Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva aluepuolustusjärjestelmä, joka ainoana takaa mahdollisuuden puolustaa Suomen aluetta sotilaallisessa konfliktissa (=sodassa), on hallituksen tappolistalla. Syynä on se, että Nato ei katso hyvällä asevelvollisuusarmeijoita, koska Yhdysvallat haluaa ainoastaan kaukotoimintajoukkoja lieventämään omia rasitteitaan ympäri maailmaa.
Totuus on, että nykyisen hallituksen jatkaessa seuraavallakin vaalikaudella, armeijaa ryhdytään ajaa nopealla aikataululla alas ja maan puolustuskyky menetetään. Natoon liittyminen ei tässä auta, koska Natossa kukin maa hoitaa oman maa-alueensa puolustamisen itse. Kun maavoimat ovat vain murto-osa nykyisestä, tämä jokaisen itsenäisen maan armeijan perustehtävä ei enää onnistu Suomen kokoisessa maassa. Ilmatukeakaan ei kannata odottaa, kuten Islannin tapahtumat osoittavat.
Niille höyrypäille, jotka kuvittelevat, että Nato-jäsenyys ja vahvat omat maavoimat (=yleinen asevelvollisuus) olisivat yhdessä mahdollinen yhtälö, eivät tiedä mistä puhuvat. Tämä ei, kuten jo tuli mainittua, sovi Yhdysvalloille ja toisekseen siihen ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia. Emme voi ylläpitää kaksinkertaista systeemiä.
Lukekaa huolella Häkämiehen tämänpäiväinen lausuma:
"Turvallisuuspoliittisessa selonteossa esitetyt puolustusmäärärahojen korotukset ovat ainoa tapa ylläpitää yleistä asevelvollisuutta Suomessa edes vuoteen 2015 asti, sanoi puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) eduskunnassa keskiviikkona."
Siis edes vuoteen 2015! Suomen puolustusvoimat ovat todella maanpetoksellisten voimien uhkaamana. Äänestäjät herätkää!
Totuus on, että nykyisen hallituksen jatkaessa seuraavallakin vaalikaudella, armeijaa ryhdytään ajaa nopealla aikataululla alas ja maan puolustuskyky menetetään. Natoon liittyminen ei tässä auta, koska Natossa kukin maa hoitaa oman maa-alueensa puolustamisen itse. Kun maavoimat ovat vain murto-osa nykyisestä, tämä jokaisen itsenäisen maan armeijan perustehtävä ei enää onnistu Suomen kokoisessa maassa. Ilmatukeakaan ei kannata odottaa, kuten Islannin tapahtumat osoittavat.
Niille höyrypäille, jotka kuvittelevat, että Nato-jäsenyys ja vahvat omat maavoimat (=yleinen asevelvollisuus) olisivat yhdessä mahdollinen yhtälö, eivät tiedä mistä puhuvat. Tämä ei, kuten jo tuli mainittua, sovi Yhdysvalloille ja toisekseen siihen ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia. Emme voi ylläpitää kaksinkertaista systeemiä.
Lukekaa huolella Häkämiehen tämänpäiväinen lausuma:
"Turvallisuuspoliittisessa selonteossa esitetyt puolustusmäärärahojen korotukset ovat ainoa tapa ylläpitää yleistä asevelvollisuutta Suomessa edes vuoteen 2015 asti, sanoi puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) eduskunnassa keskiviikkona."
Siis edes vuoteen 2015! Suomen puolustusvoimat ovat todella maanpetoksellisten voimien uhkaamana. Äänestäjät herätkää!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Pitäisikö meillä olla oma hyvin koulutettu ja varustettu varusmies/ressuarmeija vai liukuhihnalta koulutettujen ye-majurien (katso sekundatohtorit Huhtiniemessä) johtamia joukkueita toisella puolen maailmaa keräämässä puolustusbudjetin kannalta hyvin kalliita irtopisteitä.
Meillä on käytettävien resurssien mukaisesti koulutettu sodan ajan armeija, joka koostuu pääosin reserviläisistä.Se on tarkoitus ylläpitää jatkossakin. Jopa tehostaa.
