Suomen kansa koki talvisodan lopputuloksen äärimmäisen epäoikeudenmukaisena ja Moskovan pakkorauhan ehtoja 13.3.1940 ei voitu ymmärtää
lopullisiksi.Talvisodan aloittanut NL ryösti Suomelta Karjalan ja 450000 suomalaista joutui jättämään kotinsa miehittäjälle
On täysin mahdotonta edes kuvitella, että suomalaiset olisivat talvisodan jälkeen asettuneet NL:n rinnalle puolustamaan Karjalan jäämistä sen miehittäjälle NL:lle
Ja Suomi joutui vielä talvisodan rauhanteon jälkeen NL:n kovan painostuksen kohteeksi ja marraskuussa 1940 NL:n ulkoministeri Molotov antoi Saksan ymmärtää,että NL tavoitteli yhä koko
Suomen haltuunottoa.
Hitler ei enää antanut NL:lle lupaa hyökätä Suomeen ja levitti niin sateenvarjonsa Suomen ylle
Suomi tarttui Saksan ojentamaan käteen ,kun mitään muuta tukea ei ollut saatavilla
Suomen kannanotoista riippumatta Saksa olisi hyökännyt NL:n kesällä 1941 ja myös Suomen alueen kautta
Pohjois-Norjasta ei voinut hyökätä Murmanskiin
muuten kuin Petsamon kautta ,joka kesällä 1941 kuului Suomelle
Ja Saksan olisi ollut pakko tuhota NL:n sotilastukikohta Hangossa kesällä 1941 ,koska se
vaaransi saksalaisten selustaa kun Saksa oli miehittänyt Viron
Eli Saksa olisi joka tapauksessa miehittänyt Suomen kesällä 1941
Suomen kansa halusi yksimielisenä hyvitystä vääryytenä kokemalleen talvisodan pakkorauhalle
ja lähti yksimielisenä hakemaan Karjalaa takaisin
25.6.1941
Eli jatkosodan aiheutti Stalin ryöstämällä Suomelta Karjalan talvisodassa
Jatkosotaa ei olisi tullut ilman Stalinin aloittamaa talvisotaa ja Karjalan ryöstöä Suomelta
lopullisiksi.Talvisodan aloittanut NL ryösti Suomelta Karjalan ja 450000 suomalaista joutui jättämään kotinsa miehittäjälle
On täysin mahdotonta edes kuvitella, että suomalaiset olisivat talvisodan jälkeen asettuneet NL:n rinnalle puolustamaan Karjalan jäämistä sen miehittäjälle NL:lle
Ja Suomi joutui vielä talvisodan rauhanteon jälkeen NL:n kovan painostuksen kohteeksi ja marraskuussa 1940 NL:n ulkoministeri Molotov antoi Saksan ymmärtää,että NL tavoitteli yhä koko
Suomen haltuunottoa.
Hitler ei enää antanut NL:lle lupaa hyökätä Suomeen ja levitti niin sateenvarjonsa Suomen ylle
Suomi tarttui Saksan ojentamaan käteen ,kun mitään muuta tukea ei ollut saatavilla
Suomen kannanotoista riippumatta Saksa olisi hyökännyt NL:n kesällä 1941 ja myös Suomen alueen kautta
Pohjois-Norjasta ei voinut hyökätä Murmanskiin
muuten kuin Petsamon kautta ,joka kesällä 1941 kuului Suomelle
Ja Saksan olisi ollut pakko tuhota NL:n sotilastukikohta Hangossa kesällä 1941 ,koska se
vaaransi saksalaisten selustaa kun Saksa oli miehittänyt Viron
Eli Saksa olisi joka tapauksessa miehittänyt Suomen kesällä 1941
Suomen kansa halusi yksimielisenä hyvitystä vääryytenä kokemalleen talvisodan pakkorauhalle
ja lähti yksimielisenä hakemaan Karjalaa takaisin
25.6.1941
Eli jatkosodan aiheutti Stalin ryöstämällä Suomelta Karjalan talvisodassa
Jatkosotaa ei olisi tullut ilman Stalinin aloittamaa talvisotaa ja Karjalan ryöstöä Suomelta
Vastaukset 26
Vanhimmat
Olet oikeassa siinä, että Jatkosota oli nimenomaan jatkoa, aikaisemmalle sodalle.
Monet piirit kuitenkin ihmettelivät, mikä kiire Suomella oli yht'äkkiä tehdä Talvisodasta rauha, kun rintamatilanne ei sitä olisi vaatinut.
Lisäksi rauhan ehdot olivat todella kovat, luovutettiin alueita, joita ei oltu edes vallattu jne...
Oliko siis Suomen sodanjohto tietoinen jo tuolloin, Saksan aikeista hyökätä Neuvostoliittoon, ja päätti tehdä rauhan, hinnalla millä hyvänsä, jotta Suomi olisi iskussa, kun menetettyjä alueita alettaisiin, Saksan rinnalla, valloittaa takaisin?
