SUOMEN KUUKAUDET

Joutui kääntämään

Jouduin tuossa kääntämään Irlantilaiselle kollegalleni kuukaudet suomeksi, mutta osa jäi kyllä kääntämättä...

Eli oisko apua suomeksikaan... Ja vielä Englanniksi.?

Mikä on Maalis?
Entä Huhti?

Miten käännettäisiin Touko?

Ja vielä Marras?

21

2426

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Don Quote

      ”Suomalaiset kuukausien nimet ovat todellakin ominta omaamme; esim. germaanisten kielten kuukausien nimet juontuvat Rooman vallan ajan kalenterista.
      "Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven keskellä olevaa reikää; keskustaa. Näin se on agraariyhteiskunnassa ollut "keskellä vuotta", aika jolloin maataloustyöt olivat mahdollisimman kaukana takana ja edessä. "Helmikuu" on selitetty hangilla hohtavilla helmillä, maaliskuussa näkyy jo maa ja huhtikuu on huhdanteon aika. Lokakuussa on lokaista ja sateista, "marras" on kuolema - ja marraskuu siis kuolemankuu.”
      http://www.sytty.net/nice/kansalaisforum/teemapalstat/teemapalsta4/tp_arkisto.php#

      Toukotöillä kai tarkoitetaan keväisiä maatöitä: maan muokkausta ja kevätviljojen kylvöä (engl. ”sowing”, ”sowing season”, ”spring crop”).

      Huhta lienee kaski-sanan synonyymi (kaski voisi olla englanniksi ”burnt-over clearing”).

      • Topias

        >"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
        >keskellä olevaa reikää; keskustaa.

        Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.

        Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.

        Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).


      • Damsugare
        Topias kirjoitti:

        >"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
        >keskellä olevaa reikää; keskustaa.

        Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.

        Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.

        Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).

        On helppo olla samaa mieltä kanssasi. Olen joskus tutustunut ohimennen kansankieliseen uittoalan sanastoon ja tammihan siellä toki esiintyy patoa tarkoittamassa.

        Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu merkityksestä?

        tammi - tammin - tammissa - tammiin (yks.)?

        Ruotsin damm-sanahan merkitsee sekä patoa että pölyä, mutta taipuu eri deklinaatioissa merkityksen mukaan. Harva käsittänee myöskään yhdyssanalla "dammsugare" laitetta, joka tuosta noin vain imaisee patoaltaan tyhjäksi!


      • Topias
        Damsugare kirjoitti:

        On helppo olla samaa mieltä kanssasi. Olen joskus tutustunut ohimennen kansankieliseen uittoalan sanastoon ja tammihan siellä toki esiintyy patoa tarkoittamassa.

        Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu merkityksestä?

        tammi - tammin - tammissa - tammiin (yks.)?

        Ruotsin damm-sanahan merkitsee sekä patoa että pölyä, mutta taipuu eri deklinaatioissa merkityksen mukaan. Harva käsittänee myöskään yhdyssanalla "dammsugare" laitetta, joka tuosta noin vain imaisee patoaltaan tyhjäksi!

        >Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi
        >samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko
        >tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja
        >vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu
        >merkityksestä?

        Osaanhan tuon sanoa: taipuu se samoin, eikä riipu merkityksestä. Tammi taipuu samoin kuin "lovi"
        tammi, tammen, tammea, tammena, tammeen, tammien(/tammein), tammia, tammiin

        Laki- ja vuori- sanoilla on tosiaan kaksi erilaista taivutusparadigmaa sen mukaan mitä sana tarkoittaa. Tuo asia on tosin monelle nykyisin epäselvä - kielemme tuntemus on heikkenemässä :o(

        Tammesta tehty tammi? Sehän on tammitammi.


      • ..,::..::,..
        Topias kirjoitti:

        >Osaatko sanoa, taipuuko patoa merkitsevä tammi
        >samalla tavoin kuin puulajia merkitsevä vai onko
        >tässä sama ilmiö kuin vaikkapa laki- ja
        >vuori-sanoissa, joiden taivutus riippuu
        >merkityksestä?

