Nyt, kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty, olisi luontevin ajankohta järjestää kansanäänestys ydinvoimalan rakentamisesta.
Haluaako kansalaiset udullista varmaa omaa sähköä. Vai, ollaanko muitten armoilla, esim. Venäjän ydinsähkön.
Varmaan paljon painaa kotimaisuus kansalaisia.
Kun saadaan oikeaa tietoa äänestys(mahdollinen) lienee "läpihuutojuttu" edullisen ja riittävän sähkön puolesta.
Aina vastaanhangoittelijoitakin, ettei saisi sähköntekoa lisätä. Nämä eivät oivalla, että vanhemmat Ydinlaitoksetkin vanhenee, oltava silloin uudemmat tilalle.
Osin "hoksaamis" kysymyskin.
Tuntuu monesta, että näinkin on hyvä, kun sähkö tulee rasiasta, että kannattaako tuota isommin pohtia. Siihen Hassi vihreät neuvojiksi, niin hyväätulee.
Parhaillaan on sisässä kolme ydinvoimalalupahakemusta. Yksi hakijoista on Fennovoima, joka on etsinyt sopivaa sijoituspaikkaa muun muassa Simosta tai Pyhäjoelta. Kevään aikana on odotettavissa, että kuntien valtuustot pääsevät antamaan lausuntonsa asiassa. Kunnanvaltuusto voi hyväksyä tai hylätä rakentamisen oman kuntansa alueelle.
Ydinvoiman kannattajien ja vastustajien kesken on tulkintaerimielisyyksiä siitä, otetaanko päätöstä tehtäessä riittävästi huomioon kansalaisten näkemyksiä.
Haluaako kansalaiset udullista varmaa omaa sähköä. Vai, ollaanko muitten armoilla, esim. Venäjän ydinsähkön.
Varmaan paljon painaa kotimaisuus kansalaisia.
Kun saadaan oikeaa tietoa äänestys(mahdollinen) lienee "läpihuutojuttu" edullisen ja riittävän sähkön puolesta.
Aina vastaanhangoittelijoitakin, ettei saisi sähköntekoa lisätä. Nämä eivät oivalla, että vanhemmat Ydinlaitoksetkin vanhenee, oltava silloin uudemmat tilalle.
Osin "hoksaamis" kysymyskin.
Tuntuu monesta, että näinkin on hyvä, kun sähkö tulee rasiasta, että kannattaako tuota isommin pohtia. Siihen Hassi vihreät neuvojiksi, niin hyväätulee.
Parhaillaan on sisässä kolme ydinvoimalalupahakemusta. Yksi hakijoista on Fennovoima, joka on etsinyt sopivaa sijoituspaikkaa muun muassa Simosta tai Pyhäjoelta. Kevään aikana on odotettavissa, että kuntien valtuustot pääsevät antamaan lausuntonsa asiassa. Kunnanvaltuusto voi hyväksyä tai hylätä rakentamisen oman kuntansa alueelle.
Ydinvoiman kannattajien ja vastustajien kesken on tulkintaerimielisyyksiä siitä, otetaanko päätöstä tehtäessä riittävästi huomioon kansalaisten näkemyksiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos sittä vihreille, Hassin johdolla ollaan nyt kalliissa mallissa.
Missä itse Hassi nyt. Aika hassua, saa itse jopa lentokoneen kyydista palkkaa, kulukorvauksen ninellä.
Ei muuta kuin rahakukkaroita nyt auki, isommalle.
Terveppä terve !
Ollaan Suomessa oikeilla jäljillä, kun tulee ainakin kolme uutta ydinlaitosta.
Teillä kapasiteettiä rakentaa nuo, kuten Hassikin kirjoituksessaan sanoo.
30 % päästövähennys olisi aika kova Suomelle. Mutta vielä olevaa vesivoimaa ja ydisnvoimaa + muut, voidaan päästäkin 20 %:n.
Töitä luvassa Suomessa useille tuhansille.
