SUOMEN KUUKAUDET

>"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
>keskellä olevaa reikää; keskustaa.

Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.

Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.

Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).

Topias kirjoitti:

>"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
>keskellä olevaa reikää; keskustaa.

Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.

Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.

Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).

Lue lisää

On helppo olla samaa mieltä kanssasi. Olen joskus tutustunut ohimennen kansankieliseen uittoalan sanastoon ja tammihan siellä toki esiintyy patoa tarkoittamassa.

Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu merkityksestä?

tammi - tammin - tammissa - tammiin (yks.)?

Ruotsin damm-sanahan merkitsee sekä patoa että pölyä, mutta taipuu eri deklinaatioissa merkityksen mukaan. Harva käsittänee myöskään yhdyssanalla "dammsugare" laitetta, joka tuosta noin vain imaisee patoaltaan tyhjäksi!

Damsugare kirjoitti:

On helppo olla samaa mieltä kanssasi. Olen joskus tutustunut ohimennen kansankieliseen uittoalan sanastoon ja tammihan siellä toki esiintyy patoa tarkoittamassa.

Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu merkityksestä?

tammi - tammin - tammissa - tammiin (yks.)?

Ruotsin damm-sanahan merkitsee sekä patoa että pölyä, mutta taipuu eri deklinaatioissa merkityksen mukaan. Harva käsittänee myöskään yhdyssanalla "dammsugare" laitetta, joka tuosta noin vain imaisee patoaltaan tyhjäksi!

Lue lisää

>Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi
>samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko
>tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja
>vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu
>merkityksestä?

Osaanhan tuon sanoa: taipuu se samoin, eikä riipu merkityksestä. Tammi taipuu samoin kuin "lovi"
tammi, tammen, tammea, tammena, tammeen, tammien(/tammein), tammia, tammiin

Laki- ja vuori- sanoilla on tosiaan kaksi erilaista taivutusparadigmaa sen mukaan mitä sana tarkoittaa. Tuo asia on tosin monelle nykyisin epäselvä - kielemme tuntemus on heikkenemässä :o(

Tammesta tehty tammi? Sehän on tammitammi.

Topias kirjoitti:

>Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi
>samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko
>tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja
>vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu
>merkityksestä?

Osaanhan tuon sanoa: taipuu se samoin, eikä riipu merkityksestä. Tammi taipuu samoin kuin "lovi"
tammi, tammen, tammea, tammena, tammeen, tammien(/tammein), tammia, tammiin

Laki- ja vuori- sanoilla on tosiaan kaksi erilaista taivutusparadigmaa sen mukaan mitä sana tarkoittaa. Tuo asia on tosin monelle nykyisin epäselvä - kielemme tuntemus on heikkenemässä :o(

Tammesta tehty tammi? Sehän on tammitammi.

Lue lisää

Eikö puusta tehdyn tammin pitäisi olla pummi?

..,::..::,.. kirjoitti:

Eikö puusta tehdyn tammin pitäisi olla pummi?

Ruotsin kielessä voisi olla tammitammea vastaavasti "bokbok" eli pyökkikirja. Puukantisia kirjoja en ole nähnyt montakaan, mutta joitakin sentään (vieraskirjoina, juhlakirjoina ym.).

Pyökin ja kirjan etymologinen yhteys löytynee jostain Johann Gutenbergin ajoilta: kirjapainotaidon ensimmäiset taidonnäytteet kai painettiin puuhun (kovaan puuhun, pyökkiin) kaiverrettuja painolevyjä käyttäen.

Saksaksi pyökki on (die) Buche ja kirja (das) Buch eli samoja latuja mennään Gutenbergin kotimaassakin.

Topias kirjoitti:

>"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
>keskellä olevaa reikää; keskustaa.

Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.

Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.

Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).

Lue lisää

Tammi= napa, akseli, keskipuu
Tulee ruotsista sanasta "stam". Tammikuu jakoi taven ajan kahtia ja siksi "keskellä", eli talven keskus.

Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!

Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.

Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.

Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.

Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.

Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin

- Noël (ransk.)
- Natale (ital.)
- Natal (port.)
- Navidad (esp.)
- Рождество (ven.)

Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?

Kielien kääntelijä kirjoitti:

Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!

Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.

Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.

Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.

Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.

Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin

- Noël (ransk.)
- Natale (ital.)
- Natal (port.)
- Navidad (esp.)
- Рождество (ven.)

Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?

Lue lisää

Saksan kielen sana "Weihnachten" unohtui pikku tarkastelustani. Verbi "weihen" tarkoittaa vihkimistä ja pyhittämistä – sanan (das) Weihnachten merkitys on siis lähinnä "pyhä yö" – tai itse asiassa "pyhät yöt", sillä sana on yksiköllisestä das-artikkelistaan huolimatta monikollinen. Älkää kysykö minulta, miksi näin! Yksiköllinen (die) Weihnacht esiintyy myös, mutta lähinnä yhdyssanojen osana.

Kiitoksia kaikille
Aika mielenkiintoista, ei sitä suomalaisena hyvinkään usein tule mietittyä sanojen alkuperäismerkistyksiä... Ne vaan ottaa itsestäänselvyytenä.

Kielien kääntelijä kirjoitti:

Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!

Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.

Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.

Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.

Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.

Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin

- Noël (ransk.)
- Natale (ital.)
- Natal (port.)
- Navidad (esp.)
- Рождество (ven.)

Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?

Lue lisää

Yule-log on brittienglannissa perinteisesti joulupäivänä takassa poltettu halko. Yule-tide carolilla sen sijaan ei ole minkäänlaista tekemistä vuoroveden kanssa. Yule-tide on vanhahtava pidempi synonyymi sanalle yule. Vertaa vaikkapa ruotsin sanaan jultid. Yule-tide carol on siis yksinkertaisesti joululaulu.

Itse olen käyttänyt näitä termejä:

・Tammikuu - the month of the ”oak tree”.

”Tammi” (oak) = esim. iso vahva keskuspuu, keskisalko, napapuu, myllyn keskiakseli jne. Tammi on keskellä. Se jakaa talven kahtia. Vuosi pyörähtää sen ympäri.

Hyvä muistikikka, että nimisarja huhti-touko-kesä-heinä-elo perustuu maataloustöihin:

・Huhtikuu - the month of cutting the trees/forest for ”huhta” (slash-and-burn cultivation). Huhtikuussa kaadettiin havupuukaski eli huhta.

・Toukokuu - the month of sowing and planting.
・Kesäkuu - the month of ploughing the ”kesanto” (fallow land)

Kesäkuun nimen alkuosa ”kesä” tulee lounaismurteiden kesä-sanasta, joka tarkoittaa kesantoa. Kesäkuu viittaa aikaan, jolloin kesanto ensi kerran kynnetään. Verbi ”kesääminen” = kyntää kaski tai pelto uutta kylvöä varten. Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu.

・Heinäkuu - the hay making month
・Elokuu - the harvest month

Tuo on Latinaa. Ei muinaissuomea

Marraskuu - maa on martaana ja Martti harmaana ja hartaana hiusmartoa (”scalp”) myöten,