Jotta Kioton ilmasto-sopimus astuisi voimaan, pitäisi 55% päästöistä saada sopimuksen taakse.
Tässä listaa suurimmista CO2-päästjen tuottajista:
USA 36.1-
Venäjä 17.4*
Japani 8.5!
Saksa 7.4
UK & P-Irlanti 4.3
Kanada 3.3
Italia 3.1
Puola 3.0
Ranska 2.7
Australia 2.1
Espanja 1.9
Tsekki 1.2
Alankomaat 1.2
Romania 1.2-
Belgia 0.8
Bulgaria 0.6
Kreikka 0.6
Unkari 0.5
Ilävalta 0.4
Tanska 0.4
SUOMI 0.4
Slovakia 0.4
Ruotsi 0.4
Viro 0.3
Norja 0.3
Portugali 0.3
Sveitsi 0.3
Irelanti 0.2
Latvia 0.2
Uusi Seelanti 0.2
Luxemburg 0.1
Islanti 0.0
Lihtenstein 0.0
Monako 0.0
- on ilmoittanut olevansa ratifioimatta sopimusta
* neuvottelee lievennyksistä
!on saanut lievennyksiä
38.3% osuus on siis jo menetetty. Jos Venäjä ei ratifioi sopimusta tai Japani ei ratifioi, on Kioto kuollut.
Ensisijaiseti hurraan sille, jos Kioto ei astu voimaan. Itse periaate taustalla on merkittävä, mutta jakoperusteet vähintäänkin kyseenasaisia. Eteenkin Suomen teollisuuden ympäristöinnovaatiot ja -investoinnit 1990-luvun alussa ovat jääneet sopimuksessa kokonaan huomitta. Suomen neuvottelukunnan lepsuudesta johtuen mm. Japani saa ja että Venäjä tulee saamaan (ei ratifioi muuten) käyttää laskennassa hiilinieluja (suot, metsät ym.), mutta Suomi ei. Yksi plussa on myös se, että keinottelumielessä ostetut ruskohiilivoimalat (itseasiassa niiden kiintiöt) menettävät arvonsa.
Tässä listaa suurimmista CO2-päästjen tuottajista:
USA 36.1-
Venäjä 17.4*
Japani 8.5!
Saksa 7.4
UK & P-Irlanti 4.3
Kanada 3.3
Italia 3.1
Puola 3.0
Ranska 2.7
Australia 2.1
Espanja 1.9
Tsekki 1.2
Alankomaat 1.2
Romania 1.2-
Belgia 0.8
Bulgaria 0.6
Kreikka 0.6
Unkari 0.5
Ilävalta 0.4
Tanska 0.4
SUOMI 0.4
Slovakia 0.4
Ruotsi 0.4
Viro 0.3
Norja 0.3
Portugali 0.3
Sveitsi 0.3
Irelanti 0.2
Latvia 0.2
Uusi Seelanti 0.2
Luxemburg 0.1
Islanti 0.0
Lihtenstein 0.0
Monako 0.0
- on ilmoittanut olevansa ratifioimatta sopimusta
* neuvottelee lievennyksistä
!on saanut lievennyksiä
38.3% osuus on siis jo menetetty. Jos Venäjä ei ratifioi sopimusta tai Japani ei ratifioi, on Kioto kuollut.
Ensisijaiseti hurraan sille, jos Kioto ei astu voimaan. Itse periaate taustalla on merkittävä, mutta jakoperusteet vähintäänkin kyseenasaisia. Eteenkin Suomen teollisuuden ympäristöinnovaatiot ja -investoinnit 1990-luvun alussa ovat jääneet sopimuksessa kokonaan huomitta. Suomen neuvottelukunnan lepsuudesta johtuen mm. Japani saa ja että Venäjä tulee saamaan (ei ratifioi muuten) käyttää laskennassa hiilinieluja (suot, metsät ym.), mutta Suomi ei. Yksi plussa on myös se, että keinottelumielessä ostetut ruskohiilivoimalat (itseasiassa niiden kiintiöt) menettävät arvonsa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiina on myös yksi merkittävimmistä COx päästöjen tuottajistä ja päästöt vain kasvavat (vuoteen 2030 mennessä öljyn kulutuksen on ennustettu kaksinkertaistuvan). Mikäs Kiinan rooli on, kun se tuosta listasta puuttuu - ja mistä toi lista on peräisin.
