Huom! Teksti on haettu ex-adventistin kotisivuilta:
"Tiesitkö, että sanaa "sunnuntai" ei ole koskaan käytetty Raamatussa? Ja tiesitkö, että Uudessa testamentissa viikon ensimmäinen päivä on mainittu vain kahdeksan kertaa?
Toisaalta, tiesitkö, että ainoa toistuva viikonpäivä jonka Jumala siunasi ja teki pyhäksi on lauantai? Ja tiesitkö, että Raamattu mainitsee viikon seitsemännen päivän, jota me kutsumme lauantaiksi, yli 153 kertaa? Ja että 56 noista maininnoista on Uudessa testamentissa? Tiesitkö, että Uusi testamentti mainitsee noin 84 uskovien kokousta, jotka pidettiin lauantaina?
Loogisesti ajatellen, eikö Jumala olisi inspiroinut Raamatun kirjoittajia puhumaan sunnuntaista useammin kuin kahdeksan kertaa, jos hän olisi muuttanut jumalanpalveluspäivän lauantailta sunnuntaille? Kuinka sitten oli että enemmistö kristityistä hylkäsi lauantain, raamatullisen lepo- ja jumalanpalveluspäivän, ja alkoi pitää jumalanpalveluspäivänä sunnuntaita? Miksi sunnuntai?
Millainen raamatullinen valtuus ihmisillä on pitää viikon ensimmäinen päivä pyhänä? Entäpä ihmisillä, jotka pitävät viikon seitsemännen päivän pyhänä? Millaisen Raamattuun perustuvan tuen he esittävät toiminnalleen? Me kutsumme sinua nyt puolen tunnin ajaksi katsomaan Raamatun tosiasioita.
Ensiksi, tutki mitä raamatulla on sanottavaa lauantaista, viikon seitsemännestä päivästä. Tee selväksi itsellesi, miksi lauantai on Raamatun sapatti.
Sitten tutki mitä Jumalan sana sanoo sunnuntaista, viikon ensimmäisestä päivästä. Kun olet päässyt loppuun, sinä tulet tietämään Jumalan sanaan kirjoitetut tosiasiat! Ja sinä tulet tietämään, miksi lähes kymmenen miljoonaa kristittyä ympäri maailmaa käy nyt kirkossa lauantaisin!
Neljäkymmentä seitsemän Raamatun tosiasiaa lauantaista
1. Luotuaan tämän maan kuudessa päivässä, Jumala lepäsi viikon seitsemäntenä päivänä (lauantai): 1 Moos. 2:1, 2.
2. Kun Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä, niin lauantai tuli hänen "lepopäiväksi". Tämän takia Raamattu kutsuu lauantaita "sapatinpäiväksi". Sana "sapatti" tarkoittaa "lakkaaminen" tai "lepo".
3. Jumala siunasi viikon seitsemännen päivän ja teki sen pyhäksi: 1 Moos. 2:2-3; 2 Moos. 20:11.
4. Aivan kuten kukaan ei voi muuttaa sinun syntymäpäivääsi, niin lauantaikin tulee aina olemaan Jumalan sapattipäivä. Ei kukaan ihminen voi muuttaa päivää, jonka Jumala on siunannut ja tehnyt pyhäksi: 4 Moos. 23:19-20.
5. Jumala loi sapattipäivän ennen kuin Aadam ja Eeva tekivät syntiä. Sen tähden sapatti ei ole "esikuva" tai "varjo", koska Jumala otti "esikuvat" ja "varjot" käyttöön vasta synnin tekemisen jälkeen.
6. Jeesus sanoi, että sapatti tehtiin ihmistä varten: Mark. 2:27.
7. Koska kreikan kielinen sana, joka on käännetty "ihmiseksi", tarkoittaa "ihmisolentoja", on sapatti tarkoitettu jokaiselle henkilölle, riippumatta hänen kansallisuudestaan.
8. Jeesus sanoi, että hän on sapatin herra: Mark. 2:28. Siksi seitsemättä päivää kutsutaan "sapatin päiväksi", ja myös "Herran päiväksi".
9. Sapatin päivä on luomisen muisto: 2 Moos. 20:11. Joka kerta kun me sapatinpäivänä lepäämme työstämme me osoitamme kunnioitusta Jumalalle Luojanamme, ja hylkäämme evoluutioteorian.
10. Sapatinpäivä on myös Jumalan lunastusvoiman muisto: 5 Moos. 5:12-15. Jumala vapahtaa meidät synnin orjuudesta, samoin kuin hän vapautti Israelilaiset Egyptin orjuudesta.
11. Raamatun sapatti on viikon seitsemäs päivä: 1 Moos. 2:3. Kalenteri näyttää meille että viikon seitsemäs päivä on lauantai. Sanakirja kertoo meille, että viikon seitsemäs päivä on lauantai. Astronomit ja kronologit ovat yhtä mieltä siitä, että aina luomisesta lähtien viikon seitsemättä päivää ei ole milloinkaan muutettu! Viikon seitsemäs päivä on tänään se sama viikon seitsemäs päivä, jonka Jumala siunasi jo kuusi tuhatta vuotta sitten! (" Vuoden 1973 alusta lukien meillä on kalenteri, jonka mukaan maanantai on viikon ensimmäinen päivä. Vastaavasti tietysti sunnuntaista tulee sen viimeinen päivä. Tämä muutos, joka perustuu kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) suositukseen ja Helsingin yliopiston konsistorin v. 1971 tekemään päätökseen, merkitsee vuosituhansia vanhan järjestyksen vaihtamista toiseksi." Wiljam Aittala: "Uusi kalenteri ja lepopäivä."
12. Juutalaiset eivät keksineet sapattia, sillä Jumala loi sen 2300 vuotta ennen ainuttakaan juutalaista.
13. Raamattu ei milloinkaan kutsu viikon seitsemättä päivää "Juutalaisten sapatiksi".
14. Sapatti oli osa Jumalan lakia jo ennen Siinain vuorella annettua kymmentä käskyä: 2 Moos. 16:4, 27-30.
15. Kymmenessä käskyssä Jumala muistutti hänen kansaansa pitämään seitsemännen päivän pyhänä, lepäämällä heidän päivittäisestä työstään: 2 Moos. 20:8-11. Eikö Jumala tarkoittanut sitä mitä hän sanoi sapatista? Vai ovatko kymmenen käskyä vain Jumalan "kymmenen ehdotusta"? Jos Jumala tarkoitti sitä mitä hän sanoi valehtelemisesta, varastamisesta, ja murhaamisesta, niin eikö hän myös tarkoittanut sitä mitä hän sanoi sapatista? Kenellä meistä on valtuus väittää Jumalaa vastaan?
16. Jumala ei vain puhumalla ilmoittanut kymmentä käskyään --- hän myös kirjoitti ne kahdelle kivitaululle omalla sormellaan: 5 Moos. 4:13-14. Tämä osoittaa selvästi, että hänen lakinsa on ikuinen.
17. Jumalan laki, joka sisältää myös sapattikäskyn, säilytettiin temppelin kaikkeinpyhimmässä. Tämä osoittaa, että Jumalan kymmenen käskyä ovat pyhiä: 5 Moos. 10:1- 5.
18. Jumalan sapattipäivän pitäminen pyhänä on merkki siitä, että me hyväksymme hänet todellisena Jumalana: Hes.20:20.
19. Jumala on julistanut erityisen siunauksen kaikille pakanoille, jotka pitävät hänen sapattinsa pyhänä: Jes. 56:6- 7. Tämä siunaus on osa profetiasta, joka viittaa kokonaan "kristilliseen järjestelmään". Siis Jumala tarkoitti, että kaikki kristityt pitävät sapatinpäivän pyhänä: Hep. 4:9-10. (Alkukielellä, Kreikan kielellä, Hep.4:9 kuuluu näin: a[ra ajpoleivpetai sabbatismo;" tw'/ law'/ tou' qeou'.
Novumin mukaan sanatarkasti suomeksi: niinpä on voimassa sapatinlepo kansalle Jumalan.)
20. Jumala lupaa siunata jokaisen, joka pitää sapatinpäivän pyhänä: Jes. 56:2.
21. Jumala tulee siunaamaan meitä, jos me iloitsemme sapatista ja nimitämme sitä "kunnioitettavaksi": Jes. 58:13-14. Siksi Jumala ei tulisi siunaamaan meitä jos me sanoisimme että "sapatti on orjuuden ies" tai "yritys ansaita pelastus". Sanoisimmeko me saman asian yhdeksästä muusta, kymmenessä käskyssä? Miksi jotkut kristityt ovat eri mieltä vain sapattikäskyn tottelemisessa?
22. Raamattu ennusti, että näinä viimeisinä päivinä Jumalan kansa löytää uudelleen ja palauttaa oikealle paikalleen Jumalan sapatin: Jes. 58:12-14.
23. Kaikki Jumalan profeetat läpi Raamatun, pitivät lauantain pyhänä sapatin päivänä.
24. Kun Jeesus, Jumalan Poika, oli maan päällä hän piti sapatinpäivän pyhänä: Luuk. 4:16.
25. Rakkaudesta taivaalliseen Isäänsä Jeesus totteli Isänsä käskyjä Joh. 15:10. Emmekö me myös halua olla siunattuja seuraamalla esimerkkiä, jonka Isä-Jumala ja Poika-Jumala asettivat meille?
