Naisiin liittyvä outo juttu, jota en koskaan ole oikein ymmärtänyt, on se että he nauravat aina.
Tiedän että jo vastasyntyneinä tyttövauvat hymyilevät ihan eri sarjassa kuin poikavauvat, mutta jatkuuko tämä refleksi läpi elämän?
Eikä ainoastaan jatku, vaan muuttaa muotoaan. Vauvan hymystä tulee pikkutyttöjen kiherrystä ja teinityttöjen kikatusta, ja rouvaikään päässeinä naiset räkättävät kuin kirsipiha -nimiset harakat.
Kun katsot naistenlehteä niin sen kannessa on konemaisesti hampaitaan näyttelevän nauravan naisen kuva. Kun selaat lehteä, joka sivulla on merkillisiä naamarinauruisia naiskasvoja. Mikä ihme naisia vaivaa? Eikö heillä ole mitään muita kasvonilmeitä kuin tuo pakkoliikkeen omainen nauru?
Ainakaan siksi naiset eivät naura että heillä olisi hauskaa. Päinvastoin: tuossa hymyssä on jotain äärimmäisen julmaa, sillä on ilmeisesti tarkoitus iskeä miellyttämiskilpailussa lyttyyn kaikki muut naispuoliset. Hymyssä (!) pelkistyy naisen viha toista naista kohtaan.
Ylijännitteistä, tekopirteää, typerää hymyä. Miksi naiset eivät ilmehdi luontevasti, niin että ilmeliikkeet kuvastaisivat sitä miltä heistä tuntuu? Vai onko tämä tekonaurun määrä tulkittava niin että naiset ovat sisältäpäin tunteettomia, yksitasoisia, yksinuottisia olentoja, joiden ainoa "tunne" on miellyttämisyrityksen myötä kasvoille refleksinomaisesti räpsähtävä hymy?
Tiedän että jo vastasyntyneinä tyttövauvat hymyilevät ihan eri sarjassa kuin poikavauvat, mutta jatkuuko tämä refleksi läpi elämän?
Eikä ainoastaan jatku, vaan muuttaa muotoaan. Vauvan hymystä tulee pikkutyttöjen kiherrystä ja teinityttöjen kikatusta, ja rouvaikään päässeinä naiset räkättävät kuin kirsipiha -nimiset harakat.
Kun katsot naistenlehteä niin sen kannessa on konemaisesti hampaitaan näyttelevän nauravan naisen kuva. Kun selaat lehteä, joka sivulla on merkillisiä naamarinauruisia naiskasvoja. Mikä ihme naisia vaivaa? Eikö heillä ole mitään muita kasvonilmeitä kuin tuo pakkoliikkeen omainen nauru?
Ainakaan siksi naiset eivät naura että heillä olisi hauskaa. Päinvastoin: tuossa hymyssä on jotain äärimmäisen julmaa, sillä on ilmeisesti tarkoitus iskeä miellyttämiskilpailussa lyttyyn kaikki muut naispuoliset. Hymyssä (!) pelkistyy naisen viha toista naista kohtaan.
Ylijännitteistä, tekopirteää, typerää hymyä. Miksi naiset eivät ilmehdi luontevasti, niin että ilmeliikkeet kuvastaisivat sitä miltä heistä tuntuu? Vai onko tämä tekonaurun määrä tulkittava niin että naiset ovat sisältäpäin tunteettomia, yksitasoisia, yksinuottisia olentoja, joiden ainoa "tunne" on miellyttämisyrityksen myötä kasvoille refleksinomaisesti räpsähtävä hymy?
Vastaukset 26
Vanhimmat
..keskustella femmarin kanssa jotain sellaista, mikä vähänkin viittaa naisen/naisten negatiivisiin ominaisuuksiin ja katso - kasvot ovat kuin sitruunanpuolikas roskiksen pohjalla.
mitä muuta voikaan näitä lukiessa - ellei ehkä itkeä...
