tosiasioita kaksisuuntaisesta

bipolin

Luin huolestuneena tällä palstalla esiintyviä väitteitä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Olen itse ollut kaksisuuntainen 35 vuotta ja hankkinut kaiken mahdollisen tiedon sairaudestani.

Tässä muutamia korjauksia vääriin luuloihin:

1. Kaksisuuntainen ei parane,vaan sen kanssa on elettävä koko elämä.

2. Sairaus voi olla täysin oireeton sopivilla lääkkeillä. Itse olen ollut oireeton yli neljä vuotta.

3. Lääkitsemättömistä kaksisuuntaisista merkittävä osa (joidenkin lähteiden mukaan 20 %) tekee itsemurhan.

4. Vitamiineilla ja rohdoksilla ei voi riittävästi lääkitä kaksisuuntaista; riittävät lääkkeet ovat lääkärin määräämiä, useimmiten monen lääkkeen yhdistelmiä. Oikeaa lääkitystä joudutaan usein etsimään ja kokeilemaan pitkän aikaa.

5. Kaksisuuntainen voi olla persoonallisuushäiriöinen siinä missä muutkin ihmiset. Kaksisuuntaisuus sinänsä ei aiheuta persoonallisuushäiriötä, vaikkakin muuttaa käytöstä erittäin paljon varsinkin maniassa tai hypomaniassa (=manian lievempi muoto).

6. Kaksisuuntaisuuteen vaikuttaa liittyvän tavallista useammin luovuus ja vaihteleva lahjakkuus. Toisaalta kaikki kaksisuuntaiset eivät ole lahjakkaita tai luovia.

7. Lääkitty kaksisuuntainen on kumppanina yhtä hyvä tai huono kuin terve ihminen.

136

8586

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oinaski

      Nyt tuli viestin täydeltä asiaa.Turhia hörhötyksiä on täälläkin esiintynyt katteettomine lupauksineen.

    • oikaisusta!

      Itsekin bipona olen vähän katsellut tämän palstan outoja käsityksiä ko. sairaudesta ja jättänyt sitten koko palstan seuraamisen, vain silloin tällöin pistäydyn. Kiitos asiallisesta viestistä Bipolin!

    • täydelliseltä

      lääketeollisuuden mainokselta tuo kirjoitelma. Seuraavassa analyysiä kaiken mahdollisen tiedon lisäksi kaksisuuntaisesta.

      1. Lääketeollisuuden täyttä manipulaatiota on se, ettei kaksisuuntaisesta voi parantua.

      2. Kaksisuuntainen voi siis olla oireeton, varsinkin silloin kun siitä paranee. Tosin silloin ei enää ole kaksisuuntainen, vaan terve.

      3. Eipä ole ainakaan minusta vielä henki lähtenyt vaikka lääkkeetön olen.

      4. Höpö höpö, vai monen lääkkeen yhdistelmiä, syököön kuka haluaa.

      5. Tämä saattaa jopa pitää paikkansa.

      6. Näinhän ne väittävät.

      7. Kuten myös lääkkeetön kaksisuuntainen voi olla kumppanina yhtä hyvä tai huono kun terve. Ja myös silloin kun kaksisuuntaisesta on parantunut.

      Höpö höpö jorinat elinikäisestä lääkityksestä ja kaksisuuntaisen kroonisuudesta voi heittää romukoppaan. Paitsi jos haluaa ikänsä olla lääketeollisuutta lihottava numero psyykelääkkeiden kulutustilastoissa.

      • bipolin

        1. Kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kaksisuuntaisesta parane. Oireeton voi olla pitkiäkin aikoja, mutta sairaus säilyy. Geenejä, jotka aiheuttavat sairauden ei voi vaihtaa.

        2. Mistä lienee olet saanut päähäsi, että kaksisuuntaisesta paranee?

        3. Oletko yleensä koskaan sairastanut kaksisuuntaista? Ja se, että pari- kolmekymmentä prosenttia lääkitsemättömistä bipoista tekee itsarin tarkoittaa myös sitä, ettei 70-80% tee sitä. Tarkoitinkin, ettei riskiä kannata ottaa.

        4. Kannattaa syödä, vaikkei haluaisikaan. Its syön vain yhtä lääkettä ja olen täysin oireeton, MUTTA EN PARANTUNUT.

        5. Pitää paikkansa.

        6. Ja väite pitänee paikkansa.

        7. Lääkkeetön kaksisuuntainen on kumppanina yhtä hyvä tai huono seuraavaan episodiin asti. Parantumishoureet voi jättää omaan arvoonsa.


      • ,...

        ja mm hiv pysyy oireettomana lääkityksellä. Meinasitko, että oireettomina olevat sairaudet, kuten esim. diabetes paranee sunkaltaisella asenteella. No, eikun me kaikki sairaat vain toivomaan. Toivottavasti meille ei tule noin tunnevammaista asennetta lähimmäisiä kohtaan.


      • lopulta...

        löytyy niin tuskaiseen sairauteen, niin minulle on ainakin ihan sama, mainostaako lääkefirma sitä tai ei. Syön minä ruisleipääkin ja uskon sen terveellisyyteen, vaikka leipomot sitä mainostavatkin ja saavat siitä tuloja itselleen.
        No, voihan joku olla niin yksinkertainen tietysti, ettei tajunta pysty käsittelemään kuin mustavalkoisesti asian, että lääke joko auttaa ja lääkefirma tuottaa tappioo. Tai lääke ei auta ja lääkefirmat kerää vaan voittoja.
        Mieti sitä, jos ÄO:si siihen riittää...


      • bipo tiukalla

        Bipona eläminen on tosiaan lopullinen kohtalo, tosin sen kanssa voi oppia elämään niin, ettei se hallitse elämää kokonaan. Sitä vasta opetellaan tässä. :) Mutta kyllä se on siellä taustalla, kuten epilepsiakin, se voi aina puhjeta pahempana vaikka olisikin remissiossa vuosia.

        Sain oman diagnoosini 2006, jolloin ei ollut käytännössä mitään kaksisuuntaisten foorumia eikä mitään, onneksi kuitenkin löytyi sitten se Bipolar-foorumi ja ilmeisesti se on auttanut muitakin kun siellä juttuja on luettavissa.

        Nyt viime aikoina on alkanut tuntua että meillekin on ihan tilaa kun aiemmin se on ollut vaan että pyöritään jossain masennus jne. threadeissa. :)

        Jotenkin tosi hankala löytää muita.
        Btw, jos se foorumi kiinnostaa niin osoite on http://bipolar.foorumi.org


      • En nyt menisi väittämään

        Aika paksua on sanoa, että siitä parantuisi, ei lääkärikään voi sanoa puolin tai toisin varmuudella että mitä siellä aivoissa tapahtuu mutta minä tiedän tasan tarkkaan että minä en tästä enää muutu. Kaksisuuntaisuus on loppujen lopuksi fyysinen vika aivoissa, siinä missä skitsofreniassakin tuhoutuu aivokudosta ja diabeteksessä ei enää insuliinia tule tuotettua.

        Tiedän tasan tarkkaan, että ne raivopuuskat, supermiesvoimat ja surkea kuolemankaipuinen apatia, ovat minusta itsestäni ulkopuolisia ongelmia, joita olen saanut piiloon lääkityksellä. Yritin itse vuosikymmeniä työstää itseäni terveeksi ilman lääkkeitä, olin varma että ne ovat pelkkää rahastusta ja myrkkyä. Kun jouduin viimein myöntämään tappioni ja hakemaan apua masennukseeni, sen näki kuinka se lääke veti ikäänkuin mustan hupun pään päältä. Olihan sitä fiilikset vähän tasapaksuja sen jälkeen ja se oli aika ikävää kun ei ollut enää superenerginen ja riemukas mutta kyllä siinä oli vissi ero silti.

        Kyseessä nyt ei kuitenkaan ole mikään pikku tauti jonka saa höyryhengityksellä ja teekupposella sivuun. Kaksisuuntaisuus tekee ihmisestä ramman, eikä siihen mikään lääkäreiden boikotointi ja luonnonihmeet auta.


      • Kokeilin?

        Ihmettelen näitä mielialalääkkeitä, kuinka ihmiset voi käyttää niitä. Vanhalle äidilleni hoitokodissa määrättiin niitä, jonka jälkeen tuli huimausta ja äiti oli jatkuvasti nukkumassa, ei jaksanut olla ylhäällä. Kun hän kuoli, sain hänen lääkkeensä käsiini ja kokeilin? Lääke sinänsä oli pienin annos, sitä voidaan määrätä siitä äidin annoksesta 8 kertainen annos??
        Otin illalla noin tunti ennen ajateltua nukkumaan menoani pienen pillerin, enkä iki maailmassa olisi voinut kuvitella mitä seurasi. 15min jälkeen alkoi huimata ja väsyttää, ettei silmät pysynyt auki. Seinistä kiinni pidellen pääsin sänkyyni ajatellen, että heräänkö enää tästä. Tuli nukuttua 11 tuntia putkeen, enkä ole sen jälkeen kokeillut. Tuli todistettua vanhusten käytös ja muidenkin käyttäjien. Kuinka ihmeessä voi elää tuollaisten lääkkeiden kanssa (huom. pienin annos),
        ja niitä reseptejä kirjoitellaan noin vaan nuorille koululaisille. Ei ihmiset pysty päivittäisiä askareita ym. elämiseen kuuluvia toimia hoitamaan. Kyllä omaisten on syytä kokeilla itse näitä MIELIALALÄÄKKEITÄ. (myös lääkäreiden)


      • mira_nina657

        1. Tosiasa on se että kaksisuuntainen voi olla oireeton, joku voi sairastaa yhden sairaalahoidon vaativan jakson elämänsä aikana ja lääkkeitä pitää syödä sairaalajakson jälkeen tietty aika. Mutta sairauden uusimisen riski on olemassa koko elämän ja siksi sanotaan että sairaus on "parantumaton"
        2, Kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus jossa aivojen kemiallinen tasapaino on häiriintynyt näin ei ole terveellä ihmisellä. Aivan samalla tavalla kuin diapeetikolla insuliinin tuotanto on häiriintynyt.
        3. Lääkitsemättömistä kaksisuuntaisista merkittävä OSA (joidenkin lähteiden mukaan 20 %) tekee itsemurhan. Pitää varmasti paikkansa, mutta tämä ei tarkoita että kaikki lääkkeettömät tekevät itsemurhan.
        4. Rohkaiseminen rohdosten ja luonnonlääkkeiden käyttöön on tämän sairauden kohdalla vaarallista ne voivat aiheuttaa enemmän haittaa kun hyötyä
        5. Jokainen ihminen on yksilö. Joku voi olla oireeton ja lääkkeetön, joku voi selvitä lievin oirein ja ilman lääkkeitä ja joku tarvitsee lääkkeitä lopun elämää ja sairaalahoitoa useamman kerran elämässään. Ja vielä se vitsaus että vaikka söisit lääkkeesi niin sairaus voi uusia
        6. Lääkepakkauksissa ei lue turhan päiten "Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heidän oireensa olisivat samat kuin sinun." Eli lääkkeitä ei tule syödä omin päin. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle
        7. Jokainen on yksilö. Parantumiset, joista tälläkin palstalla on ollut puhetta voivat olla mahdollisia. Mutta yleispätevää sääntöä näissä asioissa on aivan turha esittää. Ja saiarauden kulkua on maallikon turha alkaa ennustelemaan.
        8. Kaksisuuntainen puhkeaa yleensä 15-35 vuoden iässä, toki myös myöhemmin. Sairastuminen on rankka kokemus ja alkuvaiheessa oikean lääkityksen hakeminen vaatii kärsivällisyyttä. Oikea lääkitys on vain yksi osa-alue sairastumisen hallinnassa. Taudin puhkeamisen jälkeen on tärkeää saada apua myös omaan suhtautumiseen sairauteen. Monet tekevät sen virheen, että kun sairaalajakso päättyy, päättyy myös lääkitys ja se on kohtalokas virhe. Lääkityksestä voi päästä eroon mutta ei välittömästi sairauden puhkeamisen myötä. aika ensimmäisen sairaalajakson jälkeen on siinä mielessä kriittinen että mikäli lopetat lääkkeet saman tien, on hyvin todennäköistä, että sairaala kierre syntyy
        9. Hyvä uutinen on se että iän myötä mielen kuohunta vähenee ja myös sairaus pysyy parenmmin hallinnassa


      • 69v
        mira_nina657 kirjoitti:

        1. Tosiasa on se että kaksisuuntainen voi olla oireeton, joku voi sairastaa yhden sairaalahoidon vaativan jakson elämänsä aikana ja lääkkeitä pitää syödä sairaalajakson jälkeen tietty aika. Mutta sairauden uusimisen riski on olemassa koko elämän ja siksi sanotaan että sairaus on "parantumaton"
        2, Kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus jossa aivojen kemiallinen tasapaino on häiriintynyt näin ei ole terveellä ihmisellä. Aivan samalla tavalla kuin diapeetikolla insuliinin tuotanto on häiriintynyt.
        3. Lääkitsemättömistä kaksisuuntaisista merkittävä OSA (joidenkin lähteiden mukaan 20 %) tekee itsemurhan. Pitää varmasti paikkansa, mutta tämä ei tarkoita että kaikki lääkkeettömät tekevät itsemurhan.
        4. Rohkaiseminen rohdosten ja luonnonlääkkeiden käyttöön on tämän sairauden kohdalla vaarallista ne voivat aiheuttaa enemmän haittaa kun hyötyä
        5. Jokainen ihminen on yksilö. Joku voi olla oireeton ja lääkkeetön, joku voi selvitä lievin oirein ja ilman lääkkeitä ja joku tarvitsee lääkkeitä lopun elämää ja sairaalahoitoa useamman kerran elämässään. Ja vielä se vitsaus että vaikka söisit lääkkeesi niin sairaus voi uusia
        6. Lääkepakkauksissa ei lue turhan päiten "Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heidän oireensa olisivat samat kuin sinun." Eli lääkkeitä ei tule syödä omin päin. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle
        7. Jokainen on yksilö. Parantumiset, joista tälläkin palstalla on ollut puhetta voivat olla mahdollisia. Mutta yleispätevää sääntöä näissä asioissa on aivan turha esittää. Ja saiarauden kulkua on maallikon turha alkaa ennustelemaan.
        8. Kaksisuuntainen puhkeaa yleensä 15-35 vuoden iässä, toki myös myöhemmin. Sairastuminen on rankka kokemus ja alkuvaiheessa oikean lääkityksen hakeminen vaatii kärsivällisyyttä. Oikea lääkitys on vain yksi osa-alue sairastumisen hallinnassa. Taudin puhkeamisen jälkeen on tärkeää saada apua myös omaan suhtautumiseen sairauteen. Monet tekevät sen virheen, että kun sairaalajakso päättyy, päättyy myös lääkitys ja se on kohtalokas virhe. Lääkityksestä voi päästä eroon mutta ei välittömästi sairauden puhkeamisen myötä. aika ensimmäisen sairaalajakson jälkeen on siinä mielessä kriittinen että mikäli lopetat lääkkeet saman tien, on hyvin todennäköistä, että sairaala kierre syntyy
        9. Hyvä uutinen on se että iän myötä mielen kuohunta vähenee ja myös sairaus pysyy parenmmin hallinnassa

        Meillä iän myötä pahenee ja pahenee... ehkäpä yksi syy huonon hoidon ja lääkityksen aiempina vuosina. Ja usea psykiatri sanonut: jokainen mania silottaa tietä seuraavalle manialle. Eli hoitakaa hyvät ihmiset itseänne ja ottakaa apu vastaan, ajoissa.


      • Bipolaari täynnä

        Tiettävästi kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu siitä, että henkilöllä on synnynnäinen virhe hermosolujen solukalvossa. Hermoimpulssit falskaavat solusta toiseen jatkuvasti ja eri tavalla kuin ns. normi-ihmisellä, jolla on impulssien välissä tauko.

        Sairaus on vahvasti periytyvä.

        Sairaus voi olla ajoittain oireeton, esim. eläkkeelle päästyä, kun stressi vähenee. Siitä huolimatta nämä solukalvot ovat edelleen vialliset hamaan hautaan saakka.

        Aggressiivisuutesi viittaa siihen, että sinulla oli tuota kirjoittaessasi manian ns. jumalavaihe päällä. Koska olit kaikkitietävä ja kaikkivaltias, me muut olimme siis maan matosia ja meidän tietomme vääriä ja turhia.

        Alle puolet meikäläisistä sitoutuu pitkäaikaiseen lääkehoitoon. Loput sekoilevat viinan ja huumeiden sekä seksin kanssa maniapäissään ja hyppivät junien alle.