26. Sen sijaan, että olisi kumonnut sapatin, Jeesus opetti yksityiskohtaisesti kuinka sapattia noudatetaan: Matt. 12:9-13.
27. Jeesus korotti sapatin päivänä, joka luotiin tuomaan mukanaan siunauksen koko ihmiskunnalle: Mark. 3:1-6.
28. Jeesus kehotti seuraajiaan rukoilemaan, että he olisivat kykeneviä pitämään sapatin pyhänä vieläpä sodan aikana: Matt. 24:20. Sota, josta Jeesus puhui, tuli neljäkymmentä vuotta hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa jälkeen. Tämä osoitti, että hän odotti kristittyjen jatkavan lepäämistä sapattina vielä hänen ylösnousemisensa jälkeen.
29. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeisenä päivänä, sapattina, hänen seuraajansa lepäsivät: Luuk.23:56. Tämä osoittaa, että ei ollut tullut mitään muutosta jumalanpalveluspäivään, heidän käyttäytymisestä päätellen.
30. Uudessa testamentissa apostoli Paavali mainitsee seitsemännen päivän "sapattina", enemmän kuin kymmenen vuotta sen jälkeen kun Jeesus oli jo noussut kuolleista: Apt. 13:27. Ketä meidän pitää uskoa: Paavalia, joka sanoi, että sapattia edelleen pidettiin, kymmenen vuotta Jeesuksen ylösnousemisen jälkeen --- vai nykyajan opettajia, jotka väittävät sapatin päättyneen Jeesuksen kuolemaan?
31. Luukas kutsui lauantaita "sapatiksi" lähes kolmekymmentä vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen: Apt. 13:44.
32. Kaikki kristilliset seurakunnat ja pakanakäännynnäiset pitivät jumalanpalveluspäivänään sapattia, ainakin kolmekymmentä vuotta Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen: Apt. 15:19-21. Itse asiassa, jos sapatti olisi ollut hylätty tai muutettu, varmasti tämä ensimmäinen kristillisen seurakunnan pääneuvosto olisi määrännyt sunnuntain uudeksi jumalanpalvontapäiväksi! Sen sijaan tämä seurakuntaneuvosto piti voimassa lauantain Jumalan pyhänä sapattipäivänä!
33. Ensimmäiset kristityt puhuivat seitsemännestä päivästä "sapattina" kun he kokoontuivat rukoilemaan ja saarnaamaan evankeliumia lauantaina: Apt.16:13.
34. Kuten Jeesuksella, niin myös Paavalilla oli tapana mennä kirkkoon sapatinpäivänä, ja julistaa evankeliumia: Apt. 17:1-3.
35. Apostolien teot yksin luetteloi noin 84 uskonnollista kokousta, jotka kristityt pitivät sapattina: Apt. 13:14, 44; 16:13; 17:2; 18:4, 11.
36. Raamattu ei missään mainitse yhtään kiistaa, kristittyjen ja juutalaisten välillä siitä, että mikä päivä on sapatti. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että viikon seitsemäs päivä, lauantai, on sapatti.
37. Kaikissa syytöksissä, joita juutalaiset esittivät Paavalia vastaan, he eivät kertaakaan syyttäneet häntä laiminlyömisestä pitää sapatinpäivä pyhänä: Apt. 25:7- 8. Niinpä, miksi ihmiset tänään väittävät, että Paavali oli sapatinpitämistä vastaan, kun hänen henkilökohtainen esimerkkinsä todistaa päinvastaista?
38. Sapatti on mainittu Uuden testamentin 56:ssa jakeessa.
39. Raamatussa ei milloinkaan sana "sapatti" viittaa viikon ensimmäiseen päivään (sunnuntai).
40. Jumalan sana ei kertaakaan edes vihjaa, että Kristus, hänen opetuslapsensa tai kuka tahansa Uuden testamentin kristitty poisti, muutti, tai oli välittämättä sapatista.
41. Viikoittainen sapatti on mainittu kunnioituksella joka kerta kun se ilmenee Uudessa testamentissa.
42. Missään kohtaa Uudessa testamentissa, Jumala ei koskaan anna lupaa kenellekään loukata sapatin pyhyyttä työnteolla tuona päivänä. Sen tähden, mikä valtuus nykyajan kristityillä on loukata Jumalan pyhää sapattipäivää (lauantaita)?
43. Uudessa testamentissa ei ole ainuttakaan esimerkkiä kristitystä, joka kertaakaan teki päivittäistä työtään sapatinpäivänä.
44. Koko Raamatussa ei ole mainintaa, että Jumala olisi koskaan poistanut siunauksensa sapatinpäivältä. Sen tähden on selvästi Raamatun mukaista, että lauantai on edelleen Jumalan luoma pyhä päivä kaikille kristityille, lepoa ja jumalanpalvontaa varten.
45. Jeesus mainitsi erityisesti : "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. (Matt. 5:17). Miksi sitten nykyajan kristityt väittävät, että Jeesus tuli poistamaan Jumalan sapattikäskyn kun hän sanoo ettei tullut? Koska Jeesus tarkalleen täytti Vanhan testamentin profetiat niin me voimme olla varmat, että hän on Jumalan Poika ja Pelastajamme. Meidän Pelastajanamme Jeesus myös täydellisesti totteli Jumalan lakia. Meidän Herranamme Jeesus opetti meitä: "Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä." (Matt. 19:17). Eikö Jeesus tarkoittanutkaan kaikkia Jumalan kymmenestä käskystä?
46. Jeesus myös erityisesti mainitsi: " Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut" (Matt. 5:18)! Se tosiasia, että taivas ja maa ovat yhä olemassa, on todiste siitä, että Jumalan laki, ja hänen sapattinsa ovat yhä voimassa!
47. Kaikki pelastetut tulevat pitämään sapatinpäivän pyhänä ikuisesti: Jes. 66:22-23. Siis eikö jokaisen kristityn pitäisi jo nyt tehdä päätös seurata Jeesuksen esimerkkiä ja pitää sapatinpäivä pyhänä?
Tämä on se mitä Jumalan sana sanoo lauantaista, Raamatun sapatista. Miten voivatkaan niin monet nykyajan kristityt unohtaa päivän, jonka Jumala sanoi olevan lepoa ja jumalanpalveluksessa käyntiä varten? Kun Jumala kirjoitti kymmenen käskyään niin ei ole mikään ihme, että hän alkoi neljännen käskyn sanomalla: "Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit" (Biblia, v.1903 painos)! Haluatko sinä muistaa tällä viikolla?
Takaisin sisällysletteloon
Kolmekymmentä Raamatun tosiasiaa sunnuntaista
Tarkastelkaamme nyt mitä Raamatulla on sanottavaa sunnuntaista. Ja kun luet näitä kolmeakymmentä Raamatun tosiasiaa sunnuntaista niin kysy itseltäsi: Onko sunnuntai Raamatun sapatti? Antoiko Jeesus meille esimerkin käymällä jumalanpalveluksessa viikon ensimmäisenä päivänä? Vaihdettiinko Raamatun sapatti lauantailta sunnuntaille? Millainen Raamatun antama valtuutus nykyajan kristityillä on pitää sunnuntai pyhänä? Kolmekymmentä Raamatun totuutta sunnuntaista
1. Raamatun mukaan juuri se ensimmäinen asia, jonka Jumala teki, oli sunnuntaina tehtyä työtä: 1 Moos. 1:1- 5. Koska Jumala teki työtä sunnuntaina, niin voiko olla väärin, jos me seuraamme hänen esimerkkiään?
2. Kymmenessä käskyssä Jumala ilmoitti, että viikon ensimmäiset kuusi päivää (sunnuntaista perjantaihin) ovat työpäiviä. Mutta hän kertoi meille tarkemmin "Muista ... seitsemäntenä päivänä on Herran sinun Jumalas sabbati ... Sen tähden siunasi Herra sabbatin päivän, ja pyhitti sen." (2 Moos. 20:8- 11, Biblia, v.1903 painos). Nykyaikaiset sanakirjat, kalenterit, ja astronomit ovat samaa mieltä siitä, että viikon seitsemäs päivä (lauantai) on se sama viikonpäivä jonka Jumala teki pyhäksi sapattina. Onko oikein olla tottelematta Jumalaa, unohtamalla se, mitä hän erikoisesti käski meidän muistaa?
3. Jumala ei milloinkaan levännyt viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina).
4. Jumala ei milloinkaan siunannut sunnuntaita, mutta hän siunasi seitsemännen päivän (lauantain): 1 Moos. 2:2- 3.
5. Jumala kutsuu ensimmäisiä kuutta päivää viikosta "työntekopäiviksi" (Hes. 46:1).
6. Jumalan kansa on käyttänyt viikon ensimmäistä päivää tavallisena työpäivänä vähintään 6000 vuoden ajan.
7. Vanhan testamentin patriarkoista ei kukaan pitänyt sunnuntaita pyhänä.
8. Raamatussa kerrotuista Jumalan profeetoista ei yksikään koskaan pitänyt sunnuntaita pyhänä.
9. Uuden testamentin apostoleista tai kristityistä ei kukaan milloinkaan pitänyt sunnuntaita pyhänä.
10. Jeesus ei koskaan pitänyt sunnuntaita pyhänä lepopäivänä ja jumalanpalvontapäivänä. Sen sijaan hän esimerkillään opetti meitä tottelemaan Jumalaa, palvomalla häntä sapattina (lauantaina): Luuk. 4:16.