Omien tunteiden, niin surujen kuin ilojenkin ilmaisutaito on miehillä heikompaa kuin naisilla. Miesten on myös vaikeampaa tulkita toisten ihmisten tunteita ja sanattomia eleitä. Suomalaisten miesten syrjätymis- ja itsemurhaongelmiin olisi ainakin osaratkaisuna opetella tunnistamaan ja ilmaisemaan niitä omia tunteitaan. Jos ei muuta 'oikeutusta' hymylle löydä, niin onhan se nyt muiden mielestä paljon mukavampaa katsottavaa kuin hapannaama. Kurttuotsat jäävät yksin.
on totuuden siemen:
>>Jos ei muuta 'oikeutusta' hymylle löydä, niin onhan se nyt muiden mielestä paljon mukavampaa katsottavaa kuin hapannaama. Kurttuotsat jäävät yksin.
Eli siis kysymys on nimenomaan siitä että naiset nauravat koska uskovat siten näyttävänsä miellyttävämmiltä ja saavansa kaipaamaansa seuraa.
Jostain syystä vain minusta nauru ei toimi näin. Kuka esim. pitää kirsi piha -tyyppisistä naisharakoista, jotka miltei jokaisen lauseen päälle nauraa räksäyttävät?
"Eli siis kysymys on nimenomaan siitä että naiset nauravat koska uskovat siten näyttävänsä miellyttävämmiltä ja saavansa kaipaamaansa seuraa." Näin tekevät myös miehet: silloin kun haluavat miellyttää, on hymy paljon herkemmässä kuin normaalisti. Ihan luonnollista tuo minusta on.
Varmaankin Kirsi Pihan mies pitää hänen naurustaan.Minäkin pidän, mutta enhän olekaan mies.
Nauru pidentää ikää...
...jotkut keski-ikäiset sedät yrittävät väkisin olla hauskoja? Kaikesta, ihan kaikesta pitää niiden olla vääntämässä jotakin moukkamaista rasvaista kaksimielisyyttä, pälyilevät sitten jännittyneinä ympärilleen, että nauraako joku ja paikkaavat sitten naurun puutteen hohottelemalla itse väsyneelle jutulleen. Miksi?
Onkohan niillä sitten hauskaa? Ei varmana. Tekevät sitä tietenkin siksi kun ovat alistajasikoja. Niiden mielestä naisilla on naisen ominaisuudessa joku velvollisuus miellyttää niitä nauramalla niiden kuiville jutuille,vaikka oikeasti tekis mieli ampua se. Mitä huonompi juttu, sitä suurempi setylin voitonriemu jos joku nainen kohteliasuuttaan sanoo että heh heh. Sai alistettua kotkan nauramaan. Tietenki, mitenkä muuten?
Vähintään yhtä hyvä tulkinta kuin sun naisen nauruteoria.
On tosiaan tutkimustietoa siitä että tyttövauvat hymyilevät huomattavasti herkemmin kuin poikavauvat. On siis lähtökohtainen sukupuoliero.
On tosiasia, että kasvuikäiset tytöt kihertelevät keskenään. Tytöthän tarvitsevat parin, eli pyrkivät muodostamaan mallinmukaista parisuhdetta ihan pikkutytöstä lähtien. Jokainen peruskoulunopettaja tietää miten tärkeää on että luokalla on parillinen määrä tyttöjä.
Niin nuorten- kuin varttuneempien naisten lehdet ovat hyvin kuvapainotteisia, ja jos vaivautuu selaamaan esim. satakunta naistenlehteä läpi, löytää asiallisen tai vakavan näköisiä ilmeitä alle prosentin kuvista. Jos ette usko, tehkää perässä. Jos löydätte kuvan syvällisestä naisesta, se on kuin löytäisi sota-aikana keitosta sattuman.
Kuvien hymyt, tai naurut, alkavat vähitellen vaikuttaa aika kauheilta. Se kaavamaisuuden, vaihtoehdottomuuden määrä on mykistävä. Siinä on jotain epätervettä.
Eikö naisten omassa keskuudessa tämä kaavanmukainen nauruautomaatio herätä mitään vastareaktioita? Kilpailevatko naiset keskenään tyhjännauramisessa?
Jos naisella on jatkuva nauruvaihde päällä, kuten nyt esimerkiksi tuolla kirsipiha -tyypillä, pitäisikö häneen pystyä silti suhtautumaan jotenkin asiallisesti? Eikö tämä ole kohtuuton odotus?