Tätä mieltä on mm. Heikki Ylikangas
Ylikangas ei suinkaan ole tullut tutkimuksissaan siihen johtopäätökseen, että sodanjohto olisi ollut tietoinen Saksan aikeista hyökätä NL:oon. Sodanjohto oli asiasta aluksi täysin tietämätön. Ilmeisesti Mannerheimia myöten. Myöhemmin kyllä oli varmasti välttämätöntä vihityttää sodanjohtokin tähän asiaan, jotta strategiat voitiin laatia sen mukaisiksi.
Saksan vaatimuksesta rauhan solmiseksi sai ensin kuulla Suomen Saksassa oleva asiainhoitaja professori T.M.Kivimäki. Hermann Göring kutsui hänet metsästymajalleen ja kehotti Suomea solmimaan pikaisesti rauhan NL:n kanssa. Göring sanoi, että Suomi saa kyllä sitten myöhemmin korkojen kera hyvityksen tästä. Ilmeisesti tässä vaiheessa saksalaiset eivät vielä kertoneet suunnitelmistaan tarkemmin, mutta lupauksen suunta oli selvä. Kivimäki kertoi asiasta esimiehelleen eli Suomen ulkoministeri Väinö Tannerille. Ja Tanner kertoi siitä siten pääministeri Risto Rytille. Vain nämä kolme olivat siinä vaiheessa, kun neuvotelua rauhasta maaliskuussa 1940 käytiin tietoisia asiasta. Mutta kun Ryti ja Tanner tämän tiedon saivat, he eivät enää miettineetkään muita vaihtoehtoja, joita he kyllä sitä ennen olivat ahkerasti miettineet. Ryti ja Tanne jyräsivät Suomen kannan saksalaisten toivomusten mukaiseksi.
Olet sikäli oikeassa, että Ylikangas ei nimeä Mannerheimiä asiasta tietoiseksi.
En pidä itse mitenkään mahdollisena, etteikö Mannerheimin olisi täytynyt tietää järjestelystä, huomioon ottaen hänen asemansa ja vaikutusvaltansa.
Luulenkin, että kysymys on enemmänkin vastaavasta Mannerheimin glorifioimisesta, jota on tehty kansalaissodan tiimoiltakin. Eli kansalaissodassakin Mannerheim oli mukama täysin tietämätön kaikesta julmuudesta, niin "rintamalla" kuin myöhemmin keskitysleireilläkin.
Missään muussa vapaassa maassa, ei ole vastaavaa henkilöpalvontaa, kuin Suomessa on Mannerheimiä kohtaan. Ehkä Ylikangas ei halunnut suututtaa "kansan syviä rivejä", tekemällä Mannerheimistä osa-syyllistä. Näin hän välttyi enemmiltä vihamiehiltä, joita häneltä ei ole puuttunut "Tie Tampereelle" kirjan jälkeen.
"Missään muussa vapaassa maassa, ei ole vastaavaa henkilöpalvontaa, kuin Suomessa on Mannerheimiä kohtaan.
Voi Eino!. Et ole ilmeisesti kuullut ja nähnytkään tai käynytkään Leninin mausoleumissa Moskovassa. Vielä tänä päivänä N:liiton hajottuakin on Leninn patsaita kylässä kuin kylässä Venäjällä. Leniniä on palvottu idässä jo vuosisadan alusta ja palvontaa jatkuu...Ilmeisesti Venäjä ei ole sitten vapaa maa.
Sitten on Stalin, Kim il Sung, Kim il Jong, Ceausescu jne..
Mitään ihmeellistä en näe siinä, että Mannerheimistä on patsas Helsingissä (mainitsepä, missä muualla Suomessa? Ei taida paljon löytyä), olihan hän puolustusvoimien marsalkka ja Tasavallan presidentti.
Mutta ilmeisesti on niin, että vain sosialistisissa maissa voi olla "kansan sankareita".
"Mannerheimistä on patsas Helsingissä (mainitsepä, missä muualla Suomessa? Ei taida paljon löytyä)"
Et kai ole tosissasi? jos olet, niin minä tiedän Mannerheimin patsaita (suurikokoisia sellaisia) Helsingin lisäksi olevan ainakin:
-Lahdessa
-Tampereella
-Seinäjoella
-Turussa
-Mikkelissä
Kaikkia muita henkilöitä saa Suomessa arvostella (nykyään jopa Kekkosta), mutta Mannerheimiä ei.
mistä olette saaneet päähänne,että rintamatilanne ei olisi sitä vaatinut?
Ainakin kollaan rintamalla tilanne oli täysin katastrofaalinen,lue Erkki Palolammen kirja
"Kollaa kestää".mm.tykistön ammukset olivat käytännöllisesti loppu.
Venäläisillä oli täysi ylivoima panssarivaunuilla,puoliautomaatti kiväärit jalkaväen perusaseena.
