Tämä sanomalehti Ilkan kolumni oli noin yhden minuutin ajan RKP:n palstalla, kunnes sepoistettiin. Kuinkahan täällä köy?
Kolumnit
Vieläkö te puhutte suomea?
Pia-Mari Suomela
lauantai 14.02.2009
Istuin muutama viikko sitten Ruotsin valtiopäivien lehterillä seuraamassa merkkivuoden 1809 avajaisia. Tänä vuonnahan tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Ruotsin ja Suomen tiet erkanivat. Tarkkaan ottaen kyseessä ei ollut vielä Suomi, vaan Ruotsin valtakunnan itäisten maakuntien kokonaisuus, joka ajautui Venäjän haltuun itsenäistyäkseen reippaat sata vuotta myöhemmin. Siten valtiopäivien juhlaa saattoivat läsnäolollaan kunnioittaa niin Ruotsin kuin Suomen valtioiden päämiehet, kuningas ja presidentti puolisoineen, kummankin maan pääministerit ja valtiopäivien puhemiehet.
Leukani loksahtivat hämmästyksestä, kun juhlapuheiden vuossa, kesken omaa puheenvuoroaan pääministeri Matti Vanhanen vaihtoi yllättäen kieltä ja kehotti silkalla suomella ruotsalaisia isäntiään ottamaan ruotsinsuomalaisten tarpeet vakavasti. Pelkästään se, että Suomen pääministeri käyttää puheenvuoron Ruotsin valtiopäiväsalissa, on harvinaista, ja se, että samainen ministeri perää suomeksi ruotsinsuomalaisten oikeuksia, on jo historiallista. Saliin oli jaettu Vanhasen suomenkielisestä osuudesta ruotsinnos, joten sanoma ei tyssännyt edes kielimuuriin. Koko tilaisuus televisioitiin myös suorana, televisioinnista vastasi valtiopäivät isännän oikeudella.
Tilaisuuden jälkeen ongin työpaikallani tietokoneesta valtiopäiviltä tullutta materiaalia. En ollut uskoa korviani, kun sain kelattua kursorin Vanhasen puheen suomenkieliseen osuuteen. Puhe oli dubattu ruotsiksi! Simultaanitulkki avasi äänensä, kun muutama suomenkielinen sana oli livahtanut ilmoille. Sen kerran, kun Ruotsin valtiopäivillä kaikui suomen kieli, peittyi se ruotsinkieliseen tulkin mutinaan. Kaiken lisäksi teknisten ongelmien takia pääministerin kehotus huolehtia suomenkielisten tarpeista ei kuulunut lainkaan. Omassa uutisjutussani saatoinkin vain selostaa Vanhasen puheita mykän kuvan päälle, jotta viesti ei olisi jäänyt vain valtiopäiväsalin salaisuudeksi.
Simultaanitulkin käyttö herätti huomioni, koska Ruotsissa ei ole tapana puhua päälle. Tavallisesti käytetään tekstitystä tai lyhyttä referaattia vieraskielisen puheen jälkeen. Kun muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vannoi virkavalansa, kukaan ei suorassa lähetyksessä edes yrittänyt peitota Obaman ääntä puheellaan.
Vainuni sanoo, että kyseessä on suomen kieleen kohdistuva hylkyreaktio. Runsas vuosi sitten tein juttua Upsalan kunnan yrityksestä kieltää työntekijöitään puhumasta suomea. Samaan sarjaan kuuluu nuoren eteläruotsalaisen miehen esittämä kysymys tehdessäni lähtöä nimenomaisista merkkivuoden avajaisista. Mies vilkaisi nimilappuani ja tiedusteli, että eivätkö katsojamme vieläkään osaa ruotsia, kun teemme uutisia suomeksi.
Virallinen Ruotsi alkaa hitaasti ymmärtää, että ruotsinsuomalaisella lähes puolen miljoonan ihmisen vähemmistöllä on oikeus saada palveluita suomeksi, vaikka osaisikin ruotsia. Vastikään Ruotsin hallitus päätti vahvistaa suomenkielisten oikeuksia Tukholman seudulla ja Mälarinlaaksossa, jossa vastaisuudessa on mahdollista käyttää suomea viranomaisyhteyksissä ja saada suomenkielistä esikouluopetusta ja vanhustenhoitoa. Merkittävä muutos, mutta tuleeko se liian myöhään? Suhdelukua päätökselle antaa tieto siitä, että vain tuhat ruotsinsuomalaista lasta käy suomenkielistä peruskoulua. Kenties tulevaisuudessa joku riikinruotsalainen kysyykin vielä, ei närkästyneesti, vaan vilpittömän hämmästyneesti: "Vieläkö te puhutte suomea?"