Onnittelut lapille jos saa töitä alueelleen. Vesivoiman rakentaminenkin kestää vuosia.
Olette monelle suunnanäyttäjiä.
Ilmastopaketin lopullinen tulos
V�hennet��nk� p��st�j� -20 vai -30 prosenttia?
EU:n p��miehet sitoutuivat vuonna 2007 v�hent�m��n EU:n kasvihuonep��st�j� ainakin 20 prosenttia ja kansainv�lisen sopimuksen puitteissa 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Vihreiden tavoite oli, ett� paketti olisi jo alusta alkaen valmistettu 30 prosentin v�hennyksille. Komissio esitti paketin perustaksi 20 prosentin v�hennystavoitetta, mutta sis�llytti lains��d�nt��n automaattisen tiukennusmekanismin kv-sopimuksen yhteydess�. EU:n j�senmaiden hallituksista suuri osa olisi halunnut tiputtaa pois kaikki viitteet tiukempaan tavoitteeseen, mutta parlamentti sai t�ss� asiassa lopulta tahtonsa l�pi ja nyt EU:n ilmastolains��d�nt��n on rakennettu sis��n kiristys tiukempaan, kansainv�lisiss� neuvotteluissa sovittuun, p��st�tavoitteeseen. YK:n tieteellisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden tulisi v�hent�� p��st�j��n 25-40% vuoden 1990 p��st�ist� vuoteen 2020 menness�, jotta ilmaston l�mpeneminen voitaisiin, 50% mahdollisuudella, rajoittaa kahteen C-asteeseen.
"Nyt lukkoon ly�ty lakipaketti on perusrakenteeltaan hyv�, mutta sen p��st�v�hennystavoitteet j�iv�t riitt�m�tt�miksi. Niit� pit�� tiukentaa sitten, kun seuraava kansainv�linen ilmastosopimus on solmittu. Hyv�t rakennuspalikat ovat nyt olemassa ", Hassi selvitti Strasbourgissa 17.12.
> Töitä luvassa Suomessa useille tuhansille.
> Onnittelut lapille jos saa töitä alueelleen.
> Vesivoiman rakentaminenkin kestää vuosia.
Vesivoimarakentaminen työllistää lähinnä vain muutamia kaivinkoneita ja maansiirtokoneita renkeineen. Nekin työmiheet tulevat nykyään lähinnä Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Puolasta ja Turkista. Tästähän on käytännön kokemusta muun muassa Olkiluodon työmaalta.
Sodankylän kunta on erinomainen esimerkki siitä, ettei vesivoiman rakentaminen työllistä ketään ainakaan pysyvästi. Se pelkästään vie matkailualan työpaikat. Sodankylän kuntahan on lähes konkurssitilassa. Kiitos vain sille, että paikkakunnan luonto on tuhottu parilla jättimäisellä tekoaltaalla ja viidellä vesivoimalalla ja viety näin matkailun kehittämismahdollisuudetkin.
Esimerkiksi Levin aluekkin kokisi täydellisen harakirin kun alueen tuhannet matkailusta riippuvaiset työpaikat uhrattaisiin sen vuoksi, että Lapin liiton änkyröiden himoitsema Levin tekoallas tehtäisiin Ounasjokeen ja alueen matkailu ja turismi kirjaimellisesti hukutettaisiin sen alle. Siinä saisi joku kepuli traktori-isäntä pariksi vuodeksi töitä ja toinen tukityöllistetty kävynkerääjä pientä työtä samaksi ajaksi, mutta hintana olisi tuhanssien pysyvien työpaikkojen menetys ja kymmenien miljoonien aukko verotuloihin kunnassa.