"Jos löydätte kuvan syvällisestä naisesta, se on kuin löytäisi sota-aikana keitosta sattuman."
Miksi syvällisyys on mielestäsi sama asia kuin hymyttömyys?
sinä pidät Lenita Airistoa syvällisenä?
Tarkoitan vaan sitä, että kaikki hymyilevät ihmiset eivät ole välttämättä tyhjäpäitä, ja kaikki vakavat hirvittävän syvällisiä. Me suomalaisethan olemme aika vakavaa kansaa, olemmeko me sitten jotenkin syvällisempiä kuin muut kansat? Entäs thaimaalaiset, Thaimaatahan sanotaan 'Hymyjen maaksi'. Melkoisia tyhjännaurajia, vai?
Nauru on eräänlainen puolustusmekanismi, nauraessaan ja saadessa toiset nauramaan ihminen tuntee olonsa turvalliseksi..
Hampaat pikällä oleminen on ollut halveksittua monissa vanhoissa korkeakulttuureissa, julkinen ja varsinkin kuvissa hampaiden näyttäminen on tullut hyväksytyksi vasta naisvallan myötä.
Aito hymy taas on jotain mikä kertoo hymyilijän
myönteisestä suhtautumisesta, nauru kun vaatii halveksunnan kohteen.
Johan nyt on omituinen tulkintasi, jotta nauru vaatisi halveksunnan kohteen.
EIkös se ole normaalia, että ihminen nauraa kun sillä on hauskaa, ratkiriemukasta.
Halveksiva nauru on aivan eri asia.
Nauruja on monenlaisia.
Moni on täällä laulanut sitä, että naisten pitäisi olla naisellisia. Eikös tämä naureskelu, hymyily ja tekopirteys ole juuri sitä, mitä halutaan? Valkoiset hampaat, hyvä huulipuna. "Hymyilen juuri sinulle mies, juuri sinulle, sinä saat minut nauramaan!"
Kuka hitto olisi kiinnostunut tietämään, miltä naisista todella tuntuu? Jos yritämme - tuloksia näkee tälläkin palstalla!
"Hymyilen juuri sinulle mies, juuri sinulle, sinä saat minut nauramaan!"
Onhan niitä naurujakin eri sävyisiä, on tekonaurua, ivallista pilkallista naurua jonka tarkoituksena on tehdä toisesta naurunalainen ja joskus ultraharvoin voi nauru olla aitoakin tervehenkistä ilon naurua.
Hymykin on olemassa, siinä samat eri asteet, missimäinen tekohymy, myyjien rahanahne hymy, ivallinen hymy joka on usein melkeinpä irvistys ja joskus harvoin myös aito ystävällinen hymy.
No tuolta naisesta todella tuntuu: "Hymyilen juuri sinulle mies, juuri sinulle, sinä saat minut nauramaan!"
Kukaan mies ei nimittäin noin ajattele. Noin ajattelee vain nainen. Todella.
Mitä sinä siis valitat?
Katselin eilen Subtv:ltä jotain vanhaa Pirkka-Pekka Petelius pätkää. Siellä oli se iki-ihana Miesten Mies (70-luvun tiukka yhdistelmäpuku, levälleen repäisty paita, jotta apinankarvainen rinta näkyisi, joku 60-luvun arkipyhähattu) ja siellä oli se läkähdyttävä A-PU-VA-A-PU-VA!-äijä. Ja minä nauroin (ihan hyväntahtoisesti) niin että vesi silmistä tippui! Täytyy sanoa, että vaikka miehet ovat joskus tosikkoja, niin näyttävät ne joskus osaavan tehdä railakasta pilaakin itsestään...
Hymy ja pirteys ovat kokemassa inflaatiota, kun niistä tehdään palvelun valtti ja itsestäänselvyys. Enemmän niitä edellytetään naisilta kuin miehiltä.
Ettekö te miehet pidäkin hymyilevistä naisista? Voi mennä aikaa, ennen kuin huomaatte, onko kyseessä ollut tekohymy vai ei. Mutta lähemmin kuitenkin haluatte tutustua - juuri siihen hymyilijään.
