Tätä ovat kysyneet kaikki

edeltäjämme

jotka ovat eläneet ennen meitä.

Miljardit ihmiset vuosisatojen aikana ovat kuolleet pois ja ihmetelleet mitä tapahtuu, kun kuolee.

Hei eivät saaneet vastausta elämänsä aikana...emmekä tuskin mekään.

Aika hurjaa ajatella, että noin sadan vuoden välein kaikki ihmiset jotka ovat olemassa ovatkin vaihtuneet uusiin ja tämä sadanvuoden kierre jatkuu ja jatkuu loputtomasti.
Tänään syntyneet ovat melko varmasti poissa vuonna
2109 ja jne.

poikkeus on tietenkin 120 vuotiaaksi elävät :-)

34

1382

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eetteri*

      heidän fyysinen kehonsa on vain uusi.
      Kyllä se vastaus löytyy kun etsii.

      • Pähkinän särkijä

        .. lämmin leipä. Eipä ole mikään ihme, että maailma on tällainen, kun on tuommoisia "järjen jättiläisiä".

        Mitäpä, jos sinäkin vihdoin ja viimein "ymmärtäisit"... ;)

      • Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        .. lämmin leipä. Eipä ole mikään ihme, että maailma on tällainen, kun on tuommoisia "järjen jättiläisiä".

        Mitäpä, jos sinäkin vihdoin ja viimein "ymmärtäisit"... ;)

        Minäkin uskon jälleensyntymiseen. Mikä siinä on järjenvastaista ja miksi se vaikuttaa maailman tilaan jotenkin huonosti? Mitä pitäisi ymmärtää?

      • eetteri*
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        .. lämmin leipä. Eipä ole mikään ihme, että maailma on tällainen, kun on tuommoisia "järjen jättiläisiä".

        Mitäpä, jos sinäkin vihdoin ja viimein "ymmärtäisit"... ;)

        kuski sama. Vaihtanut usein autoa, äveriäisyys kun kasvaa niin autokin tulee hienommaksi.

        Pitääkö piirtää vai väännänkö rautalangasta?

      • Myötäeläjä
        eetteri* kirjoitti:

        kuski sama. Vaihtanut usein autoa, äveriäisyys kun kasvaa niin autokin tulee hienommaksi.

        Pitääkö piirtää vai väännänkö rautalangasta?

        minulle mainiosti, parempi auto=tiedostavampi sielu.

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth kirjoitti:

        Minäkin uskon jälleensyntymiseen. Mikä siinä on järjenvastaista ja miksi se vaikuttaa maailman tilaan jotenkin huonosti? Mitä pitäisi ymmärtää?

        Kerronko minä minne ihmiset saavat tunkea tuon "jälleensyntymisoppinsa"?! Sinne, mistä se on tullutkin eli perseeseen, sanon suoraan. Siellä se "oppi" kehittynyt ja sinne se joutaa.

        Ensinnäkin: kukaan meistä ei synny kuin kerran tänne ja kuolee kerran. Ei me "synnytä uudelleen". Kerronko miksi? Siksi, että se on mahdotonta. Jos puhutaan "hengestä" tai "sielusta", niin sekin syntyy vain kerran ja kuolee kerran. Sekään ei synny "uudelleen" mihinkään uuteen aikakauteen eikä "uuteen" kehoon, sillä sen ei tarvitse syntyä, sillä se on täällä "maassa" koko ajan. Se ei tunne aikakäsitettä kuten me ihmiset, se vaan on. SE on meissä ja me olemme SIINÄ koko ajan. Kroppa kuolee ja sillä sipuli!

        Kun ihmiset ajattelevat noin järjettömästi (että uskovat "jälleensyntymiseen"), he lakkaavat kantamasta vastuutaan elämästä tässä elämässä, mikä on ainoalaatuinen ja kertaluonteinen. Vastuu elämästä ja elämisestä tässä ja nyt!!

        On itsepetosta sanoa, että "uskon jälleensyntymään"! Mihin ihmeen "jälleensyntymään"? Mikä se semmoinen "jälleensyntymä" on? Se on vain valhetta, jottei tarvitsisi kantaa vastuuta tässä ja nyt.

      • eetteri*
        Myötäeläjä kirjoitti:

        minulle mainiosti, parempi auto=tiedostavampi sielu.

        emme tarvitse ollenkaan autoa.
        Vaikkois kuinka komia.

      • Pähkinän särkijä
        eetteri* kirjoitti:

        emme tarvitse ollenkaan autoa.
        Vaikkois kuinka komia.

        Mul ei oo ollu autoa koko ikänäni ja eteenpäin olen päässyt, jalkaisinkin... ;D ;D

      • Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Kerronko minä minne ihmiset saavat tunkea tuon "jälleensyntymisoppinsa"?! Sinne, mistä se on tullutkin eli perseeseen, sanon suoraan. Siellä se "oppi" kehittynyt ja sinne se joutaa.

        Ensinnäkin: kukaan meistä ei synny kuin kerran tänne ja kuolee kerran. Ei me "synnytä uudelleen". Kerronko miksi? Siksi, että se on mahdotonta. Jos puhutaan "hengestä" tai "sielusta", niin sekin syntyy vain kerran ja kuolee kerran. Sekään ei synny "uudelleen" mihinkään uuteen aikakauteen eikä "uuteen" kehoon, sillä sen ei tarvitse syntyä, sillä se on täällä "maassa" koko ajan. Se ei tunne aikakäsitettä kuten me ihmiset, se vaan on. SE on meissä ja me olemme SIINÄ koko ajan. Kroppa kuolee ja sillä sipuli!

        Kun ihmiset ajattelevat noin järjettömästi (että uskovat "jälleensyntymiseen"), he lakkaavat kantamasta vastuutaan elämästä tässä elämässä, mikä on ainoalaatuinen ja kertaluonteinen. Vastuu elämästä ja elämisestä tässä ja nyt!!

        On itsepetosta sanoa, että "uskon jälleensyntymään"! Mihin ihmeen "jälleensyntymään"? Mikä se semmoinen "jälleensyntymä" on? Se on vain valhetta, jottei tarvitsisi kantaa vastuuta tässä ja nyt.

        "Kerronko minä minne ihmiset saavat tunkea tuon "jälleensyntymisoppinsa"?! Sinne, mistä se on tullutkin eli perseeseen, sanon suoraan. Siellä se "oppi" kehittynyt ja sinne se joutaa."

        Ei ole, vaan älykkäistä päistä ja meditaatiokokemuksista. Minulla se tuli suoraan itsestäni, ennen kuin olin lukenut yhtäkään kirjaa asiasta. Se tuli täysin luonnollisena, kristinuskovaisen uudelleensyntymiseen verrattavana, tapahtumana.

        Sinä kerrot vain omista olettamuksistasi. Persoonallisuus on kyllä ainutlaatuinen, se häviää kuoleman myötä, mutta sielu jatkaa eloaan. Olen itse ollut irti ruumiistani, ja on mieletöntä väittää, että en jäisi jossain olomuodossa vielä eloon. Energia ei koskaan häviä, sen tiedekin todistaa - ja ihminen on järjestäytynyttä energiaa.

        Lue nyt asioista täältä http://www.near-death.com/ ja lopeta ennakkoluulosi. On todennäköisempää, että elämä jatkuu niin sanotun kuoleman jälkeen kuin että ei jatku. Ja mistä tiedät, että tämä paikka (maailma) ei ole vain kollektiivinen illuusio?

        "Kun ihmiset ajattelevat noin järjettömästi (että uskovat "jälleensyntymiseen"), he lakkaavat kantamasta vastuutaan elämästä tässä elämässä, mikä on ainoalaatuinen ja kertaluonteinen. Vastuu elämästä ja elämisestä tässä ja nyt!!"

        Vastuu ulottuu pitemmälle kuin uskotkaan. Ihminen kärsii tässä elämässä edellisten elämien tekosista. Miten sinä voit tuollaista väittää, kun minäkin tähtään jälleensyntymiskierrosta vapautumiseen tässä elämässä? Jokainen elämä on ainutlaatuinen käyttää kuten tahtoo. Minä haluan täältä lopullisesti pois, s.o valaistua.

        Minä kannan vastuuni, mutta en voi ottaa vastuuta siitä, jos joku jälleensyntymiseen uskova ei ota vastuuta elämästään.

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth kirjoitti:

        "Kerronko minä minne ihmiset saavat tunkea tuon "jälleensyntymisoppinsa"?! Sinne, mistä se on tullutkin eli perseeseen, sanon suoraan. Siellä se "oppi" kehittynyt ja sinne se joutaa."

        Ei ole, vaan älykkäistä päistä ja meditaatiokokemuksista. Minulla se tuli suoraan itsestäni, ennen kuin olin lukenut yhtäkään kirjaa asiasta. Se tuli täysin luonnollisena, kristinuskovaisen uudelleensyntymiseen verrattavana, tapahtumana.

        Sinä kerrot vain omista olettamuksistasi. Persoonallisuus on kyllä ainutlaatuinen, se häviää kuoleman myötä, mutta sielu jatkaa eloaan. Olen itse ollut irti ruumiistani, ja on mieletöntä väittää, että en jäisi jossain olomuodossa vielä eloon. Energia ei koskaan häviä, sen tiedekin todistaa - ja ihminen on järjestäytynyttä energiaa.

        Lue nyt asioista täältä http://www.near-death.com/ ja lopeta ennakkoluulosi. On todennäköisempää, että elämä jatkuu niin sanotun kuoleman jälkeen kuin että ei jatku. Ja mistä tiedät, että tämä paikka (maailma) ei ole vain kollektiivinen illuusio?

        "Kun ihmiset ajattelevat noin järjettömästi (että uskovat "jälleensyntymiseen"), he lakkaavat kantamasta vastuutaan elämästä tässä elämässä, mikä on ainoalaatuinen ja kertaluonteinen. Vastuu elämästä ja elämisestä tässä ja nyt!!"

        Vastuu ulottuu pitemmälle kuin uskotkaan. Ihminen kärsii tässä elämässä edellisten elämien tekosista. Miten sinä voit tuollaista väittää, kun minäkin tähtään jälleensyntymiskierrosta vapautumiseen tässä elämässä? Jokainen elämä on ainutlaatuinen käyttää kuten tahtoo. Minä haluan täältä lopullisesti pois, s.o valaistua.

