasvatetaan, kasvavat myös myllyn mittasuhteet, nykyään alkaa olla jo vaikea löytää tarpeeksi suuria nostureita suurimpien voimaloiden kasaamiseen.
Paluuta kilowattiluokkaan tämä ei välttämättä tarkoita, mutta loputtomiin eivät tuulimyllytkään voi kasvaa.
Tuulipuistot toki saattavat yleistyä, mutta toisaalta juuri se saattaa olla yksi hyvä syy keskittyä "hieman pienempiin" yksiköihin, sillä pienempiä on kuitenkin helpompi koota, ja osia helpompi kuljettaa. Jos markkinat olisivat suuremmat pienemmillä malleilla, niin niitä voitaisiin tuottaa paljon suuremmissa sarjoissa.
Ehkäpä, jos kansa innostuu tuulivoimasta, niin jopa kilowattiluokasta saattaisi löytyä se parhaiten myyvä malli, ja mikäli tuotanto saadaan pitkälle automatisoitua, niin tuotantokustannukset alentuvat, suunnittelukustannuksia unohtamatta ne kun suorastaan hukkuvat suurten sarjojen suuriin lukuihin. Ehkäpä sellaisessa tilanteessa olisi järkevintä kasata tuulipuistojakin pienehköistä yksiköistä. Kaikkein tärkeintä bisneksen teossa on kuitenkin taloudellinen kannattavuus, ja siinä suhteessa tärkein arvo on euroa per kilowatti, jos pienellä sarjatuotetulla myllyllä saadaan enemmän vastinetta euroille, niin niistä niitä tuulipuistoja kasataan.
- hinta vain kuluttajilla
Jos on esim. 150 neliön passiivirakennuksen oheen liitetty 10 kW pientuulivoimala (20 - 40 MWh), ainoastaan investoinnit merkitsevät. Hinnan suhteen mitä suurempi, sitä suurempi hyvityslasku. Joka tapauksessa fossiilisten polttoaineiden hinta nostaa ennen pitkää sähkön hintaa ylöspäin sinne 70-100 €/MWh, missä se ehti hetken jo olla.
Kuitenkin, aiemmasta esimerkistä:
- Tilojen lämmitys:2.25 MWh
- Tilojen lämmitysteho: 1.5 kW
... Ilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla ja tasavirtapuhaltimilla, yli 90 % hyötysuhde
... Lämpökaivo, 80 - 200 m, vesikiertoinen lattialämmitys ja käyttöveden lämmitys
- Kokonaisenergia: 6.3 MWh
... Aurinkopaneelikatto ja -julkisivu
10 kW pientuulivoimala (ylijäämäsähköä myyntiin)
= 2 000,00 - 4 000,00 € vuodessa hyvityslaskuina
kun Nord Pool -hinta on 100,00 € / MWh.
Itse rakennuskustannukset tässä ns. plusenergiarakennuksessa on 10 % suuremmat kuin normitalossa, joskus suurempi. Koska sähkö on ainoa, mitä kautta talo on liitetty kunnallistekniikkaan (ja sekin vain hyvityslaskuja varten), tulee investoinnit takaisin hyvin nopeasti: noin 6 - 10 vuodessa.- tuossa oli
ilmanvaihtojärjestelmä integroitu lämpökaivoon maalämpöpumpun kautta (ns. maakylmä ja kalliolämpö). Näin saadaan sekä ilmasta että maasta talteen lämpö tiloja ja käyttövettä varten. Aurinkoenergiajärjestelmä kattaa valaistuksen ja laitteiden tarvitseman sähköenergian ja pientuulivoimala on "varalaitteena" sähköautoja ja ylijäämäsähkön myyntiä varten.
- wileni
tuossa oli kirjoitti:
ilmanvaihtojärjestelmä integroitu lämpökaivoon maalämpöpumpun kautta (ns. maakylmä ja kalliolämpö). Näin saadaan sekä ilmasta että maasta talteen lämpö tiloja ja käyttövettä varten. Aurinkoenergiajärjestelmä kattaa valaistuksen ja laitteiden tarvitseman sähköenergian ja pientuulivoimala on "varalaitteena" sähköautoja ja ylijäämäsähkön myyntiä varten.
