tietääkö kukaan mistä rikoksesta arkkipiispa siinä puhuu?
" Minä pidän suuressa kunniassa vuoden 1734 lainsäätäjiä, luulen , että he perusteluihin katsoen seisoivat paljon syvemmällä kannalla kuin nykyajan lainsäätäjät, ne pitivät tämän rikoksen todella jumalaa pilkkaavana ja niin minäkin pidän. Rangaistuksen päätarkoitus on rangaista. Sentähden minäkin katsoin kuolemanrangaistuksen olevan oikein todelliselle , julkiselle jumalanpilkkaajalle"
GUSTAF JOHANSSON
Suomen ev.lut.kirkon edesmennyt arkkipiispa
" Minä pidän suuressa kunniassa vuoden 1734 lainsäätäjiä, luulen , että he perusteluihin katsoen seisoivat paljon syvemmällä kannalla kuin nykyajan lainsäätäjät, ne pitivät tämän rikoksen todella jumalaa pilkkaavana ja niin minäkin pidän. Rangaistuksen päätarkoitus on rangaista. Sentähden minäkin katsoin kuolemanrangaistuksen olevan oikein todelliselle , julkiselle jumalanpilkkaajalle"
GUSTAF JOHANSSON
Suomen ev.lut.kirkon edesmennyt arkkipiispa
Vastaukset 7
Vanhimmat
joka selittänee tuota lausuntoa:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_05/paarma_valehtelee.html
Lisätietoa varmaan löytyy hakemalla noista vuoden 1888 valtiopäivistä.
"Työmiehen vaimo (1885) oli ensimmäinen suomalainen näytelmä, jonka henkilöillä oli köyhälistö- ja työläistausta. Sekä Työmiehen vaimo että Kovan onnen lapsia (1888) aiheuttivat kiihkeitä teatterisotia: Kovan onnen lapsia -näytelmän esitykset lopetettiin ensi-iltaan valtiopäivien vaatimuksesta. Näytelmien katsottiin uhkaavan yhteiskuntarauhaa, ja kirjailijaa syytettiin ateismista ja uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta. Canthin kantaaottavilla näytelmillä oli yhteiskunnallista merkitystä: joitakin vuosia Työmiehen vaimon ilmestymisen jälkeen säädettiin laki, joka oikeutti naisen hallitsemaan omaa ansiotuloaan. Näytelmä vaikutti myönteisesti asian käsittelyyn valtiopäivillä."
http://www.kirjainstituutti.fi/docs/Nayttelyhahmot.doc
olikos Aleksis Kiven hahmot sitten yläluokkaa.
oli kysymys ja siitä, että hän vaati vuoden 1888 valtiopäivillä kuolemanrangaistusta jumalanpilkasta. En löytänyt mitään muuta kuin tämän liittyen aloittajan kysymykseen:
"Näytelmien katsottiin uhkaavan yhteiskuntarauhaa, ja kirjailijaa syytettiin ateismista ja uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta."
- Liittyikö silloisen arkkipiispa Johanssonin vaatimus juuri Canthiin, vai mikä oli hänen kiukkunsa kohde, sitä en tosiaan tiedä.
Johansson kansalaissodan jälkeen niiden punaisten vankien tappamista, jotka olivat ateisteja?
Niinku olisin jostain sellaista lukenut.
Ainakin vastusti naisten korkeata koulutusta, se löyty googlella.
"Mannerheim oli anonut ja saanut eron
toukokuussa 1918. Ylipäällikön lähdettyä
välittömästi Tukholmaan eivät sen paremmin
senaatti kuin armeijakaan halunneet
kunniaa leirien perustamisesta. Kumpikaan
ei myöskään puuttunut toistensa tekemisiin.
Vaikka olot leireillä huonontuivat kaiken aikaa,
senaatti kiisti ongelmat eikä katsonut
asiakseen puuttua vankien huoltoon.
Kirkko oli kantansa kiinni lyönyt. Arkkipiispa
Gustaf Johanssonin mielestä kaikki
Jumalan kieltäjät pitäisi tappaa ja piispa
Otto Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa
takia ”Jumalan kirouksen alainen
ja jätettävä Saatanan haltuun”.
Valtion ja kirkon liitto oli hurskas ja irvokas."
http://www.suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/Kadotetun%20j%E4rjen%20kes%E4%201918%20(SK%203707).pdf
Joh.10:33
Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."
Mark.2:7
"Kuinka tämä näin puhuu? Hän pilkkaa Jumalaa."
Luuk.5:21
"Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?"
Matt.26:65
"Hän on pilkannut Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme? Katso, nyt kuulitte hänen pilkkaamisensa. Miten teistä on?" He vastasivat sanoen: "Hän on vikapää kuolemaan."
Mark.14:64
"Te kuulitte hänen pilkkaamisensa. Mitä arvelette?" Niin he kaikki tuomitsivat hänet vikapääksi kuolemaan."