Kiina lasketaan kehittyväksi taloudeksi. Tästä syystä se ei ole mukana. Lista on UNFCC:n, eli YK:n, virallinen lista:
http://unfccc.int/resource/convkp.html
ja varsinainen dokumentti:
http://unfccc.int/resource/docs/convkp/kpeng.pdf
Internettiä selatessa törmäsin mielenkiintoiseen tietoon: USA:ssa päästökauppaa on harjoitetttu jo vuodesta 1997 mm. NOx- ja SOx-yhdisteiden osalta. Jos en väärin muista, niin kasvihuonekaasuista uupui vain CO2.
Onko esim. listalta löytyvillä Venäjällä ja Puolalla jo loppuun kehittynyt talous?
Mikäs se ruplan kurssi olikaan tänään....eh sorry
tähän kellonaikaan tänään?:)
Kioto kuoli havaintoon auringon aktiivisuudesta: suurempi kuin koskaan tuhanteen vuoteen.
Koska ei ole ihmisen CO2-päästöistä johtuvaa ilmaston lämpenemistä, ei Kioton sopimuksella ole muuta kuin ideologista perustetta.
Kun auringon tunnetut aktiivisuus ja passiivisuusjaksot laitetaan ilmaston pitkäikaisén lämpötilakäyrästön päälle, ovat ne likimain yhtenevät.
http://www.john-daly.com/press/sunspots.jpg
Lyhyen aikavälin poikkeamat selittyvät esim. pilvisyyden vaihtelulla.
Koko "kasvihuoneilmiö" on kausaalisuuden virheellinen arviointia. Samoin soiden "hiilinielu": soista vapautuu metaania, joka on CO2:ta monta kertaa tehokkaampi "kasvihuonekaasu". Metaanin vapautuminen siis kompensoi - mahdollisesti jopa ylikompensoi - CO2:n sitoutumisen. Ideologisista syistä asiaa ei vain ole haluttu selvittää.
Nostetaanpas päivityksen kera
Kiina 40?% -
Intia 10?%-
USA 36.1-
Venäjä 17.4-
Japani 8.5-
Kanada 3.3-
Ranska 2.7-
Australia 2.1-
Alankomaat 1.2-
Romania 1.2-
- merkityt maat ovat nyt ilmoittaneet olevansa ratifioimatta vuonna 2012 päättyvää ja uusinnan vaativaa Kioton sopimusta
KIOTO todellakin on kuollut
Kannatatko kansallista, vain Suomea koskevaa ilmastolakia?
Jos kannatat, mitä luulet sen vaikutusten olevan kansalliselle sosiaaliselle hyvinvoinnille, koska voimakkaasti alkaa näyttää siltä että Suomi olisi tässä asiassa yksin.
Onko tuo kovin Vihreä lista, Kiina ja Intia puuttuvat: joten lista taitaa "todistaa" läntistä pahaa...
Kalliit ympäristösopimukset ovat osoittaneet kelvottomuutensa: niiden "virreä" tavoite kun on ollut vain rasittaa läsimaisia teollisuusmaita.
Jotta hienoihin tavoitteisiin voidaan päästä on siis joko poistettava kiusalliset luvut tai velvoitettava vain joitakin maita ja maksatettava niillä vähemmän luonnonsuojelusta kiinnostuneiden maiden ympäristön suojelua.
Esimerkiksi Tarja Halonen on Afrikan matkoillaan vaatinut, että länsimaiden on maksettava investoinnit ja kehitysmailta ei saa vaatia liian tiukkoja tavoitteita.
Jos Kioton sopimus on kaatunut, niin se on vain hyvä asia.
NINEL