Ihalainen puhuu taas enempiä puheenaiheeseen perehtymättä:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=45145
"
- Erityinen huolenaihe on maahanmuuttajanaisten saaminen työelämään. Työllistyminen on sitä vaikeampaa, mitä kauempaa maahanmuuttaja tulee. Euroopan ulkopuolelta tuleville naisille kulttuurinen kynnys työelämään on erityisen suuri ja sitä meidän on kyettävä madaltamaan, Ihalainen sanoi.
"
Ihalaisella on ilmeisen virheellinen, tai ainakin varsin homogeeninen, käsitys ulkomaalais-naisten taustoista. Juuri ne hyvinkoulutetut ulkomaalaiset (naiset), joita hän samassa kolumnissa peräänkuuluttaa maahanotettavksi ovat juuri niitä jotka ovat kotimaassan myös töissä. Useinmiten Helsinki on näille ulko-eurooppalaisille, joita voisimme ajatella työperustaisesti maahan ottavamme, ihan mukava pikkukaupunki. (kommentti tältä kuulta)
Toinenkin kommentti kolumnissa kiinnitti huomioni:
"
Hän patisti myös yrityksiä kantamaan oman vastuunsa maahanmuuttajien kieli- ja ammattikoulutuksesta sekä perheenjäsenten kotouttamisesta kuten hallitusohjelmassakin korostetaan.
"
Valitovallan pitäisi nyt aluksi ottaa jotain vastuuta tästä asiasta. Maassamme asuu useita ulkomaalaisia, joita ei tueta sentilläkään valtion puolelta - koskaan. Ei edes kielikoulutuksen muodossa. Tämän ryhmän muodostaa avioliiton kautta ja työperustaisesti maahan tulleet. Jostain kumman syystä Ihalaisen mielestä yritysten pitäisi tässä olla erityisen aktiivisia, vaikka samalla valtionhallinto makailee pankon päällä sikeitä vedellen. Sitäpaitisi useimmat yritykset hoitavat palveluksessaan olevien maahanmuuttajien ja heidän perheiden kielikoulutuksen mallikkaasti, kotouttamisenkin useinmiten vähintään tyydyttävästi.
Valtion virastojen "olette valitettavasti tällainen väliinputoaja" -politiikka ja luukultatoiseenjuoksutaen -käytäntö antaa Suomeen tulleille ulkomaalaisille naisille lähinnä yhden vaihtoehdon: alkaa vauvatehtaaksi - tai kauniimmin sanottuna kotiäidiksi, oli kotimaa sitten USA tai Burundi. Muihin vaihtoehtoihin ei tunnuta edes kannustavan. Miksei valtion käytäntö saa Ihalaiselta edes kritiikin puolikasta?
Käytännön esimerkkejä:
- työluvalla (siis väliaikaisesti) maahan tulleet eivät ole oikeutettuja useisiin suomalaisille tarjottaviin etuuksiin. Palkan toki pitäisi elinkulut kattaa, aina vain ei niin käy - esimerkiksi työriitatilanteessa.
- ensimmäiseen kahteen vuoteen vakituisella oleskeluluvalla Suomeen tullut ulkomaalaisen ei saa opintotukea. Väliaikaisella (esim. opiskelun perusteella annetulla) oleskeluluvalla tullut ei saa koskaan.
- jos puolison tulot ovat yli 1 700 eur/v, molemmilla valtion tarjoamilla perusteilla integroimisraha on 0 eur/kk. Lapsikorotus tulorajaan on muistaakseni 100 eur/kk per lapsi. Tämä koskee kaikkia maahantulijoita.
- jos suomalaisen miehen ulkomaalainen vaimo tulee Suomeen oleskeluluvalla 6-9 raskauskuukaudella, ei hän ole oikeutettu äitiysrahaan, eikä sitä myöden vanhempainrahaankaan. Ei edes, vaikka olisi ollut suomalaisen kanssa naimisissa useita vuosia ennen (puolison) Suomeen paluuta. Tapauksia on viime vuosilta kymmeniä. Erityisen syrjiväksi tämän säännön tekee se, että samassa tilanteessa olevan ETA-kansalaisen ulkomaalainen vaimo tämän edun saa; esimerkiksi saksalaisen miehen namibialainen vaimo. ETA-sopimus nimittäin velvoittaa Suomea kohtelemaan ETA-kansalaisia tasavertaisesti suomalaisiin nähden.
- pääsääntöisesti ulkomailla suoritettu tutkinto ei kelpaa Suomessa, ellei kyseessä ole yliopistotutkinto. Useinmiten edes yliopistotutkinnon ei katsota Suomessa olevan pätevä (pl. EU, USA ja jotkin muut maat). Tämä rajoittaa korkeamman koulutuksen saaneiden työllisyyttä Suomessa. Tällöin ainoa vaihtoehto ovat juuri ne koulutusta vataamattomat hanttihommat.
