Kertokaa ihmeessä että onko ne akaatit tosiaankin
kivoja lemmikkejä, siis eikö ne vaan olla möllötä
ja syö. Onko niillä siis jotain erikoisia tapoja
tms, jotka tekee niistä mielenkiintoisia
katseltavia? Tämä viesti ei sitten ole
tarkoitettu ketään loukkaamaan. Tiedän, ettei
omat lemmikkinikään kaikkia miellytä! Ja hyvä
niin, että on erilaisia makuja.
kivoja lemmikkejä, siis eikö ne vaan olla möllötä
ja syö. Onko niillä siis jotain erikoisia tapoja
tms, jotka tekee niistä mielenkiintoisia
katseltavia? Tämä viesti ei sitten ole
tarkoitettu ketään loukkaamaan. Tiedän, ettei
omat lemmikkinikään kaikkia miellytä! Ja hyvä
niin, että on erilaisia makuja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Akaatti on melko mielenkiintoinen seurattava,
hidas tosin, mutta ainakin omilleni olen saanut
nauraa makeasti. Joskus ne keksivät vain niin
älyvapaita juttuja. Yksi kotiloistani ei suostu
perääntymään, vaikka ei mahtuisikaan jostain
tietystä kolosta, on vaan pakko änkeä ja hiertää
kuorta. Sitä saa sitten pelastella joka paikasta.
Ja toinen kotiloistani mieltyi teippitelineeseeni
ja nukkuin siinä, sillä samaisella
teippitelineellä olin murskannut kotiliden munia
ja jopa eläviä, vahingossa kuoriutuneita
poikasia, nyyh...ironista. Tykkäävät kurkkia
pöydältä alas ja ovat suloisia. Mutta yhden
neuvon sanon: älkää ihmiset ikinä, ottako
akaattikotilo, ellette ole varmoja, että semmosen
tahotte kontillenne kuudeksi vuodeksi. Olen
huomannut liian monta myydään aksuja ilmoituksia.
akaatti on ihana ja sympaattinen lemmikki sille,
joka osaa antaa arvoa sen omaperäiselle tyylille,
sen terraarion sotkemiselle, sen hitaudelle ja
sen niin mielenkiintoisille tavoille.
..että ne myydään kun kyllästytään, ainakaan
niitä ei murskata teippitelineellä?!?
Ei mitään riidanhaastamista, mutta vähän tuntu
kommentit ristiriitasilta.
Akaatti on melko mielenkiintoinen seurattava,
hidas tosin, mutta ainakin omilleni olen saanut
nauraa makeasti. Joskus ne keksivät vain niin
älyvapaita juttuja. Yksi kotiloistani ei suostu
perääntymään, vaikka ei mahtuisikaan jostain
tietystä kolosta, on vaan pakko änkeä ja hiertää
kuorta. Sitä saa sitten pelastella joka paikasta.
Ja toinen kotiloistani mieltyi teippitelineeseeni
ja nukkuin siinä, sillä samaisella
teippitelineellä olin murskannut kotiliden munia
ja jopa eläviä, vahingossa kuoriutuneita
poikasia, nyyh...ironista. Tykkäävät kurkkia
pöydältä alas ja ovat suloisia. Mutta yhden
neuvon sanon: älkää ihmiset ikinä, ottako
akaattikotilo, ellette ole varmoja, että semmosen
tahotte kontillenne kuudeksi vuodeksi. Olen
huomannut liian monta myydään aksuja ilmoituksia.
akaatti on ihana ja sympaattinen lemmikki sille,
joka osaa antaa arvoa sen omaperäiselle tyylille,
sen terraarion sotkemiselle, sen hitaudelle ja
sen niin mielenkiintoisille tavoille.
...kirjoittin minä, siis jamboren. Tuli TAAS
töppäiltyä koneen kanssa, sori kun tuli kahteen
kertaan.
Meillä on ollut Aksuja vasta jokusen kuukauden,
mutta ne on tosi ihania!!!
Täytän itse 21.10 30v joten en ole enää mikään
teinitytteli joka ahaa-elämyksen tullessa ostaa
lemmikin vaan olen varautunut siihen että
kyseiset "tyypit" ovat perheen jäseniämme
n. seuraavat 10v. Ne on hankittu lapsille mutta
minä ne hoidan ja lepertelen niille siihen
malliin että jotkut tuttavat katsoo vallan
kieroon ja luulee mun pimahtaneen!
Ne ei tosiaan ole ällöttäviä jne. (siis mun
mielestä!) Serkullani on kuningasboa ja jopa
nukkuu sen kanssa (yäk!!! ) mutta ei uskalla
koskea mun kotiloihini! Eli jokaisella tosiaan on
omat mieltymyksensä... Näin meillä ja tykkään
kotiloista ihan oikeasti, en voisi kuvitellakkaan
muuta vaihtoehtoa !!
jos kiinnostaa voit vierailla sivuillani
http://kotisivu.mtv3.fi/oma/sini.ojanen/
(vieraskirjaan saa kirjoittaa, se ei pure :) )
Mites itte hoitelet kotilon munat. pakastat
heitätä pois???
Paras tapa hävittää ei tivotut munat on murskata
ne. Jos ne vain heitetään pois, voivat ne
kuoriutua. Ja mitä mä muka olisin tehnyt 100
kotilon poikasella. Tältä paikkakunnalta niitä
saa muutenkin, joten ei niitä kukaan ois
halunnut. Kaverille meni kolme poikasta ja mulle
kaksi, eli 5 pelastu. Mitä itte olisit tehnyt
tossa tilanteessa, ei täällä kukaan osta, olen
yrittänyt ennekin myydä, varmistaa tuleville
koteja, ja ei ole kysyntää. Joten älä sä valita,
vaan ajattle mitä itte olisit tehnyt ja valita
sitten.
en mä nyt ihan valittanut, ihmettelin vaan. Tuntu
vaan niin hassulta. Älä nyt sentään hermostu. :)
Jos niitä ei toivottuja kotilon poikasia useinkin
kuoriutuu, niin mä ainakin voisin ottaa niitä.
Mun skinkit diggaa kotiloita, mut noita
luonnonkotiloita on aina rajotetusti. Pakastin
nyt niitäkin jonkun verran, mutta luulis ettei
pakastettu safka oo yhtä hyvää kuin elävä ja
tuore.
Joten jos viitsit ei toivotuista luopua? Menis
aikakin hyvään tarkoitukseen.
Ja varmaan sieltä joku 'pelastettu' jäis
lemmikiksi, kun noita urheita luonnonkotiloitakin
on jo 15 rauhoitetussa terrassa. Sellaisia pieniä
urheita yksilöitä, jotka pakeni kohtaloaan ja
päätyi roikkumaan terran seinään. :)
En oikeesti meinannu loukata.
:) Aino
..mäkö..ehen, en tietenkään, mähän oon aina tyyni
ku viilipytty. No...asiaan. hermostuin ja
hermostun todella helposti, mutta lepyn vielä
helpommin ja nopeammin. Hassua ja
ironista...tosiaan ja surullista. Munia nyt
murskaa milloin vaan, mutta elävät poikaset ovat
eri asia, niitä on surullista murskata. En
tykännyt yhtään. Mutta teen sen aina kivuttomasti
ja kyylään silmä tarkkana kotiloita, että ei
enään niin tapahtuisi.