        Minä kannan vastuuni, mutta en voi ottaa vastuuta siitä, jos joku jälleensyntymiseen uskova ei ota vastuuta elämästään.

        Ismien eli oppien valtaamat mielet ovat harhautuneet luulemaan, että olisi jälleensyntymä ja kuolemanjälkeistä elämää. HUH! Anna mun kaikki kestää.

        Ajatukseni eivät ole olettamuksia, vaan pengottua tietoa karsintamenetelmällä: kun totuus tulee, niin se syrjäyttää vaillinaisen ja väärän tiedon. Eli täydellinen syrjäyttää vajavaisen.

        Ja viimeisin löytöni oli pelastua itsepetokselta, joka oli täynnä erilaisten oppien tuomaa väärää tietoa.

        Ei tämä tämän kummallisempaa ole: täydellinen syrjäytti vajavaisen. En usko enää esim. kristinuskon oppeihin, enkä sen koommin jälleensyntymisoppiinkaan.

        Sinä saat uskoa ja varmaan uskotkin niihin asioihin, jotta saat pidettyä pääsi ehyenä. Mikään ei tunnu inhottavammalta kuin se, että jonkun väite voisi horjuttaa sinun uskomuksiesi todenperäisyyttä. Sinulle on ehkä erittäin vaikeaa myöntää olevasi väärässä, niin se olisi kenelle hyvänsä.

        Se, että olen ajatuksissani oikeassa, johtuu siitä, että olen elänyt oman elämäni jokaisen sekunnin itse. Ja sinä olet elänyt oman elämäsi jokaisen sekunnin. Sinä olet omissa ajatuksissasi oikeassa ja minä omissani, joten miksi väität, että sinä olet oikeassa ja minä väärässä?? Minä en ole tullut tänne väittelemään "kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä", vaan olen tullut kyselemään ja väittelemään pettävistä ajatusrykelmistä.

        Sinähän olet, kuten olet itse osoittanut, myöntänyt kannattavasi jälleensyntymisOPPIA. Ja kuten tiedämme yleisestikin, että kaikki opit ovat ihmisten luomuksia. Ja ihmiset, jotka elävät petoksessa, luovat harhaanjohtavia oppeja. Ainoastaan ihminen, joka on päässyt harhoistaan ja petoksistaan irti, osaa kertoa totuuksia. Totuutta ei pysty kumoamaan millään eli se ei pala tulessakaan.

        Vieläkö sinä olet äkäinen siitä, että olemme asioista vain erimieltä ja suosittelen sinullekin sieltä harhoista poistumista ja itsepetoksesi lopettamista? Olisi sinullekin terveellisempää, ettet enää huijaisi itseäsi.

      • Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Ismien eli oppien valtaamat mielet ovat harhautuneet luulemaan, että olisi jälleensyntymä ja kuolemanjälkeistä elämää. HUH! Anna mun kaikki kestää.

        Ajatukseni eivät ole olettamuksia, vaan pengottua tietoa karsintamenetelmällä: kun totuus tulee, niin se syrjäyttää vaillinaisen ja väärän tiedon. Eli täydellinen syrjäyttää vajavaisen.

        Ja viimeisin löytöni oli pelastua itsepetokselta, joka oli täynnä erilaisten oppien tuomaa väärää tietoa.

        Ei tämä tämän kummallisempaa ole: täydellinen syrjäytti vajavaisen. En usko enää esim. kristinuskon oppeihin, enkä sen koommin jälleensyntymisoppiinkaan.

        Sinä saat uskoa ja varmaan uskotkin niihin asioihin, jotta saat pidettyä pääsi ehyenä. Mikään ei tunnu inhottavammalta kuin se, että jonkun väite voisi horjuttaa sinun uskomuksiesi todenperäisyyttä. Sinulle on ehkä erittäin vaikeaa myöntää olevasi väärässä, niin se olisi kenelle hyvänsä.

        Se, että olen ajatuksissani oikeassa, johtuu siitä, että olen elänyt oman elämäni jokaisen sekunnin itse. Ja sinä olet elänyt oman elämäsi jokaisen sekunnin. Sinä olet omissa ajatuksissasi oikeassa ja minä omissani, joten miksi väität, että sinä olet oikeassa ja minä väärässä?? Minä en ole tullut tänne väittelemään "kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä", vaan olen tullut kyselemään ja väittelemään pettävistä ajatusrykelmistä.

        Sinähän olet, kuten olet itse osoittanut, myöntänyt kannattavasi jälleensyntymisOPPIA. Ja kuten tiedämme yleisestikin, että kaikki opit ovat ihmisten luomuksia. Ja ihmiset, jotka elävät petoksessa, luovat harhaanjohtavia oppeja. Ainoastaan ihminen, joka on päässyt harhoistaan ja petoksistaan irti, osaa kertoa totuuksia. Totuutta ei pysty kumoamaan millään eli se ei pala tulessakaan.

        Vieläkö sinä olet äkäinen siitä, että olemme asioista vain erimieltä ja suosittelen sinullekin sieltä harhoista poistumista ja itsepetoksesi lopettamista? Olisi sinullekin terveellisempää, ettet enää huijaisi itseäsi.

        Minä olen ajatellut, että Aritta kaipaa kesyttäjää, mutta sinä viet hänestä kyllä voiton.
        Kuinka tuollainen äkäpussi kesytetään?
        :)

        Minä saan sinusta sellaisen kuvan, että kävelet ympäriinsä lateksiasussa ja raippa kädessä. Äyskit sitten toisille, että asia ei ole näin, koetat alistaa toista. Lady domina! Minä en nuole saappaitasi, joten jätetään tämä keskustelu tähän nyt. Kun olet voittanut toisen chakrasi, niin asia alkaa luistaa toisella tavalla.

        Minä puhuin omasta kokemuksestani, ja totta vieköön oma kokemukseni on tärkeämpi kuin sinun ennakkoluulosi. Minä en ole sinulle äkäinen. Kirjoitan aivan tyynenä.

        Oletko aivan varma, että et elä itse itsepetoksessa? Välillä sinulta luikahtaa jokin sana "korkeampi", mikä viittaa siihen, että olet salauskovainen. Katsotaanpa muutaman kuukauden päästä, niin olet täällä julistamassa jotain oppia siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, ja koetat saada muut lipomaan saappaitasi.

        Niin kuin sanoin, lopetetaan tämä keskustelu nyt. Voidaan kirjoitella yksinkertaisemmista asioista kylläkin!

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth kirjoitti:

        Minä olen ajatellut, että Aritta kaipaa kesyttäjää, mutta sinä viet hänestä kyllä voiton.
        Kuinka tuollainen äkäpussi kesytetään?
        :)

        Minä saan sinusta sellaisen kuvan, että kävelet ympäriinsä lateksiasussa ja raippa kädessä. Äyskit sitten toisille, että asia ei ole näin, koetat alistaa toista. Lady domina! Minä en nuole saappaitasi, joten jätetään tämä keskustelu tähän nyt. Kun olet voittanut toisen chakrasi, niin asia alkaa luistaa toisella tavalla.

        Minä puhuin omasta kokemuksestani, ja totta vieköön oma kokemukseni on tärkeämpi kuin sinun ennakkoluulosi. Minä en ole sinulle äkäinen. Kirjoitan aivan tyynenä.

        Oletko aivan varma, että et elä itse itsepetoksessa? Välillä sinulta luikahtaa jokin sana "korkeampi", mikä viittaa siihen, että olet salauskovainen. Katsotaanpa muutaman kuukauden päästä, niin olet täällä julistamassa jotain oppia siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, ja koetat saada muut lipomaan saappaitasi.

        Niin kuin sanoin, lopetetaan tämä keskustelu nyt. Voidaan kirjoitella yksinkertaisemmista asioista kylläkin!

        Oletko miettinyt voisivatko asiat olla toisinpäin? Eli sinä oletkin se, joka yrittää käännyttää minua ja olla dominoiva? Eipä se tietenkään tullut sinun mieleesi, mutta jospa tämä toisi.. Se, että puhut minulle "läpiä päähäsi", saa minut ihmetykseen. Sinulla ei todellakaan ole asiat kunnossa!! Pyörit kehää ja väität asioita, jotka eivät minusta ole oikein. Itsekin ajattelin joskus jotain samanlaista kuin sinä nyt, mutta olen päässyt niistä pois, harhoista, nimittäin. Ja suosittelen sinullekin samaa: lopeta itsepetoksesi ja asioiden kieltäminen, niin pääset eteenpäin asioissasi. Olet itse rankaissut itseäsi jo ihan liikaa!!

      • Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Oletko miettinyt voisivatko asiat olla toisinpäin? Eli sinä oletkin se, joka yrittää käännyttää minua ja olla dominoiva? Eipä se tietenkään tullut sinun mieleesi, mutta jospa tämä toisi.. Se, että puhut minulle "läpiä päähäsi", saa minut ihmetykseen. Sinulla ei todellakaan ole asiat kunnossa!! Pyörit kehää ja väität asioita, jotka eivät minusta ole oikein. Itsekin ajattelin joskus jotain samanlaista kuin sinä nyt, mutta olen päässyt niistä pois, harhoista, nimittäin. Ja suosittelen sinullekin samaa: lopeta itsepetoksesi ja asioiden kieltäminen, niin pääset eteenpäin asioissasi. Olet itse rankaissut itseäsi jo ihan liikaa!!

        koettanut neuvoa sinua katsomaan asioita monelta kantilta. Eihän se onnistu, jos pidät kaikkea muuta kuin omaa näkemystäsi itsepetoksena. Samaa äyskimistä se on muissakin ketjuissa.
        Mitä jos antaisit minun kehittyä omaa tahtiani; ehkä minä joskus pääsen sinun, kaikkitietävän Ladyn, tasolle. Väkivaltainen käännyttäminen ei asiaa edistä, se saa aikaan vain vastarintaa. Mitä jos hiukan kunnioittasit muiden uskomuksia ja kokemuksia?

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth kirjoitti:

        koettanut neuvoa sinua katsomaan asioita monelta kantilta. Eihän se onnistu, jos pidät kaikkea muuta kuin omaa näkemystäsi itsepetoksena. Samaa äyskimistä se on muissakin ketjuissa.
        Mitä jos antaisit minun kehittyä omaa tahtiani; ehkä minä joskus pääsen sinun, kaikkitietävän Ladyn, tasolle. Väkivaltainen käännyttäminen ei asiaa edistä, se saa aikaan vain vastarintaa. Mitä jos hiukan kunnioittasit muiden uskomuksia ja kokemuksia?