        Osaanhan tuon sanoa: taipuu se samoin, eikä riipu merkityksestä. Tammi taipuu samoin kuin "lovi"
        tammi, tammen, tammea, tammena, tammeen, tammien(/tammein), tammia, tammiin

        Laki- ja vuori- sanoilla on tosiaan kaksi erilaista taivutusparadigmaa sen mukaan mitä sana tarkoittaa. Tuo asia on tosin monelle nykyisin epäselvä - kielemme tuntemus on heikkenemässä :o(

        Tammesta tehty tammi? Sehän on tammitammi.

        Eikö puusta tehdyn tammin pitäisi olla pummi?


      • Kielien kääntelijä
        ..,::..::,.. kirjoitti:

        Eikö puusta tehdyn tammin pitäisi olla pummi?

        Ruotsin kielessä voisi olla tammitammea vastaavasti "bokbok" eli pyökkikirja. Puukantisia kirjoja en ole nähnyt montakaan, mutta joitakin sentään (vieraskirjoina, juhlakirjoina ym.).

        Pyökin ja kirjan etymologinen yhteys löytynee jostain Johann Gutenbergin ajoilta: kirjapainotaidon ensimmäiset taidonnäytteet kai painettiin puuhun (kovaan puuhun, pyökkiin) kaiverrettuja painolevyjä käyttäen.

        Saksaksi pyökki on (die) Buche ja kirja (das) Buch eli samoja latuja mennään Gutenbergin kotimaassakin.


      • Dam Dam Stam Stam
        Topias kirjoitti:

        >"Tammi" on tarkoittanut esim. myllynkiven
        >keskellä olevaa reikää; keskustaa.

        Tuosta tammesta uskallan olla toista mieltä: sana lienee tarkoittanut - ja tarkoittaa vieläkin - 'patoa'. Tammikuu on se kuukausi jolloin pakkanen tekee jääpatoja ojiin ja pienempiin jokiin.

        Nykykielessä on vielä sana "tammeta", 'padota'.

        Sana on samaa eur. alkuperää kuin esim. hollannin "dam" (Amsterdam jne.).

        Tammi= napa, akseli, keskipuu
        Tulee ruotsista sanasta "stam". Tammikuu jakoi taven ajan kahtia ja siksi "keskellä", eli talven keskus.


    • Topias

      Tässä minun ehdotelmani (näin minä tulkitsisin):

      tammikuu - dam month
      helmikuu - pearl month
      maaliskuu - ground month
      huhtikuu - felling month
      toukokuu - sowing month
      kesäkuu - summer month
      heinäkuu - hay making month
      elokuu - harvest month
      syyskuu - fall month
      lokakuu - mud month
      marraskuu - barren month
      joulukuu - yule month

      --
      Irlantilaisille tuo yule olisi hyvä joulu-sana; onhan se kelttiläistä perua. Barren month voisi olla irlannin oloissa ehkäpä myös burren month?...

      Irlannissahan on tuo kuuluisa Burren josta Oliver Cromwellin maanmittari Ludlow lausui aikoinaan: "it's a savage land, yielding neither water enough to drown a man, nor a tree to hang him, nor soil enough to bury him."

      Kuvia Burrenista
      http://images.google.com/images?hl=fi&ie=UTF-8&oe=utf-8&safe=off&q=burren&sa=N&tab=wi

      • Kielien kääntelijä

        Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!

        Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.

        Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.

        Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.

        Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.

        Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin

        - Noël (ransk.)
        - Natale (ital.)
        - Natal (port.)
        - Navidad (esp.)
        - Рождество (ven.)

        Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?


      • Kielien kääntelijä
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!

        Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.

        Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.

        Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.

        Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.

        Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin

        - Noël (ransk.)
        - Natale (ital.)
        - Natal (port.)
        - Navidad (esp.)
        - Рождество (ven.)

        Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?