11. Puuseppänä, Jeesus teki työtä kuusi päivää viikossa (sisältäen sunnuntain): Mark. 6:3.
12. Missään Raamatun kohdassa ei kerrota, että Jeesus milloinkaan siunasi viikon ensimmäisen päivän (sunnuntain).
13. Raamatussa ei ole Jumalan käskyä tehdä sunnuntai pyhäksi.
14. Kukaan Raamatun profeetta ei milloinkaan sanonut sunnuntain puolesta, jumalanpalvonnan pyhäksi päiväksi, yhtäkään sanaa.
15. Raamatussa ei ole lakia, joka vaatii meitä viettämään sunnuntaita lepopäivänä ja jumalanpalvontapäivänä, tai antamaan rangaistus kelle tahansa, joka tekee työtä viikon ensimmäisenä päivänä. Room. 4:15 kertoo meille, että ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan (syntiä). Sen tähden, Jumalan sanan mukaan, työn tekeminen sunnuntaina ei ole syntiä.
16. Koska 1 Joh. 3:4 määrittelee synnin Jumalan lain rikkomiseksi, niin ei ole syntiä seurata Jumalan esimerkkiä tekemällä työtä sunnuntaina. Mutta on syntiä rikkoa Jumalan laki tekemällä työtä lauantaina.
17. Uusi testamentti ei missään kiellä tekemästä työtä sunnuntaina.
18. Raamattu ei koskaan lupaa siunausta kellekään, jonka jumalanpalvontapäivä on sunnuntai. Mutta Raamattu todella lupaa siunauksen niille jotka muistavat pitää lauantain pyhänä: Jes. 56:6- 7.
19. Vaikka Jumalalla on ohjeet siihen miten seitsemännen päivän sapattia on määrä noudattaa, niin Raamattu ei kertakaan anna mitään sääntöä siitä, kuinka ihmisten pitäisi palvoa jumalaa viikon ensimmäisenä päivänä. Jos jumalanpalvonta sunnuntaina olisi Jumalan suunnitelma kristityille niin eikö hän olisi tehnyt sen kristallin kirkkaaksi Raamatussa?
20. Raamattu ei missään kohdin kutsu sunnuntaita "kristilliseksi sapatiksi".
21. Raamattu ei missään kohdassa kutsu sunnuntaita "sapatiksi"
22. Raamattu ei koskaan kutsu sunnuntaita "Herran päiväksi".
23. Raamattu ei koskaan mainitse sunnuntaita pyhänä lepopäivänä ja jumalanpalvontapäivänä.
24. Raamattu ei koskaan edes mainitse sanaa "sunnuntai".
25. Raamattu yksinkertaisesti mainitsee sunnuntain "viikon ensimmäiseksi päiväksi".
26. Mitä Raamatun muistiinpanoihin tulee, niin Jeesus ei lainkaan edes lausunut sanoja "sunnuntai" tai "viikon ensimmäinen päivä!"
27. Viikon ensimmäinen päivä mainitaan vain kahdeksan kertaa koko Uudessa testamentissa.
28. Kuusi noista kahdeksasta tekstistä viittaa samaan ylösnousemussunnuntaihin. Tutkikaamme nyt kutakin noista kahdeksasta maininnasta nähdäksemme, josko edes yksi niistä sisältäisi käskyn palvoa Jumalaa sunnuntaina, tai minkään siunauksen sunnuntain jumalanpalveluksessa:
Matt. 28:1 mainitsee, että kaksi Mariaa tuli Kristuksen haudalle "Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, (sunnuntaina)." Tämä teksti näyttää selvästi, että Raamatun sapatti ei ole viikon ensimmäinen päivä. Tässä ei myöskään sanota mitään sapatin muuttamisesta lauantailta sunnuntaille.
Mark. 16:2 on yhtä mieltä siitä, että kaksi Mariaa meni Jeesuksen haudalle ani varhain, viikon ensimmäisenä päivänä. Verrattaessa jakeeseen 1 näemme uudelleen , että Raamatun sapatti ei ole viikon ensimmäinen päivä. Jeesus oli herätetty kuolleista ennen kuin naiset saapuivat, mutta siinä ei ole mitään käskyä meille pitää sunnuntai pyhänä. Sen sijaan vieläpä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, lauantai yhä tunnustetaan Raamatun sapatiksi.
Mark. 16:9 mainitsee, että Jeesus nousi kuolleista varhain viikon ensimmäisenä päivänä. Mutta siinä ei ole edes vihjausta siitä, että hän olisi muuttanut jumalanpalvontapäivän lauantailta sunnuntaille.
Luuk. 24:1 toistaa sen tosiasian, että naiset menivät Jeesuksen haudalle aikaisin sunnuntaiaamuna. Mutta edelleenkään siinä ei ole mitään käskyä sunnuntain tekemisestä pyhäksi tai jumalanpalvontapäivän vaihtamisesta. Kerta kaikkiaan ei ole mitään Raamatullista näyttöä siitä, että sunnuntai korvaisi lauantain sapattina.
Joh. 20:1 mainitsee, että Maria tuli Jeesuksen haudalle jo aamuhämärissä viikon ensimmäisenä päivänä. Käynti hautuumaalla sunnuntaina ei määrää kristittyjä menemään kirkkoon ja palvomaan Jumalaa sunnuntaina!
Takaisin sisällysluetteloon
Joh. 20:19 tallentaa sen tosiasian, että Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylähuoneessa sunnuntai-iltana. Tämä teksti toteaa, että opetuslapset olivat kokoontuneet lukittujen ovien taakse koska pelkäsivät juutalaisten vainoa. Tämä ei ollut jumalanpalvelus Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi --- opetuslapset eivät edes tienneet hänen olevan elossa! Se oli ihanteellinen tilaisuus Jeesuksen kertoa hänen opetuslapsilleen, että hän oli muuttanut jumalanpalvontapäivän lauantailta sunnuntaille. Mutta Jeesus ei sanonut mitään! Minkä tähden? Koska hän ei ollut muuttanut jumalanpalvontapäivää! Raamattu ei kirjaa mitään muutosta jälkipolville jumalanpalvontapäivän muutoksesta lauantailta sunnuntaille. Se ei koskaan kutsu sunnuntaita pyhäpäiväksi. Se ei missään kohdassa kumoa lauantaita Raamatun sapattina. Raamatussa ei ole ennakkotapausta sunnuntain jumalanpalvontapäiväksi. Kreikan kielessä Joh.20:26 sanoo Jeesuksen tavanneen heidät uudelleen "kahdeksan päivän jälkeen". Kahdeksan päivää sunnuntai-illan jälkeen on maanantai-ilta. Tarkoittaako tämä sitä, että meidän pitäisi pitää jumalanpalvontapäivänä maanantaita? Ei tietenkään, Jumalan pyhä päivä on lauantai!
Apt. 20:7 kertoo toisen ja viimeisen kerran Uudessa testamentissa, kun kristityt nimenomaan kokoontuivat yhteen sunnuntaina. Huomaa, että he kokoontuivat kahdesta syystä: (1) aterioimaan yhdessä ("murtamaan leipää"), ja (2) lausumaan jäähyväiset Paavalille. He eivät viettäneet Herran ehtoollista (mikä vaatii leipää ja viiniä). He eivät kokoontuneet jumalanpalvontatilaisuuteen. He eivät kokoontuneet lukemaan Raamattua. He eivät kokoontuneet kirkossa. He kokoontuivat yksityisessä kodissa sunnuntai-iltana, mikä antaa ymmärtää, että nuo kristityt olivat viettäneet päivänsä työskennellen heidän päivittäisissä töissään, ennen kokoontumistaan tälle erikoiselle jäähyväisillalliselle.
Raamatussa ei ole mainintaa siitä, että Jeesuksen opetuslapset tai kristityt olisivat milloinkaan kokoontuneet jumalanpalvelukseen sunnuntaina! Mutta Uusi testamentti luetteloi 84 kokousta, joihin kristityt kokoontuivat jumalanpalvelusta varten, lauantaina.
Takaisin sisällysluetteloon
1 Kor. 16:2 kertoo erikoisuhrilahjasta, jota Paavali pyysi pakanakristityiltä avun tarpeessa oleville juutalaiskristityille. Huomaa seuraavaa:
* Sunnuntai oli tarkoitettu päiväksi jokaisen omien henkilökohtaisten raha-asioiden tarkasteluun ja osan panemista syrjään köyhiä varten.
* Tämä ei ollut kirkossa koottu kolehti; kunkin henkilön oli määrä yksilöllisesti " pantava syrjään" se rahamäärä mihin oli varaa.
* Kunkin henkilön oli määrä "säästää" avustuksensa siihen asti kunnes Paavali saapuisi.
* Paavali nimenomaan sanoi, "ETTEI" hän halunnut kerättävän mitään "kolehteja". Jos nämä avustukset oli määrä vastaanottaa kirkossa, niin siellä varmasti olisi ollut kolehdin keruu!
* Tässä ei sanota sanaakaan kokoontumisesta kirkkoon sunnuntain jumalanpalvelukseen.
Tosiasiat ovat selvät, nimittäin ettei näissä kahdeksassa tekstissä ole edes yhtä Raamatun todistetta, joka tukisi nykyajan tapaa pitää jumalanpalvelus kirkossa, viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina)!"
