Köyhyys.

me osaamme lukea, toista oli 1500 - 1900 luvuilla, Suomen kieltä ei ollut vielä edes kirjoitettuna ennen "vanhaan".

Niin ja maailmassa löytyy vielä ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa tai luke äidinkieltään, vaikka se on jo kirjoitettuna.

Älykyys tai sosiaaliset taidot eivät ole automaatti seuraus luku- ja kirjoitustaidosta.

1800-luvun alkupuolella poliittiset muutokset (autonomian aika) ja kansallisromantiikan aatteet tekivät suomen kielen kehittämisen ajankohtaiseksi. Ns. murteiden taistelun myötä lounaissuomalaisten ainesten tilalle otettiin myös itäsuomalaisuuksia, ja kirjakielestä kehittyi kompromissiratkaisu, joka ei sellaisenaan edusta mitään murretta. Sanastoa kehitettiin voimakkaasti johtamalla uudissanoja tai ottamalla murresanoja hieman uudenlaiseen käyttöön (esimerkiksi juna alkuaan 'jono'). Vuoden 1863 kieliasetuksella määrättiin, että suomen kieli saisi ruotsin rinnalla virallisen kielen aseman 20 vuoden kuluessa. Tämä pakotti myös kehittämään suomenkielistä kansanopetusta. 1800-luvun mittaan vakiintuivat suomenkielinen lehdistö ja maallinen kaunokirjallisuus.

Ns. nykysuomen kauden lasketaan alkaneen vuoden 1870 tienoilla: tämän jälkeen suomen yleiskieli ei ole kokenut yhtä jyrkkiä muutoksia kuin 1800-luvun vakiintumiskaudella, vaikka sanasto tietenkin uudistuu jatkuvasti. Viime vuosikymmenten merkittävin muutos ei koske yleiskieltä itseään vaan sen käyttöä: yhä virallisemmissa yhteyksissä saatetaan käyttää ns. puhekieltä tai siihen kuuluvia muotoja.

http://www.ihmisoikeudet.net/koyhyys
Köyhyys merkitsee

* Huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää
* Puhtaan veden puutetta
* Surkeita asunto-oloja
* Koulutuksen ja terveydenhuollon puutetta
* Syrjäytyneisyyttä
* Turvattomuutta
* Olemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinoloihin

Laajemmin voidaan ajatella, että yksilö on köyhä, jos häneltä puuttuvat mahdollisuudet oman elämänsä hallintaan.
Taloudellinen köyhyys johtaa siihen, että ihminen ei kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan.
Sosiaalinen köyhyys johtaa ihmisarvoisen elämän perusedellytysten, esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhoidon puutteeseen
Köyhyys on maailmanlaajuisuudestaan huolimatta sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja paikkaan. Köyhyyttä mitattaessa on otettava huomioon ainakin neljä seikkaa: aineelliset tosiasiat, yksilön tapa kokea asemansa, muiden ihmisten käsitykset yksilön tilanteesta sekä aika ja paikka.

Työkyvyttömyyseläkkeestä jäi kuun ruokaan 91 €, kun hain lääkkeet ja maksoin laskut...
Itselläni ei ole mitään mahdollisuutta parantaa asemaani. Toki olen paremmasa asemassa kuin esimerkiksi Afrikkalainen köyhä. MUTTA synnyin ja asun Suomessa.
En vaadi lisää rahaa, vaan eläkeläisen kaikki lääkerin määräämät lääkkeet, saisivat olla sairasvakuutuksen KELAn kustantamia.