Pahin asema Euroopassa.

Pahin asema Euroopassa.
Pahin asema, johon maa(t) voivat joutua Natossa on täydellinen, tai ratkaiseva riippuvuus puolustuskyvystä Supervallalle, jolloin liittolainen voidaan pakottaa noudattamaan Supervallan tahtoa ja jolloin ei voida harjoittaa mielekkään järkevää ulkopolitiikkaa ja jopa sisäpolitiikkaa, ei edes silloinkaan kuin se olisi ehdottoman tärkeää.

- Tämä on aina ehdottoman tärkeää.

Nato toi vapauden 1948, mutta kenties se myös vie sen laajentuessaan; saadessaan täyden yliotteen liiaksi Natoon-integroituihin armeijoihin ja muihin viranomaisiin.

Jos vielä sotilaat ja muut turvallisuusviranomaiset olisivat pääosin liiaksi "Supervalta mielisiä ja Nato-uskovia".

Nato/USA vs. Suomen Tasavalta puolen valitseminen ei olisikaan AINA refleksinomainen itsestään selvyys mahdolisissa turvallisuusasioissa meidän omiltamme,- vaikka sitten oltaisiinkin Natossa, ongelmallisia kiistoja voi tulla jokatapauksessa, joita ei voida ratkoa Naton kuuluisassa "konsensushengessä" (kuten vakoilu). Eikä itsepetokseen ole varaa, sitä ei tuomioistuin ymmärrä, - tai voi kenties joissain tapauksissa ymmärtäää, muttei koskaan hyväksyä.

Tällä ei ole väliä niin kauan Kansalle, kun se ei kosketa jäsenmaan kansalaisen koskemattomuutta ja sananvapautta, sekä omaisuutta ja hyvinvointia. Silloin asia muuttuu kipeäksi, jos näihin kajotaan. Mukaan kuuluu yhteisyydellinen turvallisuudentunne, silloinkin kuin Kansalainen lakia noudattaen ui vastavirtaa. On nähtävissä, että "Suomen Nato asian viejät" ovat vähemmistö ja heidänkin rivinsä on alkaneet repeilemään.

Mitä siellä Nato-Brysselissä enää järkeä olisi puhua tulevina vuosikymmeninä, kuunella vaan sanelua "konsensushengessä".

Ehkä ei olisi mitään fyysistäkään taetta koskemattomuudestamme omassa Suomen Tasavallassa, (itsenäiseen toimintaan kykenevää puolustusta.)

Takuumme on rauhankin aikana armeija ja aseiden olemassa olo. Sekä Poliisin erikoisyksiköt ja muut turvalisuusviranomaiset ja velvollisuudentuntoiset virkamiehet. Itse asiassa me kaikki, oli sitten mikä tahansa tai oli olematta, kun on halua vain puhaltaa yhteiseen hiileen omien voimiensa mukaan.

- Pelkkä ajatuskin on jo tärkeä, ajatuksen hyötysuhdetta ei voi mitata. Netti kirjoittaja voi synnyttää mielipiteillään ja asenteillaan kymmeniä todella hyviä uusia mielipiteitä - tätä kutsutaan vuorovaikutukseksi ja usein sama asia keksitäänkin lähes samaan aikaaan, eri paikoissa, erit henkilöt. Asenne se ratkaisee ja se tarkoittaa, että huomatessaaan olevansa täysin väärässä, korjaa mielipiteitään, muttei anna muussa tapauksessa periksi, jos siihen on laillinen mahdollisuus.

Mikäli Supervalta saa täydellisen niskaotteen jostain valtiosta, ei edes valtion todelisesta autonoomisuudesta, saati sitten valtion itsenäisyydestä voi olla enää kyse.

(emme voi katsoa ajassa menneeseen, taaksepäin sinne "Länteen" 1948-1991, sillä sieltä ei näy varmasti sitä tulevaisuuttamme, sen on jokaisen tunnustettava vaikka se ajatuksin ja sanavalinoin pilkahtaa monien puheista edelleen.)

Meille jäisi ekonominen puoli fyysiseksi takeeksi, joka tosin sekin voitaisiin murtaa ja riistää, monilla eri tavoin. Valtiosta vain jäljellä luhistunut kuori ja Kansa hajoittaa omille asuinsijoilleen väkivallattomasti, mutta tarvittaessa uhkaillen ja painostaen "toimenpiteillä".

Niitä on hyvin ikäviäkin "toimenpiteitä", jos "jonkinlaiset idealistiset kehittelijät" saavat/ottavat ylivallan - rakentavat sellaista, joka ei voi toimia - tuloksena painajainen, vapaus typistyy, Valtiomme on niskalenkissä.

Avain on EU:n rakenteiden kehittäminen oikeassa järjestyksessä.

Yhteiselle puolustukselle tilaa ja "jämäkyyttä" ilman uhoa. Vanhoissa Kuningaskunnissa tai muissa onkin armeija ollut ensimmäinen asia sotiensa kautta ja siitä, että ihmiset ovat hakeneet toinen toisistaan turvaa, uhkaavan vihollisen torjuntaan.

Tästä on muodostunut ensin kyliä, sitten kaupunkeja ja valtakuntia. Me olisimme muutoin vielä luollissa asumassa. TÄMÄ ASIA ON A JA O.

http://www.saulmasson.org/

-masson

-----------------------------------------------------------------------------------------------------......................................................................................................