Sirppiliiterin towerituomioistuin ei ole

Juttu:
HELSINGIN SANOMAT

Kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk) maaliskuun alussa kärsi tappion yksityiselämänsä suojaa koskeneessa oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa, hän tulkitsi, etteivät lautamiehet, maallikot, osaa tulkita lakia oikein.

Ammattituomari oli puolellani, pääministeri korosti. Hovioikeudessa tavataan.

Mutta tutkimuksen mukaan lautamiehet ovat pärjänneet - ainakin keskimäärin -aika hyvin.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Viive-Maria de Godzinsky ja Kaijus Ervasti selvittivät käräjäoikeuksien lautamiespäätöksiä vuodelta 1997. (Tuoreempaa tilastollista tutkimusta ei ole, mutta lautamiessysteemi on edelleen sama kuin ii vuotta sitten.)

Ja yllätys: lautamiespäätökset pärjäsivät hovioikeudessa yhtä hyvin kuin ammatti-tuomarien tekemät päätökset.

"Tuloksista ei ole havaittavissa, että erilaiset oikeuden kokoonpanot vaikuttaisivat siihen, kuinka usein päätös pysyy ennallaan hovioikeudessa", tutkija de Godzinsky sanoo.

Lautamiehet osoittivat Vanhasen tapauksessa rohkeutta olla eri mieltä ammattituomarin ja pääministerin kanssa.

Sama rohkeus näkyy myös Ervastin ja de Godzinskyn tutkimuksessa. Lähes puolessa äänestyksistä yksi lautamies oli eri mieltä kuin ammattituomari. Yli kolmanneksessa äänestyksistä kaikki lautamiehet olivat eri mieltä kuin ammattilainen. Lautamiehet vaativat usein kovempaa rangaistusta kuin ammattituomari.

Käräjäoikeus kaatoi kanden lautamiehen äänestyspäätöksellä Vanhasen kanteen Susan Ruususta ja tämän kirjan kustantajaa Kari Ojalaa vastaan.

"Huomasin, että ammattituomarin näkemys vastasi omaa näkemystäni ja myös syyttäjän näkemystä", Vanhanen totesi tuoreeltaan ja sanoi vievänsä asian hovioikeuteen.

Vanhasen syytteitä käräjillä komppasivat ammattituomari Merja Lahti sekä kokoomuksen mandaatilla lautamiehenä istuva Sinikka Moll. Nykysysteemissähän lautamiehet valitaan tehtävään poliittisin mandaatein.

Syytteiden hylkäämisen puolesta äänestivät helsinkiläisen kokoomusosaston puheenjohtaja Antti-Jussi Räihä ja Helsingin sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja Risto Kolanen.

Räihää ja etenkin Kolasta on jo syytetty politiikan sotkemisesta päätökseen. On ihmetelty, että oppositiopuolueen jäsen on tuomarina oikeustapauksessa, jossa asianomistajana on pääministeri. Kolasta on väitetty jääviksi.

Se on outoa.

Sillä lautamiesten puolueettomuuteen on luotettava. Tai sitten on kokonaan luovuttava systeemissä, jossa lautamiehet valitaan puoluepoliittisilla mandaateilla. Sillä jääviyden kannalta tilannetta ei olisi muuttanut tippaakaan se, että Vanhasen (kesk) tapauksessa oikeutta olisi jakanut keskustalainen lautamies.

Poliitikko lautamiehenä voi olla mvös oikea ongelma. Sellainen on kokoomuksen kansanedustaja Lyly Rajala. Hän toimii edelleen käräjäoikeuden lautamiehenä Oulussa. Eli samanaikaisesti säätää lakeja ja päättää tuomioista.