      • Potilas Saarinen
        Kokeilin? kirjoitti:

        Ihmettelen näitä mielialalääkkeitä, kuinka ihmiset voi käyttää niitä. Vanhalle äidilleni hoitokodissa määrättiin niitä, jonka jälkeen tuli huimausta ja äiti oli jatkuvasti nukkumassa, ei jaksanut olla ylhäällä. Kun hän kuoli, sain hänen lääkkeensä käsiini ja kokeilin? Lääke sinänsä oli pienin annos, sitä voidaan määrätä siitä äidin annoksesta 8 kertainen annos??
        Otin illalla noin tunti ennen ajateltua nukkumaan menoani pienen pillerin, enkä iki maailmassa olisi voinut kuvitella mitä seurasi. 15min jälkeen alkoi huimata ja väsyttää, ettei silmät pysynyt auki. Seinistä kiinni pidellen pääsin sänkyyni ajatellen, että heräänkö enää tästä. Tuli nukuttua 11 tuntia putkeen, enkä ole sen jälkeen kokeillut. Tuli todistettua vanhusten käytös ja muidenkin käyttäjien. Kuinka ihmeessä voi elää tuollaisten lääkkeiden kanssa (huom. pienin annos),
        ja niitä reseptejä kirjoitellaan noin vaan nuorille koululaisille. Ei ihmiset pysty päivittäisiä askareita ym. elämiseen kuuluvia toimia hoitamaan. Kyllä omaisten on syytä kokeilla itse näitä MIELIALALÄÄKKEITÄ. (myös lääkäreiden)

        Ihmiset ovat erilaisia. siksi lääkkeet vaikuttavat eri ihmisiin vaihtelevasti. Lapsilla ja nuorilla on nopeampi aineenvaihdunta kuin aikuisilla ja siksi he tarvitsevat esim. kipulääkettä jopa moninkertaisen annoksen aikuiseen verrattuna.

        Tiedätkö mitä aineenvaihdunta tarkoittaa?

        Jatkuvasti käytettävään lääkkeeseen saattaa tottua niin, että annosta on vaikutuksen aikaansaamiseksi pakko nostaa. Ehkä äidilläsi ei ollut samaa ongelmaa sen lääkkeen kanssa.

        Lääkkeisiin liittyvät harhakuvitelmat ja aiheettomat pelot on suurin ongelma juuri kaksisuuntaista potevien hoidossa. Vain alle puolet huolehtii lääkkeistään ja kykenee vakaannuttamaan elämänsä.


    • bipolin puhuu asiaa. Nuo toisenlaiset kommentit ovat suoraan sanottuna harhaanjohtavia ja aivan väärää tietoa antavia lauseita. Itse sairastan tätä sairautta, nyt kaksivuotta oireeton mutta ei tulis mielenikään luopua lääkeistä. Niistä on apua sairauteni hallitsemisessa.

      • entinen bipolaari

        Eivät kaikki parane kaksisuuntaisesta mutta todella paljon on niitäkin jotka ovat siitä parantuneet. Itse kuulun tähän ryhmään ja tunnen monia muita samanlaisia. En syö lääkkeitä ja psykiatri on antanut minulle terveen paperit.

        Lääkefirmoilla on tosi paljon valtaa eli rahaa ja on tullut esiin että ovat levittäneet harhaanjohtavaa tietoa, pimittäneet heille epäedullisia tutkimuksia ja lahjoneet lääkäreitä allekirjoittamaan heidän haamukirjoittajien kirjoittamia "lääketieteellisiä" tutkimuksia. Kaksisuuntaisesta pidetään MAHDOLLISENA että sillä on biologinen syy mutta tätä ei ole millään tutkimuksilla pystytty todistamaan, eli on pelkkä teoria, ja sitä vastaan puhuu juuri se että monet parantuvat ajan kanssa ja ilman lääkkeitä.


      • asioita seuraava
        entinen bipolaari kirjoitti:

        Eivät kaikki parane kaksisuuntaisesta mutta todella paljon on niitäkin jotka ovat siitä parantuneet. Itse kuulun tähän ryhmään ja tunnen monia muita samanlaisia. En syö lääkkeitä ja psykiatri on antanut minulle terveen paperit.

        Lääkefirmoilla on tosi paljon valtaa eli rahaa ja on tullut esiin että ovat levittäneet harhaanjohtavaa tietoa, pimittäneet heille epäedullisia tutkimuksia ja lahjoneet lääkäreitä allekirjoittamaan heidän haamukirjoittajien kirjoittamia "lääketieteellisiä" tutkimuksia. Kaksisuuntaisesta pidetään MAHDOLLISENA että sillä on biologinen syy mutta tätä ei ole millään tutkimuksilla pystytty todistamaan, eli on pelkkä teoria, ja sitä vastaan puhuu juuri se että monet parantuvat ajan kanssa ja ilman lääkkeitä.

        haluaisin tietää,kuinka kauan olet ollut terve.


      • että et alkuaankaan
        entinen bipolaari kirjoitti:

        Eivät kaikki parane kaksisuuntaisesta mutta todella paljon on niitäkin jotka ovat siitä parantuneet. Itse kuulun tähän ryhmään ja tunnen monia muita samanlaisia. En syö lääkkeitä ja psykiatri on antanut minulle terveen paperit.

        Lääkefirmoilla on tosi paljon valtaa eli rahaa ja on tullut esiin että ovat levittäneet harhaanjohtavaa tietoa, pimittäneet heille epäedullisia tutkimuksia ja lahjoneet lääkäreitä allekirjoittamaan heidän haamukirjoittajien kirjoittamia "lääketieteellisiä" tutkimuksia. Kaksisuuntaisesta pidetään MAHDOLLISENA että sillä on biologinen syy mutta tätä ei ole millään tutkimuksilla pystytty todistamaan, eli on pelkkä teoria, ja sitä vastaan puhuu juuri se että monet parantuvat ajan kanssa ja ilman lääkkeitä.

        ole sairastanut kaksisuuntaosuutta. Väärä dg on täysin mahdollinen, mutta harvoin psykiatrit myöntävät tehneensä väärän dg:n. Helpompi kai sanoa, että olet parantunut.

        Kaksisuuntaisilla säilyy esim. stressiherkkyys, vaikka tila olisi pitkään oireeton. Liian suuri stressi, ja kaksisuuntainen sairastuu pitkänkin "terveen" vaiheen jälkeen. Näin kävi minulle.


      • ota selvää
        entinen bipolaari kirjoitti:

        Eivät kaikki parane kaksisuuntaisesta mutta todella paljon on niitäkin jotka ovat siitä parantuneet. Itse kuulun tähän ryhmään ja tunnen monia muita samanlaisia. En syö lääkkeitä ja psykiatri on antanut minulle terveen paperit.

        Lääkefirmoilla on tosi paljon valtaa eli rahaa ja on tullut esiin että ovat levittäneet harhaanjohtavaa tietoa, pimittäneet heille epäedullisia tutkimuksia ja lahjoneet lääkäreitä allekirjoittamaan heidän haamukirjoittajien kirjoittamia "lääketieteellisiä" tutkimuksia. Kaksisuuntaisesta pidetään MAHDOLLISENA että sillä on biologinen syy mutta tätä ei ole millään tutkimuksilla pystytty todistamaan, eli on pelkkä teoria, ja sitä vastaan puhuu juuri se että monet parantuvat ajan kanssa ja ilman lääkkeitä.

        Litium on aika hitsin halpaa. Sillä eivät lääketehtaat juhli. Bipolaarisuus periytyy, joten tietenkin sillä on biologinen tausta. Miten tämä tieto ei ole sinua saavuttanut?

        Kyse ei ole paranemisesta vaan oireettomasta jaksosta. Sellainen on kuppapotilaallakin ennenkuin aivot tuhoutuvat.


      • 11+9=20
        ota selvää kirjoitti:

        Litium on aika hitsin halpaa. Sillä eivät lääketehtaat juhli. Bipolaarisuus periytyy, joten tietenkin sillä on biologinen tausta. Miten tämä tieto ei ole sinua saavuttanut?

        Kyse ei ole paranemisesta vaan oireettomasta jaksosta. Sellainen on kuppapotilaallakin ennenkuin aivot tuhoutuvat.

        Väärät diagnoosit ovat tosiaan mahdollisia, koska esim. II-tyypin bipo saattaa sekoittua epävakaaseen persoonallisuushäiriöön tai ADHD:n oireisiin. Oireettomia jaksoja on myös monilla bipoilla, mutta parantua tästä tuskin voi. Tunnen aika monia iäkkäitä bipoja, ja melko sekavaa heidänkin elämänsä tuntuu olevan. Kaksisuuntaisuus ei suoraan periydy, vaan alttius sairaudelle periytyy.


    • Evil_Plan

      asiallisesta viestistäsi. Tuli paljon asiaa. Ottanut niin lujaa päähän lukea tätä palstaa, kun jotkut jotka jättäneet lääkkeet syömättä ja laiminlyöneet hoidon ( tai sitten muuten vain asiasta tietämättömät ), käyvät täällä laukomassa viisauksia " parantumisestaan " ja asettavat muut alttiiksi samalle. Jatka samaa linjaa ja jaksamisia sulle ! ! !

    • kokenut tämän

      onko mahdollista mielialahäiriöisen kärsiä myös persoonallisuushäiriöstä, kuten narsismi? Aikaste lailla samanlaisia kokemuskuvauksia on ja oma kokemukseni puolisostani viittaisi tähän. Menee näissä jutut vähän päällekkäin, eli samoja piirteitä. Oli miten oli, aika villiä oli joka sektorilla, jättämiseen asti. Varasti vielä lastensa rahat mennessään, äiti.

      • 2.äiti

        Jepulis, maanikko on hyvinkin narsistinen maniavaiheessa. Ei paljo sympatiat ja empatiat pauku.. Jyrää, huutaa, välinpitämätön läheisille, kylmä, riitoja riidan perään ; syy poikkeuksetta muissa kuin itsessä, manipuloinnin mestari..
        Mutta onneksi, onneksi menee ohi jossain vaiheessa ja on hoidettavissa. Toisin taitaa olla ehdalla narsistilla.


    • mukana tallaava

      Olen samaa mieltä kanssasi,sairaus pysyy kurissa vain lääkkeillä,minulla on avo-
      mies joka sairastaa kaksisuuntaista joka on sitä pahinta laatua eli on itsetuhoinen
      Hän on kahdesti yrittänyt itsemurhaa,ennen ensimmäistä yritystä teki hullun lailla töitä tuli työuupumus ja kun eihän aina voi tehdä kellon ympäri olisi pitänyt aika
      täyttää jollain muulla mut kun ei osannut,oli pakko saada hänet hoitoon tuska oli
      hirveä.Mutta hoito ei ollutkaan sellasta kun odotettiin tuska jatkui ei saanut unta
      ja oli todella saamaton,pieninkin asia tuotti vaikeuksia vaikka vasta hetki sitten
      teki todella vaativia töitä.Kuukauden päästä yritti itsaria en kerro miten mutta siitä
      jäi pysyvä vamma.Silloin hän pääsi huomattavasti parempaan hoitoon kuin ensim-
      mäisellä kerralla,sen jälkeen meni yhdeksän vuotta vaihtelevalla menestyksellä.
      Sitten tuli taas hirveä rakennus vimma ilman lepotaukoja työskenteli kellon ympäri
      ja oli sitten siinä hurmoksessa jättänyt lääkkeet pois,kerran huomasin ja sanoin
      siitä niin kertoi unohtaneensa,uskoin. Tämä oli vuodenvaihteessa kävi töissä ihan
      normaalisti ja kaikki vapaat rakensi,tuli kesä ja sitten pitikin jo mennä lääkäriin kun
      ei ollut enää kaikkivoipa,sai erilaisia psyyke ym,ym lääkkeitä ja seuraavana päivä-
      nä oli napannut ne kaikki naamaansa eli halusi pois kärsimästä,onneksi tulin taas
      kerran ajoissa että saatiin hoitoon,portilla tuli sydänpysähdys mutta saatiin vielä
      elpymään. Tämän jälkeen on syönyt lääkkeensä ja mieli on pysynyt vakaana,mutta
      tuntuu kuin hän olisi täysin tunnoton,ei tunne minkäänlaista iloa ei surua ei myötä-
      tuntoa mutta pääasia ettei harkitse itsensä tappamista.Mutta sen olen huoman-
      nut että alkoholia ei voi ottaa muuten on helvetti irti,ja siitä kärsin minä kun pilkun
      viilaaja tulee esiin ja kaikki viat on minussa ja mitään arvostusta en saa,siksi haluaisin myös palstalle joka olisi läheisille.

      • jätti,

        lääkkeet tuli vielä bulimia ja tappo ittensä.Kaikki lääkkeet kokeili neljän vuoden aikana ja sano ei auta.


      • mun elämästäni

        tuo "mukana tallaavan" viesti. Totta omalla kohdallanikin joka sana.


    • pibo63

      Siinä olil lueteltu faktaa kerrakseen. Minäkin olen tällä hetkellä suhteellisen oireeton mutta silti olen hyväksynyt sen, ettei biposta koskaan parane. Tasaavaa lääkettä on yritetty joskus vähentää mutta siitä ei seurannut mitään hyvää.

      Minulla ja molemmilla lapsillani on myöskin astma. Kaikilla tällä hetkellä lääkkeetön ja oireeton mutta ei silti parantunut.

      Kiitos vielä kerran hyvästä tiivistyksestä. Minä ainakin uskon noihin, sanoipa muut sitten mitä tahansa.

    • faktojahan ne

      En tiedä mitä harhaluuloja kakssuuntasesta on? Mutta tuossa kyllä tuli asiaa, kaikki pitää paikkaansa. Joten kiitos, jos joillain on ollut vääriä luuloja niin nyt pitäisi olla asian selvä =) Niin tosiaan olisi kiinnostanut että mitä ihmiset sitten oikein kuvittelee? Että me ollaan jotain umpihulluja...?

      • parane koskaan

        Oireettomia aikoja voi olla vuosiakin,lääkkeiden ansioista.


      • tosiasiat tiedostavavoi
        parane koskaan kirjoitti:

        Oireettomia aikoja voi olla vuosiakin,lääkkeiden ansioista.

        voi todella olla oireeton useita vuosia,jos ottaa sairautensa sairautena jota haluaa hoitaa mahdollisimman hyvin.Mutta jos unohtaa tosiasiat eli riitävä uni,alkoholin välttäminen, turhasta stressistä luopuminen,säännöllinen lääkitys ja hoitokontakti,voi sairaus alkaa oirehtimaan taas rankasti.


      • tietoinen_
        tosiasiat tiedostavavoi kirjoitti:

        voi todella olla oireeton useita vuosia,jos ottaa sairautensa sairautena jota haluaa hoitaa mahdollisimman hyvin.Mutta jos unohtaa tosiasiat eli riitävä uni,alkoholin välttäminen, turhasta stressistä luopuminen,säännöllinen lääkitys ja hoitokontakti,voi sairaus alkaa oirehtimaan taas rankasti.

        Lääkitystä ei tarvita jos elintavat on kunnossa, ravinto ei ole puutteellista ja elämä on stressitöntä.


      • lääkäreille
        tietoinen_ kirjoitti:

        Lääkitystä ei tarvita jos elintavat on kunnossa, ravinto ei ole puutteellista ja elämä on stressitöntä.

        voisin itsekin nyt, jos en tietäisi, hakeutua hoitoon tai kirjotuttaa preseptin kun tilanne on vaan se että hetkellinen v*****tus päällä.
        En ole koskaan, en koskaan miettinyt itsemurhaa tai mitään senkaltaista.
        Kuitenkin minulla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjaksot vaan puuttui.Lääkitys kaksisuuntaiseen määräättiin kuitenkin.

        Normaaleja jokaiselle tuttuja päivittäisiä vastoinkäymisiä joihin eri ihmiset suhtautuvat eri tavoin.Jos on diagnoosi on helppo vetää sairauden piikkiin vaikka kysymys usein saamattomuudesta, järjestelykyvyttömyydestä, työttömyydestä, parisuhdeongelmista jne jotka sattuvat samaan aikaan.Lääkityksellä saadaan aikaan "halpa humala" yhteiskunnan varoilla ja se helpottaa hetkellisesti.

        Jos on taipuvainen nostamaan kädet pystyyn pienenkin ongelman edessä kerran todetun diagnoosin jälkeen voi popsia pillereitä lopun ikäänsä, lääkärit kyllä määrää melko heppoisten keskustelun jälkeen, kokemusta on.
        Irti pillereistä ja vastuu itselle omasta elämästä!


      • psykiatri
        lääkäreille kirjoitti:

        voisin itsekin nyt, jos en tietäisi, hakeutua hoitoon tai kirjotuttaa preseptin kun tilanne on vaan se että hetkellinen v*****tus päällä.
        En ole koskaan, en koskaan miettinyt itsemurhaa tai mitään senkaltaista.
        Kuitenkin minulla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjaksot vaan puuttui.Lääkitys kaksisuuntaiseen määräättiin kuitenkin.

        Normaaleja jokaiselle tuttuja päivittäisiä vastoinkäymisiä joihin eri ihmiset suhtautuvat eri tavoin.Jos on diagnoosi on helppo vetää sairauden piikkiin vaikka kysymys usein saamattomuudesta, järjestelykyvyttömyydestä, työttömyydestä, parisuhdeongelmista jne jotka sattuvat samaan aikaan.Lääkityksellä saadaan aikaan "halpa humala" yhteiskunnan varoilla ja se helpottaa hetkellisesti.