Kolumni
Sen kerran, kun Ruotsin valtiopäivillä kaikui suomen kieli, peittyi se ruotsinkieliseen tulkin mutinaan.
Kolumnit
Vieläkö te puhutte suomea?
Pia-Mari Suomela
lauantai 14.02.2009
Istuin muutama viikko sitten Ruotsin valtiopäivien lehterillä seuraamassa merkkivuoden 1809 avajaisia. Tänä vuonnahan tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Ruotsin ja Suomen tiet erkanivat. Tarkkaan ottaen kyseessä ei ollut vielä Suomi, vaan Ruotsin valtakunnan itäisten maakuntien kokonaisuus, joka ajautui Venäjän haltuun itsenäistyäkseen reippaat sata vuotta myöhemmin. Siten valtiopäivien juhlaa saattoivat läsnäolollaan kunnioittaa niin Ruotsin kuin Suomen valtioiden päämiehet, kuningas ja presidentti puolisoineen, kummankin maan pääministerit ja valtiopäivien puhemiehet.
Leukani loksahtivat hämmästyksestä, kun juhlapuheiden vuossa, kesken omaa puheenvuoroaan pääministeri Matti Vanhanen vaihtoi yllättäen kieltä ja kehotti silkalla suomella ruotsalaisia isäntiään ottamaan ruotsinsuomalaisten tarpeet vakavasti. Pelkästään se, että Suomen pääministeri käyttää puheenvuoron Ruotsin valtiopäiväsalissa, on harvinaista, ja se, että samainen ministeri perää suomeksi ruotsinsuomalaisten oikeuksia, on jo historiallista. Saliin oli jaettu Vanhasen suomenkielisestä osuudesta ruotsinnos, joten sanoma ei tyssännyt edes kielimuuriin. Koko tilaisuus televisioitiin myös suorana, televisioinnista vastasi valtiopäivät isännän oikeudella.
Tilaisuuden jälkeen ongin työpaikallani tietokoneesta valtiopäiviltä tullutta materiaalia. En ollut uskoa korviani, kun sain kelattua kursorin Vanhasen puheen suomenkieliseen osuuteen. Puhe oli dubattu ruotsiksi! Simultaanitulkki avasi äänensä, kun muutama suomenkielinen sana oli livahtanut ilmoille. Sen kerran, kun Ruotsin valtiopäivillä kaikui suomen kieli, peittyi se ruotsinkieliseen tulkin mutinaan. Kaiken lisäksi teknisten ongelmien takia pääministerin kehotus huolehtia suomenkielisten tarpeista ei kuulunut lainkaan. Omassa uutisjutussani saatoinkin vain selostaa Vanhasen puheita mykän kuvan päälle, jotta viesti ei olisi jäänyt vain valtiopäiväsalin salaisuudeksi.
Simultaanitulkin käyttö herätti huomioni, koska Ruotsissa ei ole tapana puhua päälle. Tavallisesti käytetään tekstitystä tai lyhyttä referaattia vieraskielisen puheen jälkeen. Kun muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vannoi virkavalansa, kukaan ei suorassa lähetyksessä edes yrittänyt peitota Obaman ääntä puheellaan.
Vainuni sanoo, että kyseessä on suomen kieleen kohdistuva hylkyreaktio. Runsas vuosi sitten tein juttua Upsalan kunnan yrityksestä kieltää työntekijöitään puhumasta suomea. Samaan sarjaan kuuluu nuoren eteläruotsalaisen miehen esittämä kysymys tehdessäni lähtöä nimenomaisista merkkivuoden avajaisista. Mies vilkaisi nimilappuani ja tiedusteli, että eivätkö katsojamme vieläkään osaa ruotsia, kun teemme uutisia suomeksi.
Virallinen Ruotsi alkaa hitaasti ymmärtää, että ruotsinsuomalaisella lähes puolen miljoonan ihmisen vähemmistöllä on oikeus saada palveluita suomeksi, vaikka osaisikin ruotsia. Vastikään Ruotsin hallitus päätti vahvistaa suomenkielisten oikeuksia Tukholman seudulla ja Mälarinlaaksossa, jossa vastaisuudessa on mahdollista käyttää suomea viranomaisyhteyksissä ja saada suomenkielistä esikouluopetusta ja vanhustenhoitoa. Merkittävä muutos, mutta tuleeko se liian myöhään? Suhdelukua päätökselle antaa tieto siitä, että vain tuhat ruotsinsuomalaista lasta käy suomenkielistä peruskoulua. Kenties tulevaisuudessa joku riikinruotsalainen kysyykin vielä, ei närkästyneesti, vaan vilpittömän hämmästyneesti: "Vieläkö te puhutte suomea?"
Kolumni
Sen kerran, kun Ruotsin valtiopäivillä kaikui suomen kieli, peittyi se ruotsinkieliseen tulkin mutinaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.