Millaisella akustolla tmv. systeemillä tuo aurinkoenergiajärjestelmä on laskettu?
- tuommonen
"itse rakennuskustannukseset tässä ns. plusenergiatalossa on 10% suuremmat kuin normitalossa..."
Kaikennäköistä paskaa sitä näkee suollettavan. - mittava
wileni kirjoitti:
Millaisella akustolla tmv. systeemillä tuo aurinkoenergiajärjestelmä on laskettu?
Noin 3 vuorokautta tai vähemmän kestävä virtajärjestelmä perustoimintoihin riittää. Tähän riittää vaikka yksi ylimääräinen sähköautokin, vaikka itsenäinen järjestelmä on aina parempi. Mikäli liittyy sähköverkkoon, voi varautua kuten yleistä sähkökatkoa varten. Osa kestää alle minuutin, osa venyy vuorokausiin ellei viikkoihin jolloin oma energiajärjestelmä on hyvä asia kun siinä on pieni akusto puskurina.
- perusteet :)
tuommonen kirjoitti:
"itse rakennuskustannukseset tässä ns. plusenergiatalossa on 10% suuremmat kuin normitalossa..."
Kaikennäköistä paskaa sitä näkee suollettavan.Malliesimerkissä normitalon päälle tulee noin 27 000,00 - 37 500,00 €. Harvemmin tuota enempää tarvitsee, paitsi jos jotain kartanoa rakentaa. Tuolloin kustannukset kasvaa jo muutenkin ja voikin miettiä mihin sellaista tilaa tarvitsee nykyaikana, kun suurperheet eivät ole 20 hengen kokoisia ja toiset 20 henkeä huoltamassa tilaa. Nykyään on hyvä jos on edes 5 hengen perhe ja automaatio ja lähes huoltovapaat laitteet hoitavat työt.
- tuhansia
perusteet :) kirjoitti:
Malliesimerkissä normitalon päälle tulee noin 27 000,00 - 37 500,00 €. Harvemmin tuota enempää tarvitsee, paitsi jos jotain kartanoa rakentaa. Tuolloin kustannukset kasvaa jo muutenkin ja voikin miettiä mihin sellaista tilaa tarvitsee nykyaikana, kun suurperheet eivät ole 20 hengen kokoisia ja toiset 20 henkeä huoltamassa tilaa. Nykyään on hyvä jos on edes 5 hengen perhe ja automaatio ja lähes huoltovapaat laitteet hoitavat työt.
Suomessa rakennetaan vuosittain noin 15.000 uutta omakotitaloa. Omakotitalon rakentaja miettii varmaan monta kertaa millaisen talon pykää ja käyttää apuna asiantuntijoita.
Miksi siis Suomessa ei rakenneta vuosittain kuin muutama noita "plusenergiataloja" jos ne olisivat vain kymmenkunta prossaa tavanomaista kalliinpia? - niin nähdään
perusteet :) kirjoitti:
Malliesimerkissä normitalon päälle tulee noin 27 000,00 - 37 500,00 €. Harvemmin tuota enempää tarvitsee, paitsi jos jotain kartanoa rakentaa. Tuolloin kustannukset kasvaa jo muutenkin ja voikin miettiä mihin sellaista tilaa tarvitsee nykyaikana, kun suurperheet eivät ole 20 hengen kokoisia ja toiset 20 henkeä huoltamassa tilaa. Nykyään on hyvä jos on edes 5 hengen perhe ja automaatio ja lähes huoltovapaat laitteet hoitavat työt.
Matalaenergiatalon tekee varmaankin tuolla lisäkustannuksella.
Mutta kuvailemaasi plusenergiataloa ei tee. - vaan investointia
tuhansia kirjoitti:
Suomessa rakennetaan vuosittain noin 15.000 uutta omakotitaloa. Omakotitalon rakentaja miettii varmaan monta kertaa millaisen talon pykää ja käyttää apuna asiantuntijoita.