        Jos on taipuvainen nostamaan kädet pystyyn pienenkin ongelman edessä kerran todetun diagnoosin jälkeen voi popsia pillereitä lopun ikäänsä, lääkärit kyllä määrää melko heppoisten keskustelun jälkeen, kokemusta on.
        Irti pillereistä ja vastuu itselle omasta elämästä!

        "saamattomuudesta, järjestelykyvyttömyydestä, työttömyydestä, parisuhdeongelmista"

        Nämä ovat mielisairauden oireita aina.


      • ehkä näinkin,
        tietoinen_ kirjoitti:

        Lääkitystä ei tarvita jos elintavat on kunnossa, ravinto ei ole puutteellista ja elämä on stressitöntä.

        hieno juttu.

        Kas, tätäkin sairautta on kuitenkin eri tyyppistä ja vaikeusasteeltaan erilaista.

        Ihan kuten muitakin sairauksia.


      • Lito
        tietoinen_ kirjoitti:

        Lääkitystä ei tarvita jos elintavat on kunnossa, ravinto ei ole puutteellista ja elämä on stressitöntä.

        Älä viitsi. Sairastuin 12-vuotiaana, hoidettiin masennuksena 40-vuotiaaksi saakka ilman kunnon vastetta, todettiin kyseessä olevankin kaksisuuntainen.

        Elämä oli oikeaa helvettiä tuon liki 30 vuotta, yritin kolmesti tappaa itseni eikä mikään auttanut pahaan oloon, ei edes viiltely.

        Lito tasaa pomppuja aiheuttamatta mitään sivuvaikutuksia ja Ketipinor tarjoilee ahdistuksettomat yöunet.

        Älytön ja typerä lääkkeidenvastustamiskampanjasi saa aikaan pelkkää pahaa. Tee itse miten haluat, mutta älä yritä vaikuttaa muiden mielipiteisiin. En minäkään usko sinun muuttavan mieltäsi, enkä edes välitä siitä. Itse olet pesäsi rakentanut ja petisi pedannut.


      • Hans-Greta
        lääkäreille kirjoitti:

        voisin itsekin nyt, jos en tietäisi, hakeutua hoitoon tai kirjotuttaa preseptin kun tilanne on vaan se että hetkellinen v*****tus päällä.
        En ole koskaan, en koskaan miettinyt itsemurhaa tai mitään senkaltaista.
        Kuitenkin minulla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjaksot vaan puuttui.Lääkitys kaksisuuntaiseen määräättiin kuitenkin.

        Normaaleja jokaiselle tuttuja päivittäisiä vastoinkäymisiä joihin eri ihmiset suhtautuvat eri tavoin.Jos on diagnoosi on helppo vetää sairauden piikkiin vaikka kysymys usein saamattomuudesta, järjestelykyvyttömyydestä, työttömyydestä, parisuhdeongelmista jne jotka sattuvat samaan aikaan.Lääkityksellä saadaan aikaan "halpa humala" yhteiskunnan varoilla ja se helpottaa hetkellisesti.

        Jos on taipuvainen nostamaan kädet pystyyn pienenkin ongelman edessä kerran todetun diagnoosin jälkeen voi popsia pillereitä lopun ikäänsä, lääkärit kyllä määrää melko heppoisten keskustelun jälkeen, kokemusta on.
        Irti pillereistä ja vastuu itselle omasta elämästä!

        Se vaan on kumma, että diabeteksen hoitoa insuliinilla ei vielä ole ryhdytty tuomitsemaan.

        Eikö sekin parane tahdonvoimalla, kuten mielestäsi nämä aivojen välittäjäaineista ja aivosähkökemiallisista häiriöistä johtuvat biologiset sairaudet, joita mielialahäiriöiksi kutsutaan?

        Onneksi meikäläiset ovat enimmäkseen todella älykkäitä, allekirjoittanutkin pääsee leuhkimaan ÄO:lla 146. Fiksu osaa pohtia itse, miksi lääkkeittä tipahtaa niihin samoihin saakelin ongelmiin kuin aina ennenkin.


      • Goldfish
        tietoinen_ kirjoitti:

        Lääkitystä ei tarvita jos elintavat on kunnossa, ravinto ei ole puutteellista ja elämä on stressitöntä.

        Miten tuollainen stressitön elämä toteutetaan, jos ovesta ulos meneminen aiheuttaa paniikkikohtauksen?

        Tai puhelimeen vastaaminen, tai sähköpostin avaaminen.


      • Ou mami

        Junttikansa sotkee bipolaarihäiriön ja skitsofrenian. Siitäkään eivät tiedä mitään. Lapseni kuuntelivat hammasta purren bussissa, kun koulukaverit höpisivät siitä, miten kaksisuuntaista poteva hullu hyökkää kirveen kanssa jossain leffassa.

        Lapset olisivat kovin mielellään korjanneet väärät käsitykset, mutta ymmärrät varmaan, miksi he eivät rohjenneet sitä tehdä.


    • Kaikki kirjoittamasi

      on asiaa, oikeesti: ASIAA!
      Itsekin luulin joskus, että tästä voi parantua, mutta nyt ovat luulot luultu ja lääkityskin aika lailla oikea.
      Luin sen amerikkalaisen naisen kirjan: Levoton mieli ja se aukaisi omat silmäni tehokkaasti, nostin käteni pystyyn ja luovutin, sillä oloja tulee,menee ja pysähtelee, muttei kovinkaan kauaa ole tasaista ollut.
      Samoin tein kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa, ajattelin, että pikkuvaiva, mitä tuosta, enkä syönyt lääkkeitä... sitten olikin kohta kaikki päin peräseinää, en saanut kiukultani edes nukutuksi. Nyt ymmärrän jo sen verran, että olen ääreislääkevastainen, mutta voidakseni elää yksin tai toisten kanssa, minun on syötävä pillerini.
      Tiukkaa taistoa toki kävin näitä lääkkeitä vastaan, kokeilin välillä olla ilman ja menihän sekin jonkin aikaa, sitten tuli nk. normaali, elämään liittyvä vastoinkäyminen ja stressi ja siitäkös alkoi hypo pomppia sinnetänne.

      Voi olla, että joillekin biboille sopii olla ilman lääkitystä ja sehän on toki erinomainen asia ja voi olla, että jotkut ovat parantuneet, mikä minä olen sanomaan kenenkään kunnosta, omani tiedän ja joskus en edes sitä.
      - Mutta kivaa jatkoa sairaana tai terveenä meille kaikille (jos sattuu olemaan kivaa!)-

    • ihan

      hypomaanisen/maanisen horinoilta tuo, että olisi muka täysin parantunut. Anteeksi vaan :*

    • pientärajaa

      Huh huh. Miten sinä bipolin-nimimerkki olet hankkinut "kaiken mahdollisen tiedon" kaksisuuntaisesta? Itse olen lääkäri (ja bipo) mutta en tuollaista väittäisi vaikka aika paljon onkin tullut luettua.

      Lisäksi; kaikki tieto on "tietoa toistaiseksi". Itse ainakin odotan kovasti uutta tutkimustietoa taudista, ja sitä kyllä tulee.

      Lääkitys on useimmilla osa hoitoa, kaikilla se ei toimi. Tärkeää on oma "taudin hallinnan oppiminen" (psykoedukaatio) ; opittava tunnistamaan mielialavaihdoksia enteilevät oireet (esim. joillakin unihäiriöt, ärtyisyys) ja ne tekijät, jotka itsellä lisäävät hypomanian/manian/depression ilmaantumisen vaaraa (voi olla esim. liiallinen valvominen, stressi, alkoholin käyttö).

      Viimeisestä väitteestäsi olen eri mieltä. Parisuhteelle sairaus on suuri rasite, erittäin monet eroavat. Elämä perheissä, joissa vanhemmalla kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole normaalia. Arki on arvaamatonta, lapsille hämmentävää ja pelottavaakin. Tasaisina kausinakin useimpia vaivaa huono stressinsieto ja kaikilla perheessä jatkuvasti takaraivossa tieto, ettei koskaan voi tietää milloin "vene kallistuu".

      Pelkkä lääkkeen syönti ei elämää monellakaan korjaa. Erilaiset terapiat ja vertaistukiryhmä voivat yhtä tärkeitä kuin lääkkeetkin. Yksilöllinen hoito tarpeen. Ei ole yhtä ratkaisua, sillä tämäkään tauti ei ole jokaisella samanlainen.

      • lupalääkäri

        "Itse olen lääkäri (ja bipo) mutta en tuollaista väittäisi vaikka aika paljon onkin tullut luettua."

        Valehtelet niin että korvat heiluu, mutta sitähän bipot tekee.
        Ei bipo voi olla lääkärinä, kaikki "mielisairaudet" ovat sen sortin "sairauksia" että lääkäri menettää lupansa.


      • KlaaraC

        sietokyky toimii tuossa ammatissa.oletko hakeutunut psykiatriselle osastolle.
        Lääkärinä osannet vastata muuttuuko hypomania maniaksi ajan tai stressaavien tilanteiden johdosta vai pysyneekö läpi elämän hypomaniana.

        Miten olet/työpaikkasi on hoitanut vastuukysymykset?
        Annatko potilaillesi (omaisille) tiedon sairaudestasi ja nain mahdollisuuden kieltäytyä hoidoistasi.


      • hoh hoijakkaa
        KlaaraC kirjoitti:

        sietokyky toimii tuossa ammatissa.oletko hakeutunut psykiatriselle osastolle.
        Lääkärinä osannet vastata muuttuuko hypomania maniaksi ajan tai stressaavien tilanteiden johdosta vai pysyneekö läpi elämän hypomaniana.

        Miten olet/työpaikkasi on hoitanut vastuukysymykset?
        Annatko potilaillesi (omaisille) tiedon sairaudestasi ja nain mahdollisuuden kieltäytyä hoidoistasi.

        Eiköhän ihmiset ole terveenä töissä ja sairaana kotona?

        Kai se vaikuttaa millainen kenenkin tauti on ja vissiin oireettomana ihmiset muutkin käy töissään.


      • provojakin on
        KlaaraC kirjoitti:

        sietokyky toimii tuossa ammatissa.oletko hakeutunut psykiatriselle osastolle.
        Lääkärinä osannet vastata muuttuuko hypomania maniaksi ajan tai stressaavien tilanteiden johdosta vai pysyneekö läpi elämän hypomaniana.

        Miten olet/työpaikkasi on hoitanut vastuukysymykset?
        Annatko potilaillesi (omaisille) tiedon sairaudestasi ja nain mahdollisuuden kieltäytyä hoidoistasi.

        Jäitä hattuun.Kyllä ne joilla aktiivinen mielisairaus ON eläkkeellä, kirjoitettiin mitä tahansa.

        Näillä sivuilla on provoja,ärsyttämään/ajatuksia herättämän tehtyjä juttuja.Kannattaako riemastua? Ei täältä Tietoa kannata hakea (kokemuksia, mielipiteitä, suunsoittoa kyllä)kunhan kirjoittelevat.Unohda koko juttu... ja pientä arviointia jatkossa. ketjun alkukin oli "vaatimattomasti" tosiasioita...


      • jotain rajaa
        KlaaraC kirjoitti:

        sietokyky toimii tuossa ammatissa.oletko hakeutunut psykiatriselle osastolle.
        Lääkärinä osannet vastata muuttuuko hypomania maniaksi ajan tai stressaavien tilanteiden johdosta vai pysyneekö läpi elämän hypomaniana.

        Miten olet/työpaikkasi on hoitanut vastuukysymykset?
        Annatko potilaillesi (omaisille) tiedon sairaudestasi ja nain mahdollisuuden kieltäytyä hoidoistasi.

        heh, olipa Klaara C:llä hauska kysymys.
        vai että psykiatriselle osastolle pitäisi mennä bibon.
        minäkin olen bibo enkä ole koskaan ollut laitoshoidossa. onko se kamalaa?


      • luule vähemmän
        provojakin on kirjoitti:

        Jäitä hattuun.Kyllä ne joilla aktiivinen mielisairaus ON eläkkeellä, kirjoitettiin mitä tahansa.

        Näillä sivuilla on provoja,ärsyttämään/ajatuksia herättämän tehtyjä juttuja.Kannattaako riemastua? Ei täältä Tietoa kannata hakea (kokemuksia, mielipiteitä, suunsoittoa kyllä)kunhan kirjoittelevat.Unohda koko juttu... ja pientä arviointia jatkossa. ketjun alkukin oli "vaatimattomasti" tosiasioita...

        "ne joilla aktiivinen mielisairaus ON eläkkeellä, kirjoitettiin mitä tahansa"

        ai jaa. olen ollut työkykyarviossa tässä muutama kuukausi sitten, kun työnantaja olisi halunnut muuttaa työsuhteeni osa-aikaiseksi, eli osatyökyvyttömyysaeläkettä ehdotti. mutta psykiatrit ja muut asiaani perehtyneet eivät katsonneet sairauteni tekevän minua edes OTK:n verran työkyvyttömäksi, joten työnantaja ei voinut pistää minua eläkkeelle. eli eipä sinullakaan nyt ollut sitä absoluuttista totuutta asiasta.


      • kerttulina
        KlaaraC kirjoitti:

        sietokyky toimii tuossa ammatissa.oletko hakeutunut psykiatriselle osastolle.
        Lääkärinä osannet vastata muuttuuko hypomania maniaksi ajan tai stressaavien tilanteiden johdosta vai pysyneekö läpi elämän hypomaniana.

        Miten olet/työpaikkasi on hoitanut vastuukysymykset?
        Annatko potilaillesi (omaisille) tiedon sairaudestasi ja nain mahdollisuuden kieltäytyä hoidoistasi.

        Apua! Useimmat 2suuntaiset joita tunnen ei ole koskaan olleet sairaalassa.


      • m¨¨ikki
        jotain rajaa kirjoitti:

        heh, olipa Klaara C:llä hauska kysymys.
        vai että psykiatriselle osastolle pitäisi mennä bibon.
        minäkin olen bibo enkä ole koskaan ollut laitoshoidossa. onko se kamalaa?

        jotkut tuntemani bipot hakeutuneet sosiaali tai hoitoalalle ja nimenomaan psyykkisesti sairaiden pariin. Ovat omasta mielestään parempia hoitamaan ja ymmättämään "oman alansa" ongelmia. Tietävät hyvät hoidot.


      • biboneiti
        lupalääkäri kirjoitti:

        "Itse olen lääkäri (ja bipo) mutta en tuollaista väittäisi vaikka aika paljon onkin tullut luettua."

        Valehtelet niin että korvat heiluu, mutta sitähän bipot tekee.
        Ei bipo voi olla lääkärinä, kaikki "mielisairaudet" ovat sen sortin "sairauksia" että lääkäri menettää lupansa.

        Et ole tainnut oikeasti ottaa asioista selvää/ olet täällä itse maniassa/provosoit/olet terve ja haluat vain aiheuttaa mielipahaa: mutta onneksi täällä on oikeastikin sairaita, jotka tietävät mistä puhuvat. En usko, että sinulla on muu sairaus, kuin huono itsetunto tai olet muuten vaan olevinasi joka asiassa oikeassa.Miksi et itse rupeaisi lääkäriksi, kun sinulla tuota tietoa tuntuu olevan vaikka kuinka paljon. Ja ihan vaan tiedoksi, kannattaisi lukea kirja: Levoton mieli ja jos et usko lukemaasi todeksi, (jotenki vain sellainen tunne), niin otappa asioista oikeasti selvää. Melkein kaikilla hmisillä on jokin sairaus, eikä se estä tekemästä työtä tai tee meistä rampoja. Itse olen koulussa, jossa vain sairaita oppilaita ja meistä jokainen on ihminen siinä missä muutkin. Pitää vain osata asettaa itsensä toisen asemaan ja osata arvostaa toista sellaisena kuin on. Miltä sinusta itse tuntuisi, jos olisit suhteessa ja yhtäkkiä sairastuisit vakavasti, niin olisiko se hyvä syy hylätä toinen? Mutta jokainen on erilainen oma yksilö ja toista pitää arvostaa sellaisena kuin on. Ja mielipiteet on eri asia, kuin faktat. Tosin tuollainen arvostelu ja haukkuminen on aika alhaista ja lapsellista, koska saatat oikeasti aiheuttaa jollekin pahat seuraukset ja siitä saat sinä syyt niskoillesi, joten mietippä seuraavan kerran kannattaako ja otapahan asioista oikeasti selvää. Kaikesta huolimatta toivotan hyvää syksyä! Ja kaikille muillekin "hulluille".


      • ole ollut
        kerttulina kirjoitti:

        Apua! Useimmat 2suuntaiset joita tunnen ei ole koskaan olleet sairaalassa.

        kunnon aggressiivista ja psykoottista maniaa (vielä) koskaan.

        Sellaisesta tilasta ei voi erehtyä, ja hänet poimii jostain kyytiinsä kyllä viimeistään poliisi. Naapurit, ventovieraat kaupungilla tai kuka tahansa toimittaa kyllä tässä tilassa olevan ihmisen hoitoon.

