ay-liikkeet

Ammattiliitot ovat aina olleet työntekijöiden turvana ja ovat sitä jatkossakin.
Työehtosopimuksilla on saatu ihmisille kunnolliset työolosuhteet ja kohtuullinen palkka.
Työlait, sosiaaliturva ym. ovat alkujaan lähteneet jonkun ammattiliiton työehtosopimuksista, ja sitten ovat tulleet lainsäädännön kautta kaikkien ihmisten ulottuville.
Ammattiliitot ajavat koko ajan työssäkäyvien jäsentensä etuja. Siihen kuuluu työehtosopimusten valvonta, uusista työehtosopimuksista neuvottelu työnantajaliittojen kanssa sekä yleinen edunvalvonta ja yhteydenpito päättäjiin.
Ilman ammattiliitoja ei olisi edes työmarkkinatukea, puhumattakaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Mm. lapsilisätkin olivat aluksi vain joidenkin alojen työntekijöiden työehtosopimuksissa, josta ne sitten lainsäädännön kautta tulivat kaikille saman suuruisina ansioista riippumatta.

http://www.ytk.fi/

kun ei osaa omiaan työasioitaan hoitaa ,ei osata edes lomautuksen aikana täyttää ilman ammattiliiton
apua !!!!!Me osaataan ja me pystytään uskalletaan
ajatella muitten hyvin vointia ettei olla oma rakkaita toisia kohtaan entä te?


omalta kantilta palkoista joustamaan mut te ette
pysty kun olette liitoon niin perkeleen paskat
kallistuneita piipittäliä!

perseen-nuoliaita kaikki sehän me tiedetään jo.

nyhjänneet rahaa ja pienien palkan korotuksien
takia lakkoja järkänneet työntekijät ovat raataneet
vereslihalla että ovat saaneet ne rahat takaisin saaneet mitä sillä ajalla menettäneet ja tuottaneet
yrityksille sillä tuottavuus ongelmia ja tappioita!

SAK tehtävät ja tarkoitus


SAK on yhteiskunnallinen etu-, painostus- ja kansalaisjärjestö. Työmarkkinajärjestönä SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta se on tarvittaessa valmis eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin.

Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä SAK vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää SAK:n, sen jäsenliittojen ja jäsenistön yhteistyön jatkuvaa voimistamista.

Ammattiyhdistysliike vahvistuu
SAK:lainen ammattiyhdistysliike kehittää järjestörakennettaan ja toimintamuotojaan ennakoimalla työelämän muutoksia. Sen tehtävä on hoitaa työntekijöiden edunvalvontaa kaikissa olosuhteissa luotettavasti ja tuloksellisesti.

Ammattiyhdistysliike kehittää sisäistä demokratiaansa entistä jäsenvaltaisemmaksi. Jäsenistön vaikutuskeinoja laajentamalla parannetaan edunvalvonnan edellytyksiä erityisesti työpaikoilla ja perusjärjestöissä.

Järjestäytymisen perustana on palkansaajien yhteisyys ja solidaarisuus sekä edunvalvontaa palveleva, toimiva ja voimakas järjestökokonaisuus, joka ei tunne keinotekoisia rajoja palkansaajien välillä. Palkansaajien yhteistyöllä saavutetaan edunvalvonnassa paras tulos. SAK:n tehtävänä on kehittää yhteistyötä jäsenliittojensa keskusjärjestönä.

Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan perustana on demokratia, tasa-arvo ja solidaarisuus. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kaikkien palkansaajien - niin nuorten, naisten kuin miestenkin - yhtäläisten mahdollisuuksien, oikeuksien ja velvollisuuksien liike.

Itsenäinen suhteessa työnantajiin
Työnantajien ja työntekijöiden välillä on edelleen perustava eturistiriita. Jäsentensä etujen ajamiseksi SAK haluaa ylläpitää asiallisia neuvottelusuhteita työnantajiin.

Aloitteellinen uudistaja
Etujärjestönä SAK on itsenäinen suhteessa julkiseen valtaan ja aloitteellinen lainsäädännön uudistamiseksi. SAK vaikuttaa niin, että julkinen valta tekee päätöksiä ja käyttää varoja palkansaajien etujen mukaisesti.

Puolueista riippumaton
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jäsenet edustavat erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia mielipiteitä. SAK on riippumaton poliittisista puolueista.

SAK - osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä
Kansainvälisissä järjestöissä ja yhteyksissä SAK ajaa aloitteellisesti eri maiden palkansaajien yhteisiä etuja ja kohentaa ammattijärjestöjen yhteistyötä.