        Saksan kielen sana "Weihnachten" unohtui pikku tarkastelustani. Verbi "weihen" tarkoittaa vihkimistä ja pyhittämistä – sanan (das) Weihnachten merkitys on siis lähinnä "pyhä yö" – tai itse asiassa "pyhät yöt", sillä sana on yksiköllisestä das-artikkelistaan huolimatta monikollinen. Älkää kysykö minulta, miksi näin! Yksiköllinen (die) Weihnacht esiintyy myös, mutta lähinnä yhdyssanojen osana.


      • Joutui kääntämään

        Kiitoksia kaikille
        Aika mielenkiintoista, ei sitä suomalaisena hyvinkään usein tule mietittyä sanojen alkuperäismerkistyksiä... Ne vaan ottaa itsestäänselvyytenä.


      • Allu Hukka
        Kielien kääntelijä kirjoitti:

        Kuukauden päästähän se koittaa, tuo yummy-yammy-ruokapöytien juhla!

        Tuo sana yule taitaa esiintyä joissakin jouluisissa yhdyssanoissa. "Yuletide carol" tulee mieleen – "jouluisen nousuveden ilolaulu", jos tarkahko suomennos sallitaan. "Yule-log" eli "joulupölkky" löytyy sanakirjasta, mutta onpahan ainakin minulle peräti vieras esine.

        Skandinaavisten kielten "jul" on selvästikin samaa perua tuon kelttiläisen sanan "yule" kanssa. Ja miksipäs ei meidän joulumme myös.

        Christmas? Kristuksen messuunko tuo viitannee? Hollannin Kerstmis (tai pelkkä Kerst) lienee samaa juurta.

        Virolaisilla on joulud tai jõulud. Kuulostaa ikään kuin monikolliselta. Tulee ihan mieleen opiskeluaikainen ex-pomoni: hän tiedusteli minulta, olenko aikeissa tulla töihin "joulujen välillä" – tarkoittaen tällä kaiketi joulun ja uudenvuodenaaton välisiä työpäiviä. Todellisuudessa joulujen välillä lienee sentään yli 360 päivää.

        Monessakin kielessä joulua merkitsevä sana tarkoittaa yksinkertaisesti syntymää, syntymistä. Mieleen tulevat ainakin

        - Noël (ransk.)
        - Natale (ital.)
        - Natal (port.)
        - Navidad (esp.)
        - Рождество (ven.)

        Yksi Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenten kansainvälisesti tunnetuimmista musiikkinimistä oli kapellimestari Gennadi Rozhdestvenski (eläneekö yhä?). Minä ymmärrän tuon sukunimen tarkoittavan "jouluinen". Miltähän noin uskonnollissävyinen nimi mahtoi maistua aikanaan virallisesti ateistisen maan vallanpitäjien suussa?

        Yule-log on brittienglannissa perinteisesti joulupäivänä takassa poltettu halko. Yule-tide carolilla sen sijaan ei ole minkäänlaista tekemistä vuoroveden kanssa. Yule-tide on vanhahtava pidempi synonyymi sanalle yule. Vertaa vaikkapa ruotsin sanaan jultid. Yule-tide carol on siis yksinkertaisesti joululaulu.


      • Anonyymi

        Itse olen käyttänyt näitä termejä:

        ・Tammikuu - the month of the ”oak tree”.

        ”Tammi” (oak) = esim. iso vahva keskuspuu, keskisalko, napapuu, myllyn keskiakseli jne. Tammi on keskellä. Se jakaa talven kahtia. Vuosi pyörähtää sen ympäri.

        Hyvä muistikikka, että nimisarja huhti-touko-kesä-heinä-elo perustuu maataloustöihin:

        ・Huhtikuu - the month of cutting the trees/forest for ”huhta” (slash-and-burn cultivation). Huhtikuussa kaadettiin havupuukaski eli huhta.

        ・Toukokuu - the month of sowing and planting.
        ・Kesäkuu - the month of ploughing the ”kesanto” (fallow land)

        Kesäkuun nimen alkuosa ”kesä” tulee lounaismurteiden kesä-sanasta, joka tarkoittaa kesantoa. Kesäkuu viittaa aikaan, jolloin kesanto ensi kerran kynnetään. Verbi ”kesääminen” = kyntää kaski tai pelto uutta kylvöä varten. Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu.