Jos vähän viitsisitte tutustua historiaan,niin ei tarvitsisi ihmetellä rauhan tekoa.
No, viidessä paikassa sentään. Lenineitä sentään on joka kaupungissa Venäjällä, Kuten sanoin olihan M.sentään presidentti. Miksei Mannerheimiäkin saisi arvostella? Tietenkin. Arvostelu vaan nykyään on linjaa: sotahullu, natsi, homo...
Sodan jälkeen SUOMETTUNEESSA Suomessa ei saanut paljon edes mainita "sotarikollinen"-Mannerheimiä. Asettuihan hän sittemmin sodan voittajaa N:liittoa vastaan, jonka kanssa Suomella oli "luottamukselliset suhteet ja rauhanomainen rinnakkaiselo..."
Marski oli täysin tietoinen vapaussodan aikana ja sen jälkeen suoritetuista teloituksista.
Hän kielsi ns.kenttäoikeuksien toiminnan,mutta kun kissa on poissa niin hiiret on pöydällä.
Kekkonen kutsui rauhaa "Paasikiven rauhaksi", sillä oli sitä mieltä, että kaikkia keinoja ei oltu vielä käytetty, sitäpaitsi lähes koko menetetty Karjala (Viipuria myöten) oli suomalaisten hallinnassa.
Mainitsemiasi ammuksia luvattiin länsivaltojen toimesta, miksei niitä otettu, jos tilanne oli niin epätoivoinen?
Neuvostoliittolaisilla oli alusta asti panssariylivoima, kuten paljon suuremmalla vihollisella yleensä on.
Hyökkäyssotaa on kuitenkin aina vaikeampi käydä, kun vastassa on hyvin motivoitunut/organisoitunut puollustus. Eipä ole talibanitkaan vielä antautuneet (vaikka lehdissä ei heistä enää puhutakaan), vaikka molemmat suurvallat ovat olleet heidän kimpussaan.
Tilanne ei ollut kaoottinen maaliskuussa 1940. Joukot perääntyivät hallitusti eikä itse asiassa kovin merkittäviä alueita oltu edes vielä menetetty. Mannerheimilla täytyi olla kokonaisnäkemys tilanteesta. Mutoin häntä voi kuvata kelvottomaksi sotapäälliköksi. Mannerheimilla ei ollut mikään kiire rauhan kanssa. Eri vaihtoehtoja pohdittiin pitkään ja NL:n asettamien määräaikojen annettiin kulua kaikessa rauhassa umpeen. Jos tilenne olisi ollut katastrofaalinen, näin ei olisi menetelty. Myöhemmin on kyllä erilaisissa muisteloissa pyritty korostamaan tilanteen huonoutta, koska sellainen sopi hyvin yhteen lopputuleman eli rauhaan suostumisen näkökulmasta. Kaikki keskeiset poliitkot puntaroivat päivästä toiseen länsiavun mahdollisuutta ja niin teki myös Mannerheim. Vasta tieto Saksasta ja sen kehotuksesta solmia rauha yhden ainoan oikean vaihtoehdon malli sai suurimman kannatuksen. Täytyy muistaa, että maamme puolustusministeri oli esimerkiksi loppuun saakka rauhantekoa vastaan. Siis puolustusministeri ja sinä puhut jostain taistelumuisteloista sen vastapainona.
Mannerheim olisi suostunut alueluovutuksiin ennen talvisotaa sillä hän tiesi suomen armeijan puutteet.Jopa Hangon luovutusta hän ei pitänyt mahdottomana.
Puolustusministerin mielipiteet ovat hänen omiaan,tuskin hän tiesi rintamien todellista tilannetta.Keskustele rintamamiesten kanssa niin saat oikeata tietoa,länsimaiden apu oli kyseenalaista,esim.brewesterit tulivat vasta rauhan solmimisen jälkeen.
On todella lapsellista väittää että olisimme kestäneet talvisodassa neuvostoliiton hyökkäykset,he taistelivat vain suomea vastaan,kun taas kesällä 1944 taistelivat pitkällä itärintamalla myös sakuja,silloi emme pärjänneet heille,miten olisimme talvisodassa pärjänneet?
Enhän minä ole missään väittänytkään, että Suomi olisi loputtomiin kestänyt ylivoimalla etenevää vihollista vastaan. Kysehän oli nyt tilanteesta maaliskuussa 1940. Silloin vielä kesti ja olisi todennäköisesti kestänyt hyvinkin siihen asti, jos ja kun länsiapu olisi hyväksytty. Ei länsiavun hylkääminen siihen perustunut, etteikö se olisi ehinyt ajoissa perille. Olisi riittänyt ihan hyvin, jos suomalaisten puolustus olisi pitänyt omin avuin vaikkapa maaliskuun loppuun. Luvatut Blenheim-pommikoneet olisivat tulleet muutamassa päivässä ja aiheuttaneet neuvostojoukkojen huollolle suuria tappiota. Länsistrategia perustui siihen, että ensivaiheessa huoltojoukkoihin iskemällä hyökkäys saadaan pysäytetyksi. Viisas strategia.
