rauman

Rauman Lukon kausi: Kesällä asiat ovat hyvin, kun on jo sopimuksia n-kappaletta. Palkataan muutama kotimainen innoton jälkilypsäjä ja ulkolainen kiintiöpakolainen. Alkuun voittoja ja kassari julistetaan maan parhaaksi torjuntaprosentin perusteella. Varajeesus eli kaurajätti nostelee kypärää ja luistelee kanamunat taskussa peläten niiden rikkoontuvan. Maaottelutauon jälkeen alkaa alamäki. Onneksi kaupunkilehdessä voidaan muistella menneitä aikoja ja menestystä. Ihmetellään, kun katsomossa on tyhjää. Hieno kiekkoperinne on muuttunut menestyksenä tasolle, jolla sen pikkukaupungilla kuulukin olla. Tappiota tehdään, mutta pannaan mopit heilumaan ja kuitataan rahalliset tappiot. Ja ruususen uni jatkuu. Mutta jos edes voitetaan Ässät. Jos vaikka sääli-pleijareihin päästään. Torille kuiskitaan, että valmentajan olisi aika lähteä. Tulisi jo kesä ja n-kappaletta sopimuksia. Ja kaikki näyttää taas hyvältä tulevalle kaudelle. Joukkue näyttää paperilla vahvalle ja rasvaprosentit ovat ok. Vain pelillinen identiteetti puuttuu. Onko sekin mennyt jo kaivoon?