Mitkä sekundatohtorit Huhtiniemessä puuhasivat? Siellä oli HY:n johdolla maan parhaat arkeologit ja ruumiiden tunnistajat.Sekundaa edustivat eräät akateemikot, professori Ylikangas ja huomattava osa maan mediaa.
Ye-majurin kouluttaminen kestää pelkkänä kurssituksena 7 vuotta. Palvelusaikaa kertyy siinä 15 vuotta. Liukuhihna vai?
Päätökset esimerkiksi Afganistaniin menosta tekee eduskunta, viimeksi YK:n pyynnöstä.
Mitä tuo valehtelu hyödyttää, vai onko se jo muuttunut toiseksi luonnoksi?
Kjylla ålla paha asija doktoriini , juusi häti.
pojanklopeista miehiä ja tuleville miehittäjille
harmaita hiuksia.
Kyse on rahasta, ei Natosta. Jos ei ole rahaa kunnon materiaaliin, on melko turhaa kouluttaa suurta reserviä. Nykyrahoilla se pystyy vain hyvin rajallisiin tehtäviin. Silloin apu voi tulla vain Natolta, joskin EU:lla ja muilla Pohjoismailla on tietysti oma roolinsa.
Nimenomaan raha on se ikuinen ongelma.
Suomessahan on vasta nyt uskallettu kertoa julkisuudessa, että budjettimme ei todellakaan riitä eikä ole koskaan riittänyt usean sadan tuhannen miehen "hyvinkoulutettuun ja riittävästi varustettuun" asevelvollisarmeijaan. Vielä 80-luvulla meillä uhottiin jopa 700000 miehen joukoista ja siitä onkin sitten tultu reippaasti realistisempaan suuntaan pikku hiljaa mutta aivan liian kauan se on kyllä kestänyt. Kalusto on ollut aina se pahin kompastuskivi ja samoin reserviläisten harjoitukset ovat kärsineet sellaisen vähänemisen 90- ja 2000-luvun myötä että huh!
On suorastaan käsittämätöntä, miten meillä on mennyt läpi kusetus jonka mukaan suomalaisten maanpuolustukseen sijoittama euro vastaisi 2-3 euroa maailmalla.
"Vielä 80-luvulla meillä uhottiin jopa 700000 miehen joukoista"
Eihän armeijallamme ollut edes rynnäkkökiväärejä tarpeeksi sodanajan joukkoja varten ennen kuin ostettiin ne muutama satatuhatta kiinalaista Kalastnikovia.
Viimeisiä suomikonepistooleita, emmoja yms. on vasta viimevuosina poistettu varastoista.
Kotimaisia rynkkyjä on erään tiedon mukaan nykyään se 300000 kpl. Silloin 80-luvulla määrä oli joitain kymmeniä tuhansia vähemmän.
Olisivat kaikki kiväärikomppaniat ja osa pioneereista saaneet rk ja kvkk kaluston. Lopuille sitten vanhat tussarit.
Kiinan rynkkyjä ei sentään hankittu satojatuhansia, mutta kuitenkin yksi 100000.
DDR:n jäämistöstä ostettiin myös 100000 rk (ilmeisesti AKM eikä perus AK-47).
Viimeiset Emmat taidettiin poistaa vasta PKM oston jälkeen jollen ole aivan väärässä.
Tappokoneitten käyttötaidot ratkaisevat.
http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=43&aid=649
Olen reservin vänrikki, 44 v. En nyt ole ihan varma mutta käsittääkseni asevelvollisuus koskee minua edelleen. Kertausharjoituksessa olen käynyt kymmenisen vuotta sitten 3 päivän verran. Jos tosipaikka tulee niin kai ne sitten kutsuvat minutkin mukaan. Saan johdettavakseni pojanklopeista koostuvan joukkueen. Kuolen itse varttitunnissa ja pojat puolen tunnin sisällä siitä. Syynä osaamisen puute. Tunnen rynnäkkökiväärin sekä muutamia muita, jo 80-luvulla vanhentuneita aseita. JV-ohjesäännöstä en muista paskaakaan.