Miksi siis Suomessa ei rakenneta vuosittain kuin muutama noita "plusenergiataloja" jos ne olisivat vain kymmenkunta prossaa tavanomaista kalliinpia?Uudisrakentaminen on yleensä muutaman prosentin luokkaa koko rakentamiskannasta. Tästäkin vain harva on kiinnostunut edes tietämään elinkaarikustannuksia, oli sitten kuinka suuret erot. Tuo 10 % on usein liian suuri lisäinvestointi ja lisääkin voi maksaa jos haluaa, mutta tosiasiassa harvemmin menee kalliimmaksi ellei tee päällekkäisyyksiä (esim. kaukolämpöön liittymismaksu yms. oma järjestelmä on turhaa, kun oma pienjärjestelmäkin hoitaa asian). Ei ole harvinaista, että kunnallistekniikkaan menee 10 000,00 - 20 000,00 € paikkakunnasta riippuen ja tuhdit käyttömäksut päälle. Kun tämän vähentää ja lisää uudet laitteet, saadaan lopulta noin 10 % tai hieman suurempi loppukustannus.
On mahdollista myös tehdä vanhoihin rakennuksiin saneeraus uusien standardien (passiivirakennukset ja plusenergiarakennukset) mukaan, mutta on rakennusliikkeiden ja energiayhtiöiden intressien mukaista tehdä saneeraus mahdollisimman vanhan standardin mukaan.
Kuten vanha sanonta on; ei ole tyhmää pyytää, mutta maksaa. Tätä voi soveltaa osin normitaloihin; monet ovat valmiita maksamaan vaikka ylimääräistä vaikka elinkaaren suhteen olisi huomattavasti edullisempia ratkaisuja. Suurin osa johtuu tosin pelosta suuria muutoksia kohtaan, mikä on Suomessa hyvin tavanomaista. Lisäksi huono kokemus 1970 "matalaenergiataloista" lisää ihmisten skeptisyyttä. Modernein ratkaisuin tehtyjä passiivirakennuksia löytyy pelkästään Euroopasta jo yli 20 000 (suurin osa Saksassa ja Ruotsissa) ja plusenergiarakennuksiakin on jo satoja. - ylempänä
niin nähdään kirjoitti:
Matalaenergiatalon tekee varmaankin tuolla lisäkustannuksella.
Mutta kuvailemaasi plusenergiataloa ei tee.27 000,00 - 37 500,00 € = 1 800,00 - 2 500,00 € / m² × 150 m² × 10 %
Tavanomaisen kivitalon kustannukset
http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BIFI%20esitteet/FI_Energiaviisas-esite.pdf
- eristänyt monia Ruotsin passiivirakennuksia
Sivuhuomautus:
- Monet päällekkäisyydet voi korvata ja säästää siten huomattavia summia - mainitaan
ylempänä kirjoitti:
27 000,00 - 37 500,00 € = 1 800,00 - 2 500,00 € / m² × 150 m² × 10 %
Tavanomaisen kivitalon kustannukset
http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BIFI%20esitteet/FI_Energiaviisas-esite.pdf
- eristänyt monia Ruotsin passiivirakennuksia
Sivuhuomautus:
- Monet päällekkäisyydet voi korvata ja säästää siten huomattavia summia... lämpökaivo, 80 -200 m
... aurinkopaneelikatto ja -julkisivu
10 KW pientuulivoimala (ylijäämäsähköä myyntiin)
Tuskin noita kaikkia vermeitä saat mainitsemallasi hinnalla. - siitä että
vaan investointia kirjoitti:
Uudisrakentaminen on yleensä muutaman prosentin luokkaa koko rakentamiskannasta. Tästäkin vain harva on kiinnostunut edes tietämään elinkaarikustannuksia, oli sitten kuinka suuret erot. Tuo 10 % on usein liian suuri lisäinvestointi ja lisääkin voi maksaa jos haluaa, mutta tosiasiassa harvemmin menee kalliimmaksi ellei tee päällekkäisyyksiä (esim. kaukolämpöön liittymismaksu yms. oma järjestelmä on turhaa, kun oma pienjärjestelmäkin hoitaa asian). Ei ole harvinaista, että kunnallistekniikkaan menee 10 000,00 - 20 000,00 € paikkakunnasta riippuen ja tuhdit käyttömäksut päälle. Kun tämän vähentää ja lisää uudet laitteet, saadaan lopulta noin 10 % tai hieman suurempi loppukustannus.