Jäsenmaksut talouden perusta
SAK saa kolme neljännestä toimintansa vaatimista varoista jäsenliittojensa maksamasta jäsenmaksusta, joka on 7 prosenttia liiton omasta kokonaisjäsenmaksutulosta, josta on vähennetty työttömyyskassalle menevä osuus. Minimijäsenmaksu on 6,40 e jäseneltä vuodessa. Loput varoista kertyvät sijoitustoiminnasta, erilaisista palvelujen maksuista ja julkaisutoiminnasta.

Ammattiliiton jäsenmaksu koostuu liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksusta. Sen suuruus on SAK:laisilla ammattiliitoilla yleensä 1-2 % työnantajan maksamasta veronalaisesta palkkatulosta, etuuksista ja palkkioista. Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Opiskelijajäsenyys on yleensä kokonaan maksuton.

Liittokohtaiset jäsenmaksut löydät tämän sivun alaosasta.
Jäsenmaksun perintä palkasta

Vaivattomin tapa maksaa ammattiliiton jäsenmaksu on sopia sen perimisestä työnantajan kanssa. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkasta heti, kun työntekijän kanssa on tehty kirjallinen ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintäsopimus. Perintäsopimus on yleensä mukana liiton jäseneksiliittymislomakkeessa, mutta saat sen myös työpaikkasi luottamusmieheltä tai ammattiliitostasi. Usein se löytyy myös työpaikan palkanlaskijalta.
Jäsenmaksun maksaminen itse

Jäsenmaksun voi maksaa myös, jos työnantaja ei peri jäsenmaksuja palkasta. Jos maksat jäsenmaksun itse, saat ammattiliitostasi sitä varten tilisiirtolomakkeet tai maksuviitelistan.
Jäsenmaksut SAK:laisissa liitoissa vuonna 2009

Liittomaksu ja työttömyyskassamaksu yhteensä. Liittomaksu sisältää ammattiosasto- ja keskusjärjestöosuuden sekä mahdolliset työtaistelu- ja sairauskassamaksut.

Aliupseeriliitto
1,1 %

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
1,6 %

Ilmailualan Unioni IAU
1,56 %

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
1,33 %

Kaupanalan esimiesliitto KEY
18,50 e/kk

Kemianliitto
1,28 %

Merivartioliitto
1,0 %

Metallityöväen Liitto
1,4 %

Palvelualojen ammattiliitto PAM
1,5 %

Paperiliitto
1,35 %

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU
1,4 %

Puu- ja erityisalojen liitto
1,5 %

Rakennusliitto
1,7 %

Rautatieläisten liitto
1,3 %
   

Rautatievirkamiesliitto
1,4 %

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
1,5 %

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY
2,2 % peruspalkasta (sis. myös kattavan vakuutusturvan), vähimmäisjäsenmaksu 100 e/v

Suomen Merimies-Unioni SM-U
1,55 %

Suomen Muusikkojen Liitto
1,0 % 6,50 e/kk

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL
35 e/v

Sähköalojen ammattiliitto
1,4 %

Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe
1,6 %

Tulliliitto
1,0 %

Vankilavirkailijan Liitto
1,0 %

Veturimiesten Liitto
1,3 %

Viestintäalan ammattiliitto
1,6 % (Helsingin kirjatyöntekijöillä 0,1 %-yksikköä suurempi)

Yleinen Lehtimiesliitto YLL
37 e/v

YTK 67E /V

Jäsenkelpoisuus

Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäseneksi hyväksytään Suomessa asuva ja työskentelevä palkansaaja. Jäsenyyden voi säilyttää 68 ikävuoteen saakka. Ainoastaan yrittäjät eivät voi vakuuttaa itseään Yleisessä työttömyyskassassa.

YTK on palkansaajakassa, joten jäsenyyttä hakevan pitää työskennellä palkansaajana (verokirjalla) ja saada palkkaa. Näin ollen esimerkiksi toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.

Työttömyysturvassa Sinut katsotaan yrittäjäksi, jos olet päätointasi varten velvollinen ottamaan YEL-, MYEL-vakuutuksen. Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos omistat yksin 15 % tai enemmän taikka jos perheesi omistaa tai omistat perheesi kanssa 30 % tai enemmän yhtiöstä, jossa työskentelet johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen), tai jos omistat yksin, perheesi omistaa tai omistat perheesi kanssa 50 % tai enemmän yhtiöstä, jossa työskentelet. Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen.

Perheenjäseniksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle suoraan sukua ylenevässä ja alenevassa polvessa. Puolisoksi rinnastetaan myös avopuoliso. On siis mahdollista, että Sinut voidaan edellä mainituin perustein katsoa yrittäjäksi, vaikka et itse omistaisi lainkaan työnantajayritystäsi.