        Olisin idiootti, jos kunnioittaisin uskomuksia, jotka vievät vain "tuhoon ja väärille teille". Miksi kunnioittaisin harhoja? Eihän kukaan kunnioittanut minua silloin, kun minä elin harhojen maailmassa. Totuus puski väkisin läpi ja voilá, tässä olen.

        Se, että sinä loukkaannut minun "räjähtävistä kommenteistani" kertoo minulle vain sen, että sisimpäsi tunnistaa totuuden, muttei tiedä kuinka mennä sitä kohti.

        Aikaahan se ottaa ja tulet jonain päivänä olemaan tässä samalla paikalla kuin minä nyt. Joten: sinä etenetkin omaa vauhtiasi, koko ajan. En minä voi kiihdyttää sinun etenemisvauhtiasi yhtään sen enempää kuin olet itse valmis vauhdin lisäykseen. Ymmärrätkö??

        Sinä saat taivaltaa matkaasi juuri tuolla nopeudella, jolla nyt etenet.. Toki toivon, että nämä sanailut antoivat siihen vähän vauhtia, sillä sinua tarvitaan. Ei tuollaisena "harhaisena", vaan totuuteen kasvaneena.

        Kasvamiseksi minä sitä sanon ja sinäkin saavutat täyden kukoistuksesi, kun on sinun aikasi. Se ei näköjään ole vielä, vaikka vähän toivoinkin ;D

        Hätä ei ole tämän näköinen. Elä rauhassa vaan, kasvat joka tapauksessa.

      • http://ww
      • eetteri*
      • Erjuth -_-
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Olisin idiootti, jos kunnioittaisin uskomuksia, jotka vievät vain "tuhoon ja väärille teille". Miksi kunnioittaisin harhoja? Eihän kukaan kunnioittanut minua silloin, kun minä elin harhojen maailmassa. Totuus puski väkisin läpi ja voilá, tässä olen.

        Se, että sinä loukkaannut minun "räjähtävistä kommenteistani" kertoo minulle vain sen, että sisimpäsi tunnistaa totuuden, muttei tiedä kuinka mennä sitä kohti.

        Aikaahan se ottaa ja tulet jonain päivänä olemaan tässä samalla paikalla kuin minä nyt. Joten: sinä etenetkin omaa vauhtiasi, koko ajan. En minä voi kiihdyttää sinun etenemisvauhtiasi yhtään sen enempää kuin olet itse valmis vauhdin lisäykseen. Ymmärrätkö??

        Sinä saat taivaltaa matkaasi juuri tuolla nopeudella, jolla nyt etenet.. Toki toivon, että nämä sanailut antoivat siihen vähän vauhtia, sillä sinua tarvitaan. Ei tuollaisena "harhaisena", vaan totuuteen kasvaneena.

        Kasvamiseksi minä sitä sanon ja sinäkin saavutat täyden kukoistuksesi, kun on sinun aikasi. Se ei näköjään ole vielä, vaikka vähän toivoinkin ;D

        Hätä ei ole tämän näköinen. Elä rauhassa vaan, kasvat joka tapauksessa.

        Uskomukseni eivät vie minua väärille teille. Minä olen kriittinen ihminen ja buddhalaisuuteen kallistuva. Buddhismissa ei kehoteta vain uskomaan asioihin vaan kokemaan ne!
        Jos sinä et koe sitä, minkä Buddha koki, ajatuksesi ovat pelkkää ennakkoluuloista hömppää tai akateemista liirunlaarumia - totuutta ei löydä kirjoja lukemalla, mutta jotain osviittaa niistä saa.

        Älä nyt viitsi valittaa, kun sinua ei ole kunnioitettu uskomustesi vuoksi. Sinulla on paljon tuota henkilökohtaista latausta. Koetapa päästä asiasta eroon.
        Harhoista sinä kyllä puhut, mutta se on vain oma mielipiteesi, amatsoni!

        "Hätä ei ole tämän näköinen. Elä rauhassa vaan, kasvat joka tapauksessa."

        Joo, mutten kieroon.

        Niin ja en ole saanut yhtäkään hermohepulia netissä koskaan, toisin kuin sinä. :D

      • Irmeli,
        eetteri* kirjoitti:

        mopoilua

        Joo mullon mopossa sivuvaunukin.

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth -_- kirjoitti:

        Uskomukseni eivät vie minua väärille teille. Minä olen kriittinen ihminen ja buddhalaisuuteen kallistuva. Buddhismissa ei kehoteta vain uskomaan asioihin vaan kokemaan ne!
        Jos sinä et koe sitä, minkä Buddha koki, ajatuksesi ovat pelkkää ennakkoluuloista hömppää tai akateemista liirunlaarumia - totuutta ei löydä kirjoja lukemalla, mutta jotain osviittaa niistä saa.

        Älä nyt viitsi valittaa, kun sinua ei ole kunnioitettu uskomustesi vuoksi. Sinulla on paljon tuota henkilökohtaista latausta. Koetapa päästä asiasta eroon.
        Harhoista sinä kyllä puhut, mutta se on vain oma mielipiteesi, amatsoni!

        "Hätä ei ole tämän näköinen. Elä rauhassa vaan, kasvat joka tapauksessa."

        Joo, mutten kieroon.

        Niin ja en ole saanut yhtäkään hermohepulia netissä koskaan, toisin kuin sinä. :D

        Täällä on näemmä kaksi Erjuth´ia... jakomielitautinenko tuo nimimerkin omistaja onkin?? ;D

        Tiedätkö tämän: KAIKKI LAPSET JA AIKUISET OVAT JUMALAN LAPSIA! Se JUMALA, jota minä kumarran, ei ole krisittyjen puu-ukko. Kristittyjen jumala on sokea ja kuuro. Se ei näe, kuule eikä tunne mitään.

        Sen sijaan SE JUMALA, jonka olen oppinut tuntemaan, näkee, kuulee ja tuntee KAIKKI IHMISET.

        Ja sanaa "amatsoni" käytetään tietääkseni naisesta, joka on ainakin 180 cm:ä pitkä ja vaaleahiuksinen, lisäksi sana viittaa taruolentoon, muinaisiin taruihin amatsoneista ja muistakin sankareista. Minä en ole amatsoni, en noin pitkä enkä vaaleahiuksinenkaan. Olen "tavis" suomalainen ja ... ;)

        Sinä sanot hermohepuliksi... millaista tunnetilaa? Tätäkö, kun käytän tehostesanoja kuvailemaan asioita?? Hmm.. et ole ensimmäinen, joka huomaa erikoisen sanojen käyttöni. Olen oppinut kirjoittamaan, ilman akateemista koulutusta.

        Ja sana hermohepuli viittaa myös ihmiseen, joka menettää malttinsa. Hmm.. ja taas kerran väärin. Onko ihminen menettänyt hermonsa, jos tekstissä on siihen viittaavia sanoja?? Ei. Sanoja voidaan käyttää kuvailemaan tilannetta vain sanallisesti, ei tunnetilana. Me kaikki tiedämme, ettet ole nähnyt minua nenäkkäin etkä tiedä millainen olen, jos menetän malttini. Joten teen sellaisen johtopäätöksen, että arvasit vain huviksesi.. ja pieleen meni.

        Miltä tuntuu arvailla tuntemattoman ihmisen tunnetiloja?? Varmaan tylsää meininkiä. Eikö elämässäsi ole tärkeämpiäkin asioista kuin ventovieraan ihmisen tunnetilojen arvaaminen?

        Ai niin, unohdin jo, että olet äärettömän masentunut ihminen. Jos olisit masentunut OIKEASTI, et norkoilisi täällä, vaan olisit sängyn pohjalla väsyneenä. Mistäkö tämän tiedän? Kokemuksesta!! Oikeasti masentunut ihminen ei välitä ilmaista itseään sanallisesti. Masentunut ihminen ei yleensä edes tykkää itsestään, joten hän ei vietä aikaansa itsestään kertomiseen.

        No kerropa nyt totuus: oletko sinä niin masentunut, että ... päätät elämäsi?

        Tiedäthän: ajatuksia seuraavat tunteet... aivan kuin veturi ja junanvaunut (tämän kertoi eräs viisas mies).

        Kirjoitettu teksti ei yleensä, ainakaan minulla, ole tunteisiin saakka menevää. Sinusta en tiedä miten sinä toimit, mutta taisitkin paljastaa oman toimintatapasi, jota kuvittelit minun omakseni.

        No, erehtyyhän ne viisaammatkin. ;) Muista, että ajatuksia tulee ja menee... Kun niihin ei takerru, myöskään tunne ei ennätä tulla perästä. Kuten minulla on tapana kirjoittaa: nopeasti ja jättää asia sit sikseen ja jään odottamaan vastausta tai muuta "viisasta".

        Täällä kirjoittaminen on ollut melko ... villiä eli lähes kaikki minulle vastanneet luulevat, että

        1. Pidän heitä tyhminä
        2. Vien heiltä heidän uskomuksensa

        Mutta kumpikaan ei pidä paikkaansa. Lukija on vain itse tehnyt harhaisen käsityksensä motiivistani. Kaikki luulivat, että otan heiltä heidän valheensa pois, mutta he eivät vieläkään tiedä totuutta: kukaan ei voi viedä toisen uskomuksia, kunnes on itse valmis ne antamaan pois.

        Ja sitäpaitsi: lähdin olettamuksesta, että kaikki ovat viisaita. Mutta sain pettyä, koska he itse omasanaisesti osoittivat olevansa... jotain muuta kuin viisaita. Käyttivät niin ala-arvoista sanastoa ja syyttelyä, ettei mitään määrää.

        Johan on ihme: yksi ihminen, joka satunnaisesti kävi turisemassa, sai niskaansa vihaa. Näinkö paljon ihmisissä on vihaa?? Hmm.. ehkä jokaisen kannattaisi tutustua itseensä vähän paremmin, jotteivat antaisi yhden tuntemattoman ohikulkijan häiritä sisäistä rauhaansa. Vai onko heillä sisäistä rauhaa laisinkaan?? Luulenpa, ettei ole, vaikka väittävät, että on.