        Mutta kaikilla bipolaarisilla ei ole keinun tämä puoli onneksi yhtä rankka.

        Uskokaa nyt, tätäkin sairautta on eriasteista vaikeudeltaan.


      • Konkaribipo
        ole ollut kirjoitti:

        kunnon aggressiivista ja psykoottista maniaa (vielä) koskaan.

        Sellaisesta tilasta ei voi erehtyä, ja hänet poimii jostain kyytiinsä kyllä viimeistään poliisi. Naapurit, ventovieraat kaupungilla tai kuka tahansa toimittaa kyllä tässä tilassa olevan ihmisen hoitoon.

        Mutta kaikilla bipolaarisilla ei ole keinun tämä puoli onneksi yhtä rankka.

        Uskokaa nyt, tätäkin sairautta on eriasteista vaikeudeltaan.

        Itse kärvistelin lähemmäs 20 vuotta uskoakseni, että minulla on ihan oikeasti bipohäiriö.Se on ja pysyy, vaikka välillä onkin parempia jaksoja. Nyt hyväksyn lääke- ja keskusteluhoidon, tarvittaessa myös osastojaksot ( niitä onkin takana kai 8 kappaletta). Itsemurhaa olen yrittänyt neljä kertaa, parilla kerralla pääsin fyysisiin, pysyviin haittoihin, kerran sydämeni käynnistettiin.
        Syön tusinan pillereitä päivittäin. Takana on hyviä ja huonoja terapiasuhteita. Olen vaikea, koska tiedän niin paljon taudistani ja vaadin terapeutiltanikin henkistä läsnäoloa.
        Olen kuitenkin tyytyväinen, kun en ole kuollut keski-iässä oman käden kautta kuten kaksi tätiäni. En ole myöskään myrkyttänyt omaa ja läheisteni elämää kieltämällä sairautensa kuten äitini. Ja vielä olen itse äitinä käsitellyt sen faktan, että oma sairauteni on periytynyt lapselleni.
        Kaikesta huolimatta eteen päin mennään. Ja olen vielä saavuttanut biponaisena rakkaaltani täyden hyväksynnän ja ymmärryksen. Töitä pystyn tekemään. Tosin opiskelin uuden ammatin ja olen köytänyt keinoja hallita elämän kuormittavuutta.
        Lääkäri VOI olla bipo, aivan samalla tavalla kuin kuka tahansa voi olla töissä silloin, kun ihminen on työkykyinen.Ja onhan sairaus yksi omia kokemuksia laajentava juttu.
        Summa summarum:Tuttavienkin kanssa on tultava toimeen


      • Hieno juttu!
        jotain rajaa kirjoitti:

        heh, olipa Klaara C:llä hauska kysymys.
        vai että psykiatriselle osastolle pitäisi mennä bibon.
        minäkin olen bibo enkä ole koskaan ollut laitoshoidossa. onko se kamalaa?

        kokenut kunnon aggressiivista ja psykoottista maniaa (vielä) koskaan.

        Sellaisesta tilasta ei voi erehtyä, ja tällaisessa tilassa olevan ihmisen poimii jostain kyytiinsä kyllä viimeistään poliisi. Naapurit, ventovieraat kaupungilla tai kuka tahansa toimittaa kyllä tässä tilassa olevan ihmisen hoitoon.

        Mutta kaikilla bipolaarisilla ei ole keinun tämä puoli onneksi yhtä rankka.

        Uskokaa nyt, tätäkin sairautta on eriasteista vaikeudeltaan.

        Ja tautia sairastavana tarkoitit varmaankin bipo, bi = kaksi, kahdensuuntainen polar = napa, napaisuus


      • eläke rulettaa
        luule vähemmän kirjoitti:

        "ne joilla aktiivinen mielisairaus ON eläkkeellä, kirjoitettiin mitä tahansa"

        ai jaa. olen ollut työkykyarviossa tässä muutama kuukausi sitten, kun työnantaja olisi halunnut muuttaa työsuhteeni osa-aikaiseksi, eli osatyökyvyttömyysaeläkettä ehdotti. mutta psykiatrit ja muut asiaani perehtyneet eivät katsonneet sairauteni tekevän minua edes OTK:n verran työkyvyttömäksi, joten työnantaja ei voinut pistää minua eläkkeelle. eli eipä sinullakaan nyt ollut sitä absoluuttista totuutta asiasta.

        No mitäs itse olet mieltä? Pystytkö antamaan täyden työpanoksen työnantajallesi? Vai mikä motiivi oli hakea sinua osaeläkkeelle?
        Ei tänäpäivänä `pääse` minkäänlaiselle eläkkeelle kovin heppoisesti, vuosien työ ja tuska. Vaikka aihetta olisikin eläkkeeseen.
        Aktiivisesti sairas bipolaari työyhteisössä= 8O ääääääkkkhhhhhh
        Kerro kokemuksiasi!


      • Lääkärinhoitaja <3
        lupalääkäri kirjoitti:

        "Itse olen lääkäri (ja bipo) mutta en tuollaista väittäisi vaikka aika paljon onkin tullut luettua."

        Valehtelet niin että korvat heiluu, mutta sitähän bipot tekee.
        Ei bipo voi olla lääkärinä, kaikki "mielisairaudet" ovat sen sortin "sairauksia" että lääkäri menettää lupansa.

        Joo ;) Tuuliviirinä vilistää korvat!


    • carnation

      Bipolin hienosti esitti faktat sairaudesta. Itse olen sairastanut 22v. ja nainen kun olen niin yrittänyt jättää lääkkeet vähemmälle etten lihoisi. Tuloksena on ollut kaiken maailman sekoiluja. Vuosi sitten yritin jättää unentuovan Levozin pois ja söin vain litoa. Jouluna sitten löysin itseni Frankfurtista huonossa kunnossa ja lensin yön jälkeen takaisin Suomeen 2000 öröä köyhempänä. Et silleen.

    • bipo 44 v

      Hei.
      Ensimmäistä kertaa eläissäni tän palstan löysin nyt tänään. Olen ollut bipolaarihäiriöinen jo lapsuudestani asti. Diagnoosin sain kuitenkin vasta v 1999. Silloin olin pitkän jakson sairaalassa. Aiemmin olin sairaalassa jo 15 vuotiaana mutta tuolloin diagnoosini oli kriittinen murrosikä. Tosiasiassa kun olen jälkeenpäin jaksottanut elämääni tiettyjen tapahtumien perusteella, voin sanoa että bipoa on ollut vahvasti jo nuoresta iästä lähtien.

      vuoden 99 jälkeen kielsin sairauttani tai oikeammin en ottanut sitä tosissani ja jätinkin lääkkeet aika nopeasti pois sairaalasta pääsyn jälkeen. Jotenkuten siinä keppuroin tämän sekavan elämäni kanssa aina vuoteen 2007 jolloin aloin saamaan todella pahoja manioita ja menin psykoosiin. Psykoosissa olin jo tuolloin 99 vuonnakin. Sairaalakierre alkoi ja pahojen oireiden takia siis vuoristoradalla elämisen takia menetin työkykyni kokonaan ja jouduin heti eläkkeelle. Työssä ollessani aikanaan olin äärimmäisen ammattitaitoinen ja hyvä työntekijä, sain todella paljon aikaan sillä suurimman osan ajasta olinkin hyvpomaaninen ja maaninen. Olin oikeastaan työnarkkis joka on kait aika tyypillistä bipoille.

      Sen voin sanoa varmuudella että vanhemmiten sairaus on vain pahentunut ja erinlaisia lääkekokeiluja on tehty lukemattomia kertoja. Jokaisen vaiheen jälkeen voisin kuitenkin varmuudella sanoa että ilman lääkitystä en olisi selvinnyt lähes normitilaan ja nyt lääkitykseni on paras mahdollinen. Mutta jos jättäytyisin ilman lääkkeitä, olisin nopeasti psykoosissa. Stressiherkkyys on minulla pahentunut. Jo ihan mitättömät arkipäivän asiat aiheuttavat mieletöntä stressiä.

      Parisuhde asioissa voisin sanoa etten mitenkään voisi olla vakituisessa suhteessa sillä olotilani heijastuu jatkuvasti jopa päivittäin sillä minulla on se vuoristoradalla oireet. Lapseni kanssa elän kahdestaan ja joudun tekemään kovasti töitä jotta lapsellani olisi olot hyvät. Olemme saaneet paljon tukea ja apua myös lapsen isältä. Hän onneksi on todella ymmärtäväinen ihminen. Mutta en usko että näillä oireillani olisin kovinkaan hyvä ja tasapuolinen kumppani kenellekkään. Siksi pysyttelen yksinhuoltajana mieluummin kuin toisin lisää ristiriitoja ja stressin aiheita elämääni.

      Kaikille sanoisin että tästä tuskin koskaan parantuu, jotkut voivat elää oireetonta elämää pitkäänkin. Mutta minä olen kroonistunut ja kuten moni muukin kaltaiseni erittäin pahasti oireileva, ei kannata edes elätellä toivoa jostain ihmeparantumisesta. Nyt kun puhutaan tästä vakavimmasta muodosta eli ykköstyypin psykoottisesta johon liittyy isoja manioita ja pitkiä debressioita, vuoristoradalla elämistä eli rapid cycklin muodosta, kaikista parasta on antautua hoidoille ja lääkityksille sekä ottaa kaikki se terapia apu mikä on tarjolla. Myös vertaistuki tässä sairaudessa on erityisen tärkeää sillä usein tämän sairauden kanssa eristäytyy muusta maailmasta ja lopulta mukaan tulee erinlaiset paniikkihäiriötkin.

      Kaikista paras on luottaa omaan hoitavaan tahoon, eli lääkäriin ja hoitajaan. Uskoa se että tämä todella on sairaus eikä mikään ohimenevä mielialasekoilu. Elämä voi todella mennä pilalle tämän hoitamattomuuden vuoksi. Kuten minulla suurin osa elämästäni oli täysin sekavaa ilman mitään diagnoosia ja lääkkeitä. Jos ja jos sairaus olisi osattu diagnosoida jo silloin heti nuoruudessani, olisin varmasti menestynyt elämässäni ihan eri tavalla ja ne kaikki pahat asiat manioissa ja syvissä depiksissä olisi jääneet pois, minä olisin paljon paremmissa asetelmissa. Etenkin nuorille sanoisin että ottakaa hoito ja lääkitys tosissanne sillä tämä vain pahenee ajan mittaan ilman minkääänlaista hoitoa.

      • Hei!

        Todella mielenkiintoinen ja asiallinen viesti Sinulla! Oli kuin olisi omaa elämäänsä lukenut, vaikka olen toki vasta 33-vuotias.
        Harmi, ettei Sinulla ole profiilia, eikä mahdollisuutta ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti!

        Hauskaa kesää joka tapauksessa!


      • paksupörriäinen
        kaksi.suuntainen kirjoitti:

        Hei!

        Todella mielenkiintoinen ja asiallinen viesti Sinulla! Oli kuin olisi omaa elämäänsä lukenut, vaikka olen toki vasta 33-vuotias.
        Harmi, ettei Sinulla ole profiilia, eikä mahdollisuutta ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti!

        Hauskaa kesää joka tapauksessa!

        onko teistä kukaan lihonut ja laihtunut lääkkeiden käytön aikana.ja miten se tapahtui,menikö kauan.onko nää kilot joku suojaava lääkitys,kertokaa joku.olin 50kg.nyt 113kg.ja menossa laihd.leikk.näitten kilojen takii laihduttamalla eivät lähde,ja muut vaivat jo saaneet aikaan sen,että mitkään kuntosalit ei kät,on kipuja ja verenpainetta ym.käytössä zymbalta 2x pv.iso määrä.


    • Vieraantunut

      Bipolin,

      Asiallisia ajatuksia toden totta, mielestäni kuitenkin yhdellä poikkeuksella:

      "7. Lääkitty kaksisuuntainen on kumppanina yhtä hyvä tai huono kuin terve ihminen."

      Puolisoni on kokenut pitkän liittomme aikan useita sairausjaksoja, jotka ovat toistuvasti haavoittaneet muuten erittäin läheistä suhdettamme. Maniat ja hypomaniat ovat vieneet omaisuuden sekä paljon ihmissuhteita. Depressiovaiheiden katumus ja suru kaikesta menetetystä on kuitenkin aina lopulta purkautunut ja muuntunut puolison syyttelemiseen mitä erikoisimmilla tavoilla ja useilla elämänalueilla.

      Hoitohenkilökunta pitäytyy tällaisissa episodeissa potilaan tarinoissa, jotka saattavat olla jopa täysin psykoottista puhetta vain puhumisen vuoksi. Uskoisin potilaalle itselleenkin olevan hyödyllistä, jos tällaiset syyttelyt/arvostelut käsiteltäisiin perheterapeuttisesti aivan heti. Muuten potilaan itsetuntoa ja depressiosta nousemista autetaan läheisten selviämisen kustannuksella.

      Missä on se psykoeducaatio, joka ohjaa varsinkin potilasta ymmärtämään edes jälkikäteen tällaisen käyttäytymisen seuraukset ja niiden hyvittämisen sekä oikaisun tarpeellisuuden?

      Kaikesta lääketieteellisestä ja psykologisesta ohjeistuksesta huolimatta bipolaarin perhe jää mielestäni vielä nykyäänkin täysin vaille tukea yrittäessään selviytyä henkisesti hengissä bipolaarin monesti hyvin narsististen tai mielettömien käyttäytymismallien kanssa.

      • Niin totta

        Vieraantunut:


    • 9+13

      Tunteeko joku sellaista lääkäriä kuin Arvilommi?

      potilas x :

      Kävin joskus 90-luvun lopulla hänen vastaanotolla, sairastaa itsekin kaksisuuntaista. Tarkemmin en lähde tässä netitse muuta hänestä kertomaan.

      ^ :

      Toimii tällä hetkellä Kivelän psykiatrian poliklinikalla tutkimuslääkärinä.

    • hulluhullumpihulluin

      tämä lääkitty kaksisuuntainen elää juuri taas ja nyt elämänsä kamalinta vaihetta. lääkkeet ovat vaihdossa ja serequelia ajetaan alas. itku , suru ja murertava tietoisuus omasta sairaudesta saa elämän tuntumaan pahalta. ikkunan takana on se maailma johon en ehdi mukaan. minä vain itken. tämä suru on niin pohjaton, tietoisuus itsestä ja sairaudesta täyttää jokaisen aamun. illat ovat helpompia. kaksisuuntaisen lisäksi olen ahdistushäiriöinen ja sain vielä adhd diagnoosin, en lääkkeitä. tuntuu niin pahalta ja samalla pitäisi olla , yrittää olla samanlainen kuin muut. sitä minä en tule ikinä olemaan. päivät kuluvat itkiessä, ja tietoisuudessa siitä etten edes tällä hetkellä näe minkäänlaista valoa tunnelin päässä. minusta ei ole töihin, opiskelusta voin vain haaveilla. päivät menevät, elämä kulkee, minä en vain muutu. ahdistus on muuttunut isoksi mustaksi möykyksi sisuksiin, tehnyt kotinsa minuun. en usko että kukaan terve voi ymmärtää miltä tämä tuntuu. ei tästä ole pakokeinoa , ei ulos pääsyä. ei voi vain päättää että nyt, nyt ryhdistäydyn ja teen jotain. ja sisällä oleva yksinäisyys, suru, se on pahinta. minä haluaisin vain olla onnellinen. en mitään muuta.

    • 19+2

      Perusominaisuuksia:patologinen valehtelu, tahtoo tuoda itseään jatkuvasti esille, ei kykene empatiaan.

      • dont.be.bitter

        19 2, älä viitsi valehdella. Oletko kenties katkera jollekin bipolle, vai miksi tuot tuollaisia asioita esille? Itse yritän olla mahdollisimman rehellinen, vihaan huomiota joten en tosiaan halua olla esillä ja jokainen tuntemani ihminen sanoo minua hyvin empaattiseksi ihmiseksi. Olen myös toisilta bipoilta saanut tukea, turvaa ja ymmärrystä enemmän, kuin yhdeltäkään terveeltä ihmiseltä. Aina on jätetty yksin pärjäämään joka asian kanssa. Siinä on kiitos siitä, että itse auttaa ja kuuntelee muita.


      • 19+2
        dont.be.bitter kirjoitti:

        19 2, älä viitsi valehdella. Oletko kenties katkera jollekin bipolle, vai miksi tuot tuollaisia asioita esille? Itse yritän olla mahdollisimman rehellinen, vihaan huomiota joten en tosiaan halua olla esillä ja jokainen tuntemani ihminen sanoo minua hyvin empaattiseksi ihmiseksi. Olen myös toisilta bipoilta saanut tukea, turvaa ja ymmärrystä enemmän, kuin yhdeltäkään terveeltä ihmiseltä. Aina on jätetty yksin pärjäämään joka asian kanssa. Siinä on kiitos siitä, että itse auttaa ja kuuntelee muita.

