Valvominen on sitä, että tiellä kulkiessaan pitää silmänsä auki ja tietää, mihin on menossa.
Niin ei mene, minne tuuli sattuu kuljettamaan.
"Valvokaa sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä..."
Niin ei mene, minne tuuli sattuu kuljettamaan.
"Valvokaa sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä..."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joh.3:6. Lihasta syntynyt on lihaa, Hengestä syntynyt on Henkeä.
7. Älä hämmästy, että sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
8. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on laita jokaisen, joka on syntynyt Hengestä."
Silmiä ja korvia on kahdenlaisia, lihallisia ja hengellisiä. Lihallisilla näemme tien tai kadun, jota pitkin kuljemme, ihmisen, joka tulee vastaan.
Hengen silmin näemme lähimmäisemme kasvot, vaikkei hän ole lähimaillakaan tai Hengen korvin kuulemme Jumalan kehotuksen: "Mene viemään ruokaa sille ja sille henkilölle". Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Hengen silmät ja korvat kehittyvät näkemään paremmin ja kuulemaan herkemmin, kun keskustelemme Jumalan kanssa.
Aamulla kotoa lähtiessämme emme tiedä, minne Herra kehottaa meitä menemään. Tuuli, jonka huminan kuulemme, muttemme tiedä mistä se tulee ja minne se menee, johdattaa meitä joka hetki. On myös toisenlaisia tuulia, joiden riepoteltavaksi ei kannata mennä. Pyhän Hengen tuulen tunnistaa sisäisestä rauhasta, jonka Hän antaa.
Ei Eliakaan löytänyt Herraansa ukkosmyrskystä eikä maanjäristyksestä, vaan vienosta tuulen hyminästä (1.Kun.19:11-12). Tässä on nykyihmisellekin paljon opittavaa.
"Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa selvitä kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä." (Luuk.21:36)
Siunausta:)))))
Jeesus sanoi: *Valvokaa&rukoilkaa.*
Vaeltakaamme Hengessä, niin emme lihan himoa täytä.