        Sinäkin, Brutukseni.. :D

      • jakomielinen Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Täällä on näemmä kaksi Erjuth´ia... jakomielitautinenko tuo nimimerkin omistaja onkin?? ;D

        Tiedätkö tämän: KAIKKI LAPSET JA AIKUISET OVAT JUMALAN LAPSIA! Se JUMALA, jota minä kumarran, ei ole krisittyjen puu-ukko. Kristittyjen jumala on sokea ja kuuro. Se ei näe, kuule eikä tunne mitään.

        Sen sijaan SE JUMALA, jonka olen oppinut tuntemaan, näkee, kuulee ja tuntee KAIKKI IHMISET.

        Ja sanaa "amatsoni" käytetään tietääkseni naisesta, joka on ainakin 180 cm:ä pitkä ja vaaleahiuksinen, lisäksi sana viittaa taruolentoon, muinaisiin taruihin amatsoneista ja muistakin sankareista. Minä en ole amatsoni, en noin pitkä enkä vaaleahiuksinenkaan. Olen "tavis" suomalainen ja ... ;)

        Sinä sanot hermohepuliksi... millaista tunnetilaa? Tätäkö, kun käytän tehostesanoja kuvailemaan asioita?? Hmm.. et ole ensimmäinen, joka huomaa erikoisen sanojen käyttöni. Olen oppinut kirjoittamaan, ilman akateemista koulutusta.

        Ja sana hermohepuli viittaa myös ihmiseen, joka menettää malttinsa. Hmm.. ja taas kerran väärin. Onko ihminen menettänyt hermonsa, jos tekstissä on siihen viittaavia sanoja?? Ei. Sanoja voidaan käyttää kuvailemaan tilannetta vain sanallisesti, ei tunnetilana. Me kaikki tiedämme, ettet ole nähnyt minua nenäkkäin etkä tiedä millainen olen, jos menetän malttini. Joten teen sellaisen johtopäätöksen, että arvasit vain huviksesi.. ja pieleen meni.

        Miltä tuntuu arvailla tuntemattoman ihmisen tunnetiloja?? Varmaan tylsää meininkiä. Eikö elämässäsi ole tärkeämpiäkin asioista kuin ventovieraan ihmisen tunnetilojen arvaaminen?

        Ai niin, unohdin jo, että olet äärettömän masentunut ihminen. Jos olisit masentunut OIKEASTI, et norkoilisi täällä, vaan olisit sängyn pohjalla väsyneenä. Mistäkö tämän tiedän? Kokemuksesta!! Oikeasti masentunut ihminen ei välitä ilmaista itseään sanallisesti. Masentunut ihminen ei yleensä edes tykkää itsestään, joten hän ei vietä aikaansa itsestään kertomiseen.

        No kerropa nyt totuus: oletko sinä niin masentunut, että ... päätät elämäsi?

        Tiedäthän: ajatuksia seuraavat tunteet... aivan kuin veturi ja junanvaunut (tämän kertoi eräs viisas mies).

        Kirjoitettu teksti ei yleensä, ainakaan minulla, ole tunteisiin saakka menevää. Sinusta en tiedä miten sinä toimit, mutta taisitkin paljastaa oman toimintatapasi, jota kuvittelit minun omakseni.

        No, erehtyyhän ne viisaammatkin. ;) Muista, että ajatuksia tulee ja menee... Kun niihin ei takerru, myöskään tunne ei ennätä tulla perästä. Kuten minulla on tapana kirjoittaa: nopeasti ja jättää asia sit sikseen ja jään odottamaan vastausta tai muuta "viisasta".

        Täällä kirjoittaminen on ollut melko ... villiä eli lähes kaikki minulle vastanneet luulevat, että

        1. Pidän heitä tyhminä
        2. Vien heiltä heidän uskomuksensa

        Mutta kumpikaan ei pidä paikkaansa. Lukija on vain itse tehnyt harhaisen käsityksensä motiivistani. Kaikki luulivat, että otan heiltä heidän valheensa pois, mutta he eivät vieläkään tiedä totuutta: kukaan ei voi viedä toisen uskomuksia, kunnes on itse valmis ne antamaan pois.

        Ja sitäpaitsi: lähdin olettamuksesta, että kaikki ovat viisaita. Mutta sain pettyä, koska he itse omasanaisesti osoittivat olevansa... jotain muuta kuin viisaita. Käyttivät niin ala-arvoista sanastoa ja syyttelyä, ettei mitään määrää.

        Johan on ihme: yksi ihminen, joka satunnaisesti kävi turisemassa, sai niskaansa vihaa. Näinkö paljon ihmisissä on vihaa?? Hmm.. ehkä jokaisen kannattaisi tutustua itseensä vähän paremmin, jotteivat antaisi yhden tuntemattoman ohikulkijan häiritä sisäistä rauhaansa. Vai onko heillä sisäistä rauhaa laisinkaan?? Luulenpa, ettei ole, vaikka väittävät, että on.

        Sinäkin, Brutukseni.. :D

        Ajatuksistani varmaan puuttuu kirkkaus, koska yöunet jäivät pahuksen vähiin, nyt väsyttää vietävästi.

        Sieltähän se Jumala nyt tulee. Vastahan sinä et uskonut siihen. Miksi siis pidät itsensäpettäjinä sellaisia, jotka uskovat Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään? Sinun Jumalasi on erilainen kuin toisten tietty, mutta jos kerran Jumalaan uskova ihminen elää itsepetoksessa, niin sinäkin elät itsepetoksessa, koska uskot Jumalaan.

        Hyvä on, olin väärässä, kun arvelin sinun kirjoittaneen täällä ja toisaalla kiihtyneenä. Capsit siellä on kyllä välillä päällä ja tunnetila vaikuttaa voimakkaalta. Mutta kai sitten olen erehtynyt.

        Olen kyllä masentunut ja itsemurha on silloin tällöin mielessäni, mutta olen minä selvinnyt vaikeimmistakin ajoista, joten tuskinpa teen mitään. Itsemurhan ajatus on jollakin tavalla lohduttava.

        Kyllä kirjoitukset heijastavat tunteita. Tunteita ei voi erottaa ajattelusta. Kylmänviileänkin kirjoittajan tunteet voi aavistaa. Minä olen melko usein alamaissa, joten kirjoitukseni ovat myös yleensä pessimistisiä. Tosin pessimismi on muutenkin elämänkatsomukseni. Iloinen kirjoittaa iloisesti. Lue vaikka jonkun Heather-Jarousen tekstejä. Lukija voi tuntea kirjoittajan ilon.

        "Ja sitäpaitsi: lähdin olettamuksesta, että kaikki ovat viisaita. Mutta sain pettyä, koska he itse omasanaisesti osoittivat olevansa... jotain muuta kuin viisaita. Käyttivät niin ala-arvoista sanastoa ja syyttelyä, ettei mitään määrää."

        Pidän siitä asenteesta, että ihmistä pidetään tasa-arvoisena, siis kykenevänä ottamaan ajatukset vastaan suunnilleen sellaisina, kuin kirjoittaja ne kirjoittaa. Minulla on tässä pieni asenneongelma, koska pidän suurinta osaa ihmisistä typeryksinä. Itse paljastun typerykseksi, kun pitää puhua, koska olen ujo ihminen.

        Tuskin sinua kukaan vihaa. Minä pidän sinusta, olet jopa hassu nainen :). Olet hiukan äyskinyt täällä, mutta kenenkään uskomuksia et ole horjuttanut, kuten näkyy. Kriisivaiheesi heijastuu tänne palstalle. Koeta alkuun päättää, uskotko siihen jumaluuteen vai et.

      • Pähkinän särkijä
        jakomielinen Erjuth kirjoitti:

        Ajatuksistani varmaan puuttuu kirkkaus, koska yöunet jäivät pahuksen vähiin, nyt väsyttää vietävästi.

        Sieltähän se Jumala nyt tulee. Vastahan sinä et uskonut siihen. Miksi siis pidät itsensäpettäjinä sellaisia, jotka uskovat Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään? Sinun Jumalasi on erilainen kuin toisten tietty, mutta jos kerran Jumalaan uskova ihminen elää itsepetoksessa, niin sinäkin elät itsepetoksessa, koska uskot Jumalaan.

        Hyvä on, olin väärässä, kun arvelin sinun kirjoittaneen täällä ja toisaalla kiihtyneenä. Capsit siellä on kyllä välillä päällä ja tunnetila vaikuttaa voimakkaalta. Mutta kai sitten olen erehtynyt.

        Olen kyllä masentunut ja itsemurha on silloin tällöin mielessäni, mutta olen minä selvinnyt vaikeimmistakin ajoista, joten tuskinpa teen mitään. Itsemurhan ajatus on jollakin tavalla lohduttava.

        Kyllä kirjoitukset heijastavat tunteita. Tunteita ei voi erottaa ajattelusta. Kylmänviileänkin kirjoittajan tunteet voi aavistaa. Minä olen melko usein alamaissa, joten kirjoitukseni ovat myös yleensä pessimistisiä. Tosin pessimismi on muutenkin elämänkatsomukseni. Iloinen kirjoittaa iloisesti. Lue vaikka jonkun Heather-Jarousen tekstejä. Lukija voi tuntea kirjoittajan ilon.

        "Ja sitäpaitsi: lähdin olettamuksesta, että kaikki ovat viisaita. Mutta sain pettyä, koska he itse omasanaisesti osoittivat olevansa... jotain muuta kuin viisaita. Käyttivät niin ala-arvoista sanastoa ja syyttelyä, ettei mitään määrää."

        Pidän siitä asenteesta, että ihmistä pidetään tasa-arvoisena, siis kykenevänä ottamaan ajatukset vastaan suunnilleen sellaisina, kuin kirjoittaja ne kirjoittaa. Minulla on tässä pieni asenneongelma, koska pidän suurinta osaa ihmisistä typeryksinä. Itse paljastun typerykseksi, kun pitää puhua, koska olen ujo ihminen.

        Tuskin sinua kukaan vihaa. Minä pidän sinusta, olet jopa hassu nainen :). Olet hiukan äyskinyt täällä, mutta kenenkään uskomuksia et ole horjuttanut, kuten näkyy. Kriisivaiheesi heijastuu tänne palstalle. Koeta alkuun päättää, uskotko siihen jumaluuteen vai et.