Viattomaltahan asia vaikuttaa, mutta se rikkoo koko demokratian periaatteen. Meillä Suomessakin edelleen toteutetaan sitä, mitä pariisilainen paroni Charles-Louis de Secondat de Montesquieu (1689- 1755) ehdotti vuonna 1748 teoksessa Lakien henki: vallan väärinkäytön estämiseksi eri ihmiset säätävät lait, päättävät tuomioista ja toimeenpanevat tuomiot. Sitä kutsutaan vallan kolmijako-opiksi.

Ongelmallisena Rajalan kaksoisroolia ovat pitäneet sekä oikeusministeri Tuija Brax (vihr) että oikeuskansleri Jaakko Jonkka.

Laki ei sitä kuitenkaan kiellä - mikä viittaa siihen, että laki on tehty huonosti. Neljä vuotta sitten oikeusministeriö lähetti kunnanvaltuustoille ja käräjäoikeuksille kirjeen, jossa ministeriö neuvoi valtuustoryhmiä olemaan valitsematta kansanedustajia lautamiehiksi.

Oulussa ei näköjään toteltu.

Nyt oikeusministeriössä halutaan uudistaa systeemiä. Tarkoitus on jatkossa käyttää lautamiehiä vain vakavissa rikosjutuissa, joista voi saada yli kaksi vuotta vankeutta. Se säästäisi rahaa. Tarkoitus on helpottaa käräjäoikeuksien ruuhkia lisäämällä ammattituomareiden määrää ja vähentämällä lautamiesten käyttöä.

Moni epäilee uudistusta. Turun yliopiston prosessioikeuden professori Antti Jokela ihmetteli lausunnossaan, että ehdotus on valmisteltu liian nopeasti ja liian pienessä virkamiestyöryhmässä. Lapin yliopiston lainkäytön professori Jyrki Virolaisen mukaan ehdotus on "tvnkämietintö , jolla haetaan vain säästöä.

Jyrkimmin uudistusta vastustavat lautamiesjärjestöt.

"On väitetty, ettei lautamiehillä ole mitään merkitystä, kun ne eivät tunne lakia. Mutta se on koko järjestelmän tarkoitus, etteivät lautamiehet saa olla oikeusoppineita", sanoo Lautamiesliiton puheenjohtaja Ilkka Hietaniemi.

Koko järjestelmän idea on se, että lautamiehet tuovat käräjäsaliin yleistä oikeus-tajua, maallikon ääntä. Maalais- tai kaupunkilaisjärkeä.

Kun Ervasti ja de Godzinsky kysyivät kansalaisilta, lisääkö lautamiesjärjestelmä heidän luottamustaan oikeuslaitokseen, hieman alle puolet vastasi kyllä. Vain joka kuudes vastaaja oli sitä mieltä, että lautamiehet vähentävät luottamusta.

"Ja kun oikeuden istunnoissa täytyy tuoda kaikki mandolliset asiat esiin, niin onhan se eri asia, että asioita seuraa yhden ihmisen sijaan neljä", Hietaniemi sanoo.

Ei lautamieheksi silti kuka tahansa innokas kansalainen kelpaa.

Lain mukaan alaikäraja on - hieman hämmentävästi - 25 vuotta. Aikuista elämänkokemusta pitää siis olla.

Voi silti pohtia, miksi suomalainen, joka saa äänestää, olla vaaleissa ehdolla ja säätää lakeja, ei saa tuomita oikeudessa.

Tässä menee siis raja siinä, paljonko nuorisoon on luottoa.

Ikärajan myös ymmärtää. Tuntuisi melko pahalta istua käräjäoikeudessa syytettynä, kun 18-vuotias hormonimyllerryksessä kiehuva poliittinen broileri äänestäisi monen vuoden vankeustuomion puolesta.

Yläikärajakin lautamiehillä on. Lautamies ei saa olla täyttänyt 63:a vuotta, kun nelivuotinen kausi alkaa. Vanhimmat lautamiehet ovat siis korkeintaan 66-vuotiaita. Elämänkokemusta heillä jo on. Viisaus on sitten tapauskohtaista.