Mikäli et täytä jäsenehtoja eikä kassa hyväksy Sinua jäseneksi, annetaan siitä työttömyyskassalain 4 §:n edellyttämällä tavalla kirjallinen päätös perusteluineen. Tähän päätökseen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta.

Työnantajan armoilla taantuman takia ovat omaa
persettään ajatteliota lipojia työtävieroiksia
limakieliä paskahousuja!

Ansioturvan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset

Edellytykset

Työvoimapoliittinen lausunto on edellytys etuuden maksamiselle. Työvoimaviranomainen tutkii etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa kassalle lausunnon.

Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Siksi on tärkeää, että ilmoittaudut työ- ja elinkeinotoimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Kassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, kun työvoimaviranomainen on tutkinut työttömyyspäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset ja antanut kassalle esteettömän lausunnon.

Työvoimaviranomainen tutkii seuraavia asioita antaessaan työvoimapoliittisen lausunnon:

1. Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaanmatkan ajalta voi tietyin edellytyksin kuitenkin olla oikeus päivärahaan.

2. Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole.

3. Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös opiskelun loma-aikoja.

4. Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse aiheuttaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.

5. Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman omaa syytä, antaa työvoimaviranomainen hakijalle esteettömän lausunnon.

6. Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomainen tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6 viikkoa edellisen 6 kuukauden aikana.

7. Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta, työnhakusuunnitelmasta taikka työvoimapoliittisesta toimenpiteestä

8. Koulutuksen taikka työvoimapoliittisen toimenpiteen keskeyttäminen sekä työnhakusuunnitelman tai työllistymisohjelman laiminlyönti

Työssäkäyntialue

Työnhakija on kulkuvaikeuksista huolimatta velvollinen ottamaan vastaan työtä työssäkäyntialueeltaan. Pääsääntöisesti työssäkäyntialueen sisältä tarjotusta työstä ei voi kieltäytyä työttömyysturvaa menettämättä. Työssäkäyntialue on työministeriön asetuksella kuntakohtaisesti määritelty alue, jossa asuinkunnasta käydään yleisesti työssä. Oman työssäkäyntialueesi voit tarkistaa helposti esimerkiksi työhallinnon nettisivuilta http://www.mol.fi/.

Ulkomaan matka

Ansiopäivärahaan on oikeus lyhyen, satunnaisen ulkomaanmatkan ajalta, jos olet työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut matkasta etukäteen työ- ja elinkeinotoimistolle. Lisäksi olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteystiedot matkan ajalle ja kykenet kohtuullisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää) vuoden aikana ja kohde on EU/ETA-maat.

Opiskelu

Oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole, jos Sinut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Työvoimatoimikunta tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon. Pääsääntöisesti opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle.

Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta pidetään niin ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia silloin, kun opintoviikkoja on opintosuunnitelman mukaan keskimäärin kolme kuukaudessa tai opintojen laajuus on vähintään 25 viikkotuntia. Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa opetussuunnitelman laajuus, opintojen vaatima työmäärä ja opiskelun sitovuus.

Harrastusluonteista opiskelua ei pidetä päätoimisena.
Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää tutkinto- tai muu todistus.

Työvoimapoliittinen karenssi

Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan eli karenssin. Karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa:

Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta.

Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta ei synny, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60 päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta.

Jos olet kieltäytynyt osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen, kieltäytynyt työllistymisohjelman tarkistamisesta taikka toistuvasti kieltäytynyt työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan sisältyvästä toimenpiteestä, et ole oikeutettu päivärahaan 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien.

Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää Sinulle sopivana.

Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Kieltäytymisoikeus tällä perusteella koskee vain osa-aikatyötä. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 75 % kokoaikatyön työajasta.

Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta.
Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin 6 viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet uudelleen työmarkkinoille.

Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa Sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta.

Jäsenkelpoisuus

Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäseneksi hyväksytään Suomessa asuva ja työskentelevä palkansaaja. Jäsenyyden voi säilyttää 68 ikävuoteen saakka. Ainoastaan yrittäjät eivät voi vakuuttaa itseään Yleisessä työttömyyskassassa.

YTK on palkansaajakassa, joten jäsenyyttä hakevan pitää työskennellä palkansaajana (verokirjalla) ja saada palkkaa. Näin ollen esimerkiksi toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.

Työttömyysturvassa Sinut katsotaan yrittäjäksi, jos olet päätointasi varten velvollinen ottamaan YEL-, MYEL-vakuutuksen. Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos omistat yksin 15 % tai enemmän taikka jos perheesi omistaa tai omistat perheesi kanssa 30 % tai enemmän yhtiöstä, jossa työskentelet johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen), tai jos omistat yksin, perheesi omistaa tai omistat perheesi kanssa 50 % tai enemmän yhtiöstä, jossa työskentelet. Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen.

Perheenjäseniksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle suoraan sukua ylenevässä ja alenevassa polvessa. Puolisoksi rinnastetaan myös avopuoliso. On siis mahdollista, että Sinut voidaan edellä mainituin perustein katsoa yrittäjäksi, vaikka et itse omistaisi lainkaan työnantajayritystäsi.

Mikäli et täytä jäsenehtoja eikä kassa hyväksy Sinua jäseneksi, annetaan siitä työttömyyskassalain 4 §:n edellyttämällä tavalla kirjallinen päätös perusteluineen. Tähän päätökseen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta
Sivun alkuun

   


Ensimmäistä kertaa päivärahan hakijana

Ilmoittautuminen työvoimatoimistoon

Ansiopäivärahan maksamisen edellytys on, että olet ilmoittautunut oman asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella työttömyyskassa voi maksaa Sinulle etuutta.

On tärkeää, että ilmoittaudut työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijaksi ilmoittautuneena työ- ja elinkeinotoimistossa.

Hakeminen

Ansiopäivärahaa haetaan erillisellä hakemuksella. Ansiopäivärahahakemuksia saat paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistosta taikka kotisivuiltamme kohdasta "Lomakkeet". Täytä hakemus huolellisesti ja postita se osoitteeseen Yleinen työttömyyskassa YTK, PL 100, 32201 LOIMAA. Päivärahaa voi hakea myös sähköisen asioinnin kautta. Sähköisen asioinnin käyttäjätunnus on jäsennumerosi ja salasana ensimmäisellä kirjautumiskerralla on postinumerosi.

Ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Päivärahaa on haettava vähintään neljän viikon, kuukauden tai kalenterikuukauden jaksoissa. Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voit kuitenkin poikkeuksellisesti lähettää kahden viikon ajalta. Lähetä seuraava hakemus, kun on kulunut vähintään neljä viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta.

Esimerkki

Jäät kokonaan työttömäksi 2.5.2007. Haet ensimmäistä kertaa päivärahaa ja voit lähettää kassalle kahden viikon hakemuksen ajalta 2.5.2007 - 15.5.2007. Koska ansiopäivärahaa ei voi hakea etukäteen, voit postittaa hakemuksen kassalle aikaisintaan 16.5.2007. Seuraava hakujakso voi olla neljä viikkoa, kalenterikuukausi tai kuukausi. Voit siis lähettää kassalle seuraavan hakemuksen ajalle 16.5.2007 - 12.6.2007 tai 16.5.2007 - 15.6.2007.

Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. On tärkeää, että lähetät hakemuksen työttömyyskassalle määräajan kuluessa, vaikka jokin liite siitä vielä puuttuisikin. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle. Lähetä puuttuva liite, kun olet sen saanut.

Liitteet

Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lomautettu lyhennetylle työpäivälle, osa-aikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö.

Palkkatodistus tai -laskelma

Jos haet ensimmäistä kertaa päivärahaa, etkä ole saanut Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai toisen kassan maksamaa ansiopäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeen, määritellään ansiopäivärahasi työttömyyttä edeltäneen vähintään 43 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Tällöin olet ns. alkuehdon piirissä.

Jos olet saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeen, määritellään ansiopäiväraha työttömyyttä edeltäneen vähintään 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Tällöin olet ns. paluuehdon piirissä.

Jos Sinulla ei ole ollut vähintään 43 tai 34 kalenteriviikon yhtenäistä työsuhdetta, Sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ovat yhteensä vähintään 43 tai 34 viikkoa. Huomaathan, että työssäoloehdon tulee täyttyä 24 tai 28 kuukauden tarkastelujakson aikana, jolloin olet ollut työttömyyskassan jäsen.

Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset tuotantopalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, ne on erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto maksuajankohdasta on ilmoitettava.

Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat poissaolot. Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma.

Lisäksi on erittäin tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suoritusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön.

Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työnantajan tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle kirjoitettua palkkatodistusta kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin olla "kolmannen henkilön" esimerkiksi tilitoimiston allekirjoittama. Jos Sinulla on sama sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole sukulaissuhteesta.

Irtisanomisilmoitus

Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Työsopimus

Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun Sinut on lomautettu. Työsopimusta saatetaan tarvita myös muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu.

Verokortti

Vanhojen jäsenten verotiedot kassa saa suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi Sinun kannattaa pyytää verottajalta sosiaali- ja muuta etuutta varten muutosverokortti, jonka toimitat kassaan alkuperäisenä.

