Jouduin tuossa kääntämään Irlantilaiselle kollegalleni kuukaudet suomeksi, mutta osa jäi kyllä kääntämättä...
Eli oisko apua suomeksikaan... Ja vielä Englanniksi.?
Mikä on Maalis?
Entä Huhti?
Miten käännettäisiin Touko?
Ja vielä Marras?
SUOMEN KUUKAUDET
Joutui kääntämään
21
2339
Vastaukset
- Don Quote
”Suomalaiset kuukausien nimet ovat todellakin ominta omaamme; esim. germaanisten kielten kuukausien nimet juontuvat Rooman vallan ajan kalenterista.
"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven keskellä olevaa reikää; keskustaa. Näin se on agraariyhteiskunnassa ollut "keskellä vuotta", aika jolloin maataloustyöt olivat mahdollisimman kaukana takana ja edessä. "Helmikuu" on selitetty hangilla hohtavilla helmillä, maaliskuussa näkyy jo maa ja huhtikuu on huhdanteon aika. Lokakuussa on lokaista ja sateista, "marras" on kuolema - ja marraskuu siis kuolemankuu.”
http://www.sytty.net/nice/kansalaisforum/teemapalstat/teemapalsta4/tp_arkisto.php#
Toukotöillä kai tarkoitetaan keväisiä maatöitä: maan muokkausta ja kevätviljojen kylvöä (engl. ”sowing”, ”sowing season”, ”spring crop”).
Huhta lienee kaski-sanan synonyymi (kaski voisi olla englanniksi ”burnt-over clearing”).- Topias
>"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
>keskellä olevaa reikää; keskustaa.
Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.
Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.
Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.). - Damsugare
Topias kirjoitti:
>"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
>keskellä olevaa reikää; keskustaa.
Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.
Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.
Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).On helppo olla samaa mieltä kanssasi. Olen joskus tutustunut ohimennen kansankieliseen uittoalan sanastoon ja tammihan siellä toki esiintyy patoa tarkoittamassa.
Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu merkityksestä?
tammi - tammin - tammissa - tammiin (yks.)?
Ruotsin damm-sanahan merkitsee sekä patoa että pölyä, mutta taipuu eri deklinaatioissa merkityksen mukaan. Harva käsittänee myöskään yhdyssanalla "dammsugare" laitetta, joka tuosta noin vain imaisee patoaltaan tyhjäksi! - Topias
Damsugare kirjoitti:
On helppo olla samaa mieltä kanssasi. Olen joskus tutustunut ohimennen kansankieliseen uittoalan sanastoon ja tammihan siellä toki esiintyy patoa tarkoittamassa.
Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu merkityksestä?
tammi - tammin - tammissa - tammiin (yks.)?
Ruotsin damm-sanahan merkitsee sekä patoa että pölyä, mutta taipuu eri deklinaatioissa merkityksen mukaan. Harva käsittänee myöskään yhdyssanalla "dammsugare" laitetta, joka tuosta noin vain imaisee patoaltaan tyhjäksi!>Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi
>samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko
>tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja
>vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu
>merkityksestä?
Osaanhan tuon sanoa: taipuu se samoin, eikä riipu merkityksestä. Tammi taipuu samoin kuin "lovi"
tammi, tammen, tammea, tammena, tammeen, tammien(/tammein), tammia, tammiin
Laki- ja vuori- sanoilla on tosiaan kaksi erilaista taivutusparadigmaa sen mukaan mitä sana tarkoittaa. Tuo asia on tosin monelle nykyisin epäselvä - kielemme tuntemus on heikkenemässä :o(
Tammesta tehty tammi? Sehän on tammitammi. - ..,::..::,..
Topias kirjoitti:
>Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi
>samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko
>tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja
>vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu
>merkityksestä?
Osaanhan tuon sanoa: taipuu se samoin, eikä riipu merkityksestä. Tammi taipuu samoin kuin "lovi"
tammi, tammen, tammea, tammena, tammeen, tammien(/tammein), tammia, tammiin
Laki- ja vuori- sanoilla on tosiaan kaksi erilaista taivutusparadigmaa sen mukaan mitä sana tarkoittaa. Tuo asia on tosin monelle nykyisin epäselvä - kielemme tuntemus on heikkenemässä :o(
Tammesta tehty tammi? Sehän on tammitammi.Eikö puusta tehdyn tammin pitäisi olla pummi?