        Jaahas, nyt pääsenkin sitten omimpaan elementtiini eli vääntämään rautalangasta, taas. On olemassa jumalia, Jumala ja JUMALA. Minä uskon JUMALAAN, joka näkee, kuulee ja tuntee. Jumala on taas kristittyjen puu-ukko, joka ei tajua mistään mitään.

        Mistäkö tämän tiedän? 10 vuoden aikana olen päässyt tutustumaan noihin kaikkiin ja JUMALA vei voiton kaikista. HÄN on paljon suurempi ja voimakkaampi kuin yksikään kristitty edes osaa kuvailla. Hehän uskovat Jumalaan, joka on ... mitä on. Sen vuoksi krisityt (uskovaiset) ovat ihan pihalla, koska he kumartavat puu-ukkojumalaansa, joka ei osaa tehdä mitään, ei auta eikä lohduta. Mutta JUMALA tekee niin ja paljon enemmänkin. HÄNEEN minä luotan kuin kallioon, sillä Jumala, josta uskovaiset puhuvat, on vain pilipaliukko JUMALAN rinnalla.

        Joko nyt alat päästä jyvälle?? Toivottavasti.

        Olen itsekin joskus ollut itsemurhan partaalla. Kuolema olisi ollut ratkaisu moneenkin ongelmaan ja olisin päässyt piinasta, mutta piinasta pääsi toisellakin tavalla: JUMALA tuli hätiin, ei uskovaisten Jumala, vaan JUMALA. Ja tiedoksesi, että ne ovat kaksi eri asiaa.. ainakin minulle. Vähän samalla tavalla kuin sanoa, että on taskulamppu ja aurinko. Minulle Jumala on taskulamppu ja JUMALA ON AURINKO. Eroahan on kuin päivällä ja yöllä, vai kuinka??

        En kuulu mihinkään kirkkoon juuri sen vuoksi, koska kaikki ryhmittymät (ev.lut., ortodoksit, vapaat suunnat yms.) uskovat tuohon puu-ukko jumalaan, siksi he ovat niin samanlaisia kuin Jumalansa. Heissä on yhtä vähän poweria kuin Jumalassaan. Mutta otapa JUMALA elämääsi, niin johan on meininkiä.. Jos olisin mies, niin sanoisin "Great balls of fire" = tulta munille.. tai jotain siihen suuntaan. :D

      • Erjuth panteisti
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Jaahas, nyt pääsenkin sitten omimpaan elementtiini eli vääntämään rautalangasta, taas. On olemassa jumalia, Jumala ja JUMALA. Minä uskon JUMALAAN, joka näkee, kuulee ja tuntee. Jumala on taas kristittyjen puu-ukko, joka ei tajua mistään mitään.

        Mistäkö tämän tiedän? 10 vuoden aikana olen päässyt tutustumaan noihin kaikkiin ja JUMALA vei voiton kaikista. HÄN on paljon suurempi ja voimakkaampi kuin yksikään kristitty edes osaa kuvailla. Hehän uskovat Jumalaan, joka on ... mitä on. Sen vuoksi krisityt (uskovaiset) ovat ihan pihalla, koska he kumartavat puu-ukkojumalaansa, joka ei osaa tehdä mitään, ei auta eikä lohduta. Mutta JUMALA tekee niin ja paljon enemmänkin. HÄNEEN minä luotan kuin kallioon, sillä Jumala, josta uskovaiset puhuvat, on vain pilipaliukko JUMALAN rinnalla.

        Joko nyt alat päästä jyvälle?? Toivottavasti.

        Olen itsekin joskus ollut itsemurhan partaalla. Kuolema olisi ollut ratkaisu moneenkin ongelmaan ja olisin päässyt piinasta, mutta piinasta pääsi toisellakin tavalla: JUMALA tuli hätiin, ei uskovaisten Jumala, vaan JUMALA. Ja tiedoksesi, että ne ovat kaksi eri asiaa.. ainakin minulle. Vähän samalla tavalla kuin sanoa, että on taskulamppu ja aurinko. Minulle Jumala on taskulamppu ja JUMALA ON AURINKO. Eroahan on kuin päivällä ja yöllä, vai kuinka??

        En kuulu mihinkään kirkkoon juuri sen vuoksi, koska kaikki ryhmittymät (ev.lut., ortodoksit, vapaat suunnat yms.) uskovat tuohon puu-ukko jumalaan, siksi he ovat niin samanlaisia kuin Jumalansa. Heissä on yhtä vähän poweria kuin Jumalassaan. Mutta otapa JUMALA elämääsi, niin johan on meininkiä.. Jos olisin mies, niin sanoisin "Great balls of fire" = tulta munille.. tai jotain siihen suuntaan. :D

        "On olemassa jumalia, Jumala ja JUMALA. Minä uskon JUMALAAN, joka näkee, kuulee ja tuntee. Jumala on taas kristittyjen puu-ukko, joka ei tajua mistään mitään."

        Joten kieltäydyt hyväksymästä muiden kokemuksia Jumalasta tai jumaluuksista tosiksi. Itse en usko persoonalliseen Jumalaan, mutta jonkinlainen kaikkialla läsnäoleva jumaluus on jatkuvasti mielessäni. Itse pidän kristittyjen ja muslimien kääntymiskokemuksia aitoina. Kuka minä olen sanomaan, mikä on oikeasti totta ja mikä ei. Kääntymiset ja uskonnolliset kokemukset ovat kuitenkin niin yksilöllisiä, että en vetäisi niistä mitään johtopäätöstä, millainen Jumala todella on. Jumalan ajatteleminen on minulle ajanhukkaa, mystinen kokemus taas ei.

        Olen samaa mieltä, että Jumalaa, jos sellainen on, ei voi löytää kirjoista. Sinä otat hengellisyyden vakavasti ja et välitä laitosuskonnollisuudesta. Kunnioitukseni sinulle.

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth panteisti kirjoitti:

        "On olemassa jumalia, Jumala ja JUMALA. Minä uskon JUMALAAN, joka näkee, kuulee ja tuntee. Jumala on taas kristittyjen puu-ukko, joka ei tajua mistään mitään."

        Joten kieltäydyt hyväksymästä muiden kokemuksia Jumalasta tai jumaluuksista tosiksi. Itse en usko persoonalliseen Jumalaan, mutta jonkinlainen kaikkialla läsnäoleva jumaluus on jatkuvasti mielessäni. Itse pidän kristittyjen ja muslimien kääntymiskokemuksia aitoina. Kuka minä olen sanomaan, mikä on oikeasti totta ja mikä ei. Kääntymiset ja uskonnolliset kokemukset ovat kuitenkin niin yksilöllisiä, että en vetäisi niistä mitään johtopäätöstä, millainen Jumala todella on. Jumalan ajatteleminen on minulle ajanhukkaa, mystinen kokemus taas ei.

        Olen samaa mieltä, että Jumalaa, jos sellainen on, ei voi löytää kirjoista. Sinä otat hengellisyyden vakavasti ja et välitä laitosuskonnollisuudesta. Kunnioitukseni sinulle.

        Lukijalla on paljon harteillaan vastuuta, kun hän lukee tekstejä, olkoon ne tekstit minun kirjoittamiani tai toisten. Aina tulee "väärinkäsityksiä", sillä sinä lukiessasi sotket omia ajatuksiasi tekstiini, et pysty (kuten ei kukaan muukaan) lukemaan sitä neutraalina eli siten, että poistaisi omat ajatuksensa lukiessaan. Jokainen meistä lukee aktiivisesti oman ajattelunsa kautta ja siitä tulee noita monia kysymyksiä.

        Koska olen läpikäynyt new agesta kristinuskoon "kaiken tarpeellisen", niin väitän, että jokainen tällä hetkellä jälleensyntymään uskova tai jokainen tällä hetkellä kristinuskoa kannattava löytää itsensä tästä tilanteesta, jossa minä olen nyt. On ollut ihmisiä ennen minua ja tulee olemaan minun jälkeenkin, jotka ovat tässä tilanteessa kuin minä nyt, joten tämä ei ole sensaatio, vaan kaikille vastaantuleva kokemus. Onneksi!!

        Hän, joka uskoo tällä hetkellä vaikkapa Allahiin tai Jeesukseen, on uskossaan tosissaan, sillä hän ei muusta tiedä, mutta kun täydellinen tulee, niin vajavainen katoaa.

        Jokainen on aivan varmasti omassa uskossaan aikuisten oikeesti tosissaan. Todemmaksi se ei voi muuttuakaan, vaan kyse onkin siitä, että hän tulee jonain päivänä "uuteen uskoon" eli muuttaa uskoaan, kun uusi oppi tulee tämän nykyisen sijaan.

        Väitän, että jokainen tällä hetkellä kristinuskoa kannattava tulee tekemään saman löydön kuin minäkin ja muuttaa uskoaan. Sitä sanotaan kasvamiseksi.

        Miten käy sitten ihmisen, joka on hamaan hautaansa asti uskovainen eikä muusta tiedä? No, se on hänen kuvionsa. Hänellekin olisi tarjolla parempaa, nimittäin totuus. Edelleenkin väitän, että kristinusko on ihmisten kyhäämä oppirakennelma, joka sortuu. Kun uskoo kyhäelmään, niin sehän sortuu. Niin sortui minulla ja on sortunut muillakin.

        Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ.

        Kääntymiskokemukset ovat aivan varmasti aitoja kokemuksia, sillä hetkellä, mutta nekin haalistuvat.

        Kääntymiskokemuksilla ei ole mitään tekemistä HÄNEN kanssaan, sillä ihminen etsiessään "löytää" etsimänsä. Eli hän on kuin magneetti löytääkseen "jotain itseään suurempaa, joka rakastaa ehdoitta" (esimerkiksi) ja voilá, hän löytää sen ja kokee kääntymyksen. Hän on todellakin löytänyt etsimänsä ja alkaa palvoa oman mielensä luomaa kyhäelmää. Mitä hän oikeasti onkaan löytänyt? Ei mitään sellaista, mikä kestäisi. Sitä sanotaan toisella nimellä itsepetokseksi.

        Mistä tietää onko asia tosi vai epätosi? Siitä, että tosi kestää kaikenlaisen tarkastelun, mutta epätosi ei.