29. Raamattu ei missään sano, että meidän on määrä pitää jumalanpalvelus sunnuntaina Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Sen sijaan Jumalan sana toteaa, että upotuskaste on Jeesuksen kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemuksen muisto: Room. 6:3- 5.
30. Raamatun todistus on selvä: Sunnuntai, viikon ensimmäinen päivä, on normaali työpäivä. Raamatun mukaan sunnuntai ei ole pyhä päivä. Sunnuntai ei ole Raamatun sapatti. Sunnuntai ei ole erikoinen Jumalan siunaama päivä. Sen sijaan Jumala loi seitsemännen päivän (lauantain) Raamatun sapatiksi. Jumala ei koskaan muuttanut lepo- ja jumalanpalveluspäivää, ja hän lupaa siunata sinua jos sinä rakastaen tottelet häntä: 2 Moos. 20:8- 11; Jes. 56:1- 7.
Takaisin sisällysluetteloon
Viisitoista vastausta kysymyksiin laista ja sapatista
1. Eikö Paavali moittinut galatialaisia sen tähden, että he "pitivät tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia"? Eikö tämä tarkoita sitä, että Paavali opetti sapatin olevan poistettu? (Gal. 4:10)
Vastaus kysymykseesi löydetään, kun ymmärretään kenelle Paavali kirjoitti ja millaisissa olosuhteissa hän puhui. Lukemalla Gal. 4:8- 11 ja analysoimalla ne tekstit, jotka ympäröivät sitä tekstiä johon viittasit, huomaamme, että Paavali ei edes puhu sapatista. Tutkikaamme huolellisesti se mitä hän kirjoitti:
Jae 8 "Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa,". Tässä Paavali sanoo meille, että hän ei ollut kirjoittamassa juutalaisille, koska Jumalan valittuna kansana, juutalaiset jo tunsivat Jumalan. Sen sijaan Paavali oli kirjoittamassa ihmisille jotka olivat entisiä pakanoita ja olivat äskettäin kääntyneet kristinuskoon. Ennen kääntymistään kristityiksi nämä pakanat eivät tunteneet Jumalaa ja he "palvelivat jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole". He olivat palvoneet epäjumalia ja luomiaan jumalolentoja, joilla ei ole todellisen Jumalan luonnetta. Pakanauskonnot olivat yleisiä Paavalin aikoina, ja 1 Kor. 10:20 jakeessa hänen piti varoittaa myös Korintin kristittyjä osallistumasta pakanallisiin uhrimenoihin ja juhliin.
Jae 9 "Mutta nyt te tunnette Jumalan." Sen jälkeen kun Paavali saarnasi evankeliumia näille pakanoille, ja he oppivat tuntemaan todellisen Jumalan, he kääntyivät kristinuskoon. Nyt kristittyinä he tunsivat Jumalan. Mutta he olivat alkamassa luisua takaisin heidän pakanallisiin tapoihinsa: "te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin." Nämä olivat pakanoiden opettamia pakanallisia periaatteita, alkuvoimia. Mitä olivat ne pakanuuden "heikot ja surkeat alkuvoimat", jotka nämä kristinuskoon kääntyneet havaitsivat niin puoleensa vetäviksi, että he vaaransivat elämänsä "alistuessaan niiden orjiksi" jälleen?" Paavali vastaa tähän kysymykseen seuraavassa jakeessa.
Jae 10 "Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia." Paavali kirjoitti tämän kristityille, jotka olivat lankeamassa takaisin heidän vanhoihin pakanallisiin tapoihinsa. Nuo "silmällä pidon päivät" eivät olleet sellaisia erikoispäiviä joita kristityt tai juutalaiset noudattivat, vaan ne olivat pakanoiden pitämiä erityisiä päiviä. Esimerkiksi, pakanat juhlivat päivän seisauksia: kesäkuun 22 päivää (kesävuodenajan alkamista) ja joulukuun 22 päivää (talvivuodenajan alkamista). Pakanat juhlivat myös viikon ensimmäistä päivää, sunnuntaita, heidän aurinkojumalansa muistoksi. Heillä oli monia paasto- ja juhlapäiviä, jotka olivat osa heidän pakanallista uskontoaan.
Jae 11 "Pelkään pahoin, että olen tehnyt teidän takianne turhaa työtä." Paavali oli uurastanut kovasti jakaessaan evankeliumia näille ihmisille. Hän varoitti heitä siitä, että hänen vaivannäkönsä olisi ollut turhaa työtä, jos he luopuisivat kristillisyydestä kääntymällä takaisin vanhoihin pakanallisiin tapoihin ja juhliin.
Johtopäätös: Tässä raamatunkohdassa ei kosketella mitään sellaisia asioita kuin, Jumalan kymmenen käskyn totteleminen, tai jumalanpalveluspäivää viikon seitsemäntenä päivänä, tai Jumalan pyhän sapattipäivän lakkauttamista. Sen sijaan Paavali varoittaa uusia kristittyjä ystäviään palaamasta takaisin vanhoihin pakanallisiin juhla-aikoihin, joita he olivat joskus aikaisemmin viettäneet.
Takaisin sisällysluetteloon
2. Paavali kertoo meille Roomalaiskirjeen 14:5 jakeessa, että mikään päivä ei ole sen pyhempi kuin toinenkaan, sen tähden me voimme pitää jumalanpalveluspäivänä minkä tahansa päivän haluamme.
Ei kerro, se mitä Paavali kertoo on tämä: "Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma." Kun katsotaan lauseyhteyksiä, niin huomataan, että Paavali puhui henkilökohtaisista mieltymyksistä, ei suorista käskyistä Jumalalta. Tutkikaamme huolellisesti Paavalin sanoja:
Jakeessa 1 Paavali kertoo meille, että hän puhuu "kiistanalaisista mielipiteistä". Tämä on kristillisen elämän harmaata aluetta missä henkilökohtaiset mieltymykset hämmentävät, koska ne eivät ole selvästi määriteltyjen Jumalan käskyjen kanssa tekemisissä.
Jakeet 2- 4 kertovat meille, että nämä "kiistanalaiset mielipiteet" koskevat sellaisia asioita kuin, haluaako henkilö olla pelkästään kasvissyöjä tai sitten ei halua. Jumalan suoran käskyn puuttuessa "syödä vain vihanneksia", jokainen henkilö on vapaa noudattamaan omia henkilökohtaisia mieltymyksiään. Paavali kirjoittaa, että Jumala hyväksyy meidän henkilökohtaiset mieltymykset tällä harmaalla alueella.
Jakeet 5- 9 kertovat meille, että "päivät" ovat myös harmaalla alueella. Toisin sanoen kalastaja saattaisi ajatella kalan syövän onkea paremmin tiistaina kuin perjantaina. Tai maanviljelijä saattaa pitää parempana kylvää vilja maanantaina torstain sijasta. Ajattelemmepa minkä hyvänsä päivän olevan toista parempi niin se on meidän henkilökohtainen asia.
Mutta jakeissa 10- 12 Paavali varoittaa kristittyjä siitä, että "jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään". Samalla kun Jumala hyväksyy meidän henkilökohtaiset mieltymyksemme harmaalla alueella, hän ei salli meidän valita sitä, että mitä osia hänen käskyistään me haluamme totella. Tottelemattomuus on synti ja meidät tullaan tuomitsemaan tottelemattomuuden johdosta: Room. 14:22
Johtopäätös: Paavali ei sanonut, että Jumalan pyhä sapattipäivä oli poistettu. Sen sijaan Paavali sanoi, että niin kauan kuin tottelemme sitä mitä Jumala on erityisesti käskenyt, me olemme vapaat noudattamaan meidän henkilökohtaisia mieltymyksiämme kristillisen elämämme harmaalla alueella. Mutta koska Jumala teki lauantain erikoisesti pyhäksi, ja selvästi ilmoitti sen päiväksi lepoa ja jumalanpalvontaa varten, niin me teemme syntiä jos emme tottele Jumalan käskyä".
http://koti.mbnet.fi/kyti/miksi_sunnuntai.htm
"Tiesitkö, että sanaa "sunnuntai" ei ole koskaan käytetty Raamatussa? Ja tiesitkö, että Uudessa testamentissa viikon ensimmäinen päivä on mainittu vain kahdeksan kertaa?
Toisaalta, tiesitkö, että ainoa toistuva viikonpäivä jonka Jumala siunasi ja teki pyhäksi on lauantai? Ja tiesitkö, että Raamattu mainitsee viikon seitsemännen päivän, jota me kutsumme lauantaiksi, yli 153 kertaa? Ja että 56 noista maininnoista on Uudessa testamentissa? Tiesitkö, että Uusi testamentti mainitsee noin 84 uskovien kokousta, jotka pidettiin lauantaina?
Loogisesti ajatellen, eikö Jumala olisi inspiroinut Raamatun kirjoittajia puhumaan sunnuntaista useammin kuin kahdeksan kertaa, jos hän olisi muuttanut jumalanpalveluspäivän lauantailta sunnuntaille? Kuinka sitten oli että enemmistö kristityistä hylkäsi lauantain, raamatullisen lepo- ja jumalanpalveluspäivän, ja alkoi pitää jumalanpalveluspäivänä sunnuntaita? Miksi sunnuntai?
Millainen raamatullinen valtuus ihmisillä on pitää viikon ensimmäinen päivä pyhänä? Entäpä ihmisillä, jotka pitävät viikon seitsemännen päivän pyhänä? Millaisen Raamattuun perustuvan tuen he esittävät toiminnalleen? Me kutsumme sinua nyt puolen tunnin ajaksi katsomaan Raamatun tosiasioita.
