Magellan

Pakko kysyä kun ei tiedä: Kuka sinne Kap Hornille tai Magellanin salmeen on lähdössä ja ketkä ovat siellä Patagoniassa purjehtineet?
Itse en tiedä kuin Pertti Dunckerin ja Mani Suannon.
Ei taida olla ihan niitä tyypillisimpiä veneilykohteita edes pallonkiertäjille...

kysyä kirjoitti:

Pakko kysyä kun ei tiedä: Kuka sinne Kap Hornille tai Magellanin salmeen on lähdössä ja ketkä ovat siellä Patagoniassa purjehtineet?
Itse en tiedä kuin Pertti Dunckerin ja Mani Suannon.
Ei taida olla ihan niitä tyypillisimpiä veneilykohteita edes pallonkiertäjille...

Lue lisää

J.Cornellin kirjassa on yhden kesän tilasto. Eteläisen pallonpuoliskon kesällä (meillä talvi) v. 1999-2000 purjehti 105 ulkolaista, ei-chileläistä, venettä Patagoniassa. Näistä 31 kävi Etelänapamantereella. Patagonian reittiä suositumpi oli esim. Kapkaupunki, jossa samana vuonna poikkesi 120 venettä. Tavanomaisempaa reittiä Panamasta Galapagokselle käytti 152 venettä. Suezin kanavan läpi meni 200.
Pallonkiertäjiä on vähän, jos lukuja verrataan Karibian kävijöihin. Niitä on lähes tuhatmäärin vuosittain, aina muutama suomalainenkin siinä joukossa.

Suomalaisia purjehtijoita on Patagonian vesillä cruisaillut aika vähän. Tuoreimmista purjehduksista tulee heti mieleen kuunari Helenan lisäksi Timo ja Leena Hopeavuo, sy Tinja, sekä Jendrek ja Seija Prusak, sy Serenada. Ainakin näistä on ollut juttua julkisuudessa, myös Venelehdessä ja kenties tällä foorumillakin.

Nyt lähdössä olevat kertovat itse, jos pitävät kertomista aiheellisena. Kaikkihan eivät halua julkisuutta.

purjehtijoitakin sentään on... kirjoitti:

J.Cornellin kirjassa on yhden kesän tilasto. Eteläisen pallonpuoliskon kesällä (meillä talvi) v. 1999-2000 purjehti 105 ulkolaista, ei-chileläistä, venettä Patagoniassa. Näistä 31 kävi Etelänapamantereella. Patagonian reittiä suositumpi oli esim. Kapkaupunki, jossa samana vuonna poikkesi 120 venettä. Tavanomaisempaa reittiä Panamasta Galapagokselle käytti 152 venettä. Suezin kanavan läpi meni 200.
Pallonkiertäjiä on vähän, jos lukuja verrataan Karibian kävijöihin. Niitä on lähes tuhatmäärin vuosittain, aina muutama suomalainenkin siinä joukossa.

Suomalaisia purjehtijoita on Patagonian vesillä cruisaillut aika vähän. Tuoreimmista purjehduksista tulee heti mieleen kuunari Helenan lisäksi Timo ja Leena Hopeavuo, sy Tinja, sekä Jendrek ja Seija Prusak, sy Serenada. Ainakin näistä on ollut juttua julkisuudessa, myös Venelehdessä ja kenties tällä foorumillakin.

Nyt lähdössä olevat kertovat itse, jos pitävät kertomista aiheellisena. Kaikkihan eivät halua julkisuutta.

Lue lisää

Julkisuuden välttämisen yksi syy on epäonnistumisen pelko tai luottamattomuus omaan suunitelmaan. Sitä voidaan jopa kutsua viisaudeksi.
Päinvastaisia tapauksia on tälläkin Forumilla putkahtanut esiin, Marha Too ja Linda. Heidän suuret suunnitelmathan hautautuivat ajan mukana "tuhkaan¤ ja heitä pidetään suurisuisina omien kykyjen väärinarviojina.
Magellan salmella purjehtimisesta kirjoitti,joku suomalainen kai jo kymmenen vuotta ennen mainitsemisiasi miehistöjä.
Patagonia kiertäminen ja Panaman kanavan käyttämisen suhde on noina kolmena etelän kesäkuukautena 100 ja 150. Loppuna yhdeksänä vuoden kuukautena suhde saattaa olla 10 -500.

RAAKEL kirjoitti:

Julkisuuden välttämisen yksi syy on epäonnistumisen pelko tai luottamattomuus omaan suunitelmaan. Sitä voidaan jopa kutsua viisaudeksi.
Päinvastaisia tapauksia on tälläkin Forumilla putkahtanut esiin, Marha Too ja Linda. Heidän suuret suunnitelmathan hautautuivat ajan mukana "tuhkaan¤ ja heitä pidetään suurisuisina omien kykyjen väärinarviojina.
Magellan salmella purjehtimisesta kirjoitti,joku suomalainen kai jo kymmenen vuotta ennen mainitsemisiasi miehistöjä.
Patagonia kiertäminen ja Panaman kanavan käyttämisen suhde on noina kolmena etelän kesäkuukautena 100 ja 150. Loppuna yhdeksänä vuoden kuukautena suhde saattaa olla 10 -500.

Lue lisää

Ei vaan tunne tarvetta huudella takamisistään julkisuudessa?
Ai kaikilla ole tukiaisen luonnetta.