        Siksi tuon koska kaikki tuntemani bipot johon olen yrittänyt luottaa ovat olleet patologisia valehtelijoita, empatiakyvyttömiä, itsekorostuksen tarpeessa olevia luusereita, joiden mielestä maailmassa ei muita sairauksia olekaan kuin kaksisuuntainen mielialahäiriö.


      • be sweet
        dont.be.bitter kirjoitti:

        19 2, älä viitsi valehdella. Oletko kenties katkera jollekin bipolle, vai miksi tuot tuollaisia asioita esille? Itse yritän olla mahdollisimman rehellinen, vihaan huomiota joten en tosiaan halua olla esillä ja jokainen tuntemani ihminen sanoo minua hyvin empaattiseksi ihmiseksi. Olen myös toisilta bipoilta saanut tukea, turvaa ja ymmärrystä enemmän, kuin yhdeltäkään terveeltä ihmiseltä. Aina on jätetty yksin pärjäämään joka asian kanssa. Siinä on kiitos siitä, että itse auttaa ja kuuntelee muita.

        dont.be.bitter,kyllä manian ollessa päällä täydellä teholla 19 2 osuu aikamoisen nappiin. Kaikillahan ei ole sairaus ykköstyyppiä, onni sekin, ole tyytyväinen jos omaat sairauden päälläolessakin empatiakyvyn ja ymmärrät olevasi bipo. Kaikilla ei näin tod ole!
        Tuskin 19 2 kirjoitti Sinusta. Hoitamaton maanikko aiheuttaa läheisissä katkeruutta KYLLÄ!


      • dont.be.bitter
        be sweet kirjoitti:

        dont.be.bitter,kyllä manian ollessa päällä täydellä teholla 19 2 osuu aikamoisen nappiin. Kaikillahan ei ole sairaus ykköstyyppiä, onni sekin, ole tyytyväinen jos omaat sairauden päälläolessakin empatiakyvyn ja ymmärrät olevasi bipo. Kaikilla ei näin tod ole!
        Tuskin 19 2 kirjoitti Sinusta. Hoitamaton maanikko aiheuttaa läheisissä katkeruutta KYLLÄ!

        Be Sweet, kyllä minä tiedän minkälainen maanikko SAATTAA olla. Kaikki eivät ole samanlaisia kuitenkaan. Itse inhoan tuollaista yleistämistä todella paljon. Maniaa en ole itse koskaan sairastanut. Muuten sairaus on masennuksena melkein koko aika päällä. Hypoja tulee joskus ja nekin ovat tyyliin sitä, että jaksan liikkua ja olen onnellinen. Kiinnostaisi tietää, että mistä tämä 19 2 tuntee noin monia bipoja? Minun elämässäni ns. terveet ovat olleet ihan samanlaisi, kuin sinun tuntemasi bipot, joten ei kannata kauheasti yleistää. Ja muutenkin kannattaa puhua, että he ovat tuollaisia, kun ovat maniassa. Ja se on sairaus. Ymmärrätkö? Kukaan ei ole tahallaan sellainen.


      • 8
        dont.be.bitter kirjoitti:

        Be Sweet, kyllä minä tiedän minkälainen maanikko SAATTAA olla. Kaikki eivät ole samanlaisia kuitenkaan. Itse inhoan tuollaista yleistämistä todella paljon. Maniaa en ole itse koskaan sairastanut. Muuten sairaus on masennuksena melkein koko aika päällä. Hypoja tulee joskus ja nekin ovat tyyliin sitä, että jaksan liikkua ja olen onnellinen. Kiinnostaisi tietää, että mistä tämä 19 2 tuntee noin monia bipoja? Minun elämässäni ns. terveet ovat olleet ihan samanlaisi, kuin sinun tuntemasi bipot, joten ei kannata kauheasti yleistää. Ja muutenkin kannattaa puhua, että he ovat tuollaisia, kun ovat maniassa. Ja se on sairaus. Ymmärrätkö? Kukaan ei ole tahallaan sellainen.

        Oletko ottanut huomioon mitä bipo voi aiheuttaa esim. pitkäaikaista masennusta sairastavalle? Masennus on Suomen suurin kuolinsyy tälläkin hetkellä ja 19 2 uskoakseni puhuu omakohtaisista kokemuksistaan eikä todellakaan sinusta, vaikka niin luuletkin kuten "be sweet" kin totesi. Jos joku kertoo omakohtaisista kokemuksistaan millä oikeudella sinä kiellät sen, mitä hänelle on tapahtunut tuntemiensa bipojen kanssa? Eli älä sinä yleistä.Kirjoituksillasi osoitat kuinka itsekeskeisiä bipot voivat olla huomaamatta välttämättä sitä itse.


      • dont.be.bitter
        8 kirjoitti:

        Oletko ottanut huomioon mitä bipo voi aiheuttaa esim. pitkäaikaista masennusta sairastavalle? Masennus on Suomen suurin kuolinsyy tälläkin hetkellä ja 19 2 uskoakseni puhuu omakohtaisista kokemuksistaan eikä todellakaan sinusta, vaikka niin luuletkin kuten "be sweet" kin totesi. Jos joku kertoo omakohtaisista kokemuksistaan millä oikeudella sinä kiellät sen, mitä hänelle on tapahtunut tuntemiensa bipojen kanssa? Eli älä sinä yleistä.Kirjoituksillasi osoitat kuinka itsekeskeisiä bipot voivat olla huomaamatta välttämättä sitä itse.

        En ole missään vaiheessa olettanut, että 19 2 puhuu minusta. Miten hän edes voisi puhua minusta, kun ei tunne. Jos puhuu omakohtaisista kokemuksistaan, niin kannattaa tuoda se asia esille, eikä puhua niin kuin puhuisi kaikista bipoista. Äläkä sinä viitsi alkaa syyllistämään minua. Saan sitä niskaani ihan tarpeeksi muutenkin. Ihan lapsellista alkaa selittämään, että olen itsekeskeinen, kun itse alat syyllistämään. Huomaatko ristiriidan, kenties? En ole kieltänyt hänen kokemuksiaan millään tavalla. Hän vain kirjoitti siihen sävyyn, että me KAIKKI olisimme sellaisia. Se loukkaa. Et näemmä ymmärrä sitä ollenkaan. Sen verran olen elämässäni harrastanut itsetutkiskelua, että tiedän kyllä mikä ja kuka olen. Älä sinä tule minulle kertomaan, että olen muka itsekeskeinen, kun et edes tunne minua. Kuinka naurettavaa on sanoa netin kautta jotain tuollaista.


    • dont.be.bitter

      Enkä halua tapella kenenkään kanssa. Kaikilla tässä vaikeaa on. Bipoilla, bipojen läheisillä ja kumppaneilla, tai entisillä kumppaneilla. Sitä vaan masennuksessa ottaa niin helpolla itseensä kaikki tuollaiset jutut. Olen itsekin pettynyt moneet bipoon juuri noiden piirteiden vuoksi. Joskus vaan tulee sellainen olo, että ovatko he sellaisia sairauden vuoksi vai muuten vaan. Jotkut tahtovat kadota sairauden taakse, ja tällä tavalla selittää tekemisiään. Mitään pahaa en kenellekään kuitenkaan tarkoittanut.

    • Näin_Se_Vaan_On

      Jep, parempi kun me ei täällä kinata enää toistemme kanssa. On olemassa hyviä bipoja ja terveitä, mutta myös pahoja bipoja ja terveitä. Kukaan ei ole täydellinen ja täysin hyvää ihmistä ei ole olemassakaan. Kuolevaisen on turha tuomita toista kuolevaista.

      • eräs kokemus

        On olemassa myös pariskuntia joista toinen on bipo ja toinen pitkäaikaisesti masentunut, jolloin takuu varmasti masennusta sairastava kärsii enemmän. Sekä bipoja, jotka ovat saaneet pilattua narsistisella käytöksellään läheistensä elämän.
        Kukaanhan meistä ei ole täysin "terve", joten annetaan kaikille mielipiteille ja kokemuksille tälläkin foorumilla tilaa.


    • HildaHulvaton

      Meneekö se mielestäsi aina tuolla tavalla? Itse seurustelin masentuneen miehen kanssa, ja hän tuhosi koko elämäni. Joten miten minun tapauksessani mieheni kärsi minun bipoudestani enemmän? Miten voit väittää tuollaista, kun et kaikkia ihmisiä maailmassa tunne? Itse en bipona ole pilannut kenenkään elämää. Läheiseni eivät kärsi millään tavoin minun tilanteestani, koska en heihin sairauttani pura. Kaikkien bipojen sairaus ei ole niin paha, että toiset siitä kärsisi millään tavoin. Oletko ottanut sen asian huomioon? Siis minkälaisia ihmisiä tämä palsta on oikein täynnä. Tulla nyt selittämään tuollaisia asioita, joista on vain omakohtainen kokemus, ja väittää tätä vielä 100% totuudeksi jokaisen kohdalla. Ja jos joku ihminen kärsii huonossa suhteessa, niin siitä on lähdettävä. Ei voi jäädä ns. tuleen makaamaan. Jokainen on vastuussa omasta elämästään.

      • 15+13

        Masentuneella ei ole voimia pilata kenekään elämää kuten bipolla joka maanisessa vaiheessan ei ymmärrä edes olevansa sairas.Masentunut ihminen ei jaka muuta kuin maata sängyssä.
        Kirjoituksellasi todistit taas kerran sen kuinka itsekäs bipo voi olla, valehtelet myös tuossa kohdassa, jossa väität jonkun väittäneen 100% totuudeksi yhtään mitään.


      • 6

        "Siis minkälaisia ihmisiä tämä palsta on oikein täynnä. Tulla nyt selittämään tuollaisia asioita, joista on VAIN omakohtainen kokemus, ja väittää tätä vielä 100% totuudeksi"

        ???


      • HildaHulvaton
        15+13 kirjoitti:

        Masentuneella ei ole voimia pilata kenekään elämää kuten bipolla joka maanisessa vaiheessan ei ymmärrä edes olevansa sairas.Masentunut ihminen ei jaka muuta kuin maata sängyssä.
        Kirjoituksellasi todistit taas kerran sen kuinka itsekäs bipo voi olla, valehtelet myös tuossa kohdassa, jossa väität jonkun väittäneen 100% totuudeksi yhtään mitään.

        Ja tässä on moni jo todennut, että kaikilla bipoilla ei ole maniaa koskaan. Minulla esimerkiksi on viimeksi ollut muutaman viikon hypomania parisen vuotta sitten. Se ei varmasti pilaa kenenkään elämää, jos olen iloinen ja jaksavainen tuolloin. Tätä yritin selittää, että kaikilla ei ole maniaa ja kaikki bipot eivät pilaa toisten elämiä koskaan. Ja ihan tiedoksesi vaan, että myös masentunut ihminen voi pilata toisen elämän. Minä kuuntelin päivästä toiseen mieheni itsemurhasuunnitelmia ja valituksia, vaikka itsekin olin masentunut. Pelkäsin joka päivä, että hän toteuttaa puheensa. Hän ei halunnut syödä lääkkeitä eikä käydä hoidossa. Hän syyllisti, haukkui, haki empatiaa jne. Minä hoidin kaikki asiat meidän taloudessamme, kun mieheni ei jaksanut nousta sängystä ylös. Mitään en saanut takaisin koskaan. Joten ihmettelen todella väitettäsi, että masentunut ihminen ei voi pilata toisen elämää. Avaa jo silmäsi todellisuudelle.

        Jos haluat pitää minua itsekkäänä ja valehtelijana, niin ihan miten vaan. Mitä jos opettelisit vaikka tuntemaan minut ensin, ja sitten tulisit sanomaan tuon saman? Eikö se olisi hitusen fiksumpaa, kuin avautua tuolla tavoin tuntemattomasta ihmisestä? Miten muuten kirjoituksellani todistin sen, että olen itsekäs? Voisitko ystävällisesti kertoa, kun en ilmeisesti itse sitä näe ollenkaan. Kiitos.


      • ^
        HildaHulvaton kirjoitti:

        Ja tässä on moni jo todennut, että kaikilla bipoilla ei ole maniaa koskaan. Minulla esimerkiksi on viimeksi ollut muutaman viikon hypomania parisen vuotta sitten. Se ei varmasti pilaa kenenkään elämää, jos olen iloinen ja jaksavainen tuolloin. Tätä yritin selittää, että kaikilla ei ole maniaa ja kaikki bipot eivät pilaa toisten elämiä koskaan. Ja ihan tiedoksesi vaan, että myös masentunut ihminen voi pilata toisen elämän. Minä kuuntelin päivästä toiseen mieheni itsemurhasuunnitelmia ja valituksia, vaikka itsekin olin masentunut. Pelkäsin joka päivä, että hän toteuttaa puheensa. Hän ei halunnut syödä lääkkeitä eikä käydä hoidossa. Hän syyllisti, haukkui, haki empatiaa jne. Minä hoidin kaikki asiat meidän taloudessamme, kun mieheni ei jaksanut nousta sängystä ylös. Mitään en saanut takaisin koskaan. Joten ihmettelen todella väitettäsi, että masentunut ihminen ei voi pilata toisen elämää. Avaa jo silmäsi todellisuudelle.

        Jos haluat pitää minua itsekkäänä ja valehtelijana, niin ihan miten vaan. Mitä jos opettelisit vaikka tuntemaan minut ensin, ja sitten tulisit sanomaan tuon saman? Eikö se olisi hitusen fiksumpaa, kuin avautua tuolla tavoin tuntemattomasta ihmisestä? Miten muuten kirjoituksellani todistin sen, että olen itsekäs? Voisitko ystävällisesti kertoa, kun en ilmeisesti itse sitä näe ollenkaan. Kiitos.

        Taisipa tuossa olla kyse jostain muusta kuin vakavasta masennuksesta.


      • ^^
        ^ kirjoitti:

        Taisipa tuossa olla kyse jostain muusta kuin vakavasta masennuksesta.

        voihan myös olla, että bipo sairastuttanut vaikeaan masennukseen henkilön mikä on hyvin tavallista


      • HildaHulvaton
        ^^ kirjoitti:

        voihan myös olla, että bipo sairastuttanut vaikeaan masennukseen henkilön mikä on hyvin tavallista

        Oletko nyt ihan terve tapaus itsekään? Käyt täällä plussaamassa omia tekstejäsi ja miinustamassa muiden tekstejä. Taidat olla taas se sama tapaus, joka tekee juuri tuota. Kyllä miehelläni oli todettu ihan pelkkä masennus. Ja hän oli kyllä paljon ennen minua masentunut ja alkoholisoitunut, joten en todellakaan häntä masentanut millään tavoin. Hän vain salasi kaikki asiat minulta. Mistä tuo kamala syyllistäminen oikein tulee? En tosiaan ymmärrä, että syyllistät täysin tuntematonta ihmistä, kun et asioistani mitään tiedä. Kaikki bipot ei tuhoa toisten elämää. Eikä kaikki masentuneet tee sitä. On ihan ihmisestä ja sairauden vakavuudesta kiinni. Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa sen. Miten minä arvasin, että vastausta ei kysymykseeni tule. Haukutaan vaan, mutta perusteluita sille ei näy missään.


      • ^
        HildaHulvaton kirjoitti:

        Oletko nyt ihan terve tapaus itsekään? Käyt täällä plussaamassa omia tekstejäsi ja miinustamassa muiden tekstejä. Taidat olla taas se sama tapaus, joka tekee juuri tuota. Kyllä miehelläni oli todettu ihan pelkkä masennus. Ja hän oli kyllä paljon ennen minua masentunut ja alkoholisoitunut, joten en todellakaan häntä masentanut millään tavoin. Hän vain salasi kaikki asiat minulta. Mistä tuo kamala syyllistäminen oikein tulee? En tosiaan ymmärrä, että syyllistät täysin tuntematonta ihmistä, kun et asioistani mitään tiedä. Kaikki bipot ei tuhoa toisten elämää. Eikä kaikki masentuneet tee sitä. On ihan ihmisestä ja sairauden vakavuudesta kiinni. Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa sen. Miten minä arvasin, että vastausta ei kysymykseeni tule. Haukutaan vaan, mutta perusteluita sille ei näy missään.

        Noniin, alkoholismistahan tuossa olikin siis kyse eikä vakavasta masennuksesta. Vakavasti masentunut ihminen ottaa kaiken hänelle tarjotun avun vastaan sekä syö lääkkeet mitkä hänelle masennukseen on määrätty koska hän tahtoo parantua masennuksesta.


      • HildaHulvaton
        ^ kirjoitti:

        Noniin, alkoholismistahan tuossa olikin siis kyse eikä vakavasta masennuksesta. Vakavasti masentunut ihminen ottaa kaiken hänelle tarjotun avun vastaan sekä syö lääkkeet mitkä hänelle masennukseen on määrätty koska hän tahtoo parantua masennuksesta.