Rynnäkkökivääri on perussodankäynnissä Suomen olosuhteissa ihan pätevä ase, jolla vihollinen kyllä kaatuu ihan vanhaan malliin.
Teknosodasta huumaantuneet toitottavat suureen ääneen kuinka sotamateriaalin jatkuva kallistuminen ei enää mahdollista suuria maavoimia. Kannattaa tuolloin aina kysyä, onko rynnäkkökiväärien hinta kohonnut niin jyrkästi.
Suomen tapauksessa mahdollinen konflikti käydään mitä suurimmalla todennäköisyydellä täysin konventionaalisin asein ja -taktiikoin, joten tavallinen rivisotilas rynnäkkökivääreineen on edelleen taistelun peruselementti.
Toinen asia on, että koulutusta tietysti tarvitaan ja kertausharjoituksia on aivan liian vähän.
Pääministeri Vanhanen totesi välittömästi Georgian sodan jälkeen, että koko prosessi on tarkkaan analysoitava ja tehtävä siitä tarvittavat johtopäätökset.
Nyt Goergian sodan kulku on analysoitu, tosiasia oli ettei pieni tekninen ammattiarmeija kyennyt pitämään puoliaan kuin pari, kolme päivää Venäjän asevoimaa vastaan.
Suomi tarvitsee nykyaikaisia aseita ja järjestelmiä, sekä yhteistyötä muiden kanssa, mutta luopuminen omasta armeijasta ei ole ratkaisu, ei Suomea kuten ei Georgiaakaan puolusteta muutamalla ammattisotilaalla.
Puolustusmäärärahojen korotus menee näihin uusiin hankintoihin, mitä tehdään nimenomaan ilmatorjunnan puolella, armeija supistuu, mutta sen tulivoima, suojaus ja liikkuvuus paranee.
Johtopäätökset on mielestäni oikeita, armeijan yksiköiden määrä saa laskea, jos niiden taso nousee riittävästi.
"Puolustusmäärärahojen korotus menee näihin uusiin hankintoihin, mitä tehdään nimenomaan ilmatorjunnan puolella, armeija supistuu, mutta sen tulivoima, suojaus ja liikkuvuus paranee"
Miten kenttäjoukkojen ilmatorjunta on lähiaikoina lisääntymässä? Valmiusprikaateille on hankittu muutama patteri ITo2005-järjestelmää, OK. Samalla on tosin luovuttu olkapääohjuksista ja suurilta osin ykkösprikaatien IT nojaa wanhaan veivisergei-kalustoon (modernisoituja vain pari jaosta/prikaati).
Koht' puoliin hankittava uusi aluetorjuntajärjestelmä taasen korvaa poistuvan BUKin, joten siitä ei ole kenttäjoukoille iloa.
Liikkuvuudesta sen verran, että hankinnat ovat vähillekin joukoille osittain riittämättömät: mm. CV90-vaunuja ei ole tarpeeksi edes kolmelle Karjalan prikaatin pataljoonalle, vaan PS-jääkärijoukkueet koostuvat typerästi sekalaisesta CV90- ja Pasi-kalustosta. Liike ei siis juurikaan parane.
Porin prikaatissa kalustona samaten sekalainen kokoelma kahta eri Pasi-mallia ja muutama AMV.
Kainuun prikaatissa tilanne lienee parhaimmalla tolalla liikkuvuuden suhteen, varsinkin kun uudet panssariTeKat saadaan hankittua.
Eli tilanne on se, että vaikka prikaatien määrä on pudonnut jo murto-osaan entisestä ei kunnon kalustoa silti riitä edes niiden vähienkään täydelliseen varustamiseen.
Koko aluepuolustusajattelu on täyttä satua. Jos vihollinen pääsee syvälle maahan, niin mihin ihmeessä taisteluissa tulleet haavoittuneet kuljetetaan, entä sairastuneet. Ei siellä metsässä sairaita ja haavoittuneita hoideta, sillä tuskin vihollinen niitä ryhtyy hoitamaan. Hyvä jos tervekin porukka viikon kestää. Sen jälkeen on kyllä pelit seis ja porukka on pakko viedä vaikka Ruotsin puolelle lepoon.
rajoitetaan koko ajan. Eli aluetta jää omaan käyttöön paljonkin. Periaatteessa iskit kyllä vaikeaan asiaan. Sodassa ei muita olekaan.