Jos puolustusministeri ja puolustusvoimien ylipäällikkö eivät tunteneet rintamatilannetta, niin ei voi sanoa kuin huh, huh. Jos näin kelvottomat miehet olivat rattaissa, Suomi olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tosiaan vallata kolmessa päivässä. Yksittäisten rintamiesten tiedot eivät voi koskea kuin tilannetta juuri sillä paikalla missä he sattuvat olemaan. Ei Kollaan rintamies tiennyt yhtään mitään kannaksen tapahtumista. Ihmisen psykologiaan kuuluu lisäksi liioitella asioita. Kun peräännytään, se halutaan nähdä jälkeenpäin pakokauhuisena pakona, koska pako on sillä lailla helpompi selittää. Kukaan ei voi syyttää pelkuruudesta, jos vihollinen joukolla koetaan ylivoimaiseksi. Tällaista pakokauhuista pakoa ei kuitenkaan esiintynyt kuin vasta vuonna 1944. Suomalainen sotilas odotti juoksuhaudassa maaliskuussa venäläisen tuloa, ei paennut suinpäin Poriin.
Länsiapu ei ollut mitään teoreettista. Länsivaltojen joukot olivat täydessä lähtövalmiudessa. Vain Suomen hyväksyntä puuttui.
Mannerheim ei suostunut alueluovutuksiin ainoastaan sen vuoksi, että hän tiesi Suomen asevoimien puutteet. Mannerheim lähti siitä olettamuksesta, että aluevaihdokset tyydyttävät venäläisten tarpeen ja Suomessa säilyy sen myötä rauha, ainakin toistaiseksi. Mannerheim näki asian muutoinkin suurvallan kannalta. Hän piti Suomen ja NL:n rajaa Venäjänvallan ajan hallinnollisena rajana, joka ei vastannut suurvallan puolustuksellisia tarpeita. Sen vuoksi hän piti ymmärrettävinä venäläisten vaatimuksia. Mannerheim piti ulkoministeri Erkko vastuuntunnottamana kahjona, joka olisi pitänyt ampua.
ole väittänyt etteikö ylipäällikkö tiennyt yleistilannetta.Sanopi vain puolustusministeristä niin.
Mistä olette saaneet päähänne että rintamat olisivat kestäneet?
Blenheim koneet olivat pieniä pommikoneita ei niillä olisi tehty mitään ratkaisevaa.Stalin jyräsi linjat v.1944,niin miksei v.1940?kerro mulle!
Jos ylipäällikkö tiesi, tiesi myös puolustusministeri, koska Mannerhein informoi ja keskusteli tilanteesta hallituksen kanssa. Tämähän nyt aivan itsestään selvää. Mannerhein ei oli missään tapauksessa huolissaan tilanteesta siinä mielessä, että oli pelättävissä linjojen romahtaminen. Jos näin olisi ollut, hän olisi suosittanut niin pikaista rauhantekoa kuin suinkin.
Kukaan ei tietenkään voi varmasti sanoa, olisivatko rintamat kestäneet ja kuinka pitkään. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että Englanti ja Ranska tarjosivat apuaan jo 5.2.1940. Sii reilu kuukausi ennen rauhantekoa. Ranskan suomalaisiin yhteydessä ollut kenraali Ganeval (statusta en muista) valitteli suomalaisille sitä, että oli hukattu jo kuukaisi turhaan vitkutteluun. Suomi siis mietti asiaa reilun kuukauden. Jos rintamatilanne oli niin vakava kuin väität, ei yksikään vastuntoinen poliitikko tai sotilasjohto olisi ottanut kuukauden tuumaustaukoa.
Englannin ja Ranskan lupaamien joukkojen koko oli 57 000 miestä. Lisäksi olisi toimitettu aseapua ja ensivaiheessa näitä Blenheim-pommikoneita, joilla olisi voitu häiritä venäläisten huoltoyhteyksiä ja tukea tykistökeskityksiä. Venäläiset tuskin olivat varautuneet mittavaan ilmatorjuntaan Suomen puolella rajaa, jonne he olivat edenneet. Näin pommikoneet olisivat ainakin alkuvaiheessa voineet aiheuttaa venäläisille tuntuvaa haittaa. Englannin suunnitelmissa oli myös maihinnousu Muurmanskiin. Jokainen ymmärtää, ettei tällaisessa ole kyse ihan mitättömästä sotilasoperaatiosta. On myös ehkä kaikkein merkittävintä huomata se, että kun venäläiset ja länsivallat olisivat ensi kertaa Suomen maaperällä ottaneet yhteen, se olisi sitonut länsivallat suurella todennäköisyydellä sotaan NL:a vastaan. Sellaista sotaa länsivallat eivät olisi tulleet tänne tieten tahtoen häviämään.