Kai siihen nauruun sitten liittyy jotain odotuksia, koska nämä nauraaräksyttävät lenitat ja kirsipihat ovat niin suunnattoman vastenmielisiä.
Sehän se juuri taitaa olla naisen naurun tragedia, että siinä epäaitous paljastuu jotenkin karkealla ja puistattavalla tavalla.
Siitä lieto Lemminkäinen käveli kyliä myöten
saaren impien ilossa, kassapäien kauneussa.
Kunnepäin on päätä käänti, siinä suuta suihkatahan,
kunne kättänsä ojenti, siinä kättä käpsätähän.
Kävi öillä öitsimässä, pime'illä pilkkoisilla.
Ei ollut sitä kyleä, kuss' ei kymmenen taloa,
eik' ollut sitä taloa, kuss' ei kymmenen tytärtä,
eikäpä sitä tytärtä, ei sitä emosen lasta,
kunk' ei vierehen venynyt, käsivartta vaivutellut.
Tuhat tunsi morsianta, sa'an leskiä lepäsi.
Kaht' ei ollut kymmenessä, kolmea koko sa'assa
piikoa pitämätöintä, leskeä lepäämätöintä.
Niinpä lieto Lemminkäinen eleä nutustelevi
koko kolmisen keseä saaren suurissa kylissä;
ihastutti saaren immet, kaikki lesketki lepytti.
Etkös ole osannut tulkita tuota Raamatun lausetta naisten nauramisen syyksi?
tosin yhteydessä "herra koetteli häntä" :)) *nauraa teennäisesti*
Kuinka itsetunnoton pitää miehen olla, että, jumalauta, naisen ilon osoituskin pitää tulkita joksikin mieheen kohdistuvaksi pilkkaamiseksi tai kieroudeksi? Häh? Naamat norsunvitulla pitäisi kulkea julkisesti, mieluummin itkeä kuin nauraa, että miehet eivät vaan tuntisi itseään epävarmoiksi. Ehkä yksin kotona saisi vähän hihittää jollekin kirjalle,mutta vain jos sulkee ensin ikkunat ja ovet kunnolla.
tuolla tavalla: että kaikessa on kyse siitä minkä vaikutuksen jokin hänessä tekee mieheen. Ja vain feministi tulkitsee niin että se on se mies joka omaa huonon itsetunnon, on epävarma, jne.
Kysymys on aitoudesta ja epäaitoudesta ja siitä, onko tämä jotenkin rakenteellinen juttu. Joka tapauksessa se on pahimmillaan raastavaa. Kun naisesta tulee melkein epäihminen, kuten nyt noista muutamista nimeltä mainituista, ja kun tuntuu siltä että julkisuuteen tyrkyttäytyvät ja tyrkytetään juuri tuollaista naisharakka-mallia,
eikö sitä saisi ääneen sanoa? Eivät kai tuollaiset tyhjännaurajat voi olla ihmisinä onnellisia?
..oli tarkoitettu koskemaan tätä ketjua kokonaisuudessaan, olisi pitänyt tietysti mainita asiasta. Kas,kun eräät mieshenkilöt ovat sitä mieltä, että nauruun tarvitaan halveksunnan kohde ja että naisen aito, vilpitön hymy on lähes mahdottomuus. Miten sinä sitten nuo tulkitsisit? Varsinkin jos pidetään mielessä,että nuo kommentit tulivat kahdelta pahimmalta naisvihaajalta, joita tällä palstalla vakituisesti häärii. Toinen on jopa rehellisesti naisvihaaja, eikä yritä peitellä asennettaan millään näennäisobjektiivisuudella tai kysymyksiksi naamioiduilla syytöksillä. Oikeastaan häntä voisi periaatteessa vaikka kunnioittaa sen vuoksi.
Sitä paitsi julkisuuteen tyrkytetään vaikka minkälaisia vääristyneitä ihannekuvia niin miehistä kuin naisista. Kaiken sen roskan seassa kuva hymyilevästä naisesta ei todellakaan ole pahimmasta päästä. Suhteellisuudentajua.