Jos sotaa käydään omalla alueella ei juuri vaihtoehtoa aluepuolustukselle ole. Itse asiassa idea "keksittiin" kesällä -44.Siihen kokemukseen tämä doktriini perustuu. Se on siis tavallaan sodassa kokeiltu.
Järkevä kommentti. Aluetta jää tosiaan todennäköisesti aika paljon ainakin länsirannikon puolelle, jonne varsinaiset sairaalat ja muut vastaavat voidaan sijoittaa. Kesällä -44 "aluepuolustusdoktriini" oli juuri testattavana ja aika hyvin pelasikin. Nykyalueella maastokin järvikannaksineen yms. suosii aika hyvin puolustajaa. Jos verrataan viime sotia nykyaikaan, erona olisi tietysti se, että nykyään siviiliväestöä ei enää todennäköisesti ainakaan laajamittaisesti pystyttäisi evakuoimaan pois taistelujen tieltä. Armeija jotenkin kyllä selviäisi, mutta siviilien olot olisivat kieltämättä tukalat.
Näin siviilinä kiinnostaisi tietää, onkohan armeijalla kuinkakin tarkkoja suunnitelmia puolustuksen järjestämisestä maan eri puolilla, siis ihan kuntatasolla. Pahaa pelkään, ettei ole oikein minkäänlaisia. Sotaa kun voidaan periaatteessa joutua käymään missä tahansa. Mutta eikös niistä paikallisjoukoistakin ole aika pitkälle luovuttu?
jokaista valtakunnan kolkkaa varten ja osittain harjoiteltukin. Toinen asia, mitä merkitystä niillä on tosi tilanteessa. ensi pamauksella pakkaavat kaikki suunnitelmat vanhenemaan. Paikallisjoukoista aiemmassa mielessä on luovuttu. Tilalla ovat aluepuolustusjoukot, joilla on huomattavasti entisiä paikallisjoukkoja tehokkaampi aseistus.
Yhteistoiminat siviiliviranomaisten kanssa on valmisteltu kuntatasoa myöten. Valmisu tietysti vaihtelee maan eri puolilla.Väestöstä huolehtiminen on siviiliviranomaisten vastuulla.
Eli, tuo hyökkäystä rajoitetaan tarkoittaa sitä, että on pakko muodostaa jonkinlainen ´rintama´ jonka taakse vihollinen ei pääse.
Jos mitään rintamaa ei olisi, niin tällöinhän vihollinen olisi jo kaikkialla. Miten siellä lepuutat joukkoja ja suoritat varus- ja ammustäydennyksen, sekä hoidat sairaat ja haavoittuneet.
Nykysotilaat tuskin kestävät metsässä 3-4 vuorokautta pidempään, jos koko ajan taistellaan.
Perinteisesti on ajateltu, että maahan hyökkäävä vihollinen "päästetään" tunkeutumaan syvälle Suomeen, sitä kuitenkin samalla sivusta-, selusta- ym. hyökkäyksin hidastaen ja kuluttaen. Kun vihollisen voima sitten alkaa ehtyä, annetaan ratkaiseva isku ja vihollinen tuhotaan. Tätä taktiikkaa käytettiin sodan aikana hallitusti erityisesti Itä-Karjalasta vetäytymisen yhteydessä, jolloin lopputaistelut käytiin jopa n. 200km päässä lähtöpisteestä. Tämä osoitti, että syvyyden hyväksikäyttöön perustuva viivytystaistelu sopii hyvin vahvankin vihollisen torjuntaan.
Eli aluepuolustusdoktriini käsittää vain "normaalin" viivytystaistelun tunnusmerkit.
Näitä vihollisen eteneviä "hyökkäyskiiloja" voi tietysti olla useita yhtäaikaa, eri puolilla maata, joten riittävä reservin koko ja mobiliteetti ovat ratkaisevassa asemassa, jos menestystä arvioidaan.