Stalin jyräsi ehkä linjat vuonna 1944, mutta vasta kolmen vuoden taistelujen jälkeen. Talvisodassa ehdittiin tapella vain muutama kuukausi. Venäläisten asearsenaali ehti tässä ajassa kehittyä, samoin sotataito. Ja kyse ei ole nyt siitä, olisivatko rintamalinjat kestäneet loputtomiin vai eivät. Riitti kun olisivat kestäneet siihen asti, että länsivaltojen apu olisi saapunut perille. Jos Suomi olisi heti helmikuun alkupuolella hyväksynyt tarjouksen, apu olisi ollut täällä jo maaliskuun alussa kaikkinensa. Mutta maaliskuun alussahan täällä vielä vain mietittiin vaihtoehtoja. Voisitko antaa hyvän selityksen sille, miksi Suomella oli aikaa 5.2 jälkeen reilu kuukausi käyttää aikaa asioiden miettimiseen ja antaa NL:n asettamien määräaikojen kulua umpeen, jos tilanne kerran oli niin katastrofaalinen. Eiväthän nämä teot voi millään vastata väittämääsi todellisuutta.
Väität siis, että Suomi hyökkäsi NL:oon 25.6.1941, kun sanot, että Suomi lähti hakemaan takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Tähän saakka on kovasti yritetty väittää, että NL aloitti sodan pommittamalla Suomea 25.6.41. Ja nyt sinä kerrot, että Suomi olisi aloittanut joka tapauksessa, vaikka NL ei olisi pommittanutkaan.
Ja mitä pakkorauhaan tulee, se tosiaan oli pakkorauha. Rauha piti solmia, koska Saksa sitoi tulevan apunsa siihen, että Suomi solmii rauhan NL:n kanssa. Suomen ei olisi ollut pakko hyväksyä niitä rauhanehtoja, jotka hyväksyttiin. Ne hyväksyttiin siksi, että Saksa vaati pikaista rauhaa ehdoista piittaamatta. Ennen muuta pääministeri Risto Ryti ja ulkoministeri Väinö Tanner olivat tuon rauhan ja sen ehtojen kannalla. Se että he eivät nähneet muuta tietä kuin Saksaan tukeutumisen mahdolliseksi teki ehdoista niin kovat. Saksa ei siinä tilanteessa voinut vaikuttaa ehtojen sisältöön. Suomi ei voinut siinä vaiheessa kertoa venäläisille, että sillä oli Saksan tuki takanaan. Saksa-merkkistä valttikorttia ei ollu käytettävissä rauhanneuvotteluissa, koska asia oli salainen ja Saksa sidottu sopimukseen NL:n kanssa.
Mutta toinen valttikortti olisi ollut. Sitä ei vaan käytetty. Sitä ei käyetty edes poliittisesti hyväksi. NL:n ei edes annettu ymmärtää, että Suomella oli tarjottu länsivaltojen apua ja että Suomi tätä apua tulisi vakavasti harkitsemaan. Jos tätä valttikorttia olisi käyetty, ehdot olisivat voineet olla toiset, sillä NL ei välttämättä halunnut länsinaapurikseen länsivaltoja. Sillä oli jo tarpeeksi kestämistä Saksan uhan alla.
Selitä sinä miten Suomi olisi kesällä 1941 voinut estää saksalaisten hyökkäyksen Pohjois-Norjasta Petsamon kautta Murmanskiin
Saksalaiset olivat kesällä 1941 Pohjois-Norjassa
nimenomaan hyökkäämässä Murmanskiin
Pohjois-Norjasta ei pääse maitse Murmanskiin muuta kuin Petsamon kautta ja Petsamon alue oli osa Suomea kesällä 1941.
Jos Suomi ei olisi yrittänyt estää saksalaisten
hyökkäystä Petsamoon,olisi NL syyttänyt Suomea Saksan auttamisesta ja hyökännyt Suomeen
Jos Suomi olisi yrittänyt estää saksalaisten hyökkäyksen Petsamoon ,olisi Saksa miehittänyt Suomen
ELI SUOMEN OLI TÄYSIN MAHDOTONTA PYSYÄ SODAN ULKOPUOLELLA KESÄLLÄ 1941
SUOMI SAATTOI VALITA VAIN SEN, KÄYDÄÄNKÖ SOTAA SUOMEN SISÄLLÄ SAKSAN JA NL:N KESKEN VAI SUOMEN RAJOJEN ULKOPUOLELLA SUOMEN JA NL:N KESKEN
NL:n suorittama suomalaisten kohteiden pommitus
25.6.1941 pakotti Suomen liittymään sotaan
Ja Suomen kansa halusi 1941 kesällä yksimielisenä ottaa vääryydellä talvisodassa ryöstetyn
Karjalan takaisin
Muistaakseni sanoin varsin selkeästi, ettei minulla ole perustavanlaatuisia vastaväitteitä Suomen vaihtoehdoista vuonna 1941. Ne vaihtoehdot olivat ja menivät maaliskuussa vuonna 1940.