- Kielien kääntelijä
..,::..::,.. kirjoitti:
Eikö puusta tehdyn tammin pitäisi olla pummi?
Ruotsin kielessä voisi olla tammitammea vastaavasti "bokbok" eli pyökkikirja. Puukantisia kirjoja en ole nähnyt montakaan, mutta joitakin sentään (vieraskirjoina, juhlakirjoina ym.).
Pyökin ja kirjan etymologinen yhteys löytynee jostain Johann Gutenbergin ajoilta: kirjapainotaidon ensimmäiset taidonnäytteet kai painettiin puuhun (kovaan puuhun, pyökkiin) kaiverrettuja painolevyjä käyttäen.
Saksaksi pyökki on (die) Buche ja kirja (das) Buch eli samoja latuja mennään Gutenbergin kotimaassakin. - Dam Dam Stam Stam
Topias kirjoitti:
>"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
>keskellä olevaa reikää; keskustaa.
Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.
Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.
Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).Tammi= napa, akseli, keskipuu
Tulee ruotsista sanasta "stam". Tammikuu jakoi taven ajan kahtia ja siksi "keskellä", eli talven keskus.
- Topias
Tässä minun ehdotelmani (näin minä tulkitsisin):
tammikuu - dam month
helmikuu - pearl month
maaliskuu - ground month
huhtikuu - felling month
toukokuu - sowing month
kesäkuu - summer month
heinäkuu - hay making month
elokuu - harvest month
syyskuu - fall month
lokakuu - mud month
marraskuu - barren month
joulukuu - yule month
--
Irlantilaisille tuo yule olisi hyvä joulu-sana; onhan se kelttiläistä perua. Barren month voisi olla irlannin oloissa ehkäpä myös burren month?...
Irlannissahan on tuo kuuluisa Burren josta Oliver Cromwellin maanmittari Ludlow lausui aikoinaan: "it's a savage land, yielding neither water enough to drown a man, nor a tree to hang him, nor soil enough to bury him."
Kuvia Burrenista
http://images.google.com/images?hl=fi&ie=UTF-8&oe=utf-8&safe=off&q=burren&sa=N&tab=wi- Kielien kääntelijä
Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!
Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.
Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.
Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.
Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.
Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin
- Noël (ransk.)
- Natale (ital.)
- Natal (port.)
- Navidad (esp.)
- Рождество (ven.)
Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa? - Kielien kääntelijä
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!
Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.
Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.
Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.
Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.
Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin
- Noël (ransk.)
- Natale (ital.)
- Natal (port.)
- Navidad (esp.)
- Рождество (ven.)
Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?Saksan kielen sana "Weihnachten" unohtui pikku tarkastelustani. Verbi "weihen" tarkoittaa vihkimistä ja pyhittämistä – sanan (das) Weihnachten merkitys on siis lähinnä "pyhä yö" – tai itse asiassa "pyhät yöt", sillä sana on yksiköllisestä das-artikkelistaan huolimatta monikollinen. Älkää kysykö minulta, miksi näin! Yksiköllinen (die) Weihnacht esiintyy myös, mutta lähinnä yhdyssanojen osana.
- Joutui kääntämään
Kiitoksia kaikille
Aika mielenkiintoista, ei sitä suomalaisena hyvinkään usein tule mietittyä sanojen alkuperäismerkistyksiä... Ne vaan ottaa itsestäänselvyytenä. - Allu Hukka
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!
Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.
Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.
Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.
Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.
Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin
- Noël (ransk.)
- Natale (ital.)
- Natal (port.)
- Navidad (esp.)
- Рождество (ven.)
Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?Yule-log on brittienglannissa perinteisesti joulupäivänä takassa poltettu halko. Yule-tide carolilla sen sijaan ei ole minkäänlaista tekemistä vuoroveden kanssa. Yule-tide on vanhahtava pidempi synonyymi sanalle yule. Vertaa vaikkapa ruotsin sanaan jultid. Yule-tide carol on siis yksinkertaisesti joululaulu.