Selvitykset muista tuloista ja etuuksista

Jos Sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta.

Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu. Katso asiasta tarkemmin kohdasta "Erityistilanteet".

Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai valituksesta. Jos Sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta.

Työ- ja elinkeinotoimiston lausunto

Ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona. Työvoimatoimikunnan käsittely saattaa hidastaa lausunnon saapumista kassaan.

Viikkotuntilista

Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi perusteeksi vain ne viikot, joissa työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa taikka 80 tuntia neljän viikon aikana, kun jokaisena viikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä myös alle 18 tunnin työviikkoja.

Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Samoin Sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin viikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia, mutta joinakin viikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin.

Lapsikorotus

Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan.

Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta

Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja Sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus.

1 LUKU
Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.

2 § Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta:

1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen;

2) tavanomaiseen harrastustoimintaan;

3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla.

3 § Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

4 § Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

5 § Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.



6 § Vajaavaltaisen työsopimus

Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän huoltajan oikeudesta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993).

Vajaavaltaiseksi julistettu ja henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) nojalla rajoitettu, voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa.

7 § Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen

Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, ellei jäljempänä säädetystä muuta johdu.

Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumuksetta.

Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin.

8 § Työntekijän avustaja

Jos työntekijä on työnantajan suostumuksella ottanut avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, on myös avustajaksi otettu henkilö työsuhteessa suostumuksen antaneeseen työnantajaan.

9 § Työnantajan sijainen

Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos sijainen tehtäväänsä suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työntekijälle vahinkoa, työnantaja vastaa syntyneen vahingon korvaamisesta.

10 § Liikkeen luovutus

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. (15.11.2002/943)

Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.


2 LUKU
Työnantajan velvollisuudet

1 § Yleisvelvoite

Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.



2 § Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23)

Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön.

3 § Työturvallisuus

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. (23.8.2002/750)

Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Työntekijän oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään 4 luvun 1 §:ssä.

4 § Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitys saadaan antaa vain kerran, jos työsuhteet toistuvat edelleen, ellei 3 momentista johdu muuta. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen.

Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;

2) työnteon alkamisajankohta;

3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste;

4) koeaika;

5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä
periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;

6) työntekijän pääasialliset työtehtävät;

7) työhön sovellettava työehtosopimus;

8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;

9) säännöllinen työaika;

10) vuosiloman määräytyminen;

11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;

12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

5 § Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riippumatta.

Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus.

6 § Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä.

7 § Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

8 § Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassaolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa (56/2001).

9 § Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus

Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan (käyttäjäyritys) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

10 § Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa

Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.





11 § Sairausajan palkka

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.

11 a § Osa-aikainen sairauspoissaolo
(8.6.2006/460)

Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän oma-aloitteista työhön paluuta pitkäaikaisen sairausloman jälkeen. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Määräaikainen sopimus päättyy kuitenkin kesken sopimuskauden, jos työntekijä ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

L:lla 460/2006 lisätty 11 a § tulee voimaan 1.1.2007.

12 § Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.

13 § Palkan maksuaika ja -kausi

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta.

Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta.


14 § Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

15 § Palkan poikkeuksellinen erääntyminen

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edeltävää arkipäivää.

16 § Palkan maksaminen

Palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Työnantaja vastaa viimeksi mainitusta palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

17 § Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko

Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain (37/1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.

Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijaisesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan.

18 § Työntekijän oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten
(29.6.2006/579)

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten siten kuin kuntalain (365/1995) 32 b §:ssä säädetään.


3 LUKU
Työntekijän velvollisuudet

1 § Yleiset velvollisuudet

Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.



2 § Työturvallisuus

Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

3 § Kilpaileva toiminta

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.

Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta.

4 § Liike- ja ammattisalaisuudet

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

5 § Kilpailukieltosopimus

Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.


4 LUKU
Perhevapaat

1 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
(29.6.2006/533)

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.

2 § Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana
(11.12.2002/1076)

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentissa säädetyn vanhempainrahakauden aikana. Työntekijän oikeudesta osittaiseen vanhempainrahaan säädetään sairausvakuutuslain 21 §:n 4 momentissa. (11.12.2002/1076)

Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa. (11.12.2002/1076)

3 § Hoitovapaa
(29.6.2006/533)

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

3 a § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta ilmoittaminen
(29.6.2006/533)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

4 § Osittainen hoitovapaa

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. (24.10.2003/870, 29.6.2006/533)

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

5 § Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

6 § Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. (29.6.2006/533)

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

7 § Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista.
Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

8 § Palkanmaksuvelvollisuus

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.






9 § Työhönpaluu

Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.


5 LUKU
Lomauttaminen

1 § Lomauttamisen määritelmä

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Työntekijä saa 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään 13 luvun 5 §:ssä.