Jos Suomi olisi hyväksynyt länsivaltojen avuntarjouksen, tilanne olisi ollut kokonaan toinen. Esimerkiksi Muurmanskin osalta voi kysyä, ketä vastaan Saksa olisi oikein hyökäänyt Murmanskiin. Englannin suunnitelmissahan oli maihinnousun tekeminen Muurmanskiin osana Suomen apuoperaatiota.
Siteeraan tässä sanatarkasti mitä yhdessä kappaleessa väität: "NL:n suorittama suomalaisten kohteiden pommitus
25.6.1941 pakotti Suomen liittymään sotaan".
Tämä on ovelasti ilmaistu. Näinhän se Suomen silloisesta virallista kannasta katsottuna on. Siinä on vaan joko tahallaan tai tietämättömyyttä unohdettu kysyä, että miksi se NL oikein pommitti juuri silloin Suomea. Tähän löytyy kyllä historiankirjoista eri puolilta maailmaa vastaus sikäli kuin niissä on puututtu näihin historiallisiin aikoihin Suomessa kesäkuussa päiväajan ollessa pisimmillään.
Suomen kansa nyt ei tainnut olla niin kovin innokas lähtemään sotimaan minkään alueen palauttamisen merkeissäkään. Kyllä täällä kansa viisaasti halusi elellä rauhassa ja poliitikot toimivat myös varsin vastuullisesti sen vaihtoehdon puolesta. Vastuullisesti kun ottaa huomioon silloisen maailman tilanteen. Ei sotaan oltu suin päin ryntäämässä. Ilman Saksaa koko hommasta ei olisi tullutkaa yhtikäs mitään. Suomen hyvä menestys perustui ensisijaisesti sille, että neuvostojoukkojen pääosa ja kelvollisin aines sekä materiaali oli sidottu Saksaa vastaan etelämpänä Suomesta. Ilman Saksan hyökkäysmerkkiä ei olisi lähdetty eikä ilman Saksan apua menestytty. Suomen toiveet olivat siitä lähtien sidottu Saksaan. Suomen kohtalo riippui vastedes täysin Saksan kohtalosta. Tilanne ei ollut enää omissa käsissämme laisinkaan. Ryti ja Tanner olivat ajaneet Suomen tilanteeseen, missä voitto tai tuho seurasi Suomea Saksan mukana. Ja näinhän siinä sitten kävikin. Kun Saksa menestyi, etenivät suomalaisetkin. Kun Saksan menetys kääntyi, kääntyi suomalaistenkin "onni".
"Esimerkiksi Muurmanskin osalta voi kysyä, ketä vastaan Saksa olisi oikein hyökäänyt Murmanskiin"
Saksan vuoristoarmeijakunta Norveegen tuli kesäkuussa 1941 Pohjois-Norjasta Suomen puolelle Petsamoon ja aloitti 29.6.1941 hyökkäyksen Petsamosta kohti Murmanskia
Saksalaisten hyökkäys juuttui myöhemmin Litsa -joelle 60 kilometrin päähän Murmanskista
Murmansk oli NL:n suuri satamakaupunki ,jonka kautta NL sai meritse apua länsivalloilta,joten sen valtaaminen olisi ollut Saksalle tärkeää
Jos Suomi olisi yrittänyt estää saksalaisten joukkojen tulon Petsamoon kesäkuussa 1941, olisivat ne tulleet väkisin ja Suomi olisi joutunut sotaan Saksaa vastaan ja joutunut Saksan miehittämäksi
Ja jos Suomi ei olisi estänyt saksalaisten tuloa
Petsamoon 1941,olisi NL syyttänyt Suomea Saksan kätyriksi ja hyökännyt Suomeen
Eli Suomen vaihtoehdot olivat kesäkuussa 1941 todella vähissä.
Suomen johtomiehet olivat järkeviä ja vastuuntuntoisia ihmisiä ja valitsivat 25.6.1941 huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon
Talvisodassa menetetyn Karjalan takaisinvaltaaminen ja asemasota kolmen Kannaksen linjalla siirsi sodan pois Suomen alueen sisältä ja pelasti Suomen alueen joutumasta Saksan ja NL:n taistelutantereeksi
Et kertonut mikä on sitä jälkiviisastelua. Sinullahan tuossa näkyy olevan enemmän erilaisia spekulaatioita. Jos Saksa sitä tai tätä, niin seuraisi jne. Miksi sinä tuollaista nimittäistit. Itse pyrin vain kertomaan sen, mitkä syyt johtivat siihen, ettei Suomella kesällä 1941 ollut vaihtoehtoja. Suomen kohtalo oli sidottu jo paljon aiemmin Saksan kohtaloon. Eikö tämä mene perille ja mikä ihme siinä on mukamas jälkiviisastelua. Osoita perusväitteeni vääräksi, jos pystyt. En minä lähde jääräpäisesti tappelemaan selviä todisteita vastaan, jos sellaista löytyy. Nykyhistoriatutkimuksen valossa asia vaan näyttää siltä, että Suomen ja natsi-Saksan liitto sinetöitiin 12.3.1940 solmitussa rauhassa, joka astui voimaan seuraavana päivänä klo 11.00. Tämä merkitsi lännen torjumista ja Saksan toiveisiin suostumista. Käytännössä se tuli merkitsemaan Saksan rinnalla olemista ja tästä vahvituksena Hitler sitten radiopuheessaan ilmoittikin Suomen taistelevan Saksan rinnalla yhteistä vihollista vastaan.