Erona edellisiin sotiin on luonnollisesti tuo kotirintaman ja sotatoimialueen välisen rajan hämärtyminen, joka on tietysti haastava asia esim. huollolle ja haavoittuneiden hoidolle. Paikallisia "rintamia" luonnollisesti syntyy vetäytymistaiseteluiden yhteydessä, mutta mitään yhtenäistä ja pitkää rintamalinjaa ei varmaankaan muodostuisi.
Siviilihenkilön tiedot loppuvat tälle tasolle. Jatkakoot alan ammattilaiset tästä.
Aluepuolustusstrategia on melkoista uhkapeliä siviili-infrastruktuurin ja siviileiden kustannuksella. Ajatus siitä, että vihollinen "päästetään" tunkeutumaan oman maan kamaralle on hieman arveluttava ja johtanee todella suuriin tuhoihin á la Tshetsenia.
NATOn strategiassa kylmän sodan aikana näkyi selvästi vuosien 1944-1945 vaikutukset: Länsi-Saksa vaati ehdottomasti, että puolustus hoidetaan heti rajalta lähtien "forward defence"-periaatteella, eli ei askeltakaan taaksepäin! Ajatus veli venäläisen päästämisestä oman maan kamaralle ei jostain syystä tuntunut hyvältä ajatukselta, vaan mieluummin riskeeraa vähemmän pitämällä linjan jäykkänä ja toivomalla parasta.
Taytta asiaa, hyva kirjoitus, ymmarrat lahtokohdat.
paikkansa pitävät, niin maanpuolustus ulkoistetaan yksityisillepalveluntajoajille, eli armeija myydään asevelihintaan ruotsalaisille rahamiehille, jotka sen jälkeen rupeavat rokottamaan Suomea "puolustuksesta" tosi raskaasti.
Uuden ammattiarmeijan runko tehdään varmaankin Dragsvikistä, koska suomenruotsalaisllahan on runsaasti kunniakkaita sotilasperinteitä maassamme, kuten Å.Lindmannin elokuvatkin todistavat.
Suomalaiset nuoret miehen sen sijaan vetäytyvät hyvässä järjestyksessä maleksimaan fattan luukulle, koska siellä oleminen ja eläminen on yhteiskunnallekin halvempaa kuin pitää nuorukaiset varuskunnassa makaamassa yhden röökiaskin päiväpalkalla.
Suomalaisista et ainakaan tiedä mitään.
vaan taito ja kyky. Suurvallat ovat riittävästi saaneet opetusta siitä, että maa on helppo vallata mutta vaikea miehittää. Aluepuolustusjärjestelmä ja hyvin koulutetut reservit, vaikka kohtuullisen vaatimatonkin kalusto, sitovat todella suuren määrän miehittäjäresurssia pitkäksi ajaksi.
Hyvin koulutettu aluepuolustusjärjestelmä toimii ennalta ehkäisevänä tekijänä suurvaltain sotilassuunnittelussa. Suomi ei koskaan tule saavuttamaan sellaista sotateknologista tasoa ja -määrää minkään sotilasliiton avullakaan, että se pysyvästi pystyisi itse torjumaan suurvaltain vastaavat reurssit. Suomen kannalta keskeistä on luoda sellaiset olosuhteet, että Suomen alueetta ei kannata miehittää ainakaan suurimmalta osin ja sitoa tänne suuret määrät miehistöä ja kalustoa. Aluepuolustusjärjestelmä on tässä suhteessa säilyttämisen arvoinen.
Olen tosin siinä käsityksessä, että hallitus nimenomaisesti on esittämässä puolustuslaitokselle tasaisesti lisää resursseja, jotta aluepuolustuslaitosta voitaisiin ylläpitää koko puolustusselonteon kattava aika. Vihreät ja vasemmisto ovat tässä asiassa esittäneet määrärahojen jäädyttämistä ja supistamista, mikä merkitsee aluepuolustusjärjestelmän rapautumista.
Kun mua alkaa ahdistaa mä ajattelen aina kevättä ja kesää ja heti on parempi olo. Tsemppiä ja jaksamista sulle :)