2 § Lomauttamisen perusteet

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos

1) hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai

2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 §:ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla.

3 § Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.

4 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos hänellä on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

5 § Todistus lomauttamisesta

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

6 § Työhönpaluu lomautuksen jälkeen

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 § Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten 2 momentissa säädetään.


6 LUKU
Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä

1 § Määräaikaiset sopimukset

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.

Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

1 a § Eroamisikä
(26.11.2004/1030)

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta 1 luvun 3 §:n 2 momentin estämättä.



2 § Yleiset säännökset irtisanomisajoista

Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle.

3 § Yleiset irtisanomisajat

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 § Sopimussuhteen hiljainen pidennys

Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi.

6 § Työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Edellä 1 luvun 10 §:n 2 momentista poiketen tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.

7 § Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden
vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus.


7 LUKU
Työsopimuksen irtisanomisperusteet

1 § Yleissäännös irtisanomisperusteista

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

2 § Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa.

3 § Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.


Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

4 § Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.

5 § Irtisanomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen perusteella.

Työnantajan luovuttaessa liikkeensä 1 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla työntekijä saa työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

6 § Luovutuksensaajan vastuu

Jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä.

7 § Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä

Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun menettelyn kohteena, työnantaja saa, ellei 4 §:stä johdu muuta, irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos

1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai

2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tai perusteena on vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä.

Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on 14 päivää, jos 5 luvun 7 §:n 1 momentista ei muuta johdu.

8 § Työnantajan konkurssi ja kuolema

Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molemmin puolin irtisanoa päättymään. Irtisanomisaika on 14 päivää. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä.

Työnantajan kuoltua on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisaika on 14 päivää. Irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta.

9 § Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityis-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen 3 §:ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

10 § Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja

Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

11 § Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi 3 §:ssä tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen.

12 § Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen
(23.6.2005/456)

Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.




8 LUKU
Työsopimuksen purkaminen

1 § Purkamisperuste

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

2 § Purkamisoikeuden raukeaminen

Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon 1 §:ssä tarkoitetun purkamisperusteen täyttymisestä.

Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta.

3 § Työsopimuksen purkautuneena pitäminen

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien.

Jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen.

Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu.


9 LUKU
Työsopimuksen päättämismenettely

1 § Irtisanomisperusteeseen vetoaminen

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta.

2 § Työntekijän ja työnantajan kuuleminen

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa työsopimuksen 1 luvun 4 §:n perusteella tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työntekijän on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta.

3 § Työnantajan selvitysvelvollisuus

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 3 tai 7 §:n perusteella, työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot sekä työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Jos työsopimus irtisanotaan 7 luvun 8 §:n perusteella, konkurssi- tai kuolinpesän on esitettävä selvitys irtisanomisen perusteesta työntekijöille niin pian kuin mahdollista. Työvoimaviranomaisten tehtävästä kartoittaa tarvittavat työvoimapalvelut yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. (23.6.2005/456)

Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille yhteisesti.

Jos työnantaja on lain säännöksen, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan velvollinen neuvottelemaan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, työnantajalla ei ole 1 ja 2 momentissa tarkoitettua selvitysvelvollisuutta.

3 a § Työnantajan ilmoitus työvoimatoimistolle
(23.6.2005/456)

Työnantaja, joka irtisanoo 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla työntekijän, jolle ennen irtisanomisajan päättymistä kertyisi yhteensä vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman työnantajan tai eri työnantajien työssä, on velvollinen ilmoittamaan viipymättä irtisanomisesta työvoimatoimistolle. Sama velvollisuus on työnantajalla, jonka työssä työntekijä on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana.

Työnantajan on, työntekijän suostumuksella, liitettävä tähän 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen käytettävissään olevat tiedot työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja työkokemuksesta.

3 b § Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä
(23.6.2005/456)

Työnantajalla on 3 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymisohjelmaan sekä oikeudesta työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettuun työllistymisohjelmalisään.

4 § Työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen

Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsuhteen päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan 1 luvun 4 §:n mukaiseen perusteeseen ja 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettuihin työsopimuksen päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.

5 § Päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.


10 LUKU
Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot

1 § Oikeustoimilain mukainen pätemättömyys

Jos työsopimus ei sido työntekijää oikeustoimilain 3 luvussa säädetyn pätemättömyysperusteen vuoksi, työntekijällä on pätemättömyyden voimaan saattamisen sijasta oikeus irtisanoa työsopimus päättymään heti, jollei pätemättömyysperuste ole menettänyt merkitystään.

2 § Kohtuuttomat ehdot

Jos työsopimuksen ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.