        Kun ihminen elää itsepetoksessa, hän ei itse tajua elävänsä oman mielenluomuksensa pauloissa. Kunnes kupla puhkeaa. Siksi ihmiset vaihtavat uskontoryhmää, etsivät ryhmää, josta "löytäisivät totuuden". Eiväthän he sitä ryhmästä löydä, heidän pitää etsiä sisimmästään. Ja kun se löytyy, se hämmästyttää.

        Se hämmästyttää siitä syystä, koska kukaan ei ole puhunut siitä. Raamattukaan ei puhu siitä.

        Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään.

        Raamatun Jumala jää etäiseksi monestakin syystä. Yksi on se, että ihmiset, jotka kertovat Hänestä, eivät tunne OIKEAA JUMALAA. (Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi.

        Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin.

      • Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Lukijalla on paljon harteillaan vastuuta, kun hän lukee tekstejä, olkoon ne tekstit minun kirjoittamiani tai toisten. Aina tulee "väärinkäsityksiä", sillä sinä lukiessasi sotket omia ajatuksiasi tekstiini, et pysty (kuten ei kukaan muukaan) lukemaan sitä neutraalina eli siten, että poistaisi omat ajatuksensa lukiessaan. Jokainen meistä lukee aktiivisesti oman ajattelunsa kautta ja siitä tulee noita monia kysymyksiä.

        Koska olen läpikäynyt new agesta kristinuskoon "kaiken tarpeellisen", niin väitän, että jokainen tällä hetkellä jälleensyntymään uskova tai jokainen tällä hetkellä kristinuskoa kannattava löytää itsensä tästä tilanteesta, jossa minä olen nyt. On ollut ihmisiä ennen minua ja tulee olemaan minun jälkeenkin, jotka ovat tässä tilanteessa kuin minä nyt, joten tämä ei ole sensaatio, vaan kaikille vastaantuleva kokemus. Onneksi!!

        Hän, joka uskoo tällä hetkellä vaikkapa Allahiin tai Jeesukseen, on uskossaan tosissaan, sillä hän ei muusta tiedä, mutta kun täydellinen tulee, niin vajavainen katoaa.

        Jokainen on aivan varmasti omassa uskossaan aikuisten oikeesti tosissaan. Todemmaksi se ei voi muuttuakaan, vaan kyse onkin siitä, että hän tulee jonain päivänä "uuteen uskoon" eli muuttaa uskoaan, kun uusi oppi tulee tämän nykyisen sijaan.

        Väitän, että jokainen tällä hetkellä kristinuskoa kannattava tulee tekemään saman löydön kuin minäkin ja muuttaa uskoaan. Sitä sanotaan kasvamiseksi.

        Miten käy sitten ihmisen, joka on hamaan hautaansa asti uskovainen eikä muusta tiedä? No, se on hänen kuvionsa. Hänellekin olisi tarjolla parempaa, nimittäin totuus. Edelleenkin väitän, että kristinusko on ihmisten kyhäämä oppirakennelma, joka sortuu. Kun uskoo kyhäelmään, niin sehän sortuu. Niin sortui minulla ja on sortunut muillakin.

        Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ.

        Kääntymiskokemukset ovat aivan varmasti aitoja kokemuksia, sillä hetkellä, mutta nekin haalistuvat.

        Kääntymiskokemuksilla ei ole mitään tekemistä HÄNEN kanssaan, sillä ihminen etsiessään "löytää" etsimänsä. Eli hän on kuin magneetti löytääkseen "jotain itseään suurempaa, joka rakastaa ehdoitta" (esimerkiksi) ja voilá, hän löytää sen ja kokee kääntymyksen. Hän on todellakin löytänyt etsimänsä ja alkaa palvoa oman mielensä luomaa kyhäelmää. Mitä hän oikeasti onkaan löytänyt? Ei mitään sellaista, mikä kestäisi. Sitä sanotaan toisella nimellä itsepetokseksi.

        Mistä tietää onko asia tosi vai epätosi? Siitä, että tosi kestää kaikenlaisen tarkastelun, mutta epätosi ei.

        Kun ihminen elää itsepetoksessa, hän ei itse tajua elävänsä oman mielenluomuksensa pauloissa. Kunnes kupla puhkeaa. Siksi ihmiset vaihtavat uskontoryhmää, etsivät ryhmää, josta "löytäisivät totuuden". Eiväthän he sitä ryhmästä löydä, heidän pitää etsiä sisimmästään. Ja kun se löytyy, se hämmästyttää.

        Se hämmästyttää siitä syystä, koska kukaan ei ole puhunut siitä. Raamattukaan ei puhu siitä.

        Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään.

        Raamatun Jumala jää etäiseksi monestakin syystä. Yksi on se, että ihmiset, jotka kertovat Hänestä, eivät tunne OIKEAA JUMALAA. (Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi.

        Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin.

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

        Kaikkea sitä pitääkin kirjoittaa, jotta toinen toipuisi masennuksestaan ja saisi muutakin ajateltavaa kuin oman masennuksensa :D

        Tällaista on olla KAIKENNÄKEVÄN JUMALAN käytössä.

        Esitit monta kysymystä, joita saatkin pohtia vapaasti. Kaikkiin en ennätä vastaamaan eikä ole syytäkään, sillä tiedät vastaukset.

        Kyse on ajasta, fyysisen kehon ajasta. Kaikki eivät ennätä kyseenalaistamaan omaa sen hetkistä tilaansa, vaan jäävät tuleen makaamaan. Sitähän ei pitäisi jäädä tekemään, vaan jatkaa matkaa. Minä en voi yhtikäs mitään heille, jotka jäävät tuleen makaamaan, vaikka olen tuuppimassa heitä eteenpäin. Heidän "etsintä" vaan pitkittyy ja minä jatkan matkaani.

        Sinä keksit "minun uskoni".. no, ei tämä valitettavasti ole "minun", sillä tämän ovat kokeneet lukuisat ihmiset ennen minua, minun aikanani ja minun jälkeenkin tulevat kokemaan.

        Edelleenkään ei ole "minun" jumalaani, vaan HÄN on kaikkien. HÄNTÄ minä en omista, eikä HÄN minua eikä muitakaan.

        Mitä HÄN antaa sinulle kuoleman jälkeen? Johan tekstin avauksessani kerroin: kuolemaan päättyy kaikki, hankkeet raukeavat, projektit päättyvät, ei mennä naimisiin, eikä synnytetä lapsia jne. jne. Siis kaikki päättyy kuolemaan, kaikki nollataan. Ei tehdä enää mitään. Kroppa heitetään monttuun tai poltetaan and that´s it.

        Tämän löydettyäni tajusin, että minullahan on tämä elämäkin elettävänä. Joku tuolla kirjoitti, että ensin pitää kuolla. No, minä aion ensin elää tämän elämän ja sitten kuolla.

        Siis ensin eläminen ja sitten kuoleminen. Ei tämä yhtään tämän vaikeampaa matematiikkaa ole, vaikka uskovaiset sen solmuun kääntävätkin. Silloin, kun kannatin itse kristinuskoa ja olin "uskovainen" en kantanut vastuutani, vaan odotin taivaaseen pääsyäni. Sen hetkinen elämä jäi kokematta ja elämättä. Kyttäsin vaan sanomisiani ja tekemisiäni, jotta kaikki tulee sanotuksi ja tehdyksi oikein, jotta pääsen taivaaseen. No, eihän se sanomisten ja tekemisten tarkkailulla miksikään muuttunut. Elämä vain jäi elämättä ... ja siinä meni 10 vuotta. Ne meni "hukkaan"...

        Olet ymmärtänyt taas asioitani oman ajattelusi läpi ja huomaan, että nyt esität jotain muuta kuin todellisuudessa oletkaan. Olen oppinut tuntemaan sinut tuntevana ja muita hyväksyvänä tyyppinä, mutta heti, kun otit virallisen nimimerkkisi käyttöösi, aloit pommittamaan kysymyksillä, jotka korottavat sinut ja alentavat minut.. No, tapahan se on tuokin saada ylistystä muilta ihmisiltä. Minä en toisten ihmisten ylistyksestä enkä palautteesta juuri välitä, enää.

        Sinä osoittauduit samanlaiseksi kuin muutkin jonkin harhaisen opin edustaja: nöyryyttä ei löydy yhtään. Esität kysymyksiä, jotka eivät ole sinun kysymyksiäsi, vaan esität ne miksi??

        Sinä tukeudut nyt raamatun teksteihin, koska et osaa muuhun tukeutua. Jos sinulla olisi omakohtainen kokemus tästä, pystyisit kirjoittamaan vapaata tekstiä ilman lähdeteoksia.

        Olet vain kirjanoppinut, kuten monet uskovaiset ovat. Hekin siteeraavat raamattua, koska eivät osaa muuta, eivätkä tunne OIKEAA JUMALAA.

        Olen perehtynyt ortodoksiseen mystiikkaan ja... ;) Jääköön aihe ruotimatta.

        Kerropa minulle rehellisesti millaista on toistaa kolmannen käden tietoa omanaan? Mikset jo kokisi itse asioita ja kertoisi niistä?? Sitähän viittauksesi Paavaliin tarkoittaa.. Siis omia kokemuksia... ei toisen eikä kolmannen käden tietoa.

        Ravistele harteiltasi se "mystikko" -viitta, sillä se ei ole sinua. Ei ole koskaan ollutkaan. Olet vain samaistunut mystikoihin.

      • Erjuth
        Erjuth kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

        Täytyi ottaa tuo viestipötkäle tähän tarkasteltavaksi, koska ei voinut enää jatkaa samassa ketjussa.

        Sinä et ole minun terapeuttini vaan väittelykumppanini.

        Sinä olet löytänyt oman totuutesi, mutta se ei kerro mitään oikeasta totuudesta. Tuo on julmettu kehäpäätelmä: olen löytänyt totuuden ja muilla ei sitä ole. He löytävät totuuteni aikanaan. Useat vahvistavat totuuteni. Siispä totuuteni on tosi.

        Sinä vain uskot, että ei ole mitään kuoleman jälkeen. Mielestäni sinä suljet silmäsi sillä tavoin. Mistä ihmeen Jumalasta sinä puhut, kun se ei sisällytä kuolemanjälkeistä elämää? Jumalasta ihmisenä kuolevaisena materian mukana - varsin materialisitinen käsitys.

        Olen pahoillani, että tuhlasit aikaasi uskovaisten parissa, mutta eikö se ollut välttämätöntä, että löysit itsestäsi Jumalan materiana? Nosta pääsi hiekasta. Jokaisen ihmisen kokemus elämästä on erilainen - ja jokainen elää omalla tavallaan.