        Eih, miksi teet koko aika vääriä päätelmiä? Masennus tuli kyllä ihan ensin, ja sen jälkeen hänen juomisensa. Älä viitsi puhua palturia masentuneista ihmisistä, kun et heitä kaikkia tunne. Jokainen ihminen on yksilö. Älä lokeroi ihmisiä tuolla tavalla. Tiedän monia masentuneita, jotka eivät halua apua, koska eivät usko siihen. Miehillä on usein se ongelma, että he eivät osaa puhua asioista tai tunteistaan. Siksi miehet usein päätyvät naisia enemmän itsemurhaan. Tämän vuoksi he eivät usein hakeudu hoitoon, koska eivät pysty puhumaan lääkäreille tai hoitajille asioista. Mikä ihmeen jankkaamisen tarve sinulla oikein on? Elätkö jossain omassa pienessä maailmassasi, jossa harhaluuloisesti kuvittelet asioiden menevän juuri tuolleen?


      • onskupallero
        6 kirjoitti:

        "Siis minkälaisia ihmisiä tämä palsta on oikein täynnä. Tulla nyt selittämään tuollaisia asioita, joista on VAIN omakohtainen kokemus, ja väittää tätä vielä 100% totuudeksi"

        ???

        Just hyvä että on kaikenlaisia juttuja täällä! Olen niin saanut paljon `ymmärrystä`,lohtua ja tajunut tätä sairautta tätä(kin) kautta. Omassa elämässä olin ihan pihalla taudin kans vuosia vuosia. Mut nyt näen kaikki vaiheet täällä :) Ei mitään uutta ole tullut vastaan. Läheisten kokemukset lähes identtisiä, hypot kirjottelee samaan tyyliin.. Onkohan yhtään Aidon Manian vallassa olevan kirjoitusta? Hypot ne varmaa laskeskelee plussia ja miinuksia ja yrittävät keksiä kuka sama kirjoittaja kirjoitti sen ja sen jutun :D
        Mutta, ahhh olen onnellinen tästä keskustelupalstasta, tänks sille joka tämänkeksi


      • HildaHulvaton
        onskupallero kirjoitti:

        Just hyvä että on kaikenlaisia juttuja täällä! Olen niin saanut paljon `ymmärrystä`,lohtua ja tajunut tätä sairautta tätä(kin) kautta. Omassa elämässä olin ihan pihalla taudin kans vuosia vuosia. Mut nyt näen kaikki vaiheet täällä :) Ei mitään uutta ole tullut vastaan. Läheisten kokemukset lähes identtisiä, hypot kirjottelee samaan tyyliin.. Onkohan yhtään Aidon Manian vallassa olevan kirjoitusta? Hypot ne varmaa laskeskelee plussia ja miinuksia ja yrittävät keksiä kuka sama kirjoittaja kirjoitti sen ja sen jutun :D
        Mutta, ahhh olen onnellinen tästä keskustelupalstasta, tänks sille joka tämänkeksi

        Hypot kirjoittelee samaan tyyliin? Meinaatko, että kaikilla bipoilla on aina hypo päällä, kun täällä kirjoittelee? Kyllä täällä muutama bipo on tainnut maniassa olla. Tai ainakin teksti oli sellaista. Mutta mistäpä sitäkään voi täysin varmuudella sanoa.

        "Hypot ne varmaa laskeskelee plussia ja miinuksia ja yrittävät keksiä kuka sama kirjoittaja kirjoitti sen ja sen jutun :D" Luulen, että hypossa on vähän parempaakin tekemistä, kuin laskea plussia ja miinuksia. Huvittavaa tuo tekstisi tosiaan. Ihan samalla kaavalla menee jokainen kerta. Keksi edes jotain uutta. Vai onko sinulla taas hypo tai mania menossa? Kyllä ihminen vielä hypomanian itse tunnistaa. Maniasta en osaa sanoa, kun en ole kokenut. Väitetään, että maanikko tuntee itsensä terveeksi. Bipoilta olen sitten taas kuullut toista juttua.


      • onskupallero:)
        HildaHulvaton kirjoitti:

        Hypot kirjoittelee samaan tyyliin? Meinaatko, että kaikilla bipoilla on aina hypo päällä, kun täällä kirjoittelee? Kyllä täällä muutama bipo on tainnut maniassa olla. Tai ainakin teksti oli sellaista. Mutta mistäpä sitäkään voi täysin varmuudella sanoa.

        "Hypot ne varmaa laskeskelee plussia ja miinuksia ja yrittävät keksiä kuka sama kirjoittaja kirjoitti sen ja sen jutun :D" Luulen, että hypossa on vähän parempaakin tekemistä, kuin laskea plussia ja miinuksia. Huvittavaa tuo tekstisi tosiaan. Ihan samalla kaavalla menee jokainen kerta. Keksi edes jotain uutta. Vai onko sinulla taas hypo tai mania menossa? Kyllä ihminen vielä hypomanian itse tunnistaa. Maniasta en osaa sanoa, kun en ole kokenut. Väitetään, että maanikko tuntee itsensä terveeksi. Bipoilta olen sitten taas kuullut toista juttua.

        Kiitos juuri näin


      • panskuollero:(
        onskupallero:) kirjoitti:

        Kiitos juuri näin

        Joo, juuri näin


      • ^
        HildaHulvaton kirjoitti:

        Eih, miksi teet koko aika vääriä päätelmiä? Masennus tuli kyllä ihan ensin, ja sen jälkeen hänen juomisensa. Älä viitsi puhua palturia masentuneista ihmisistä, kun et heitä kaikkia tunne. Jokainen ihminen on yksilö. Älä lokeroi ihmisiä tuolla tavalla. Tiedän monia masentuneita, jotka eivät halua apua, koska eivät usko siihen. Miehillä on usein se ongelma, että he eivät osaa puhua asioista tai tunteistaan. Siksi miehet usein päätyvät naisia enemmän itsemurhaan. Tämän vuoksi he eivät usein hakeudu hoitoon, koska eivät pysty puhumaan lääkäreille tai hoitajille asioista. Mikä ihmeen jankkaamisen tarve sinulla oikein on? Elätkö jossain omassa pienessä maailmassasi, jossa harhaluuloisesti kuvittelet asioiden menevän juuri tuolleen?

        Alkoholismi on synnynnäinen parantumaton sairaus, jota voi hoitaa lopettamalla juomisen kokonaan.


      • love <3
        panskuollero:( kirjoitti:

        Joo, juuri näin

        onskupallero; olet oikeassa mielestäni jepulis ihan nappiin! :)
        Jos kykenee lukemaan näitä kirjoituksia `ihan vain kirjoituksina` näkee yhtäläisyydet. Samanlaisuus korostuu aivan selvästi, ei siitä tarvitse kenenkään loukkaantua. Mutta yhtä tärkeitä ovat kaikki jutut! Samasta bipoudestahan täällä on kyse, samoista kokemuksista, rankoista ja hyvistä. Huomaan että ykköstyypin tarinat ovat enimmillään läheisten, todella hyviä, tarinoita. Varmasti itsekkin ovat viestejä laitelleet, en sitä kiellä! Kakkostyypit, jotka EIVÄT ole! maniaa koskaan sairastaneet ovat itse täällä äänessä. Valtaosa 2 bipojenkin jutuista on hyviä. Tosin hyvin monessa tekstissä he korostavat nimenomaan maniattomuuttaan ja omaa hyvyyttään, kiltteyttään ja empatiakykyään vaikka samassa viestissä on juuri päinvastaista, hyvinkin `epäkilttiä` tekstiä.Ja myös kovasti toiset tuota syyllistämistä kokevat täällä vaikka nämähän ovat vain kasvottomia ajatuksia. Mikä herättää ajatuksia suuntaan ja toiseen.. tästähän tässä on kyse biolaarisuudesta kaikkine tuttuine oireineen.
        Kiitos tästä palstasta minunkin puolestani


      • bipon-puoliso
        love <3 kirjoitti:

        onskupallero; olet oikeassa mielestäni jepulis ihan nappiin! :)
        Jos kykenee lukemaan näitä kirjoituksia `ihan vain kirjoituksina` näkee yhtäläisyydet. Samanlaisuus korostuu aivan selvästi, ei siitä tarvitse kenenkään loukkaantua. Mutta yhtä tärkeitä ovat kaikki jutut! Samasta bipoudestahan täällä on kyse, samoista kokemuksista, rankoista ja hyvistä. Huomaan että ykköstyypin tarinat ovat enimmillään läheisten, todella hyviä, tarinoita. Varmasti itsekkin ovat viestejä laitelleet, en sitä kiellä! Kakkostyypit, jotka EIVÄT ole! maniaa koskaan sairastaneet ovat itse täällä äänessä. Valtaosa 2 bipojenkin jutuista on hyviä. Tosin hyvin monessa tekstissä he korostavat nimenomaan maniattomuuttaan ja omaa hyvyyttään, kiltteyttään ja empatiakykyään vaikka samassa viestissä on juuri päinvastaista, hyvinkin `epäkilttiä` tekstiä.Ja myös kovasti toiset tuota syyllistämistä kokevat täällä vaikka nämähän ovat vain kasvottomia ajatuksia. Mikä herättää ajatuksia suuntaan ja toiseen.. tästähän tässä on kyse biolaarisuudesta kaikkine tuttuine oireineen.
        Kiitos tästä palstasta minunkin puolestani

        Niin tuota noin, kiltteys ja empatiakyky ei tarkoita sitä, etteikö voi vastata ilkeisiin viesteihin ilkeästi. Tai sitä, että ns. terve kuvittelee tekstin olevan ilkeää. Tai muuten vaan. Kukaan ei ole täysin kiltti persoona tai päinvastoin paha. Kaikissa meissä on tuollaisia piirteitä. Turha sitä on ihmetellä. Minäkin olen suurimmaksi osaksi kiltti, mutta tarvittaessa kaikkea muuta, vaikka terve olenkin.

        Yhtälailla täällä terveet korostavat omaa paremmuuttaan, ja kuvittelevat olevansa bipon yläpuolella. Itse olen ollut avioliitossa bipon kanssa 10 vuotta. On ollut hyviä aikoja ja aivan kauheita aikoja. Nyt on mennyt pitkän aikaa tasaisesti. Ja onhan se selvä, että monelle bipolle tulee tarve puolustaa itseään, kun jotkut täällä yleistävät kaikkien bipojen olevan samanlaisia. On täällä niitäkin, jotka tajuavat katsoa asioita laajemmasta näkökulmasta. Pitää ottaa nämäkin asiat huomioon. Vaikka tämä on nettiä ja ihmiset ovat tuntemattomia, niin kyllä niistä voi silti jotkut ottaa itseensä. Ei voi ajatella noin epäempaattisesti, että "tämä on vain netti" tai "Älä lue näitä kirjoituksia". Puhut empatiasta ja hyvyydestä, mutta silti kuulostat kylmältä ihmiseltä, joka ei välitä toisten tunteista ollenkaan. Jokainen fiksu ihminen osaa tuoda asiat esille sillä tavalla, että kenenkään ei tarvitse siitä loukkaantua.


      • ent.läheisriipp.
        love <3 kirjoitti:

        onskupallero; olet oikeassa mielestäni jepulis ihan nappiin! :)
        Jos kykenee lukemaan näitä kirjoituksia `ihan vain kirjoituksina` näkee yhtäläisyydet. Samanlaisuus korostuu aivan selvästi, ei siitä tarvitse kenenkään loukkaantua. Mutta yhtä tärkeitä ovat kaikki jutut! Samasta bipoudestahan täällä on kyse, samoista kokemuksista, rankoista ja hyvistä. Huomaan että ykköstyypin tarinat ovat enimmillään läheisten, todella hyviä, tarinoita. Varmasti itsekkin ovat viestejä laitelleet, en sitä kiellä! Kakkostyypit, jotka EIVÄT ole! maniaa koskaan sairastaneet ovat itse täällä äänessä. Valtaosa 2 bipojenkin jutuista on hyviä. Tosin hyvin monessa tekstissä he korostavat nimenomaan maniattomuuttaan ja omaa hyvyyttään, kiltteyttään ja empatiakykyään vaikka samassa viestissä on juuri päinvastaista, hyvinkin `epäkilttiä` tekstiä.Ja myös kovasti toiset tuota syyllistämistä kokevat täällä vaikka nämähän ovat vain kasvottomia ajatuksia. Mikä herättää ajatuksia suuntaan ja toiseen.. tästähän tässä on kyse biolaarisuudesta kaikkine tuttuine oireineen.
        Kiitos tästä palstasta minunkin puolestani

        Hmm, oletko sitä ihmistyyppiä, joka haluaa kuulla vaan huonoja asioita kaksisuuntaisista? Voin olla väärässäkin, mutta siltä viestisi vaikuttaa. Harmittaako sinua jotenkin, jos joku kaksisuuntainen on hyvä ihminen? Terveys kun ei tee kenestäkään automaattisesti hyvää, tai sairaus ei tee ihmisestä automaattisesti pahaa. Älä ole noin kamalan mustavalkoinen. Joskus vaan tuntuu, ettei monikaan tajua, minkälaisesta sairaudesta on kyse ja mitä helvettiä monen kaksisuuntaisen elämä on. Ja moni olettaa, että kaikki luonteenpiirteet tulevat sairaudesta. Jos on valehtelija, niin se johtuu monien mielestä automaattisesti sairaudesta. Vaikka kyse voi olla ihan omasta persoonallisuudesta. Monet eivät tunnu näkevän sairauden taakse millään ja muistavan sitä, että jokaisella on oma persoona. Ja niin kuin tämä "Bipon-puoliso" sanoi, niin hyvyydellä/kiltteydellä/empaattisuudella ei tarkoiteta sitä, etteikö sama ihminen voisi olla joissain tilanteissa myös ilkeä. Se on vain terveyttä persoonassa. Se joka ei siihen pysty on melko varmasti läheisriippuvainen ihminen. Terve persoona osaa puolustaa itseään, ja osaa asettaa rajat toisten huonolle käytökselle. Joskus se vaatii sitä ilkeyttä. Tai huonokäytöksisen ihmisen mielestä se voi olla ilkeyttä, jos toinen puolustaa itseään.


      • miin sou miin
        ent.läheisriipp. kirjoitti:

        Hmm, oletko sitä ihmistyyppiä, joka haluaa kuulla vaan huonoja asioita kaksisuuntaisista? Voin olla väärässäkin, mutta siltä viestisi vaikuttaa. Harmittaako sinua jotenkin, jos joku kaksisuuntainen on hyvä ihminen? Terveys kun ei tee kenestäkään automaattisesti hyvää, tai sairaus ei tee ihmisestä automaattisesti pahaa. Älä ole noin kamalan mustavalkoinen. Joskus vaan tuntuu, ettei monikaan tajua, minkälaisesta sairaudesta on kyse ja mitä helvettiä monen kaksisuuntaisen elämä on. Ja moni olettaa, että kaikki luonteenpiirteet tulevat sairaudesta. Jos on valehtelija, niin se johtuu monien mielestä automaattisesti sairaudesta. Vaikka kyse voi olla ihan omasta persoonallisuudesta. Monet eivät tunnu näkevän sairauden taakse millään ja muistavan sitä, että jokaisella on oma persoona. Ja niin kuin tämä "Bipon-puoliso" sanoi, niin hyvyydellä/kiltteydellä/empaattisuudella ei tarkoiteta sitä, etteikö sama ihminen voisi olla joissain tilanteissa myös ilkeä. Se on vain terveyttä persoonassa. Se joka ei siihen pysty on melko varmasti läheisriippuvainen ihminen. Terve persoona osaa puolustaa itseään, ja osaa asettaa rajat toisten huonolle käytökselle. Joskus se vaatii sitä ilkeyttä. Tai huonokäytöksisen ihmisen mielestä se voi olla ilkeyttä, jos toinen puolustaa itseään.