- Anonyymi
Itse olen käyttänyt näitä termejä:
・Tammikuu - the month of the ”oak tree”.
”Tammi” (oak) = esim. iso vahva keskuspuu, keskisalko, napapuu, myllyn keskiakseli jne. Tammi on keskellä. Se jakaa talven kahtia. Vuosi pyörähtää sen ympäri.
Hyvä muistikikka, että nimisarja huhti-touko-kesä-heinä-elo perustuu maataloustöihin:
・Huhtikuu - the month of cutting the trees/forest for ”huhta” (slash-and-burn cultivation). Huhtikuussa kaadettiin havupuukaski eli huhta.
・Toukokuu - the month of sowing and planting.
・Kesäkuu - the month of ploughing the ”kesanto” (fallow land)
Kesäkuun nimen alkuosa ”kesä” tulee lounaismurteiden kesä-sanasta, joka tarkoittaa kesantoa. Kesäkuu viittaa aikaan, jolloin kesanto ensi kerran kynnetään. Verbi ”kesääminen” = kyntää kaski tai pelto uutta kylvöä varten. Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu.
・Heinäkuu - the hay making month
・Elokuu - the harvest month
- Musselinmassuttelija
Ruokapalstahan tämä ei ole, mutta kai kielipalstalaisetkin syömistä harrastavat.
Äyriäisten, örniäisten ja nilviäisten vankkana ystävänä syön erinomaisen suurella mielihalulla mm. simpukoita. Saksalaisen kielialueen gastronomiset sukulaissielut tietävät varoittaa niistä seuraavaan tapaan:
"Jeder weiß ja zwischenzeitlich, dass man Muschel nur in Monaten mit einem "R" genießen soll."
Simpukoiden "sallituksi" nauttimisajaksi jäävät siis:
- September
- Oktober
- November
- Dezember
- Januar
- Februar
- März
- April
Kuukausien Mai – August nimistä r-kirjain puuttuu; tänä aikana simpukat ovat uskomuksen mukaan siis vähemmän syömäkelpoisia.
Kirjailijamaestro Veikko Huovinen kirjoitti taannoin muistini mukaan suunnilleen "toisesta ihmislajista, joka ottaa ilonsa yksinkertaisemmista asioista, niin kuin nyt vaikka hiekkamaan perunoista ja matikkakeitosta – jos se on talvimatikka vaan ei kesällinen retku!" - Anonyymi
Minusta olisi hyvä jos kuukaudet muutettaisiin helpommiksi myös ulkomaalaisille
Janinkuu
Veetinkuu
Markunkuu
Aprilliakuu
Maijankuu
Juhannuskuu
Juliuksenkuu
Augustinkuu
Seponkuu
Oktaviankuu
Noelinkuu
Tessinkuu - Anonyymi
Toukokuussa kylvetään touko ja marraskuu on marto eli kuollut.
- Anonyymi
Tuo on Latinaa. Ei muinaissuomea
- Anonyymi
Asian vierestä: Mitä ovat kuukausien nimet karjalaksi? Esimerkiksi Talvikuu?
- Anonyymi
Tammikuu - Tammi puu
Helmikuu - Helmiä
Maaliskuu - Maali, hirsitalon perinnemaali
Huhti - Sukunimi Huhtinen, joku huhtoo
Touko - Tauko
Kesäkuu - Kesä
Heinäkuu - Heinänuha kuu, heiniä
Elokuu - Eloisa kuukausi, elonkorjuu
Syyskuu - Syksyn lehtiä
Lokakuu - Säätila
Marraskuu - Marras (marta) tarkoittaa usein kuolemaa tekevää ihmistä tai vainajaa. Mitä ihmettä? https://fi.wikipedia.org/wiki/Marras
Joulukuu - Joulupuu kuu- Anonyymi
Marraskuu - maa on martaana ja Martti harmaana ja hartaana hiusmartoa (”scalp”) myöten,
- Anonyymi
Miksi noin vaikeasti. Eihän marjapuuroakaan käännetä MARJA PUURO. Eikä västäräkkiä käännetä VÄSTÄ RÄKKI.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)745238Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu172386- 261907
- 441598
- 121571
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51368- 91277
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41216"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla81202- 141173