Onko Heikki Ylikangas jumalasi?
Ei hän ole minulle mikään Jumala. Hän on kuitenkin erittäin ansioitunut ja arvostettu historiantutkija. Hänen oikeushistorialliset tutkimuksensa (puukkojunkkariaika ja siihen vaikuttaneet tekijät) ovat jopa kansainvälisesti teoreettiselta kannalta merkittäviä. Suomen historian tutkijana Ylikangas on pyrkinyt selvästi miettimään asioita ja kaivamaan esiin asioita, joita ei ole ennestään tiedossa. Hän ei ole tutkija, joka vain tyytyy kertaamaan menneiden tutkimusten tuloksia. Sisällissotaa kuvaavasta "Tie Tampereelle" -teoksestaan Ylikangas sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Hänen tutkimustensa kontribuutioarvo on siis julkisesti myös noteerattu. Tottakai tällaisen tutkijan työhön tulee suhtautua siihen kuuluvalla vakavuudella. Tällä palstalla voi aivan hyvin esittää sellaisen historiantutkimuksen tuloksia, jotka kykenevät kumoamaan tieteellisesti pätevällä tavalla Ylikankaan väitteet. Sananvapaus ja tutkimuksenvapaus vallitsee, siitä vaan.
On jollain lailla ymmärrettävää, että sodan jälkeen, kun Suomi oli erittäin vaikeassa poliittisessa tilanteessa, pidettiin kansakunta yhtenäisenä, suorastaan valehtelemalla heille sodasta. Myös monella poliitikolla oli peittelemistä sodan aikaisissa jäljissään.
Silti on täysin käsittämätöntä, että tämä kansakoulun propaganda elää näin vahvasti vieläkin, kuten täällä on nähty.
Joidenkin ihmisten mielestä;
-Suomi ei ole koskaan tehneet viehearviointeja.
-Suomi on aina toiminut eettisesti oikein.
-Suomi voitti sodan.
-Suomi teki kaiken pakotettuna.
-Suomi ei olisi voinut edes teoriassa välttää yhtäkään sotaa, vaan joutui niihin pakosta.
-Suomen kansa oli täysin yhtenäistä ja yksimielistä.
-Mannerheim on Jumalasta seuraava, ja erehtymätön yli-ihminen.
Näitä väitteitä ei tarvitse perustella millään, ne vain ovat totta, koska niin on opetettu jo kahdelle sukupolvelle.
Jos joku näitä totuuksia arvostelee, on hän isänmaan petturi.
Edes yleisesti saatavilla ja oikeaksi todistettu faktatieto ei voi horjuttaa näitä suomalaisille opetettuja "totuuksia".
Kyllä se sittenkin taitaa olla niin, että Suomen puolelta 22.6.1941 lähtien vietiin itään vain rauhan sanomaa, kunnes iso paha NL raukkamaisesti ja ilman syytä pommitti kirkasotsaisia ja jaloja suomalaisia 25.6.1941.
Nämä ovat totta:
-Suomi ei olisi voinut välttyä Jatkosodalta.
-N:liitto ALOITTI Talvisodan ja on siis SUURIN syyllinen
-Jatkosotaa ei olisi ilman Talvisotaa.
-Stalin aikoi vallata koko Suomen (Molotov-R. sop.)
-Monilla potliitikoilla oli/on peittelelmistä KGB- ja Stasi-yhteyksissään.
-Näillä palstoilla yritetään Suomea syyllistää kaikin keinoin.
"-Suomi ei olisi voinut välttyä Jatkosodalta."
Olisi helpostikin, mutta silloin olisi pitänyt hyväksyä "Paasikiven häpeärauha", mikä ei tuolloin tuntunut hyvältä.
Jatkosodan aikainen pääministeri E. Linkomies kertoi muistelmissaan nimenomaisesti, että talvisotakin olisi voitu välttää.
"-N:liitto ALOITTI Talvisodan ja on siis SUURIN syyllinen "
Olet täysin oikeassa.
"-Jatkosotaa ei olisi ilman Talvisotaa."
Olet tässäkin 100% oikeassa.
"-Stalin aikoi vallata koko Suomen (Molotov-R. sop.) "
Ehkä jossain vaiheessa, mutta miehitys ei todellakaan tarkoita sitä, että Suomi olisi haluttu liittää Neuvostoliittoon. Ns. etupiirijako ei kuitenkaan mielestäni todista mitään, sillä siinä jaettiin vain eri sotatoimialueet Saksan ja N:liiton kesken.
Suomen miehittämiselle en keksi mitään muuta perustetta, kuin Saksan mahdollisen hyökkäyksen estäminen Suomen kautta.
"-Monilla potliitikoilla oli/on peittelelmistä KGB- ja Stasi-yhteyksissään. "
Varmasti totta, ja onkin omituista, että vieläkin peitellään "Stasi-listoja".
"-Näillä palstoilla yritetään Suomea syyllistää kaikin keinoin. "
Minä ainakin olen ylpeä Suomesta, mutta en halua suhtautua kritiikittömästi kaikkeen.
Suomi teki valintansa aina sen aikaisen, parhaan tiedon perusteella, ja toimi siis täysin oikein. Näin isoissa kysymyksissä voi kuitenkin olla jälkiviisas, sillä muutoin historiasta ei voi oppia mitään.
Nyt esille noussut tapauskaan, ihmisten luovutuksesta Natseille, ei mielestäni tahraa Suomea mitenkään, sota on aina sotaa, eikä silloin päde rauhanajan säännöt.
Väinö Voionmaa (eduskunnan ulkoasianvaliokunnan pj. 1940-45), Kuriiripostia 1941-1946, s.11:
18.3.1941
"Pkiven selostuksen mukaan ei Kivimäki ollut esittänyt Saksan avustuksesta mitään muuta kuin ylimalkaisia perusteluja. Mutta täällä ei oltu muuta tarvittu, ne riittivät vakuuttamaan Ristot ym. siitä, että Saksan apu oli varma. Paasikivi piti Kivimäen tiedonantoja päätekijänä siinä sokeassa saksalaisuskossa, joka täällä nyt vallitsee ja hallitsee. Täällä ollaan Ristoa myöten kuulemma vakuuttuneita siitä, että Saksan ja Venäjän välillä tulee sota. Ja silloin täällä lähdetään peliin."
s.45:
25.6.1941
"Me itse saksalaisia olemme tänne suorastaan haalimalla haalineet ja myöskin hävittäneet rauhan mahdollisuuksia."
Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk. 25.6.1941 (Vilhula):
"Nyt on tullut aika toteuttaa Suur-Suomi."
K.-A. Fagerholm, Puhemiehen ääni, s.136:
"Miksi sosiaalidemokraatit eivät lähteneet hallituksesta? Tämä kysymys esitettiin silloin ja on esitetty myöhemmin. Minun ei mielestäni tarvitse vaihtaa mielipidettäni, sanoin silloin ja sanon nyt: olisi ollut vaarallista jättää hallitusvalta kokonaan porvareille. Se olisi merkinnyt lisää valtaa oikeistolaisaineksille ja natsien kannattajille. Nämä piirit olisivat varmasti sitoneet Suomen Saksaan niin lujasti, että siteet olisivat kestäneet katkeraan loppuun saakka."
Edwin Linkomies, Vaikea aika, s.86:
"Jos näet Suomi olisi tahtonut säilyttää rauhan, olisi ollut luonnollista, että ennen kuin ryhdyttiin toteamaan sodan syttyminen, olisi käännytty Neuvostoliiton hallituksen puoleen tiedustelemalla sen tarkoituksia. Sellaiseen tiedusteluun ei kuitenkaan ryhdytty, eikä Moskovan-lähettiläämme ministeri Hynnisen sähkösanomaan, johon sisältyi Suomen asennetta koskeva Molotovin kysymys, lähetetty minkäänlaista vastausta, vaan päinvastoin kiirehdittiin eduskunnalle tiedottamaan sodan syttyneen. Hallitukselle oli siis tärkeää mahdollisimman nopeasti käyttää hyväkseen Neuvostoliiton ilmavoimien toimittamia pommituksia muodollisen sodanjulistuksen antamiseen. Myöhemmin ilmeni, että hallituksen tarkoituksena vielä 25. päivänä aamulla oli ollut antaa eduskunnalle tiedonanto, jossa ei olisi tehty viimeistä johtopäätöstä sodasta, mutta päivän kuluessa suunnitelma oli muuttunut. Mielestäni tätä ei voi selittää muulla tavoin kuin että saatuaan Hynnisen sähkeen hallitus - tai paremminkin sanoen sen sisärengas - alkoi pelätä etteivät venäläiset ehkä jatkaisikaan sotatoimiaan. Vieläpä olisi ollut mahdollista, että jos olisi ryhdytty diplomaattiseen ajatustenvaihtoon, olisi voinut syntyä tilanne, jossa Suomi ei olisi enää saanut tilaisuutta työntää syytä suhteiden katkeamisesta Neuvostoliitolle. On siis historiallisen totuuden nimessä todettava, että Suomen hallitus tahtoi sodan syttymistä."