        Ilkeä.. on normaalia olla ilkeä..hmmm..
        Vihastuminen on normaalia ja spontaania ihmisolennoille, ei ilkeys.
        Kiltti muuttuu ilkeäksi, ilkeileväksi tarpeen tulen..jaahas.. Ilkeily on rumaa käytöstä, harkittua sellaista, toisen lyttäämistä ja alentamista oman edun nimissä.
        Jos on ihan todella oikeasti kiltti luonteeltaan, ei sitä täydy täällä todistella ja itselleen vakuutella. Eihän edes tulisi mieleenkään!
        Puolustaa itseään, jos kokee sen tarpeelliseksi, voi muillakin tavoilla. Olematta ilkeilijä =`)


      • ei-yli-ihminen
        miin sou miin kirjoitti:

        Ilkeä.. on normaalia olla ilkeä..hmmm..
        Vihastuminen on normaalia ja spontaania ihmisolennoille, ei ilkeys.
        Kiltti muuttuu ilkeäksi, ilkeileväksi tarpeen tulen..jaahas.. Ilkeily on rumaa käytöstä, harkittua sellaista, toisen lyttäämistä ja alentamista oman edun nimissä.
        Jos on ihan todella oikeasti kiltti luonteeltaan, ei sitä täydy täällä todistella ja itselleen vakuutella. Eihän edes tulisi mieleenkään!
        Puolustaa itseään, jos kokee sen tarpeelliseksi, voi muillakin tavoilla. Olematta ilkeilijä =`)

        Jokainen ihminen on ilkeä joskus. Jos muuta väittää, niin on tekopyhyyden ruumiillistuma. Joten kyllä, on normaalia olla joskus ilkeä. Ihminen ei ole mikään kone, joka pystyy aina käyttäytymään hyvin ja asiallisesti, ja tekemään kaikki asiat oikein elämässään. Kaikki me teemme virheitä. Sinä nyt kärjistät ilkeilyn vähän liian pitkälle. Ilkeily voi olla vaikka sitä, että on itse huonolla tuulella ja joku vaikka katsoo liian pitkään kadulla ja menet hänelle sanomaan, että "Mitäs siinä mulkkaat?". Se ei tarkoita sitä, että kyseinen ihminen on läpensä paha. Miksi tämä maailma on täynnä pahuutta? Koska ihminen on sekä hyvä että paha. Ei ole olemassa 100% hyvää ihmistä, joka ei koskaan sortuisi mihinkään pahaan. Ihmiset olisi enkeleitä siinä vaiheessa. Mutta me olemme vain ihmisiä. Kiinnostaisi oikeasti tietää, että kuvitteletko esim. sinä, että olet jotenkin niin täydellisen hyvä ihminen, ettet koskaan loukkaa toista elävää olentoa? Ihminen voi ainoastaan yrittää olla hyvä itselleen ja muille, mutta silti vahingossakin joskus loukkaa toisia ihmisiä. Inhimillisyys pitää sisällään aika monta asiaa. On ihan normaalia olla vaikka kateellinen joskus tai katkera. Eivät nekään ole kauniita piirteitä ihmisessä, ja saattavat aiheuttaa huonoa käytöstä. Silti se on täysin normaalia meille kuolevaisille. En tiedä mikä yli-ihminen sinä olet, mutta minä olen ainakin tavallinen kuolevainen.

        "You see, if there wasn't evil in every single one of them out there–they wouldn't be people. They'd all be angels."


      • miinsoumiin
        ei-yli-ihminen kirjoitti:

        Jokainen ihminen on ilkeä joskus. Jos muuta väittää, niin on tekopyhyyden ruumiillistuma. Joten kyllä, on normaalia olla joskus ilkeä. Ihminen ei ole mikään kone, joka pystyy aina käyttäytymään hyvin ja asiallisesti, ja tekemään kaikki asiat oikein elämässään. Kaikki me teemme virheitä. Sinä nyt kärjistät ilkeilyn vähän liian pitkälle. Ilkeily voi olla vaikka sitä, että on itse huonolla tuulella ja joku vaikka katsoo liian pitkään kadulla ja menet hänelle sanomaan, että "Mitäs siinä mulkkaat?". Se ei tarkoita sitä, että kyseinen ihminen on läpensä paha. Miksi tämä maailma on täynnä pahuutta? Koska ihminen on sekä hyvä että paha. Ei ole olemassa 100% hyvää ihmistä, joka ei koskaan sortuisi mihinkään pahaan. Ihmiset olisi enkeleitä siinä vaiheessa. Mutta me olemme vain ihmisiä. Kiinnostaisi oikeasti tietää, että kuvitteletko esim. sinä, että olet jotenkin niin täydellisen hyvä ihminen, ettet koskaan loukkaa toista elävää olentoa? Ihminen voi ainoastaan yrittää olla hyvä itselleen ja muille, mutta silti vahingossakin joskus loukkaa toisia ihmisiä. Inhimillisyys pitää sisällään aika monta asiaa. On ihan normaalia olla vaikka kateellinen joskus tai katkera. Eivät nekään ole kauniita piirteitä ihmisessä, ja saattavat aiheuttaa huonoa käytöstä. Silti se on täysin normaalia meille kuolevaisille. En tiedä mikä yli-ihminen sinä olet, mutta minä olen ainakin tavallinen kuolevainen.

        "You see, if there wasn't evil in every single one of them out there–they wouldn't be people. They'd all be angels."

        En ole väittänyt oleväni EPÄ ilkeä, tietääkseni.. Olen tosi ilkeä ja veemäinenkin!!! En esim osaa riidellä kumppanini kanssa reilusti vaan olen ilkeyden mestari!
        Enhän muuten tänne kirjoittelisi..
        Kateellisuus, vihastuminen ovat ominaisuuksiamme, kyllä. Vihaaminen ja katkeruus ovat opittua, ei luonnostaan perusominaisuuksiamme. Jokainen voi itse päättää alanko katkeraksi, vihaanko olenko ilkeä.. Jos kokee sen itselleen ja läheisilleen kannattavaksi niin siitä vaan:)
        Kateellisuus esim on meissä ja se ryöpsähtää esiin tavalla tai toisellä silloin tällöin, mutta onneksi jos sen myöntää niin se ei pääse kasvamaaan tuhoavaksi voimaksi, Kait silläkin tunteella on jokin tärkeä tehtävä ollut evoluutiossamme.
        Lapsikin oppii näkemällä ja kuulemalla eli matkimalla juuri näitäkin tunteita ja niiden käsittelyä. Jos kasvaa ilkyeden, vihaamisen ja katkeruuden tunteita normaalina pitämässä ympäristössä niin. . . Jossain vaiheessa on ongelmia se on varma.
        Oppia ikä kaikki.
        Everything grows with love


    • HildaHulvaton

      No, minua ei ainakaan tuntemattomat saa ärtymään millään tavalla. Eikä näistä viesteistä nyt mikään kovin asiaton ollut. Tietenkään meidän ei kannattaisi näillä jutuilla täyttää tätä palstaa, vaan itse asialla. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, kunhan osaa myös perustella sen kunnolla.

    • taustailija

      Näin toimii kaksisuuntaisuudesta kärsivien ylläpito, koska eivät tunnista miten asiattomat viestit voivat lukijoita loukata. Monella muulla palstalla ylläpito hoitaa hommansa kuten pitääkin.

      • etuilija

        Miksi hyvä ihminen luet näitä juttuja jos noin loukkaanut? Kone kiinni/ vaihda niihin muihin palstoihin ja be happy !
        (Täällä ei oikeasti ole mitään kamalaa ja loukkaavaa mikä pitäisi poistaa. )


    • maahinen...

      Ja sinä se jaksat monella eri nimimerkillä jutella täällä yksinäsi, miinustaa toisten viestejä ja plussata omiasi. Ei taida kaikki Muumit olla laaksossa. Nyt syytät vielä ylläpitoakin bipoudesta. Ei hyvää päivää. Koska näet itsessäsi jotain vikaa... Ai niin, olethan maaninen.

    • 5+9

      19 2 taisi olla oikeassa, puoltavia todisteita kun näkyy tulevan koko ajan lisää..

      • tarkkana ku porkkana

        ``Siksi tuon koska kaikki tuntemani bipot johon olen yrittänyt luottaa ovat olleet ´`
        Huomiooo! 19 2 kertoi tunteensa VAIN omakohtasiin bipoihinsa, EI TEIHIN MUIHIN! Ei kirjoituksessaan sanonut kertaakaan KAIKKI bipot olette...


      • blablablabla
        tarkkana ku porkkana kirjoitti:

        ``Siksi tuon koska kaikki tuntemani bipot johon olen yrittänyt luottaa ovat olleet ´`
        Huomiooo! 19 2 kertoi tunteensa VAIN omakohtasiin bipoihinsa, EI TEIHIN MUIHIN! Ei kirjoituksessaan sanonut kertaakaan KAIKKI bipot olette...

        Eiköhän kaikki sen jo tajunnut.


      • mitäääh
        blablablabla kirjoitti:

        Eiköhän kaikki sen jo tajunnut.

        Ai minkä?


    • 10

      Taas on tullut lisää kirjoituksia tänne jotka kertovat bipojen itsekkyydestä läheisiään tai muita sairauksia sairastavia kohtaan.

      • monisairas

        Antaisitko esimerkin siitä, mitkä lauseet kertovat meidän bipojen itsekkyydestä läheisiään kohtaan tai muita sairauksia sairastavia kohtaan? Miten tuo muuten on edes loogisesti ajateltuna mahdollista? Meinaan vaan, että meidän masennus on ihan samanlaista, kuin mitä on pelkästään depressiivisellä ihmisellä. Itselläni on bipouden lisäksi välilevyjen pullistumia selässä, migreeni, epävakaa persoonallisuushäiriö, vaativa persoonallisuushäiriö, paniikkihäiriö, ahmimishäiriö, sydämessä on rytmihäiriöitä yms. Joten miten ihmeessä voisin halveksia toisten ihmisten sairauksia tai toisia ihmisiä, kun itsellänikin on niitä vaikka muille jakaa. Se että minä kärsin sairauksistani, ei tarkoita sitä etteikö toisilla ihmisillä olisi yhtälailla kärsimyksiä erilaisten sairauksien kanssa. Tai muuten vaan tuskaa elämässään. Ei siihen sairauksia tarvita, että elämä voi olla helvettiä.

        Ja jos joku bipo "halveksii" vaikka tervettä (jolla ei ole paljon fyysisiä/henkisiä sairauksia), niin se johtuu varmasti kateudesta. Se on varmaan ihan normaalia. Kukapa vakavasti sairastunut ei olisi joskus kateellinen terveille ihmisille. Jokaisella käy varmasti mielessä, että mitä niin pahaa on tehnyt, että ansaitsee kaiken kärsimyksen. Ja tietenkin on olemassa niitä bipoja ja muitakin sairaita, jotka elävät kuin maailmassa ei olisi kuin juuri heidän sairautensa. Oletko ajatellut, että suuri kärsimys saattaa tehdä ihmisestä itsekkään? Etkö näe itsessäsi yhtään itsekkyyttä, kun kirjoitit tuon lauseen: "Taas on tullut lisää kirjoituksia tänne jotka kertovat bipojen itsekkyydestä läheisiään tai muita sairauksia sairastavia kohtaan."

        Mielestäni on raukkamaista tulla tänne väittämään tuollaista, mutta kuitenkaan ei ole pokkaa sitten antaa niitä esimerkkejä ja perustella sanomansa asiat.


      • Nurse/Nainen1971
        monisairas kirjoitti:

        Antaisitko esimerkin siitä, mitkä lauseet kertovat meidän bipojen itsekkyydestä läheisiään kohtaan tai muita sairauksia sairastavia kohtaan? Miten tuo muuten on edes loogisesti ajateltuna mahdollista? Meinaan vaan, että meidän masennus on ihan samanlaista, kuin mitä on pelkästään depressiivisellä ihmisellä. Itselläni on bipouden lisäksi välilevyjen pullistumia selässä, migreeni, epävakaa persoonallisuushäiriö, vaativa persoonallisuushäiriö, paniikkihäiriö, ahmimishäiriö, sydämessä on rytmihäiriöitä yms. Joten miten ihmeessä voisin halveksia toisten ihmisten sairauksia tai toisia ihmisiä, kun itsellänikin on niitä vaikka muille jakaa. Se että minä kärsin sairauksistani, ei tarkoita sitä etteikö toisilla ihmisillä olisi yhtälailla kärsimyksiä erilaisten sairauksien kanssa. Tai muuten vaan tuskaa elämässään. Ei siihen sairauksia tarvita, että elämä voi olla helvettiä.

        Ja jos joku bipo "halveksii" vaikka tervettä (jolla ei ole paljon fyysisiä/henkisiä sairauksia), niin se johtuu varmasti kateudesta. Se on varmaan ihan normaalia. Kukapa vakavasti sairastunut ei olisi joskus kateellinen terveille ihmisille. Jokaisella käy varmasti mielessä, että mitä niin pahaa on tehnyt, että ansaitsee kaiken kärsimyksen. Ja tietenkin on olemassa niitä bipoja ja muitakin sairaita, jotka elävät kuin maailmassa ei olisi kuin juuri heidän sairautensa. Oletko ajatellut, että suuri kärsimys saattaa tehdä ihmisestä itsekkään? Etkö näe itsessäsi yhtään itsekkyyttä, kun kirjoitit tuon lauseen: "Taas on tullut lisää kirjoituksia tänne jotka kertovat bipojen itsekkyydestä läheisiään tai muita sairauksia sairastavia kohtaan."

        Mielestäni on raukkamaista tulla tänne väittämään tuollaista, mutta kuitenkaan ei ole pokkaa sitten antaa niitä esimerkkejä ja perustella sanomansa asiat.

        Itse en ymmärrä tuota itsekkyydestä pauhaamista ollenkaan kaksisuuntaisten yhteydessä koska suurin osa ihmisistä on nykyisin itsekkäitä. Missä ihmeen pellossa täällä ihmiset asuu kun voivat väittää että vain joku tietty ihmisryhmä on itsekäs. Onhan siitä tutkimuksia iso läjä että nykynuoret alkavat olla enemmän ja enemmän narsistisia. Enkä puhu nyt narsistisesta persoonallisuushäiriöistä vaan siitä että ihmisistä tulee jatkuvasti itserakkaimpia ja itsekeskeisiä yhteiskunnan vaikutuksista. Eihän täällä enää tavallinen rehti ihminen pärjää. Pitää olla kunnianhimoinen, hyvännäköinen ja hyvä kuntoinen, narsistinen yms. että pärjää esim. työelämässä. Eikä tämä ole minun mielipiteeni vaan ihan tutkimuksissa selvinnyt asia. Ihmisen pitäisi olla kone että pärjää. Vai voiko joku väittää että esim rehellisyys perisi maan enää nykyisin. Ihmiset ovat kylmiä. Vanhukset jätetään hoitamatta ja kaikkea. Olen hoitoalalla nähnyt niin kauheita tapauksia eikä heistä suurin osa mitään bipoja ole vaan terveitä ihmisiä jotka ovat hylänneet vanhempansa ja taistelevat perinnöstä jo ennen heidän kuolemaansa. Tälläisiä ovat nykyajan ihmiset. Eivät tietenkään kaikki mutta aika suuri osa kuitenki.


    • 10+6

      ..hyökätään vakavaa masennusta useista muista sairauksista kärsivän nimimerkin kimppuun joka uskaltaa lähettää foorumin ylläpidolle viestin jostain typerästä asiattomasta viestistä mikä usean muunkin lukijan mielestä on asiaton...

      • 15 + 4

        Voitko kertoa nimimerkin tai nimimerkit, jotka on hyökännyt vakavaa masennusta useista muista sairauksista kärsivän nimimerkin kimppuun?


    • ;

      Itsekkyydestä haluaisin sanoa, että mania tekee biposta aivan sietämättömän itsekkään. Maaninen bipo ei sitä ehkä itse huomaa, mutta lähipiiri on kauhuissaan. Useat muutkin mielisairaudet oireilevat itsekkyytenä ja empatiakyvyn puutteena. Masentunut bipo ei mielestäni ole sen enempää tai vähempää itsekäs kuin muutenkaan masentuneet, mutta se maanisuus ...

    • paljon kokenut

      Hyvä että asioista keskustellaan useista eri näkökulmista.

      Mielestäni vaikeaa masennusta sairastavien (tai monisairaiden, mihin pitkäaikainen masennus tavallisimmin johtaa) mielipiteet ja keitä esim. perusterve bipopuoliso on saattanut vahingoittaa henkisesti vuosikausia toimillaan, ovat ihan yhtä tärkeitä ja arvokkaita tällaisilla foorumeilla kuin näiden vakikirjoittajienkin, joiden lähes ainoana tarkoituksena näyttää olevan 19 2 kaltaisten tarkkanäköisten viestien kirjoittajien mielipiteiden polkeminen yhteisvoimin.

      • HildaHulvaton

        Tietenkin ne ovat tärkeitä asioita. Itse en ole muuta väittänytkään. Itse en vain sietänyt sitä, että yksi henkilö väitti, ettei muka pelkästään masentunut voisi pilata bipon elämää. Juurihan minulle niin kävi. Onko se oikein väittää tuollaista, vaikka ei edes tunne minua tai eksääni? Sitten minua haukutaan täällä itsekkääksi. Kaikki bipot eivät ole kusipäitä. Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä. Ja jos jotain ilmaisee, niin täytyy varautua siihen, että joku voi olla eri mieltä tai sanoa vastaan. Itse en missään tapauksessa mitenkään syrji pelkästään masentuneita tai monisairaita ihmisiä. Onhan minullakin bipouden lisäksi liuta muitakin sairauksia. Täytyy myös muistaa se, että bipon ja ns. yksisuuntaisen masennus on aivan samanlaista. Täällä on myös bipoja, joilla on ollut kamala suhde toisen bipon kanssa. Perusterve bipo on varmaan joku harvinaisuus. Itse en ole sellaista kohdannut vielä, vaikka tunnen/tiedän monia bipoja.

        Tässä vähän faktaa:

        - Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi hoitoa hakevista enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psykiatrisesta oireyhtymästä.

        - Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin jokin samanaikainen ahdistuneisuushäiriö 45 %:lla, paniikkihäiriö 24 %:lla, alkoholiriippuvuus 14 %:lla, syömishäiriö 8 %:lla ja jokin persoonallisuushäiriö 41 %:lla.

        - Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla esiintyy lähes kaikkia somaattisia sairauksia enemmän kuin väestössä keskimäärin.
        Merkittävimpiä oheissairauksia ovat tyypin 2 diabetes sekä verenkiertoelinten sairaudet: kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on lähes kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.

        Jotenkin särähtää sekin korvaan, että jotkut väittää bipojen vihaavan pelkästään masentuneita tai monisairaita ihmisiä, mutta samalla juuri he itse haukkuvat bipoja. Melkoinen ristiriita. Ja varsinkin, kun niin monella bipolla on tämän lisäksi monia muitakin sairauksia. Aina kun bipo sanoo mielipiteensä, niin heti se on toisten mielipiteiden polkemista. Tuolla jokainen kertoi vaan eriävän mielipiteen asioihin. Itse en ole kieltänyt, etteikö joku idiootti bipo ole hyvinkin voinut pilata masentuneen ihmisen elämän. Yhtälailla masentunut on voinut pilata bipon elämän. Tai terve on voinut pilata bipon elämän, tai bipo terveen elämän. Huonoja ihmisiä löytyy jokaisesta ihmisryhmästä.


    • 15+1

      "Itse en vain sietänyt sitä, että yksi henkilö väitti, ettei muka pelkästään masentunut voisi pilata bipon elämää."

      Ei kukaan noin ole väittänyt, toisin kuin alkoholismi masennus tai alkoholismi bipous, jotka voivat pilata kenen tahansa elämän omansa lisäksi.

      Mistä mikäkin sairaus johtuu, mikä on minkin seurausta on vaikea maallikon tai edes ammattilaisen määritellä, joka tapauksessa geeniperimällä sekä ympäristöllä kummallakin on noihin kaikkiin hyvin suuri vaikutus kuten myös siihen, minkälaisissa olosuhteissa mikäkin sairaus noista yksilötasolla milloinkin puhkeaa.

      Masennuksesta kärsivä joka ei ole alkoholisoitunut tai persoonallisuushäiriöinen ei siis voi pilata bipon elämää, mielestäni tällainen väite on ja jopa ihan omakohtaisen kokemuksenikin perusteella faktaa johon voin yhtyä. Ei ole alkoholisoituneen masennuksesta kärsivän syytä sekään jos bipo hänet kumppanikseen valitsee.

      t.keskivaikea masennus dystymia syömishäiriö ahdistuneisuushäiriö
      traumaperäinen stressireaktio lukuisia fyysisiä, normaalia arkea hankaloittavia fyysisesti kivuliaita ikäviä oireita, mm. jatkuvat selkä- ja nivelkivut

      Voimia ja jaksamista kaikille!

      • haistakaa_kukkanen

        Voiko oikeasti tän saatanan pelleilyn lopettaa tällä palstalla? MITÄ???? Yksi haukkuu toista ja toinen toista. Terveet luulee olevansa bipoja parempia ja bipot terveitä parempia. Kaikki te olette samaa paskaa ihmiskuntaa. Kaikki on toistensa kurkuissa kiinni. Olkaa nyt saatana aikuiset ihmiset asiallisia ja menkää helvettiin täältä listaamasta omia sairauksianne. Menkää muualle pätemään. Ketään ei kiinnosta paskan vertaa! Tässä on varmaan yli 30 viestiä täyttä paskaa ja ihan ulkona otsikosta! Kaikilla meillä elämä on enemmän ja vähemmän helvettiä. Ei se täällä kitisemällä parane!


      • Tarkkakomarkka

        Ootko muuten se sama tyyppi joka kirjottelee tuolla narsistipalstalla? :D


      • Tarkkakomarkka
        Tarkkakomarkka kirjoitti:

        Ootko muuten se sama tyyppi joka kirjottelee tuolla narsistipalstalla? :D

        Siis tälle 15 1 oli tuo viesti tarkotettu......


      • ihan ite
        haistakaa_kukkanen kirjoitti:

        Voiko oikeasti tän saatanan pelleilyn lopettaa tällä palstalla? MITÄ???? Yksi haukkuu toista ja toinen toista. Terveet luulee olevansa bipoja parempia ja bipot terveitä parempia. Kaikki te olette samaa paskaa ihmiskuntaa. Kaikki on toistensa kurkuissa kiinni. Olkaa nyt saatana aikuiset ihmiset asiallisia ja menkää helvettiin täältä listaamasta omia sairauksianne. Menkää muualle pätemään. Ketään ei kiinnosta paskan vertaa! Tässä on varmaan yli 30 viestiä täyttä paskaa ja ihan ulkona otsikosta! Kaikilla meillä elämä on enemmän ja vähemmän helvettiä. Ei se täällä kitisemällä parane!

        Voi kyynel! On *** vaikeaa toisilla... Ton kitisevämpää/pätemisempää kirjoitusta ei täällä ole. Mene itse sinne minne muut toivotit!


    • HildaHulvaton

      Ai ei väittänyt? "Masentuneella ei ole voimia pilata kenekään elämää kuten bipolla joka maanisessa vaiheessan ei ymmärrä edes olevansa sairas.Masentunut ihminen ei jaka muuta kuin maata sängyssä." Tuossahan tuo väitti sellaista, ettei masentuneella ole voimia pilata kenenkään elämää. Alkoholisti miehestäni tuli vasta myöhemmin, ja sitä ennen oli jo kaatanut kaiken niskaani. Tajuatko ollenkaan, että tässä maailmassa on inhottavia ns. terveitä ihmisiä, jotka voivat tuhota herkän ihmisen hyvinkin helpolla? Vaikka pettämisellä yms. Tai syyllistämällä sairaudesta. Nyt sinulla on pikkusen todellisuus hakusessa. Yhtälailla on bipoja, jotka eivät käytä alkoholia tai jolla ei ole vakavia maanisia kausia. Miten he voivat pilata toisen elämän? Tässä oli pointtina se, että kuka vaan voi pilata kenen tahansa elämän. Oli sairauksia tai ei.

      Minä en valinnut alkoholisoitunutta miestä, koska hän ei sitä ollut silloin. Onko sekään kusipäisen bipon vika, jos masentunut ihminen valitsee tuollaisen kumppanikseen, ja sitten kärsii siitä eikä pysty lähtemään suhteesta? Ei ole, koska jokainen on vastuussa omasta elämästään. Minäkin lähdin, kun tilanne kävi mahdottomaksi mieheni kanssa. Yhtälailla voidaan sanoa, että onko se narsistin vika, kun joku onneton joutuu hänen uhrikseen. Uhrissahan se vika on, kun on valinnut narsistin. Luoja miten kylmä ihminen oletkaan ajatuksiesi kanssa.

      Terveisin: bipo (vaikea masennus) syömishäiriö ahdistuneisuushäiriö migreeni välilevyjen pullistumia sydämen rytmihäiriöt endometrioosi kilpirauhasen vajaatoiminta paniikkihäiriö vaativa persoonallisuushäiriö epävakaa persoonallisuushäiriö munuaisissa on jotain häikkää rasva-arvot taivaissa joista voi seurata haimatulehdus lievästi kohonnut verenpaine yms.

      Oliko tämä joku kilpailu sairauksien määrästä, kenties?

    • PETETTY!!

      Jopas on paksua juttua täällä!!!!! Minä olen muuten melko terve fyysisesti mutta sairastan II-tyypin kaksisuuntaista. Mieheni oli niinsanottu kunnon kansalainen ilman pers.häir. tai päihteitä (ensihoitaja ammatti) joka yllätys yllätys petti minua työkaverinsa kanssa. Heillä oli muutaman kuukauden suhde selkäni takana. Tämä mieheni ei kestänyt ollenkaan sitä etten jaksa käydä töissä ja olen varaton. Eikä hän jaksanut masennustani vaan huomautteli siitä hyvinkin usein ja siitä että olin nuorempana velkaantunut hypomanioiden vuoksi. Hän jätti minut kun jäi kiinni suhteestaan. On nyt onnellinen tämän uuden naisensa kanssa. Voitko tosissasi väittää etteikö tämä ihminen kyennyt tuhoamaan minun elämääni? Tottakai elämä jatkuu jossain vaiheessa mutta ei se ole helppoa! Kyllä minut on petetty ja pahasti!! Miten voin koskaan luottaa enää toisiin ihmisiin???

    • HildaHulvaton

      Pahoittelen, että elämässäsi on ollut huonoa tuuria miesten suhteen. Tämä on tätä suhdesoppaa. Joskus valitsee väärin, vaikka on kuvitellut valitsevansa sen hyvän kumppanin. Ymmärrän jos rakastuu toiseen, mutta jättäisi sitten ennen pettämistä ja toisen ihmisen elämän pilaamista. Kyllä se elämä voittaa jossain vaiheessa. :) Hyviä miehiä on ihan taatusti olemassa. Voimia!

    • 2xD+8x:(

      HildaHulvaton22.3.2012 13:02

      "Kyllä miehelläni oli todettu ihan pelkkä masennus. Ja hän oli kyllä paljon ennen minua masentunut ja alkoholisoitunut, joten en todellakaan häntä masentanut millään tavoin."

      HildaHulvaton24.3.2012 23:14

      "Alkoholisti miehestäni tuli vasta myöhemmin, ja sitä ennen oli jo kaatanut kaiken niskaani."

      "Minä en valinnut alkoholisoitunutta miestä, koska hän ei sitä ollut silloin."

      Onkohan edellisessä jotain ristiriitaista?

      t. pelkästä vakavasta masennuksesta useista sen fyysisistä johdannaisista kärsivä keski-ikäinen ihminen

    • HildaHulvaton

      No anteeksi vaan, että kirjoitin väärin. Masentunut hän oli ennen minua, ei alkoholisoitunut. Vau, sait papukaijamerkin. :) Saitko jotain nautintoa siitä, että pääset viilaamaan pilkkua virheestä?

      • 3+13

        eli sinä sait käytökselläsi hänen alkoholisminsa puhkeamaan?
        entä mistä kukaan voi tietää että aluksi valehtelit?


    • HildaHulvaton

      Voitko kertoa, että miksi sinä syyllistät minua? Ei kai se minun vikani ole, jos toinen ihminen alkaa juomaan. Se on ihmisen ihan oma päätös. Oikeasti tuo on ihan kipeetä, mitä sanoit minulle. En valehdellut aluksi yhtään mitään. Se oli ajatuskatkos, josta syntyi kirjoitusvirhe. Kyllä niitä on varmaan sinullekin tapahtunut. Jos sinulla ei oikeasti ole parempaa sanottavaa, niin anna olla. Vai nautitko siitä, että lyöt lyötyä? Pelkkä masennus on tuskin sinun sairautesi...

      • rehellinen/kiltti??!

        Hulda, useampi kirjoituksesi on ristiriidassa aiempien kanssa. Jäit vaan kiinni nyt niin että joku viitsi siitä mainita.
        Oot kyllä mahoton..


      • HildaHulvaton
        rehellinen/kiltti??! kirjoitti:

        Hulda, useampi kirjoituksesi on ristiriidassa aiempien kanssa. Jäit vaan kiinni nyt niin että joku viitsi siitä mainita.
        Oot kyllä mahoton..

        Jäin kiinni? Voi jessus. Ihminen tekee virheen, niin heti ollaan laumassa syyttelemässä kaikesta. Minkälaisia ihmisiä te oikein olette? Ja voitko kertoa, että mitkä on ristitiitaisia kirjoituksia? Haluaisin esimerkkejä.


    • Inter arma caritas

      Voitteko hyvät ihmiset lopettaa tuon säälittävän kinastelun? Tässä on jo niin monta viestiä peräkkäin, joissa ei ole mitään järkevää sanottavaa. Onko oikeasti pakko täyttää tämä palsta tuollaisilla viesteillä? Miksette voi vaihtaa vaikka sähköpostiosotteita, että voitte jatkaa tuota taisteluanne siellä. Aikuiset ihmiset. Oikein hävettää teidän puolestanne. Onhan se ihan nähtävissä, että tässä tappelee joko 1-2 tai 1-3 ihmistä keskenään, joiden nimimerkit vain vaihtuvat. Samat maneerit kaikissa viesteissä kuitenkin. Nyt olisi hyvä aika aikuistua, ja lopettaa tuo pelleily. Jollain voi olla oikeasti jotain järkevää ja hyvää sanottavaa, eikä turhanpäiväisiä riitoja. Kaikki täällä on samanarvoisia ihmisiä.

      • fjddifek3ff

        Täyttä paskaa koko keskustelu täynnä


    • 8+1

      Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä, millaisia bipot tavallisimmin ovat.

      • hyvästi.ja.näkemiin

        Ja sinä olet hyvä esimerkki siitä, minkälainen narsistinen ihminen on, joka tulee tänne haukkumaan, syyllistämään ja ärsyttämään kaksisuuntaisia. Muutahan tarkoitusta sinun täällä olemisellasi ei ole. Olet alhainen ihminen. Toivottavasti tiedät sen.


    • 10+3

      bipo=narsisti

      • hyvästi.ja.näkemiin

        Bipo ei ole yhtä kuin narsisti. Narsistinen persoonallisuushäiriö on ihan oma diagnoosinsa. Toki bipolla voi myös olla tuo pers.häiriö. Maanisen ihmisen käytös voi olla narsistista, mutta kaikilla bipoilla ei maniaa ole. Ja sinun kommenttisi on todella narsistisia. Kukaan normaali ihminen ei tuolla tavoin syyllistä, hauku ja ärsytä toisia ihmisiä. En tiedä mikä provo tai sekopää olet, mutta häivy tältä palstalta. Sinunlaisiasi ei täällä kaivata, kun et osaa olla asiallinen.


    • 16+3

      bipo=vainoharhainen; uskoo kaikkien nimimerkkien jotka uskaltautuvat lausumaan totuuksia omakohtaisten kokemustensa perusteella bipoista olevan yksi ja sama henkilö

      "En tiedä mikä provo tai sekopää olet, mutta häivy tältä palstalta."

      bipo=empatiakyvytön, itserakas, helposti ärsyyntyvä, jonka mielestä maailmassa ei muita sairauksia olekaan kuin bipous

    • hyvästi.ja.näkemiin

      Sinulla on kyllä kovasti vääriä tietoja kaksisuuntaisuudesta. Bipouteen ei harhaluuloisuus liity millään tavoin. Se on sitten jotakin muuta sairautta, tai psykoottisuutta. Ja täällä on tosiaan samanlaisia viestejä todella paljon, jotka voivat olla samojen ihmisten kirjoittamia. HUOM! Voivat. Netin kautta sitä on mahdoton todistaa, jos ei saa IP-osotteita käsiinsä. Tuota samaa asiaa epäillään monella muullakin palstalla, joten älä viitsi väittää sen olevan bipojen ongelma.

      Bipo voi olla maanisena kuvaamasi kaltainen, mutta ei koko aika. Kyllä jokainen tajuaa sen, jos osaa ajatella järjellä ja tuntee monia bipoja. Täällä moni bipo toi esille, että heillä on monia sairauksia bipouden lisäksi, joten on hieman epäloogista väittää, että bipojen mielessä maailmassa ei ole muita sairauksia. Tajuatko ollenkaan, kuinka epälooginen olet kirjoituksissasi? Monilla bipoilla on myös huono itsetunto, joten miten voit väittää heitä itserakkaiksi? Tuokin oli hieman omituinen heitto. Huomaatko mikä kylmyys omista kirjoituksistasi paistaa läpi? Voitko itse sanoa olevasi jotenkin empaattinen ihminen? Empaattinen ihminen ei syyllistä eikä hauku tuolla tavalla toisia ihmisiä. Jokainen ihminen syntyy erilaisella temperamentillä varustettuna, joten toiset ovat helpommin ärsyyntyviä kuin toiset. Toki maanisuus voi vaikuttaa asiaan.

      Voitko kenties kertoa syyn, miksi syyllistät ja haukut täällä bipoja? Mikä ihmeen syy siihen oikein on? Saatko jotain kiksejä tuosta toiminnasta? Minkä vuoksi paasaat samoista asioista koko aika? Et ilmeisesti osaa keskustella asioista asiallisesti. Onko näin?

      • Nauran*Sulle

        Ei tollasen ääliön kanssa kannata kinata. Oikeesti lopettakaa kaikki tolle vastaaminen niin se lopettaa ton. Mitä enemmän sille yrittää puhua järkeä tai mitä vaan niin sitä enemmän se toitottaa tota samaa asiaa. Ei tollasista ihmisistä ole juttelemaan asiallisesti. Antaa katkeroituneen tai provon sekoilla täällä yksinään. Ei taida olla muuta elämää kyseisellä henkilöllä. Ei taida olla tolla tyypillä lääkitys kohillaan. :D Oikeesti noille jutuille kannattaa vaan nauraa.

        Terv. epäempaattinen, raivoava ja itserakas narsisti-bipo


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      25
      4799
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3734
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      48
      3165
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2677
    5. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      207
      2655
    6. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      52
      2625
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2420
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      153
      2350
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1955
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      109
      1565
    Aihe