        ・Heinäkuu - the hay making month
        ・Elokuu - the harvest month


    • Musselinmassuttelija

      Ruokapalstahan tämä ei ole, mutta kai kielipalstalaisetkin syömistä harrastavat.

      Äyriäisten, örniäisten ja nilviäisten vankkana ystävänä syön erinomaisen suurella mielihalulla mm. simpukoita. Saksalaisen kielialueen gastronomiset sukulaissielut tietävät varoittaa niistä seuraavaan tapaan:

      "Jeder weiß ja zwischenzeitlich, dass man Muschel nur in Monaten mit einem "R" genießen soll."

      Simpukoiden "sallituksi" nauttimisajaksi jäävät siis:

      - September
      - Oktober
      - November
      - Dezember
      - Januar
      - Februar
      - März
      - April

      Kuukausien Mai – August nimistä r-kirjain puuttuu; tänä aikana simpukat ovat uskomuksen mukaan siis vähemmän syömäkelpoisia.

      Kirjailijamaestro Veikko Huovinen kirjoitti taannoin muistini mukaan suunnilleen "toisesta ihmislajista, joka ottaa ilonsa yksinkertaisemmista asioista, niin kuin nyt vaikka hiekkamaan perunoista ja matikkakeitosta – jos se on talvimatikka vaan ei kesällinen retku!"

    • Anonyymi

      Minusta olisi hyvä jos kuukaudet muutettaisiin helpommiksi myös ulkomaalaisille

      Janinkuu
      Veetinkuu
      Markunkuu
      Aprilliakuu
      Maijankuu
      Juhannuskuu
      Juliuksenkuu
      Augustinkuu
      Seponkuu
      Oktaviankuu
      Noelinkuu
      Tessinkuu

    • Anonyymi

      Toukokuussa kylvetään touko ja marraskuu on marto eli kuollut.

      • Anonyymi

        Tuo on Latinaa. Ei muinaissuomea


    • Anonyymi

      Asian vierestä: Mitä ovat kuukausien nimet karjalaksi? Esimerkiksi Talvikuu?

    • Anonyymi

      Tammikuu - Tammi puu
      Helmikuu - Helmiä
      Maaliskuu - Maali, hirsitalon perinnemaali
      Huhti - Sukunimi Huhtinen, joku huhtoo
      Touko - Tauko
      Kesäkuu - Kesä
      Heinäkuu - Heinänuha kuu, heiniä
      Elokuu - Eloisa kuukausi, elonkorjuu
      Syyskuu - Syksyn lehtiä
      Lokakuu - Säätila
      Marraskuu - Marras (marta) tarkoittaa usein kuolemaa tekevää ihmistä tai vainajaa. Mitä ihmettä? https://fi.wikipedia.org/wiki/Marras
      Joulukuu - Joulupuu kuu

      • Anonyymi

        Marraskuu - maa on martaana ja Martti harmaana ja hartaana hiusmartoa (”scalp”) myöten,


    • Anonyymi

      Miksi noin vaikeasti. Eihän marjapuuroakaan käännetä MARJA PUURO. Eikä västäräkkiä käännetä VÄSTÄ RÄKKI.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle

      "voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On
      Suomussalmi
      704
      9910
    2. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      404
      4321
    3. Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.

      Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja
      Kajaani
      90
      2976
    4. Sano vain suoraan, että nyt riittää

      ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh
      Ikävä
      43
      2855
    5. Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)

      Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "
      Maailman menoa
      229
      2654
    6. Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."

      Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      2644
    7. Mitä ajattelet aina

      Kun hän tulee näköpiiriin?
      Ikävä
      153
      1835
    8. Luokatonta toimintaa

      Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista
      Suomussalmi
      70
      1691
    9. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      14
      1620
    10. Maailmankuulu homopingviini on kuollut

      Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k
      Lapua
      6
      1423
    Aihe