On mahdollista myös tehdä vanhoihin rakennuksiin saneeraus uusien standardien (passiivirakennukset ja plusenergiarakennukset) mukaan, mutta on rakennusliikkeiden ja energiayhtiöiden intressien mukaista tehdä saneeraus mahdollisimman vanhan standardin mukaan.
Kuten vanha sanonta on; ei ole tyhmää pyytää, mutta maksaa. Tätä voi soveltaa osin normitaloihin; monet ovat valmiita maksamaan vaikka ylimääräistä vaikka elinkaaren suhteen olisi huomattavasti edullisempia ratkaisuja. Suurin osa johtuu tosin pelosta suuria muutoksia kohtaan, mikä on Suomessa hyvin tavanomaista. Lisäksi huono kokemus 1970 "matalaenergiataloista" lisää ihmisten skeptisyyttä. Modernein ratkaisuin tehtyjä passiivirakennuksia löytyy pelkästään Euroopasta jo yli 20 000 (suurin osa Saksassa ja Ruotsissa) ja plusenergiarakennuksiakin on jo satoja.Useimmat omakotitalon rakentajat eivät ole kaltaisiasi haihattelijoita?
- ja miksi
Aivan täyttä sontaa nuo sun jutut.
200 metrin kaivo maksaa 6000 euroa.
10 kW tuulivoimala yli 10 000 euroa.
Aurinkopaneelit ja akusto 1300 euroo neliö eli vähintään 26 000 euroa!
Eli 150 neliön taloon yli 40 000 euron lisävermeet!!
Lämpökaivon tuotto ja paneeleiden tuotto jää kokonaan taloon ja sähköä voi myydä hyvissä oloissa saaristossa parilla tonnilla vuodessa.
Ketä sä yrität kusettaa ja miks? - lisäksi
ja miksi kirjoitti:
Aivan täyttä sontaa nuo sun jutut.
200 metrin kaivo maksaa 6000 euroa.
10 kW tuulivoimala yli 10 000 euroa.
Aurinkopaneelit ja akusto 1300 euroo neliö eli vähintään 26 000 euroa!
Eli 150 neliön taloon yli 40 000 euron lisävermeet!!
Lämpökaivon tuotto ja paneeleiden tuotto jää kokonaan taloon ja sähköä voi myydä hyvissä oloissa saaristossa parilla tonnilla vuodessa.
Ketä sä yrität kusettaa ja miks?10 kilowatin tuulimylly tuottaa maksimissaan sähköä jotain 10.000 kilowattituntia vuodessa.
Kun tukkusähkön hinta pyörii viiden sentin setuvilla/kWh, tuulimyllyn sähköä ei siis itse saisi käyttää lainkaan jos meinaisi saada sähkön myynnistä edes viissatasen.
Millaista haihattelua. - jA taas
vaan investointia kirjoitti:
Uudisrakentaminen on yleensä muutaman prosentin luokkaa koko rakentamiskannasta. Tästäkin vain harva on kiinnostunut edes tietämään elinkaarikustannuksia, oli sitten kuinka suuret erot. Tuo 10 % on usein liian suuri lisäinvestointi ja lisääkin voi maksaa jos haluaa, mutta tosiasiassa harvemmin menee kalliimmaksi ellei tee päällekkäisyyksiä (esim. kaukolämpöön liittymismaksu yms. oma järjestelmä on turhaa, kun oma pienjärjestelmäkin hoitaa asian). Ei ole harvinaista, että kunnallistekniikkaan menee 10 000,00 - 20 000,00 € paikkakunnasta riippuen ja tuhdit käyttömäksut päälle. Kun tämän vähentää ja lisää uudet laitteet, saadaan lopulta noin 10 % tai hieman suurempi loppukustannus.