3 § Mitättömän ehdon vaikutukset

Vaikka työsopimuksen ehto on työntekijän suojaksi annetun säännöksen vastaisena mitätön, työsopimus on muilta osin voimassa.

4 § Vajaavaltaisuuteen perustuva pätemättömyys

Työnantaja ei saa vedota työntekijän vajaavaltaisuudesta johtuvaan sopimuksen pätemättömyyteen niin kauan kuin vajaavaltainen täyttää sopimusvelvoitteensa.


11 LUKU
Kansainvälisluonteiset työsopimukset

1 § Työsopimukseen sovellettava laki

Jos työsopimuksella on liittymä useampaan kuin yhteen valtioon, työsopimukseen sovellettava laki määräytyy Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 tehdyn sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

2 § Lähetetyt työntekijät

Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista ja työoloista säädetään lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa (1146/1999).


12 LUKU
Vahingonkorvausvelvollisuus

1 § Yleinen vahingonkorvausvelvollisuus

Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen korvausvelvollisuus 1 luvun 4 §:ssä taikka 7 tai 8 luvussa säädettyjen perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä määräytyy 2 §:n mukaan.

Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.

Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy 6 luvun 4 §:n mukaan. Vähintään 200 päivää lomautettuna olleen työntekijän oikeudesta saada työsopimuksen irtisanoessaan irtisanomisajan palkkaa tai sen osaa vastaava korvaus irtisanomisajalta säädetään 5 luvun 7 §:n 3 momentissa.

2 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Työnantaja, joka on tässä laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Jos työntekijä on purkanut työsopimuksen 8 luvun 1 §:ssä säädetyllä perusteella, joka on johtunut työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, työnantaja on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Työehtosopimuksen perusteella valitulle
luottamusmiehelle ja jäljempänä 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vastoin 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädettyjä perusteita tai purkanut sen 1 luvun 4 §:n tai yksinomaan 8 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, korvausta määrättäessä ei sovelleta 1 momentin säännöstä korvauksen vähimmäismäärästä.

3 § Työttömyyspäivärahan vaikutus vahingonkorvauksen ja korvauksen maksamiseen

Edellä 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä

1) 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (602/1984) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta;

2) 80 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta peruspäivärahasta; sekä

3) työntekijälle kyseiseltä ajalta työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) nojalla maksettu työmarkkinatuki.

Tuomioistuin voi tehdä korvauksesta 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varattava työttömyysvakuutusrahastolle j

Irtisanottavien valinnassa merkitsevät ammattitaidon lisäksi firman palveluksessa heikentynyt työkyky, työsuhteen kesto ja lasten määrä. Sen sijaan samassa tehtaassa työskentelevää puolisoa ei oteta huomioon.



Irtisanotun ensimmäinen kysymys on usein: miksi juuri minä? Päätöksen irtisanottavista tekee työnantaja, jolla saattaa olla apunaan työehtosopimukseen kirjoitettu irtisanomisjärjestys. Paperiliiton lakimies Juha Koivisto kertoo, että ainakin monella SAK:n liitolla tällainen järjestys on käytössä.

- Suomen lakihan ei tällaista järjestystä tunne, eli äärimmilleen vietynä se tarkoittaa sitä, että työnantaja itse voi päättää, kenet se irtisanoo, Koivisto selventää.

Irtisanomisjärjestyksen mukaan viimeisenä tulisi irtisanoa sellaiset henkilöt, joilla on suurin ammattitaito ja myös ne henkilöt, jotka ovat työnantajan työssä menettäneet osan työkyvystään. Tämän erottelun jälkeen samalle viivalle jääneistä katsotaan, kuka on ollut pisimpään työnantajan palveluksessa. Työsuhteen keston jälkeen myös työntekijän huollettavien määrällä on merkitystä.

* Irtisanojallakin on tunteet

Netti-tvKatso henkilöstöjohtaja Kirsi Lehtolan haastattelu

Lapsien määrällä siis painaa vaakakupissa, mutta samassa tehtaassa työskenteleviä pariskuntia ei ole huomioitu.

- Se on sitten työnantajan harkintaa, jos on pieni paikkakunta ja molemmat töissä tehtaalla ja vielä vaikka lapsia aikamoinen liuta, niin tietysti voisi toivoa, ettei tällaisten henkilöiden ammattitaitoa ainakaan aliarvioitaisi, Koivisto sanoo.

- Sitten kun tulee tilanne, että on ollut 10 vuotta töissä ja kaksi lasta tai 15 vuotta töissä ja yksi lapsi, niin kumpi sitten on merkittävämpi, Koivisto pohtii.