        En minäkään välitä muiden hyväksynnästä, mutta yritän katsella asioita joka kantilta. Tämä keskustelu ole mitään vähäistä kahvikuppikeskustelua vaan kokonaista elämänkatsomuksen puolustamista. Sinä olet haukkunut minutkin epäsuorasti perseestä tulevaksi (kerroit toisaalla, että jälleensyntymiseen uskovat ovat perseestä) ja monet muutkin. Kuinka valaistunut oivallus!

        Minä en tukeudu Raamatun teksteihin. Olen ennenminkin antikristitty. Pyrin vain ymmärtämään heidän tilaansa, ja pohdin uudestisyntymistä esimerkkinä.

        Älä sano minusta sellaisia asioita, joita en ole. Minä en samastu keneenkään. Minulla on ihanteita, mutta minä en samaistu heihin. Minä en palvo boddhisattvoja kuten mahayanalaiset, vaan aion tulla itse Buddhaksi.

        Olet älykäs, kun tiedät eron näyttelemisen ja aidon ihmisen välillä; vivahteita on vaikea erottaa. Minun tapauksessani kuitenkin erehdyt.

        En taida haluata tuntea sinun Jumalaasi "korkeimpana tilana". Siveetöntä tai uskonnollisesti kuivaa elämää elänyt voi vanhana katua elämäänsä, mutta omaani tuskin kadun silloin.

        Ihmisten kanssa keskustelu vahvistaa relativismiani. Todellakin, mikä on totta? Tähän sinä et saa vastata, kiellän sen.

      • Pähkinän särkijä
        Erjuth kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

        Kun kiellät ajatukseni, niin samalla kiellät itsesi, sillä olemme samasta lähtöisin. No, omapa on asiasi, kun kiellät itsesi!

      • Erjuth --
        Erjuth kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

        Minun käsitykseni mukaan sielu ei koostu materiasta. Sinussa on hartautta, mutta opetuksesi on materialismia: on vain tämä elämä ja sitten kuollaan pysyvästi.

      • Erjuth´ille
        Erjuth kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

        Olenko käyttänyt käsitettä "sielu"?

      • Erjuth --
        Erjuth kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli lopettaa tuohon tämän ketjun osalta, mutta on pakko pohtia muutamaa asiaa.

        Aluksi esität, että kaikki lopulta kääntyvät omaan uskoosi, mutta sitten kumoat sen sanomalla, että kuitenkaan osa ei käänny omaan tilaasi (näytät karsastavan sanaa usko, koska se viittaa oppirakennelmaan). What's the point? Mitä sinun Jumalasi antaa ihmiselle kuoleman jälkeen?
        Pääsevätkö kaikki johonkin taivaaseen vai miten?

        Tuo kokemuksesi muistuttaa monia herätysliikkeiden ihmisien vastaavia. Pietistit, herännäiset, lestadiolaiset - kaikki nämä ovat suuntautuneet valtakirkkoa vastaan, koska heidän mielestään hengellinen traditio ei tarjonnut heille enää tyydytystä. Sinä kiellät Raamatunkin, koska sekin vie harhateille.

        Radikaalipietisti Laurentius Ulstadius keskeytti 1700-luvulla saarnan Turun tuomiokirkossa huudolla "luterilainen oppi on väärä, eikä papeilla ole Pyhää Henkeä!"

        Mies joutui vastaamaan sanoistaan elinkautisella.

        Samoin sinä käyt jokaista uskontoa vastaan omaa sotaasi, koska niillä ei ole omaa henkeäsi.

        On mielenkiintoista, että tällainen jatkuu yhä vain, kristinuskossakin on yli 20 000 lahkoa. Lestadiolaisuuskin jakautuu, kun ollaan johonkin tyytymättömiä, ja usein karismaattisen henkilön johdolla.

        Tuossa tuli pieni reunamerkintä.

        Sinun kokemuksessasi on samaa kuin kaikkien mystikkojen kokemuksissa: löydät Jumalan itsestäsi. Vaikka en kristitty olekaan, niin eikö Raamatussa sanota, että Jumalan valtakunta on ihmisen sisällä? Joten eikö tämän mukaisesti kristinuskon kirja ole kelvollinen, koska siinä kerrotaan totuus? Tuo totuus tietenkin vääristetään korostamalla muita asioita. Kirjoissa ehkä on joitain totuuksia, mutta kannattaako niiden kokonaissanoman ylittää oman kokemuksen arvon.

        "Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ."

        En aivan. "Panteismin mukaan jumaluus täyttää kaiken olevaisen ja kaikki oleva on jumalallista."
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Panteismi

        Olen todellakin jättänyt jäähyväiset "herrajumalalle", mutta en sulje mitään vaihtoehtoa mystikkona pois.

        Tunnen vastenmielisyyttä sellaisia uskontoja kohtaan, jotka luovat sillan Jumalansa ja ihmisen välille (kristinusko, islam ja juutalaisuus).

        Epäilen kovin sanomaasi: "Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään."

        Luuletko todella, että yksikään nunna tai munkki ei ole kokenut vastaavia asioita? Pidä mielessä, että kristinuskolla on mystinenkin perinne, jota ei luterilaisuudessa valitettavasti pidetä arvossa. Ortodoksit Venäjällä pitävät arvossa "Jumalan hulluja". Meillä suomalaisilla on Paavo Ruotsalainen. Onhan sekin jotain.

        On melko karskia väittää, että Paavali ja muut olivat harhojen vallassa, m i k ä l i ymmärrän seuraavan oikein.
        "(Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi."

        Paavali koki Raamatun Jumalan (tai Jumalan ainoan pojan; Jeesus on yhtä Jumalan kanssa, sanovat kristityt) voimakkaana mystisenä kokemuksena.
        Tämä onkin mielenkiintoista. Kokevatko uskovaiset yhä Paavalin Jumalan "uudestisyntymisessään" vai kokevatko he vain jonkin toisen jumaluuden? Onko Jumala jokaisena aikana eri? Paavali kirjoitti kokemuksensa muistiin ja hänestä tuli kristinuskon ensimmäinen systematisoija. Karkottiko hän Jumalan sillä tavoin pois uskovaisten luota tekemällä Paavalin Jumalan kristittyjen Jumalaksi? Ehkä mielettömiltä vaikuttavia kysymyksiä, mutta miten näistä mystisistä kokemuksista saa aikaan eheän kokonaisuuden? Mitä jos Paavalin jumalakokemus olikin kaikessa mielessä aito ja uskovaiset Paavalin Jumalan kohdatessaan kokevat aidon uudestisyntymisen, lopullisen olotilansa, so. eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun tilasi on? Silloin he sanovat tuntevansa Jumalan, eivät pelkästään kirjansa kautta vaan kokemuksestaan.
        Ja kokemuksellaan he pyrkivät vahvistamaan kirjansa sanoman. Puuh, tajuntani virtaa nyt.

        Ihmiset siis kokevat Jumalansa, mutta on vähän epäselvää, minkä laatuinen kokemuksen tulee olla, jotta se on täysin aito, siis lopullinen tila. Onko mielessäsi käynyt, että sinäkin olet vasta välivaiheessa? Tällaiset kysymykset vievät minut buddhalaisuuteen, nimenomaan tantriseen buddhalaisuuteen, joka harjoituksillaan pyrkii antamaan askeetille korkeimman mahdollisen tilan. Kaikiksi ajoiksi ja ajattomuuksiksi.

        "Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin."

        Toki. Kiitos, sitä samaa. Kyllä, kaiken läpäisevä virtaa minussa.

        Pahoitteluni, jos pidät loukkaavana, jos puhun sielusta. Kyllä, eliminoiva materialismi ei edes tunnusta ihmisellä olevan mitään sielua eikä edes mieltä - sellaiset käsitteet häviäisivät ajan myötä.

        Kutsu itseyttäsi miksi tahdot.

      • Pähkinän särkijä
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Lukijalla on paljon harteillaan vastuuta, kun hän lukee tekstejä, olkoon ne tekstit minun kirjoittamiani tai toisten. Aina tulee "väärinkäsityksiä", sillä sinä lukiessasi sotket omia ajatuksiasi tekstiini, et pysty (kuten ei kukaan muukaan) lukemaan sitä neutraalina eli siten, että poistaisi omat ajatuksensa lukiessaan. Jokainen meistä lukee aktiivisesti oman ajattelunsa kautta ja siitä tulee noita monia kysymyksiä.

        Koska olen läpikäynyt new agesta kristinuskoon "kaiken tarpeellisen", niin väitän, että jokainen tällä hetkellä jälleensyntymään uskova tai jokainen tällä hetkellä kristinuskoa kannattava löytää itsensä tästä tilanteesta, jossa minä olen nyt. On ollut ihmisiä ennen minua ja tulee olemaan minun jälkeenkin, jotka ovat tässä tilanteessa kuin minä nyt, joten tämä ei ole sensaatio, vaan kaikille vastaantuleva kokemus. Onneksi!!

        Hän, joka uskoo tällä hetkellä vaikkapa Allahiin tai Jeesukseen, on uskossaan tosissaan, sillä hän ei muusta tiedä, mutta kun täydellinen tulee, niin vajavainen katoaa.

        Jokainen on aivan varmasti omassa uskossaan aikuisten oikeesti tosissaan. Todemmaksi se ei voi muuttuakaan, vaan kyse onkin siitä, että hän tulee jonain päivänä "uuteen uskoon" eli muuttaa uskoaan, kun uusi oppi tulee tämän nykyisen sijaan.

        Väitän, että jokainen tällä hetkellä kristinuskoa kannattava tulee tekemään saman löydön kuin minäkin ja muuttaa uskoaan. Sitä sanotaan kasvamiseksi.

        Miten käy sitten ihmisen, joka on hamaan hautaansa asti uskovainen eikä muusta tiedä? No, se on hänen kuvionsa. Hänellekin olisi tarjolla parempaa, nimittäin totuus. Edelleenkin väitän, että kristinusko on ihmisten kyhäämä oppirakennelma, joka sortuu. Kun uskoo kyhäelmään, niin sehän sortuu. Niin sortui minulla ja on sortunut muillakin.