On mahdollista myös tehdä vanhoihin rakennuksiin saneeraus uusien standardien (passiivirakennukset ja plusenergiarakennukset) mukaan, mutta on rakennusliikkeiden ja energiayhtiöiden intressien mukaista tehdä saneeraus mahdollisimman vanhan standardin mukaan.
Kuten vanha sanonta on; ei ole tyhmää pyytää, mutta maksaa. Tätä voi soveltaa osin normitaloihin; monet ovat valmiita maksamaan vaikka ylimääräistä vaikka elinkaaren suhteen olisi huomattavasti edullisempia ratkaisuja. Suurin osa johtuu tosin pelosta suuria muutoksia kohtaan, mikä on Suomessa hyvin tavanomaista. Lisäksi huono kokemus 1970 "matalaenergiataloista" lisää ihmisten skeptisyyttä. Modernein ratkaisuin tehtyjä passiivirakennuksia löytyy pelkästään Euroopasta jo yli 20 000 (suurin osa Saksassa ja Ruotsissa) ja plusenergiarakennuksiakin on jo satoja.Mitä tarkoitat kunnallistekniikalla? Entä missä Suomen kunnassa se maksaa 20 000 euroa?
Ei tuulisähkö ole liian kallista - mielelläni maksan siitä, etten tue fossilisilla tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Ihan vaan tulevia sukupolvia ajattelen kun niin teen.
- tuet,
hiilivoimaloita!
Jokaista tuulivoimakilowattia kohden pitää rakentaa hiilivoimaa varavoimaksi.
Lisäksi tulee vielä päästöt tuulivoimalan valmistamisesta.
Valitettavasti, Suomessa tuulivoimala on yksi huonoimmista vaihtoehdoista. - kiellettyä.
tuet, kirjoitti:
hiilivoimaloita!
Jokaista tuulivoimakilowattia kohden pitää rakentaa hiilivoimaa varavoimaksi.
Lisäksi tulee vielä päästöt tuulivoimalan valmistamisesta.
Valitettavasti, Suomessa tuulivoimala on yksi huonoimmista vaihtoehdoista.Tyhmyys ei ole kiellettyä, mutta sen osoittaminen ei juuri kannata edes täällä.
- Hyvällä Ilmainen
kiellettyä. kirjoitti:
Tyhmyys ei ole kiellettyä, mutta sen osoittaminen ei juuri kannata edes täällä.
On ilmaista. Suuret kokonaisuudet koostuvat pienistä puroista. Suomi on kytketty pohjolan mittaamattoman suuriin vesivoimaloihin, joten Suomen kahden prosentin voimaloille ei tosiaan tarvitse hiilivoimaloita rakentaa. Hiilivoimaloita on kaupungeissa yhdistetyssä lämmön/sähkön tuotannossa, jota nyt tarvitaan enimmin.
Tyhmille on turha selittää sähköinssinkään. tuet, kirjoitti:
hiilivoimaloita!
Jokaista tuulivoimakilowattia kohden pitää rakentaa hiilivoimaa varavoimaksi.
Lisäksi tulee vielä päästöt tuulivoimalan valmistamisesta.
Valitettavasti, Suomessa tuulivoimala on yksi huonoimmista vaihtoehdoista."Jokaista tuulivoimakilowattia kohden pitää rakentaa hiilivoimaa varavoimaksi."
Mistä kuulit tuollaisen jutun? Haiskahtaa pikku pikku ydinvoiman kannattajien apinoidulta jokeltelulta.
Mikäli sinulla on omatkin aivot, käytä niitä miettimällä näitä:
Ei kovin vaikeaa:
- Suomessa on liki 3GW vesivoimaa, joka on erittäin soveliasta säätövoimaksi. Mihin sitä voisi käyttää?
Astetta vaikeampaa:
- Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on myös ns. säätövoimamarkkinat. Mitä luulet siellä kaupattavan?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996204
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804812Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv993082Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p302902Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262145Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191526Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3371091Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?911079Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311006- 48784