Paperiliiton lakimies kuitenkin painottaa, että päätökset irtisanottavista eivät missään tapauksessa ole läpihuutojuttuja. Jos perusteista mennään käräjille, niin siellä kysytään aika hanakasti perusteita.

- Yllätyksenä monelle on tullut se, että kun laki ei tunne tätä irtisanomisjärjestystä, niin sen rikkomisesta ei voi työntekijälle tulla korvauksia. Jos yritys on syyllistynyt perusteettomaan työsopimuksen purkamiseen ja työehtosopimuksessa järjestys on huomioitu, niin siitä voi aiheutua yritykselle sakkoja, Koivisto kertoo.
Irtisanojallakin on tunteet

Henkilöstöjohtaja Kirsti Lehtola on ollut mukana monissa suurissa ja pienemmissäkin irtisanomisissa. Hän oli muun muassa kertomassa irtisanomisuutisia Stora Enson Varkauden tehtaalla vuonna 2006. Hän muistuttaa, että irtisanojankaan tilanne ei ole helppo saati tunteeton.

- Varkauden tapauksesta jäi mieleen, kun minulla oli se salkku kädessä. Se oli henkisesti painava salkku. Ihmiset kääntyivät katsomaan, tiesivät, että nyt on se päivä ja henkilöstöpäällikkö kulkee tehtaalla, Lehtola muistelee.

Henkilöstöjohtaja Lehtola korostaa, että irtisanomistilanteessa on tärkeää käydä tilanne rehellisesti ja avoimesti läpi ja kertoa, ettei kyse ole siitä, että olisi hoitanut työnsä huonosti, vaan siitä, että töitä ei enää ole niin paljoa tarjolla kuin ennen.

- Ei se tilanne ole helppo kenellekään. Täytyy kohdata ihminen aidosti ja olla pahoillaan. Hoitaa asia jämäkästi ja tyylikkäästi loppuun asti, Lehtola summaa.

ne pihalle jotka ei ole ammattipätöisiä vi..u sanon
minä!!???

Jäsen- ja hakemusmäärät kasvavat

Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmäärä kasvaa. Maailmantalouden taantuman johdosta myös etuushakemusmäärät ovat kasvaneet selvästi viime vuodesta. Vuonna 2008 kassan jäsenmäärä kasvoi noin 10 000 jäsenellä. Alkuvuodesta 2009 kassaan on liittynyt yli 9000 henkilöä. Liittymislomakkeet käsitellään saapumisjärjestyksessä ja jäsen saa päätöksen liittymisestä noin kolmen viikon kuluessa liittymislomakkeen lähettämisestä.

YTK maksaa jäsenilleen ansiosidonnaisia etuuksia; ansiopäivärahaa, koulutustukea koulutuspäivärahaa ja vuorottelukorvausta. Kassa maksoi etuuksia viime vuonna noin 206 miljoonaa euroa.
Valtio rahoittaa työttömyyskassojen maksamista ansiopäivärahoista, koulutustuista, koulutuspäivärahoista ja vuorottelukorvauksista perusturvaksi katsottavan osuuden. Vuonna 2009 tämä osuus on 25,63 euroa päivässä. Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten, lomautuspäivärahojen eikä ns. lisäpäivien rahoitukseen. Työttömyyskassat rahoittavat keräämillään jäsenmaksutuloilla 5,5 prosenttia etuusmenoista. Loppuosan etuuksista rahoittaa Työttömyysvakuutusrahasto. YTK:n rahoitusosuus on esimerkiksi viime vuoden osalta 5,5 prosenttia etuuksien kokonaismäärästä 206 miljoonasta eurosta.

Hakemusten määrät lisääntyneet

Maailmantalouden taantuman vaikutukset näkyvät kasvavina lomautus- ja irtisanomisilmoituksina. Tämä näkyy myös YTK:n etuushakemusten määrissä. Hakemusmäärät ovat kasvaneet selvästi viime vuodesta ja etuuksia tullaan maksamaan vuonna 2009 määrällisesti enemmän kuin vuonna 2008.

Kasvavat hakemusmäärät saattavat aiheuttaa ruuhkaa etenkin ensimmäisten päivärahahakemusten käsittelyssä. Tällä hetkellä ensimmäiset etuushakemukset otetaan käsittelyyn noin kolmessa viikossa. Liitteelliset ja soviteltavat etuushakemukset käsitellään noin viikossa ja kokonaan työttömän jatkohakemusten osalta päiväraha on tilillä jo kolmen päivän kuluessa, jos hakemuksen lähettää kassan sähköisen asioinnin kautta. YTK:n maksuennusteen hakemusten osalta voit tarkastaa tästä.
Sivun alkuun