Ensiksi, tutki mitä raamatulla on sanottavaa lauantaista, viikon seitsemännestä päivästä. Tee selväksi itsellesi, miksi lauantai on Raamatun sapatti.
Sitten tutki mitä Jumalan sana sanoo sunnuntaista, viikon ensimmäisestä päivästä. Kun olet päässyt loppuun, sinä tulet tietämään Jumalan sanaan kirjoitetut tosiasiat! Ja sinä tulet tietämään, miksi lähes kymmenen miljoonaa kristittyä ympäri maailmaa käy nyt kirkossa lauantaisin!
Neljäkymmentä seitsemän Raamatun tosiasiaa lauantaista
1. Luotuaan tämän maan kuudessa päivässä, Jumala lepäsi viikon seitsemäntenä päivänä (lauantai): 1 Moos. 2:1, 2.
2. Kun Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä, niin lauantai tuli hänen "lepopäiväksi". Tämän takia Raamattu kutsuu lauantaita "sapatinpäiväksi". Sana "sapatti" tarkoittaa "lakkaaminen" tai "lepo".
3. Jumala siunasi viikon seitsemännen päivän ja teki sen pyhäksi: 1 Moos. 2:2-3; 2 Moos. 20:11.
4. Aivan kuten kukaan ei voi muuttaa sinun syntymäpäivääsi, niin lauantaikin tulee aina olemaan Jumalan sapattipäivä. Ei kukaan ihminen voi muuttaa päivää, jonka Jumala on siunannut ja tehnyt pyhäksi: 4 Moos. 23:19-20.
5. Jumala loi sapattipäivän ennen kuin Aadam ja Eeva tekivät syntiä. Sen tähden sapatti ei ole "esikuva" tai "varjo", koska Jumala otti "esikuvat" ja "varjot" käyttöön vasta synnin tekemisen jälkeen.
6. Jeesus sanoi, että sapatti tehtiin ihmistä varten: Mark. 2:27.
7. Koska kreikan kielinen sana, joka on käännetty "ihmiseksi", tarkoittaa "ihmisolentoja", on sapatti tarkoitettu jokaiselle henkilölle, riippumatta hänen kansallisuudestaan.
8. Jeesus sanoi, että hän on sapatin herra: Mark. 2:28. Siksi seitsemättä päivää kutsutaan "sapatin päiväksi", ja myös "Herran päiväksi".
9. Sapatin päivä on luomisen muisto: 2 Moos. 20:11. Joka kerta kun me sapatinpäivänä lepäämme työstämme me osoitamme kunnioitusta Jumalalle Luojanamme, ja hylkäämme evoluutioteorian.
10. Sapatinpäivä on myös Jumalan lunastusvoiman muisto: 5 Moos. 5:12-15. Jumala vapahtaa meidät synnin orjuudesta, samoin kuin hän vapautti Israelilaiset Egyptin orjuudesta.
11. Raamatun sapatti on viikon seitsemäs päivä: 1 Moos. 2:3. Kalenteri näyttää meille että viikon seitsemäs päivä on lauantai. Sanakirja kertoo meille, että viikon seitsemäs päivä on lauantai. Astronomit ja kronologit ovat yhtä mieltä siitä, että aina luomisesta lähtien viikon seitsemättä päivää ei ole milloinkaan muutettu! Viikon seitsemäs päivä on tänään se sama viikon seitsemäs päivä, jonka Jumala siunasi jo kuusi tuhatta vuotta sitten! (" Vuoden 1973 alusta lukien meillä on kalenteri, jonka mukaan maanantai on viikon ensimmäinen päivä. Vastaavasti tietysti sunnuntaista tulee sen viimeinen päivä. Tämä muutos, joka perustuu kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) suositukseen ja Helsingin yliopiston konsistorin v. 1971 tekemään päätökseen, merkitsee vuosituhansia vanhan järjestyksen vaihtamista toiseksi." Wiljam Aittala: "Uusi kalenteri ja lepopäivä."
12. Juutalaiset eivät keksineet sapattia, sillä Jumala loi sen 2300 vuotta ennen ainuttakaan juutalaista.
13. Raamattu ei milloinkaan kutsu viikon seitsemättä päivää "Juutalaisten sapatiksi".
14. Sapatti oli osa Jumalan lakia jo ennen Siinain vuorella annettua kymmentä käskyä: 2 Moos. 16:4, 27-30.
15. Kymmenessä käskyssä Jumala muistutti hänen kansaansa pitämään seitsemännen päivän pyhänä, lepäämällä heidän päivittäisestä työstään: 2 Moos. 20:8-11. Eikö Jumala tarkoittanut sitä mitä hän sanoi sapatista? Vai ovatko kymmenen käskyä vain Jumalan "kymmenen ehdotusta"? Jos Jumala tarkoitti sitä mitä hän sanoi valehtelemisesta, varastamisesta, ja murhaamisesta, niin eikö hän myös tarkoittanut sitä mitä hän sanoi sapatista? Kenellä meistä on valtuus väittää Jumalaa vastaan?
16. Jumala ei vain puhumalla ilmoittanut kymmentä käskyään --- hän myös kirjoitti ne kahdelle kivitaululle omalla sormellaan: 5 Moos. 4:13-14. Tämä osoittaa selvästi, että hänen lakinsa on ikuinen.
17. Jumalan laki, joka sisältää myös sapattikäskyn, säilytettiin temppelin kaikkeinpyhimmässä. Tämä osoittaa, että Jumalan kymmenen käskyä ovat pyhiä: 5 Moos. 10:1- 5.
18. Jumalan sapattipäivän pitäminen pyhänä on merkki siitä, että me hyväksymme hänet todellisena Jumalana: Hes.20:20.
19. Jumala on julistanut erityisen siunauksen kaikille pakanoille, jotka pitävät hänen sapattinsa pyhänä: Jes. 56:6- 7. Tämä siunaus on osa profetiasta, joka viittaa kokonaan "kristilliseen järjestelmään". Siis Jumala tarkoitti, että kaikki kristityt pitävät sapatinpäivän pyhänä: Hep. 4:9-10. (Alkukielellä, Kreikan kielellä, Hep.4:9 kuuluu näin: a[ra ajpoleivpetai sabbatismo;" tw'/ law'/ tou' qeou'.
Novumin mukaan sanatarkasti suomeksi: niinpä on voimassa sapatinlepo kansalle Jumalan.)
20. Jumala lupaa siunata jokaisen, joka pitää sapatinpäivän pyhänä: Jes. 56:2.
21. Jumala tulee siunaamaan meitä, jos me iloitsemme sapatista ja nimitämme sitä "kunnioitettavaksi": Jes. 58:13-14. Siksi Jumala ei tulisi siunaamaan meitä jos me sanoisimme että "sapatti on orjuuden ies" tai "yritys ansaita pelastus". Sanoisimmeko me saman asian yhdeksästä muusta, kymmenessä käskyssä? Miksi jotkut kristityt ovat eri mieltä vain sapattikäskyn tottelemisessa?
22. Raamattu ennusti, että näinä viimeisinä päivinä Jumalan kansa löytää uudelleen ja palauttaa oikealle paikalleen Jumalan sapatin: Jes. 58:12-14.
23. Kaikki Jumalan profeetat läpi Raamatun, pitivät lauantain pyhänä sapatin päivänä.
24. Kun Jeesus, Jumalan Poika, oli maan päällä hän piti sapatinpäivän pyhänä: Luuk. 4:16.
25. Rakkaudesta taivaalliseen Isäänsä Jeesus totteli Isänsä käskyjä Joh. 15:10. Emmekö me myös halua olla siunattuja seuraamalla esimerkkiä, jonka Isä-Jumala ja Poika-Jumala asettivat meille?
26. Sen sijaan, että olisi kumonnut sapatin, Jeesus opetti yksityiskohtaisesti kuinka sapattia noudatetaan: Matt. 12:9-13.
27. Jeesus korotti sapatin päivänä, joka luotiin tuomaan mukanaan siunauksen koko ihmiskunnalle: Mark. 3:1-6.
28. Jeesus kehotti seuraajiaan rukoilemaan, että he olisivat kykeneviä pitämään sapatin pyhänä vieläpä sodan aikana: Matt. 24:20. Sota, josta Jeesus puhui, tuli neljäkymmentä vuotta hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa jälkeen. Tämä osoitti, että hän odotti kristittyjen jatkavan lepäämistä sapattina vielä hänen ylösnousemisensa jälkeen.
29. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeisenä päivänä, sapattina, hänen seuraajansa lepäsivät: Luuk.23:56. Tämä osoittaa, että ei ollut tullut mitään muutosta jumalanpalveluspäivään, heidän käyttäytymisestä päätellen.
30. Uudessa testamentissa apostoli Paavali mainitsee seitsemännen päivän "sapattina", enemmän kuin kymmenen vuotta sen jälkeen kun Jeesus oli jo noussut kuolleista: Apt. 13:27. Ketä meidän pitää uskoa: Paavalia, joka sanoi, että sapattia edelleen pidettiin, kymmenen vuotta Jeesuksen ylösnousemisen jälkeen --- vai nykyajan opettajia, jotka väittävät sapatin päättyneen Jeesuksen kuolemaan?
31. Luukas kutsui lauantaita "sapatiksi" lähes kolmekymmentä vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen: Apt. 13:44.
32. Kaikki kristilliset seurakunnat ja pakanakäännynnäiset pitivät jumalanpalveluspäivänään sapattia, ainakin kolmekymmentä vuotta Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen: Apt. 15:19-21. Itse asiassa, jos sapatti olisi ollut hylätty tai muutettu, varmasti tämä ensimmäinen kristillisen seurakunnan pääneuvosto olisi määrännyt sunnuntain uudeksi jumalanpalvontapäiväksi! Sen sijaan tämä seurakuntaneuvosto piti voimassa lauantain Jumalan pyhänä sapattipäivänä!
33. Ensimmäiset kristityt puhuivat seitsemännestä päivästä "sapattina" kun he kokoontuivat rukoilemaan ja saarnaamaan evankeliumia lauantaina: Apt.16:13.
34. Kuten Jeesuksella, niin myös Paavalilla oli tapana mennä kirkkoon sapatinpäivänä, ja julistaa evankeliumia: Apt. 17:1-3.
35. Apostolien teot yksin luetteloi noin 84 uskonnollista kokousta, jotka kristityt pitivät sapattina: Apt. 13:14, 44; 16:13; 17:2; 18:4, 11.
36. Raamattu ei missään mainitse yhtään kiistaa, kristittyjen ja juutalaisten välillä siitä, että mikä päivä on sapatti. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että viikon seitsemäs päivä, lauantai, on sapatti.
37. Kaikissa syytöksissä, joita juutalaiset esittivät Paavalia vastaan, he eivät kertaakaan syyttäneet häntä laiminlyömisestä pitää sapatinpäivä pyhänä: Apt. 25:7- 8. Niinpä, miksi ihmiset tänään väittävät, että Paavali oli sapatinpitämistä vastaan, kun hänen henkilökohtainen esimerkkinsä todistaa päinvastaista?
38. Sapatti on mainittu Uuden testamentin 56:ssa jakeessa.
39. Raamatussa ei milloinkaan sana "sapatti" viittaa viikon ensimmäiseen päivään (sunnuntai).
40. Jumalan sana ei kertaakaan edes vihjaa, että Kristus, hänen opetuslapsensa tai kuka tahansa Uuden testamentin kristitty poisti, muutti, tai oli välittämättä sapatista.
41. Viikoittainen sapatti on mainittu kunnioituksella joka kerta kun se ilmenee Uudessa testamentissa.
42. Missään kohtaa Uudessa testamentissa, Jumala ei koskaan anna lupaa kenellekään loukata sapatin pyhyyttä työnteolla tuona päivänä. Sen tähden, mikä valtuus nykyajan kristityillä on loukata Jumalan pyhää sapattipäivää (lauantaita)?
43. Uudessa testamentissa ei ole ainuttakaan esimerkkiä kristitystä, joka kertaakaan teki päivittäistä työtään sapatinpäivänä.
44. Koko Raamatussa ei ole mainintaa, että Jumala olisi koskaan poistanut siunauksensa sapatinpäivältä. Sen tähden on selvästi Raamatun mukaista, että lauantai on edelleen Jumalan luoma pyhä päivä kaikille kristityille, lepoa ja jumalanpalvontaa varten.
45. Jeesus mainitsi erityisesti : "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. (Matt. 5:17). Miksi sitten nykyajan kristityt väittävät, että Jeesus tuli poistamaan Jumalan sapattikäskyn kun hän sanoo ettei tullut? Koska Jeesus tarkalleen täytti Vanhan testamentin profetiat niin me voimme olla varmat, että hän on Jumalan Poika ja Pelastajamme. Meidän Pelastajanamme Jeesus myös täydellisesti totteli Jumalan lakia. Meidän Herranamme Jeesus opetti meitä: "Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä." (Matt. 19:17). Eikö Jeesus tarkoittanutkaan kaikkia Jumalan kymmenestä käskystä?
46. Jeesus myös erityisesti mainitsi: " Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut" (Matt. 5:18)! Se tosiasia, että taivas ja maa ovat yhä olemassa, on todiste siitä, että Jumalan laki, ja hänen sapattinsa ovat yhä voimassa!
47. Kaikki pelastetut tulevat pitämään sapatinpäivän pyhänä ikuisesti: Jes. 66:22-23. Siis eikö jokaisen kristityn pitäisi jo nyt tehdä päätös seurata Jeesuksen esimerkkiä ja pitää sapatinpäivä pyhänä?
Tämä on se mitä Jumalan sana sanoo lauantaista, Raamatun sapatista. Miten voivatkaan niin monet nykyajan kristityt unohtaa päivän, jonka Jumala sanoi olevan lepoa ja jumalanpalveluksessa käyntiä varten? Kun Jumala kirjoitti kymmenen käskyään niin ei ole mikään ihme, että hän alkoi neljännen käskyn sanomalla: "Muista sabbatin päivää, ettäs sen pyhittäisit" (Biblia, v.1903 painos)! Haluatko sinä muistaa tällä viikolla?
Takaisin sisällysletteloon
Kolmekymmentä Raamatun tosiasiaa sunnuntaista
Tarkastelkaamme nyt mitä Raamatulla on sanottavaa sunnuntaista. Ja kun luet näitä kolmeakymmentä Raamatun tosiasiaa sunnuntaista niin kysy itseltäsi: Onko sunnuntai Raamatun sapatti? Antoiko Jeesus meille esimerkin käymällä jumalanpalveluksessa viikon ensimmäisenä päivänä? Vaihdettiinko Raamatun sapatti lauantailta sunnuntaille? Millainen Raamatun antama valtuutus nykyajan kristityillä on pitää sunnuntai pyhänä? Kolmekymmentä Raamatun totuutta sunnuntaista
1. Raamatun mukaan juuri se ensimmäinen asia, jonka Jumala teki, oli sunnuntaina tehtyä työtä: 1 Moos. 1:1- 5. Koska Jumala teki työtä sunnuntaina, niin voiko olla väärin, jos me seuraamme hänen esimerkkiään?
2. Kymmenessä käskyssä Jumala ilmoitti, että viikon ensimmäiset kuusi päivää (sunnuntaista perjantaihin) ovat työpäiviä. Mutta hän kertoi meille tarkemmin "Muista ... seitsemäntenä päivänä on Herran sinun Jumalas sabbati ... Sen tähden siunasi Herra sabbatin päivän, ja pyhitti sen." (2 Moos. 20:8- 11, Biblia, v.1903 painos). Nykyaikaiset sanakirjat, kalenterit, ja astronomit ovat samaa mieltä siitä, että viikon seitsemäs päivä (lauantai) on se sama viikonpäivä jonka Jumala teki pyhäksi sapattina. Onko oikein olla tottelematta Jumalaa, unohtamalla se, mitä hän erikoisesti käski meidän muistaa?
3. Jumala ei milloinkaan levännyt viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina).
4. Jumala ei milloinkaan siunannut sunnuntaita, mutta hän siunasi seitsemännen päivän (lauantain): 1 Moos. 2:2- 3.
5. Jumala kutsuu ensimmäisiä kuutta päivää viikosta "työntekopäiviksi" (Hes. 46:1).
6. Jumalan kansa on käyttänyt viikon ensimmäistä päivää tavallisena työpäivänä vähintään 6000 vuoden ajan.
7. Vanhan testamentin patriarkoista ei kukaan pitänyt sunnuntaita pyhänä.
8. Raamatussa kerrotuista Jumalan profeetoista ei yksikään koskaan pitänyt sunnuntaita pyhänä.
9. Uuden testamentin apostoleista tai kristityistä ei kukaan milloinkaan pitänyt sunnuntaita pyhänä.
10. Jeesus ei koskaan pitänyt sunnuntaita pyhänä lepopäivänä ja jumalanpalvontapäivänä. Sen sijaan hän esimerkillään opetti meitä tottelemaan Jumalaa, palvomalla häntä sapattina (lauantaina): Luuk. 4:16.
11. Puuseppänä, Jeesus teki työtä kuusi päivää viikossa (sisältäen sunnuntain): Mark. 6:3.
12. Missään Raamatun kohdassa ei kerrota, että Jeesus milloinkaan siunasi viikon ensimmäisen päivän (sunnuntain).
13. Raamatussa ei ole Jumalan käskyä tehdä sunnuntai pyhäksi.
14. Kukaan Raamatun profeetta ei milloinkaan sanonut sunnuntain puolesta, jumalanpalvonnan pyhäksi päiväksi, yhtäkään sanaa.
15. Raamatussa ei ole lakia, joka vaatii meitä viettämään sunnuntaita lepopäivänä ja jumalanpalvontapäivänä, tai antamaan rangaistus kelle tahansa, joka tekee työtä viikon ensimmäisenä päivänä. Room. 4:15 kertoo meille, että ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan (syntiä). Sen tähden, Jumalan sanan mukaan, työn tekeminen sunnuntaina ei ole syntiä.
16. Koska 1 Joh. 3:4 määrittelee synnin Jumalan lain rikkomiseksi, niin ei ole syntiä seurata Jumalan esimerkkiä tekemällä työtä sunnuntaina. Mutta on syntiä rikkoa Jumalan laki tekemällä työtä lauantaina.
17. Uusi testamentti ei missään kiellä tekemästä työtä sunnuntaina.
18. Raamattu ei koskaan lupaa siunausta kellekään, jonka jumalanpalvontapäivä on sunnuntai. Mutta Raamattu todella lupaa siunauksen niille jotka muistavat pitää lauantain pyhänä: Jes. 56:6- 7.
19. Vaikka Jumalalla on ohjeet siihen miten seitsemännen päivän sapattia on määrä noudattaa, niin Raamattu ei kertakaan anna mitään sääntöä siitä, kuinka ihmisten pitäisi palvoa jumalaa viikon ensimmäisenä päivänä. Jos jumalanpalvonta sunnuntaina olisi Jumalan suunnitelma kristityille niin eikö hän olisi tehnyt sen kristallin kirkkaaksi Raamatussa?
20. Raamattu ei missään kohdin kutsu sunnuntaita "kristilliseksi sapatiksi".
21. Raamattu ei missään kohdassa kutsu sunnuntaita "sapatiksi"
22. Raamattu ei koskaan kutsu sunnuntaita "Herran päiväksi".
23. Raamattu ei koskaan mainitse sunnuntaita pyhänä lepopäivänä ja jumalanpalvontapäivänä.
24. Raamattu ei koskaan edes mainitse sanaa "sunnuntai".
25. Raamattu yksinkertaisesti mainitsee sunnuntain "viikon ensimmäiseksi päiväksi".
26. Mitä Raamatun muistiinpanoihin tulee, niin Jeesus ei lainkaan edes lausunut sanoja "sunnuntai" tai "viikon ensimmäinen päivä!"
27. Viikon ensimmäinen päivä mainitaan vain kahdeksan kertaa koko Uudessa testamentissa.
28. Kuusi noista kahdeksasta tekstistä viittaa samaan ylösnousemussunnuntaihin. Tutkikaamme nyt kutakin noista kahdeksasta maininnasta nähdäksemme, josko edes yksi niistä sisältäisi käskyn palvoa Jumalaa sunnuntaina, tai minkään siunauksen sunnuntain jumalanpalveluksessa:
Matt. 28:1 mainitsee, että kaksi Mariaa tuli Kristuksen haudalle "Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, (sunnuntaina)." Tämä teksti näyttää selvästi, että Raamatun sapatti ei ole viikon ensimmäinen päivä. Tässä ei myöskään sanota mitään sapatin muuttamisesta lauantailta sunnuntaille.
Mark. 16:2 on yhtä mieltä siitä, että kaksi Mariaa meni Jeesuksen haudalle ani varhain, viikon ensimmäisenä päivänä. Verrattaessa jakeeseen 1 näemme uudelleen , että Raamatun sapatti ei ole viikon ensimmäinen päivä. Jeesus oli herätetty kuolleista ennen kuin naiset saapuivat, mutta siinä ei ole mitään käskyä meille pitää sunnuntai pyhänä. Sen sijaan vieläpä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, lauantai yhä tunnustetaan Raamatun sapatiksi.
Mark. 16:9 mainitsee, että Jeesus nousi kuolleista varhain viikon ensimmäisenä päivänä. Mutta siinä ei ole edes vihjausta siitä, että hän olisi muuttanut jumalanpalvontapäivän lauantailta sunnuntaille.
Luuk. 24:1 toistaa sen tosiasian, että naiset menivät Jeesuksen haudalle aikaisin sunnuntaiaamuna. Mutta edelleenkään siinä ei ole mitään käskyä sunnuntain tekemisestä pyhäksi tai jumalanpalvontapäivän vaihtamisesta. Kerta kaikkiaan ei ole mitään Raamatullista näyttöä siitä, että sunnuntai korvaisi lauantain sapattina.
Joh. 20:1 mainitsee, että Maria tuli Jeesuksen haudalle jo aamuhämärissä viikon ensimmäisenä päivänä. Käynti hautuumaalla sunnuntaina ei määrää kristittyjä menemään kirkkoon ja palvomaan Jumalaa sunnuntaina!
Takaisin sisällysluetteloon
Joh. 20:19 tallentaa sen tosiasian, että Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylähuoneessa sunnuntai-iltana. Tämä teksti toteaa, että opetuslapset olivat kokoontuneet lukittujen ovien taakse koska pelkäsivät juutalaisten vainoa. Tämä ei ollut jumalanpalvelus Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi --- opetuslapset eivät edes tienneet hänen olevan elossa! Se oli ihanteellinen tilaisuus Jeesuksen kertoa hänen opetuslapsilleen, että hän oli muuttanut jumalanpalvontapäivän lauantailta sunnuntaille. Mutta Jeesus ei sanonut mitään! Minkä tähden? Koska hän ei ollut muuttanut jumalanpalvontapäivää! Raamattu ei kirjaa mitään muutosta jälkipolville jumalanpalvontapäivän muutoksesta lauantailta sunnuntaille. Se ei koskaan kutsu sunnuntaita pyhäpäiväksi. Se ei missään kohdassa kumoa lauantaita Raamatun sapattina. Raamatussa ei ole ennakkotapausta sunnuntain jumalanpalvontapäiväksi. Kreikan kielessä Joh.20:26 sanoo Jeesuksen tavanneen heidät uudelleen "kahdeksan päivän jälkeen". Kahdeksan päivää sunnuntai-illan jälkeen on maanantai-ilta. Tarkoittaako tämä sitä, että meidän pitäisi pitää jumalanpalvontapäivänä maanantaita? Ei tietenkään, Jumalan pyhä päivä on lauantai!
Apt. 20:7 kertoo toisen ja viimeisen kerran Uudessa testamentissa, kun kristityt nimenomaan kokoontuivat yhteen sunnuntaina. Huomaa, että he kokoontuivat kahdesta syystä: (1) aterioimaan yhdessä ("murtamaan leipää"), ja (2) lausumaan jäähyväiset Paavalille. He eivät viettäneet Herran ehtoollista (mikä vaatii leipää ja viiniä). He eivät kokoontuneet jumalanpalvontatilaisuuteen. He eivät kokoontuneet lukemaan Raamattua. He eivät kokoontuneet kirkossa. He kokoontuivat yksityisessä kodissa sunnuntai-iltana, mikä antaa ymmärtää, että nuo kristityt olivat viettäneet päivänsä työskennellen heidän päivittäisissä töissään, ennen kokoontumistaan tälle erikoiselle jäähyväisillalliselle.
Raamatussa ei ole mainintaa siitä, että Jeesuksen opetuslapset tai kristityt olisivat milloinkaan kokoontuneet jumalanpalvelukseen sunnuntaina! Mutta Uusi testamentti luetteloi 84 kokousta, joihin kristityt kokoontuivat jumalanpalvelusta varten, lauantaina.
Takaisin sisällysluetteloon
1 Kor. 16:2 kertoo erikoisuhrilahjasta, jota Paavali pyysi pakanakristityiltä avun tarpeessa oleville juutalaiskristityille. Huomaa seuraavaa:
* Sunnuntai oli tarkoitettu päiväksi jokaisen omien henkilökohtaisten raha-asioiden tarkasteluun ja osan panemista syrjään köyhiä varten.
* Tämä ei ollut kirkossa koottu kolehti; kunkin henkilön oli määrä yksilöllisesti " pantava syrjään" se rahamäärä mihin oli varaa.
* Kunkin henkilön oli määrä "säästää" avustuksensa siihen asti kunnes Paavali saapuisi.
* Paavali nimenomaan sanoi, "ETTEI" hän halunnut kerättävän mitään "kolehteja". Jos nämä avustukset oli määrä vastaanottaa kirkossa, niin siellä varmasti olisi ollut kolehdin keruu!
* Tässä ei sanota sanaakaan kokoontumisesta kirkkoon sunnuntain jumalanpalvelukseen.
Tosiasiat ovat selvät, nimittäin ettei näissä kahdeksassa tekstissä ole edes yhtä Raamatun todistetta, joka tukisi nykyajan tapaa pitää jumalanpalvelus kirkossa, viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina)!"
29. Raamattu ei missään sano, että meidän on määrä pitää jumalanpalvelus sunnuntaina Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Sen sijaan Jumalan sana toteaa, että upotuskaste on Jeesuksen kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemuksen muisto: Room. 6:3- 5.
30. Raamatun todistus on selvä: Sunnuntai, viikon ensimmäinen päivä, on normaali työpäivä. Raamatun mukaan sunnuntai ei ole pyhä päivä. Sunnuntai ei ole Raamatun sapatti. Sunnuntai ei ole erikoinen Jumalan siunaama päivä. Sen sijaan Jumala loi seitsemännen päivän (lauantain) Raamatun sapatiksi. Jumala ei koskaan muuttanut lepo- ja jumalanpalveluspäivää, ja hän lupaa siunata sinua jos sinä rakastaen tottelet häntä: 2 Moos. 20:8- 11; Jes. 56:1- 7.
Takaisin sisällysluetteloon
Viisitoista vastausta kysymyksiin laista ja sapatista
1. Eikö Paavali moittinut galatialaisia sen tähden, että he "pitivät tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia"? Eikö tämä tarkoita sitä, että Paavali opetti sapatin olevan poistettu? (Gal. 4:10)
Vastaus kysymykseesi löydetään, kun ymmärretään kenelle Paavali kirjoitti ja millaisissa olosuhteissa hän puhui. Lukemalla Gal. 4:8- 11 ja analysoimalla ne tekstit, jotka ympäröivät sitä tekstiä johon viittasit, huomaamme, että Paavali ei edes puhu sapatista. Tutkikaamme huolellisesti se mitä hän kirjoitti:
Jae 8 "Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa,". Tässä Paavali sanoo meille, että hän ei ollut kirjoittamassa juutalaisille, koska Jumalan valittuna kansana, juutalaiset jo tunsivat Jumalan. Sen sijaan Paavali oli kirjoittamassa ihmisille jotka olivat entisiä pakanoita ja olivat äskettäin kääntyneet kristinuskoon. Ennen kääntymistään kristityiksi nämä pakanat eivät tunteneet Jumalaa ja he "palvelivat jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole". He olivat palvoneet epäjumalia ja luomiaan jumalolentoja, joilla ei ole todellisen Jumalan luonnetta. Pakanauskonnot olivat yleisiä Paavalin aikoina, ja 1 Kor. 10:20 jakeessa hänen piti varoittaa myös Korintin kristittyjä osallistumasta pakanallisiin uhrimenoihin ja juhliin.
Jae 9 "Mutta nyt te tunnette Jumalan." Sen jälkeen kun Paavali saarnasi evankeliumia näille pakanoille, ja he oppivat tuntemaan todellisen Jumalan, he kääntyivät kristinuskoon. Nyt kristittyinä he tunsivat Jumalan. Mutta he olivat alkamassa luisua takaisin heidän pakanallisiin tapoihinsa: "te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin." Nämä olivat pakanoiden opettamia pakanallisia periaatteita, alkuvoimia. Mitä olivat ne pakanuuden "heikot ja surkeat alkuvoimat", jotka nämä kristinuskoon kääntyneet havaitsivat niin puoleensa vetäviksi, että he vaaransivat elämänsä "alistuessaan niiden orjiksi" jälleen?" Paavali vastaa tähän kysymykseen seuraavassa jakeessa.
Jae 10 "Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia." Paavali kirjoitti tämän kristityille, jotka olivat lankeamassa takaisin heidän vanhoihin pakanallisiin tapoihinsa. Nuo "silmällä pidon päivät" eivät olleet sellaisia erikoispäiviä joita kristityt tai juutalaiset noudattivat, vaan ne olivat pakanoiden pitämiä erityisiä päiviä. Esimerkiksi, pakanat juhlivat päivän seisauksia: kesäkuun 22 päivää (kesävuodenajan alkamista) ja joulukuun 22 päivää (talvivuodenajan alkamista). Pakanat juhlivat myös viikon ensimmäistä päivää, sunnuntaita, heidän aurinkojumalansa muistoksi. Heillä oli monia paasto- ja juhlapäiviä, jotka olivat osa heidän pakanallista uskontoaan.
Jae 11 "Pelkään pahoin, että olen tehnyt teidän takianne turhaa työtä." Paavali oli uurastanut kovasti jakaessaan evankeliumia näille ihmisille. Hän varoitti heitä siitä, että hänen vaivannäkönsä olisi ollut turhaa työtä, jos he luopuisivat kristillisyydestä kääntymällä takaisin vanhoihin pakanallisiin tapoihin ja juhliin.
Johtopäätös: Tässä raamatunkohdassa ei kosketella mitään sellaisia asioita kuin, Jumalan kymmenen käskyn totteleminen, tai jumalanpalveluspäivää viikon seitsemäntenä päivänä, tai Jumalan pyhän sapattipäivän lakkauttamista. Sen sijaan Paavali varoittaa uusia kristittyjä ystäviään palaamasta takaisin vanhoihin pakanallisiin juhla-aikoihin, joita he olivat joskus aikaisemmin viettäneet.
Takaisin sisällysluetteloon
2. Paavali kertoo meille Roomalaiskirjeen 14:5 jakeessa, että mikään päivä ei ole sen pyhempi kuin toinenkaan, sen tähden me voimme pitää jumalanpalveluspäivänä minkä tahansa päivän haluamme.
Ei kerro, se mitä Paavali kertoo on tämä: "Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma." Kun katsotaan lauseyhteyksiä, niin huomataan, että Paavali puhui henkilökohtaisista mieltymyksistä, ei suorista käskyistä Jumalalta. Tutkikaamme huolellisesti Paavalin sanoja:
Jakeessa 1 Paavali kertoo meille, että hän puhuu "kiistanalaisista mielipiteistä". Tämä on kristillisen elämän harmaata aluetta missä henkilökohtaiset mieltymykset hämmentävät, koska ne eivät ole selvästi määriteltyjen Jumalan käskyjen kanssa tekemisissä.
Jakeet 2- 4 kertovat meille, että nämä "kiistanalaiset mielipiteet" koskevat sellaisia asioita kuin, haluaako henkilö olla pelkästään kasvissyöjä tai sitten ei halua. Jumalan suoran käskyn puuttuessa "syödä vain vihanneksia", jokainen henkilö on vapaa noudattamaan omia henkilökohtaisia mieltymyksiään. Paavali kirjoittaa, että Jumala hyväksyy meidän henkilökohtaiset mieltymykset tällä harmaalla alueella.
Jakeet 5- 9 kertovat meille, että "päivät" ovat myös harmaalla alueella. Toisin sanoen kalastaja saattaisi ajatella kalan syövän onkea paremmin tiistaina kuin perjantaina. Tai maanviljelijä saattaa pitää parempana kylvää vilja maanantaina torstain sijasta. Ajattelemmepa minkä hyvänsä päivän olevan toista parempi niin se on meidän henkilökohtainen asia.
Mutta jakeissa 10- 12 Paavali varoittaa kristittyjä siitä, että "jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään". Samalla kun Jumala hyväksyy meidän henkilökohtaiset mieltymyksemme harmaalla alueella, hän ei salli meidän valita sitä, että mitä osia hänen käskyistään me haluamme totella. Tottelemattomuus on synti ja meidät tullaan tuomitsemaan tottelemattomuuden johdosta: Room. 14:22
Johtopäätös: Paavali ei sanonut, että Jumalan pyhä sapattipäivä oli poistettu. Sen sijaan Paavali sanoi, että niin kauan kuin tottelemme sitä mitä Jumala on erityisesti käskenyt, me olemme vapaat noudattamaan meidän henkilökohtaisia mieltymyksiämme kristillisen elämämme harmaalla alueella. Mutta koska Jumala teki lauantain erikoisesti pyhäksi, ja selvästi ilmoitti sen päiväksi lepoa ja jumalanpalvontaa varten, niin me teemme syntiä jos emme tottele Jumalan käskyä".
http://koti.mbnet.fi/kyti/miksi_sunnuntai.htm
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se on juutalaisuudesta eroamisen muistomerkki, myöhäisempää syntymää. Nimetty ylösnousemuspäiväksi, koska päivän pukeutuminen "valkeuden enkeliksi", se pitää nimetä, ettei nähdä ihmiskäskyitä pyhää. Se on kuin suojaverkko vääryyden edessä, ettei läpi nähdä.
(vertaa kuvausta, vaikka kiinteistöön, jossa on tänään ilmapumppu peitetty ritilän taakse, sen huomaa kun tarkkaan katsoo, mutta katse kiinnittyy ritilään).
Se kuuluu mm. alttarikiviin iänkaikkiseksi merkiksi hakattuna. Sen äärellä kumartuu kaikki isien perinnäissääntöjä kunnioittava uskonjoukko.
Sen edessä kiivaillaan viimeiseen mieheen, koska isät ovat sen sanoneet. Se sanominen on sana, tai kirjoitettu on, mutta ei Sanassa.
Sen siunaus, "sunnuntain", on ihmiskäskyinen siunaus.
Mitä tämä voisi tarkoittaa?
Kun lihalla "isät" ovat siunanneet päivänsä, sen siunaus lihallistuu ja laimenee todellisuudesta.
Tulee oppi, päivä vain, tai kaikki saman arvoisia, uudessa liitossa ei sapattia ihmiselle (*ei haluta, tai ymmärretä "täyttä" siunausta). orjuutetaan huomaamatta tämän ajan maailmajumalan alttarille kansaa.
Pasuna ei anna selkeää ääntä, nimitetään ellensapatiksi, leimataan sapatti vain adventismiksi *(huomaamatta, että niin Apostolinen seurakunta maamme rajojen ulkopuolinen helluntalaisseurakunta viettää sapattia) esim.)) . jne. jne.
Eli sunnuntai on kivialttarien kiviin hakattu lujasti ja on ihmiskäsky, heidän huulilla jotka korottavat sen raamatun Sanan rinnalle.
Mutta, maassamme on sapattia kunnioittavia uskovia, ei adventisteja.
ts. rakkaudesta Sanaan ja Jumalaan.
He jaottavat sapatin, ihmiselle annettuna ja sen, että juutalaisille se annettiin omana ja erityisenä merkkinä.
Miksi sunnuntai, on tämän maailmankaikkeustelluksen yksi oppi.
Rehellisesti jos kristitty vaeltaa, niin voi sanoa, että sapatti on raamatullinen lepopäivä, mutta hapatuksen tähden, pidämme sunnuntaita kokoontumispäivänä, mutta ei raamatullisena sapattina. Sellainen tunnustus ja kokoontuminen sunnuntaipäivään ei ole tuomioksi, koska voihan sitä pitää Jumalanpalveluksen vaikka säännöllisesti maanantaina, torstaina, sapattina, tai sunnuntaina, jos nyt leipää käy syömässä perheen kanssa saman katon alla.