> EU:n päämiehet sitoutuivat vuonna 2007
> vähentämään EU:n kasvihuonepäästöjö ainakin 20
> prosenttia ja kansainvälisen sopimuksen
> puitteissa 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta
> vuoteen 2020 mennessä
Siinä onkin taas yksi hyvä syy sille miksei Suomeen voida rakentaa ainuttakaan tekoallasta. Tekoaltaistahan vapautuu niin runsaasti kasvihuonekaasuja, että vastaavan energian tuottaminen jopa fossiilisilla polttoaineilla kiihdyttäisi vähemmän kasvihuoneilmiötä. Esimerkiksi Lokan loka-altaasta vapautuu nykyään vielä neljänkymmenen vuoden jälkeenkin tätä vauhtia metaania.
Bioenergian ja puun hyödyntäminen energiantuotannossa toisi Lappiin tuhanssia uusia pysyviä työpaikkoja. Nämä työpaikat jäisivät paikallisten ihmisten täytettäviksi. Kaikenlisäksi puulla tuotettava energia olisi puhdasta ja puusta sitä olisi saatavilla lisää monta kymmentä kertaa enemmän kuin Suomen viimeisistä vapaista virtavesistä.
Ydinvoimaa voidaan lisätä mutta ehdot ovat kovat:
Euroopan komission Suomelle asettamana velvoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin energian loppukulutuksesta.
Mitä käytännössä tarkoittaisi 2-3 ydinvoimalan lisärakentaminen ?
Hoituisiko se parilla kolmella kansanäänestyksellä ?
Kansanäänestys siitä, halutaanko huolehtia ydinsähkönviennin sivutuotteena Euroopan ydinjätehuollosta ja ottaa käyttöön vielä jäljellä oleva kolmasosan vesivoimasta ja tuhota toisten matkailuelinkeino sähköyhtiöiden ahneuden takia.
Tai vaihtoehtoisesti leikataan reaaliaikaisen sähkönkulutusmittauksen ja pellettitakkojen avulla 1 500 MW kulutuksesta pois. Tämä vastaa sähkönsiirtokykyä Venäjältä. Jo nykyisellä ydinvoimalaitoksella päästään laskennalliseen omavaraisuuteen. Tämän hetken tietojen valossa päädytään jopa ylijäämään, koska menee vuosia ennen kuin sähkönkäyttö palautuu vuoden 2007 tasolle.
Taitaisi vesivoimayhtiöltä jäädä tienestit saamatta, kun ei pysty kikkailemaan hinta- ja kulutuspiikeillä. Puheet sähköntuonnin lopettamisesta ovat kuitenkin puppua niin kauan, kun Suomi on mukana avoimilla sähkömarkkinoilla.
On vaikea uskoa, että ydinvoimalat suljetaan heti, kun niiden alkuperäinen käyttöikä umpeutuu. Eiköhän investoidun summan takaisin maksanut voimalaitos pyritä pitämään tuotannossa niin pitkään kuin mahdollista. Luuleeko joku, että tekninen kehitys taantuu vuoteen 2018 mennessä? Loviisan yksiköiden käyttöikä ylittyy näillä näkymin 20 vuodella.
Voimakkaalla lisäydinvoiman lisäämisellä kyllä onnistutaan säilyttämään PVO:n ja Fortumin johtava markkina-asema ja tukkimaan markkinat kotimaiselta tuotannolta. Yksikin reaktori lisää riittää siihen, että kotimaista energiaosaamista ulosliputetaan. Kukaan meistä ei pysty ennakoimaan minkälaisiin tuotantomääriin uusiutuvilla pystytään vuosina 2020-2030.
Pasi on taas herännyt lämpöisiltä talviuniltaan ja nähnyt unta ihansta varhaisesta Budabestin keväästä, jossa linnut jo laulavat kauniisti.
Palmut jo kasvaisi Oulun korkeudella asti, kuten parivuosikymmentä sitten vihreät toitotti.
Oli niin vilkasta silloin ajatuksen juoksu vihreillä, että silloin 10v päästä lupasivat Palmut Ouluun asti.
20 astetta pakkasta näkyy nytkin Oulussa olevan.
Uskookohan he itsekkin höpinöihinsä.