        Sinä ulkoistat "jumaluuden", etkä ole vieläkään huomannut, että KAIKEN NÄKEVÄ JA KUULEVA asuu sinussa ja sinä HÄNESSÄ.

        Kääntymiskokemukset ovat aivan varmasti aitoja kokemuksia, sillä hetkellä, mutta nekin haalistuvat.

        Kääntymiskokemuksilla ei ole mitään tekemistä HÄNEN kanssaan, sillä ihminen etsiessään "löytää" etsimänsä. Eli hän on kuin magneetti löytääkseen "jotain itseään suurempaa, joka rakastaa ehdoitta" (esimerkiksi) ja voilá, hän löytää sen ja kokee kääntymyksen. Hän on todellakin löytänyt etsimänsä ja alkaa palvoa oman mielensä luomaa kyhäelmää. Mitä hän oikeasti onkaan löytänyt? Ei mitään sellaista, mikä kestäisi. Sitä sanotaan toisella nimellä itsepetokseksi.

        Mistä tietää onko asia tosi vai epätosi? Siitä, että tosi kestää kaikenlaisen tarkastelun, mutta epätosi ei.

        Kun ihminen elää itsepetoksessa, hän ei itse tajua elävänsä oman mielenluomuksensa pauloissa. Kunnes kupla puhkeaa. Siksi ihmiset vaihtavat uskontoryhmää, etsivät ryhmää, josta "löytäisivät totuuden". Eiväthän he sitä ryhmästä löydä, heidän pitää etsiä sisimmästään. Ja kun se löytyy, se hämmästyttää.

        Se hämmästyttää siitä syystä, koska kukaan ei ole puhunut siitä. Raamattukaan ei puhu siitä.

        Mitä tarkoittaa mystinen kokemus terminä? Jotain sanoinkuvaamatonta.. sitähän se JUMALAN kohtaaminen on. Se vie sanattomaksi, sillä siinä on kaikki, jopa sellaiset asiat, joita yksikään uskovainen ei ole kertonut, eikä siitä Raamatustakaan löydä riviäkään.

        Raamatun Jumala jää etäiseksi monestakin syystä. Yksi on se, että ihmiset, jotka kertovat Hänestä, eivät tunne OIKEAA JUMALAA. (Muista nyt, että Raamatun Jumala on eri juttu minun sanastossa kuin JUMALA tai HÄN JOKA KUULEE). Uskovaiset ovat Jumalansa näköisiä. He lukevat Jumalasta, kertovat Jumalasta jne., mutta he eivät tunne Jumalaansa, siksi Hän jää vain puu-ukoksi.

        Kirjoittaisin tästä pitkäänkin, mutta nyt on mentävä. Yritä jaksaa! Ja jaksathan sinä.. sillä KAIKENNÄKEVÄ JA -KUULEVA on sinussakin.

        Ajattelin kysyä mitä sana sielu tarkoittaa. Ja etsin sanakirjasta asiaan vähän selvyyttä, jotta ymmärtäisimme sen samoin:
        Sielu on nimitys, jota käytetään ihmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon väitetystä tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

        Tuo oli Wikipedian lyhyt selitys sanalle sielu. Kuten huomaat, sielu-käsitettä käytetään usein eri uskontojen yhteydessä.

        Uskonnot ovat ihmisten kehittelemiä ja näin ollen vajavaisia ja virheellisiä.

        Sielu on ennemminkin (minun oman käsitykseni mukaan) ajatuksia ja tunteita. Kuolemassa ne loppuvat. Eli siis ajatteleminen loppuu ja tunteiden tunteminen loppuu, koska ne kaikki tapahtuvat aivoissa, jotka kuolevat kuolemassa. Lääketieteellisesti sanottuna EEG-käyrä näyttää viivaa, samoin EKG-käyrä. Kun ihminen kuolee, hän ei enää ajattele eikä tunne, ei tee mitään eli kaikki nollataan. Ihmisessä ei mikään jatka elämistään, vaikka uskonnot niin haluavat väittääkin.

        Se, että yrität sovittaa minut johonkin tuntemaasi oppiryhmään, ei tule onnistumaan. Minun ymmärtämiseni on erittäin vaikeaa ja suosittelen, ettet yritäkään sitä, sillä epäonnistut siinä, valitettavasti.

        En sovi mihinkään tunnettuun ismiin tai vielä kehitteillä olevaankaan, sen puoleen. Olen liian iso kaikkiin, sillä jokainen ismi yrittää lohkoa totuuden liian pieneksi.

        Voisi kai sanoa näinkin, että se, minkä löysin, on kaikki ismit yhdessä kaikki kehitteillä olevat ismit tulevat ismit. Se on siis useiden ismien summa! Ja kukaan ihminen, tietystikään, ei ole pystynyt kertomaan totuudesta ja todellisuudesta muuta kuin murusia. Laske ne muruset yhteen, niin voit jotenkin kuvitella mitä olen löytänyt. ;)

        Sinä haluat kuulua yhteen muruseen ja ymmärtää itseäsi sen kautta. Ihan miten vaan, mutta tiedoksesi: olet siihen liian suuri, sillä sinä olet suurempi kuin yksikään ismi tällä maapallolla. Ja sinä yrität tunkea itsesi sellaiseen pieneen. Vieläkö ihmettelet miksi olet masentunut? Yrität tunkea itsesi liian pieneen... Voi voi!! No, ehkä sinä jonain päivänä ymmärrät nämä tai sitten et. ;)

      • Erjuth
        Pähkinän särkijä kirjoitti:

        Ajattelin kysyä mitä sana sielu tarkoittaa. Ja etsin sanakirjasta asiaan vähän selvyyttä, jotta ymmärtäisimme sen samoin:
        Sielu on nimitys, jota käytetään ihmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon väitetystä tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

        Tuo oli Wikipedian lyhyt selitys sanalle sielu. Kuten huomaat, sielu-käsitettä käytetään usein eri uskontojen yhteydessä.

        Uskonnot ovat ihmisten kehittelemiä ja näin ollen vajavaisia ja virheellisiä.

        Sielu on ennemminkin (minun oman käsitykseni mukaan) ajatuksia ja tunteita. Kuolemassa ne loppuvat. Eli siis ajatteleminen loppuu ja tunteiden tunteminen loppuu, koska ne kaikki tapahtuvat aivoissa, jotka kuolevat kuolemassa. Lääketieteellisesti sanottuna EEG-käyrä näyttää viivaa, samoin EKG-käyrä. Kun ihminen kuolee, hän ei enää ajattele eikä tunne, ei tee mitään eli kaikki nollataan. Ihmisessä ei mikään jatka elämistään, vaikka uskonnot niin haluavat väittääkin.

        Se, että yrität sovittaa minut johonkin tuntemaasi oppiryhmään, ei tule onnistumaan. Minun ymmärtämiseni on erittäin vaikeaa ja suosittelen, ettet yritäkään sitä, sillä epäonnistut siinä, valitettavasti.

        En sovi mihinkään tunnettuun ismiin tai vielä kehitteillä olevaankaan, sen puoleen. Olen liian iso kaikkiin, sillä jokainen ismi yrittää lohkoa totuuden liian pieneksi.

        Voisi kai sanoa näinkin, että se, minkä löysin, on kaikki ismit yhdessä kaikki kehitteillä olevat ismit tulevat ismit. Se on siis useiden ismien summa! Ja kukaan ihminen, tietystikään, ei ole pystynyt kertomaan totuudesta ja todellisuudesta muuta kuin murusia. Laske ne muruset yhteen, niin voit jotenkin kuvitella mitä olen löytänyt. ;)

        Sinä haluat kuulua yhteen muruseen ja ymmärtää itseäsi sen kautta. Ihan miten vaan, mutta tiedoksesi: olet siihen liian suuri, sillä sinä olet suurempi kuin yksikään ismi tällä maapallolla. Ja sinä yrität tunkea itsesi sellaiseen pieneen. Vieläkö ihmettelet miksi olet masentunut? Yrität tunkea itsesi liian pieneen... Voi voi!! No, ehkä sinä jonain päivänä ymmärrät nämä tai sitten et. ;)

        Mutta lopetan tähän. Sinusta on todella tullut yksilö. Se on kunnioituksen arvoinen asia. Minä tiedän, että ei ole helppoa olla yksilö massaihmisten maailmassa. Voisin jatkaa argumentointia, mutta lopetan nyt ainakin tältä erää. Olen varma, että jatkamme myöhemmin. Ehkä emme samasta aiheesta, mutta jostain toisesta.
        Kirjoitin sinulle runon eilen.

        Erilainen marttyyri

        Löysin onnen, kun sen menetin,
        silloin maailmalle avoimeksi repesin
        Karsastaa nyt kansa, myös valeyksilö,
        mutt' valmis on, jumalauta, yhtälö!

        Mitä siitä, vaikka halveksivat
        jumaldogmain palvojat ja omituiset jälleensyntyjät
        Mulla ei ole kirjaa, jolla itseäni puolustaa,
        voiman elämästä pelkästään saan,
        mutta silti vuotaa vereni - marttyyrin maan

        http://www.youtube.com/watch?v=c84qPDZUj_4

    • päättää....

      keskustelun kuoleman lopullisesta lopusta.
      Siitä on paljon kokemusta,unohtamatta luontoa,luonnonkiertoa.
      Jumalatkin vaikenee...

    • Myötäeläjä

      'elämän ja kuoleman' kysymys.(maallisen)

      Itse en voi pitää loogisena muuta kuin jälleensyntymän.
      Eli tänne syntyvät sielut ovat suurelta osin samoja, jotka jo ovat olleet täällä aikaisemmin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.

      Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse
      Maailman menoa
      75
      4537

    2. Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"

      Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky
      Maailman menoa
      106
      3781

    3. Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"

      Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä
      Maailman menoa
      142
      3473

    4. Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen

      Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.
      Maailman menoa
      37
      1970

    5. Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä

      Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575
      Maailman menoa
      69
      1921

    6. Mitä on tullut

      Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.
      Haapavesi
      89
      1229

    7. Harmi nainen kun

      olet niin elähtäneen näköinen. Miestä et koskaan löydä itelles. j
      Ikävä
      120
      1050

    8. Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle

      Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.
      Vantaa
      131
      963

    9. Minne pyydän sut?

      Jotta saan nähdä 🤨
      Ikävä
      57
      933

    10. Mikä homma?

      https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä
      Saarijärvi
      25
      837
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt