Luin jippiin kielipolitiikka sivuja. Siellä tuli esille mun kauan sitten aloittama ketju, jossa nimim. Pete Aari on laskenut minua tieteellisemmin suomenkielisen ja ruotsinkielisen kauppakorkeakouluopiskelijan eron.
Näyttää mielenkiintoiselta. Katsokaas vähän tarkemmin tämä linkki. Linkki aukeaa tod.näk. sivulle 4 kuten pitääkin. Siitä näette mitä mä olen kirjoittanut aluksi ja sitten alempana Pete Aarin tieteellisemmin lasketun arvion suomenkielisen ja ruotsinkielisen opiskelijan erosta.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=6301&p=31
P.S. Ymmärsin sen Pete Aarin lääkärikirjajutun niin, että se kuvaa normaaliälyisen ja imbesillin välistä älykkyysosamäärän eroa.
Näyttää mielenkiintoiselta. Katsokaas vähän tarkemmin tämä linkki. Linkki aukeaa tod.näk. sivulle 4 kuten pitääkin. Siitä näette mitä mä olen kirjoittanut aluksi ja sitten alempana Pete Aarin tieteellisemmin lasketun arvion suomenkielisen ja ruotsinkielisen opiskelijan erosta.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=6301&p=31
P.S. Ymmärsin sen Pete Aarin lääkärikirjajutun niin, että se kuvaa normaaliälyisen ja imbesillin välistä älykkyysosamäärän eroa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Normaaliälyinen ja imbesilli - kommenttisi siivittämänä seuraavanlainen tilastospekulointi:
Oletetaan, että Mensan median 100 / st.dist 24 älykkyys-olettama pitää paikkansa koko väestön osalta.
http://www.mensa.fi/~mensa/mensa_pub.pl?testpage
Oletetaan, että Aarin väittämä siitä, että suomenkielisen opiskelemaan pääsevän ÄÖ on vähintään 130 (itseasiassa tilastollinen mahdottomuus, mutta käytetään sitä likiarvona):
Vain 11% koko väestöstä ylittää ÄÖ:n 130, jos Mensan normaalijakauma-ehtoa käytetään. Siis myös "seula" on suomenkielisillä kauppatieteiden opiskelijoilla 9 kertaa tiheämpi, kuin koko väestöllä => st.dev = 2.54. Mediaanin ollessa 140 ja st.dev:n ollessa 2.54 0.004% - tai joka 24931:s - joukosta alittaa 130 pisteen. Oletetaan siis mediaanin olevan tässä tapauksessa 140 ja st.dev:n 2.54.
Oletetaan myös Aarin väittämän, että seula ruotsinkielisille on 4.751 x suomenkielisiä suurempi ( st.dev = 2.54*4.751 = 12.05 ) ja mediaani 20 pistettä alle suomenkileisten, eli 120.
Näistä päästään seuraavaan taulukkoon (
ÄÖ
osuus koko kansasta
osuus ruotsinkielisistä
osuus suomenkielisistä
)
100 110 120 130 140 150 160 170 180
0.500 0.662 0.798 0.894 0.952 0.981 0.994 0.998 1.000
0.000 0.000 0.000 0.000 0.500 1.000 1.000 1.000 1.000
0.048 0.203 0.500 0.797 0.952 0.994 1.000 1.000 1.000
JOS Aarin ja Mensan teesit pitävät paikkansa, voidaan päätellä seuraavaa:
- 80% ruotsinkielisistä kauppatieteelliseen päässeistä alittaa kaikkien suomenkielisten kauppatieteiden opiskelijoiden ÄO:n (130)
- puolet suomenkielisistä kt:n opiskelijoista on älykkäämpiä, kuin 95% ruotsinkielisistä kt:n opiskelijoista
- joka 20:s ruotsinkielinen kt:n opiskelija ei yllä koko kansan keskiarvoälykkyyteen
- yksikään kauppatieteiden opiskelija ei ole "imbesillitasoa"
Ennen kommentointia on hyvä muistaa vanha viidakon sanonta:
"Valhe, emävalhe, tilasto."
Ylläoleva on siis puhdas teoreettinen analyysi erään keskustelijan esittämistä väitteistä. Parametreja (eteenkin hajontaa) muuttamalla tai lisäämällä saadaan täysin eri tuloksia.
Maan ehkä merkittävin älykkyystutkija, prof Kari Uusikylä kertoo, että on useaa älykkyyden lajia. Oliko niitä 6,5 (en viitsi tarkistaa). Kuitenkin näistä vain muutamaa, 2..3, voidaan mitata. Näissä mittauksissa tulee esiin lähinnä vain matemaattisen ja osin luonnontieteellisen alan älykkyydet. Niissäkin on tilastollisesti liian suurta hajontaa saman yksilön eri kertojen mitttauksissa. (Mensassa ei ollakaan älykkäitä?)
Useimpia älykkyyden määriä ei pystytä mittaamaan. Miten esim mittaat musiikillista älyä?
Tahi tunneälyä? Sosiaalista käyttäytymisälyä?
Autoriteettiysälyä?
Nykyisiä mittareita on käytössä esim lääketietelliseen pyrittäessä. Näin matemaattiset lahjakkuudet pärjäävät. Lääkärikuntaan seuloutuu matemaatikkoja, vaikka eikös lääkärillä olisi oltava eniten jotain emotionaalista tunneälyä?
Ilmankos lääkäribisnekseksi muuttunut terveydenhuolto tarvitsisi muunlaista kuin matemaattisia saalistajalääkäreitä.
Olisiko aihetta keskusteluun?