Siinäpä työsarkaa, muillekin kuin Ihalaiselle. Loppuun kiitos kissan nostamisesta kansakunnan pöydälle, toivon yhteiskunnallisen keskustelun aiheesta jatkuvan.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=45145
"
- Erityinen huolenaihe on maahanmuuttajanaisten saaminen työelämään. Työllistyminen on sitä vaikeampaa, mitä kauempaa maahanmuuttaja tulee. Euroopan ulkopuolelta tuleville naisille kulttuurinen kynnys työelämään on erityisen suuri ja sitä meidän on kyettävä madaltamaan, Ihalainen sanoi.
"
Ihalaisella on ilmeisen virheellinen, tai ainakin varsin homogeeninen, käsitys ulkomaalais-naisten taustoista. Juuri ne hyvinkoulutetut ulkomaalaiset (naiset), joita hän samassa kolumnissa peräänkuuluttaa maahanotettavksi ovat juuri niitä jotka ovat kotimaassan myös töissä. Useinmiten Helsinki on näille ulko-eurooppalaisille, joita voisimme ajatella työperustaisesti maahan ottavamme, ihan mukava pikkukaupunki. (kommentti tältä kuulta)
Toinenkin kommentti kolumnissa kiinnitti huomioni:
"
Hän patisti myös yrityksiä kantamaan oman vastuunsa maahanmuuttajien kieli- ja ammattikoulutuksesta sekä perheenjäsenten kotouttamisesta kuten hallitusohjelmassakin korostetaan.
"
Valitovallan pitäisi nyt aluksi ottaa jotain vastuuta tästä asiasta. Maassamme asuu useita ulkomaalaisia, joita ei tueta sentilläkään valtion puolelta - koskaan. Ei edes kielikoulutuksen muodossa. Tämän ryhmän muodostaa avioliiton kautta ja työperustaisesti maahan tulleet. Jostain kumman syystä Ihalaisen mielestä yritysten pitäisi tässä olla erityisen aktiivisia, vaikka samalla valtionhallinto makailee pankon päällä sikeitä vedellen. Sitäpaitisi useimmat yritykset hoitavat palveluksessaan olevien maahanmuuttajien ja heidän perheiden kielikoulutuksen mallikkaasti, kotouttamisenkin useinmiten vähintään tyydyttävästi.
Valtion virastojen "olette valitettavasti tällainen väliinputoaja" -politiikka ja luukultatoiseenjuoksutaen -käytäntö antaa Suomeen tulleille ulkomaalaisille naisille lähinnä yhden vaihtoehdon: alkaa vauvatehtaaksi - tai kauniimmin sanottuna kotiäidiksi, oli kotimaa sitten USA tai Burundi. Muihin vaihtoehtoihin ei tunnuta edes kannustavan. Miksei valtion käytäntö saa Ihalaiselta edes kritiikin puolikasta?
Käytännön esimerkkejä:
- työluvalla (siis väliaikaisesti) maahan tulleet eivät ole oikeutettuja useisiin suomalaisille tarjottaviin etuuksiin. Palkan toki pitäisi elinkulut kattaa, aina vain ei niin käy - esimerkiksi työriitatilanteessa.
- ensimmäiseen kahteen vuoteen vakituisella oleskeluluvalla Suomeen tullut ulkomaalaisen ei saa opintotukea. Väliaikaisella (esim. opiskelun perusteella annetulla) oleskeluluvalla tullut ei saa koskaan.
- jos puolison tulot ovat yli 1 700 eur/v, molemmilla valtion tarjoamilla perusteilla integroimisraha on 0 eur/kk. Lapsikorotus tulorajaan on muistaakseni 100 eur/kk per lapsi. Tämä koskee kaikkia maahantulijoita.
- jos suomalaisen miehen ulkomaalainen vaimo tulee Suomeen oleskeluluvalla 6-9 raskauskuukaudella, ei hän ole oikeutettu äitiysrahaan, eikä sitä myöden vanhempainrahaankaan. Ei edes, vaikka olisi ollut suomalaisen kanssa naimisissa useita vuosia ennen (puolison) Suomeen paluuta. Tapauksia on viime vuosilta kymmeniä. Erityisen syrjiväksi tämän säännön tekee se, että samassa tilanteessa olevan ETA-kansalaisen ulkomaalainen vaimo tämän edun saa; esimerkiksi saksalaisen miehen namibialainen vaimo. ETA-sopimus nimittäin velvoittaa Suomea kohtelemaan ETA-kansalaisia tasavertaisesti suomalaisiin nähden.
- pääsääntöisesti ulkomailla suoritettu tutkinto ei kelpaa Suomessa, ellei kyseessä ole yliopistotutkinto. Useinmiten edes yliopistotutkinnon ei katsota Suomessa olevan pätevä (pl. EU, USA ja jotkin muut maat). Tämä rajoittaa korkeamman koulutuksen saaneiden työllisyyttä Suomessa. Tällöin ainoa vaihtoehto ovat juuri ne koulutusta vataamattomat hanttihommat.
Siinäpä työsarkaa, muillekin kuin Ihalaiselle. Loppuun kiitos kissan nostamisesta kansakunnan pöydälle, toivon yhteiskunnallisen keskustelun aiheesta jatkuvan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen puolimiljoonainen työttömyyspääluku kertoo kaiken, mitä on tarvis tietää. Ei ulkomaalaisille voi tarjota eri kohtelua ja etuoikeuksia.
Syy: Siinä ei ole mitään järkeä!