RAAKEL kirjoitti:

Julkisuuden välttämisen yksi syy on epäonnistumisen pelko tai luottamattomuus omaan suunitelmaan. Sitä voidaan jopa kutsua viisaudeksi.
Päinvastaisia tapauksia on tälläkin Forumilla putkahtanut esiin, Marha Too ja Linda. Heidän suuret suunnitelmathan hautautuivat ajan mukana "tuhkaan¤ ja heitä pidetään suurisuisina omien kykyjen väärinarviojina.
Magellan salmella purjehtimisesta kirjoitti,joku suomalainen kai jo kymmenen vuotta ennen mainitsemisiasi miehistöjä.
Patagonia kiertäminen ja Panaman kanavan käyttämisen suhde on noina kolmena etelän kesäkuukautena 100 ja 150. Loppuna yhdeksänä vuoden kuukautena suhde saattaa olla 10 -500.

Lue lisää

Panaman kanavan läpi meni veneitä (molempiin suuntiin):
v. 1998 yht 845
v. 1999 yht 977
v. 2000 yht 790
Olet siis oikeilla jäljillä Panaman kanavaa käyttäneiden kokonaismääristä, mutta näistä veneistä suuri osa matkustikin Tyynenmeren puolelta Atlantille!
V. 2000 lännestä itään meneviä oli 258. Tyynelle valtamerelle menijöistä taas puolet suuntasi Meksikoon tai USA:n rannikolle. Vain 152 venettä suuntasi Panamasta Galapagokselle vuoden 2000 aikana.(Patagonian kiertäneitä oli samana vuonna 105). Arviosi suhteesta ei vastaa Cornellin tilastoja, jotka hän kirjoittaa perustuvan maahantuloviranomaisten tietoihin.

Vuonna 1990 Galapagokselle saapui vain 90 venettä. Myös Patagonian kiertäneitä oli vähemmän: 30 oli käynyt Ushuaissa v. 1990 ja Antarcticallakin vain 8.

tilastoja!!! kirjoitti:

Panaman kanavan läpi meni veneitä (molempiin suuntiin):
v. 1998 yht 845
v. 1999 yht 977
v. 2000 yht 790
Olet siis oikeilla jäljillä Panaman kanavaa käyttäneiden kokonaismääristä, mutta näistä veneistä suuri osa matkustikin Tyynenmeren puolelta Atlantille!
V. 2000 lännestä itään meneviä oli 258. Tyynelle valtamerelle menijöistä taas puolet suuntasi Meksikoon tai USA:n rannikolle. Vain 152 venettä suuntasi Panamasta Galapagokselle vuoden 2000 aikana.(Patagonian kiertäneitä oli samana vuonna 105). Arviosi suhteesta ei vastaa Cornellin tilastoja, jotka hän kirjoittaa perustuvan maahantuloviranomaisten tietoihin.

Vuonna 1990 Galapagokselle saapui vain 90 venettä. Myös Patagonian kiertäneitä oli vähemmän: 30 oli käynyt Ushuaissa v. 1990 ja Antarcticallakin vain 8.

Lue lisää

Vastasin viestin tietoihin jossa puhuttiin kesäkuukausista ja johdatin siitä arvioni koko vuodelle.
Aivan kuin jos vastaisin sinun kirjoituksiisi.
Joko valitsisin lauseen. V. 2000 Panaman kanavan läpi molempiin suuntiin yhteensä 790 venettä. Seuraava lause loppuu, ... suurin osa oli menossa Tyyneltämereltä Atlantille.
Seuraavassa lauseesa kirjoitat että lännestä itään tuli vain 258 venettä.
Kun puhutaan samasta suunnasta pitää valita joko tai lukumäärä tai suunta.

Jatkan samalla Tukiais tyrkytystä.
Niiden lukumäärä jotka eivät halua kirjoitella matkoistaan julkisesti jää vain arvailujen varaan. Syitä on toki muitakin kuin pelko suunnitelmien kertominen ja epäonnistuminen.
Esim. Vuosittain järjestettävä "joukko pako länteen" ARC Race yli Atlantin. Nytkin viisi venekuntaa olisi kirjoitellut kolmen viikon ajelehtimisesta. Mutta siitä olisi voitu kirjoittaa jo kymmeniä vuosia. Se on loppuun kaluttu luu. Paikallislehdille se vielä kelpaa kun oman kylän poijat lähti maailmalle.
Vene-lehti joka joskus julkaisi vielä matkakertomuksia on huomannut, että ei matka sinänsä kiinnosta vaan kertomus siitä.
Viimeaikaiset yhden lauseen heitot eivät yksinkertaisesti toimi artikkelissa. Esim. Tulimme illalla Lissaboniin, menimme pizzalle (5:50) ja sitten maate. Viimeksi se kirjoittettiin jopa kahteen kertaan Pertti ja Anne.
Niinpä kaikkia ei enään julkaista. Halutaan Extrimiä ja sitä ei perhepurjehduksilla ole. Tai kirjoituksiin pitää saadaa tarinaa, vertauksia, muisteluita ja hyvä huomiokyky havaita pikku asioistakin kirjoittamista.
Lisäksi kuvatonta artikkelia ei olekaan ja kuviksi ei kelpaa näppäilyt sieltä täältä. Kuvia pitää ottaa siten, että jokainen kertoo 1000 sanaa. Kuvien eteen pitää edes joskus tehdä jotain. Panna jolla veteen. Kuvata ulkopuolelta. Jäädä laiturille tai rantaa ja kuvata. Mutta se vaatii vaivannäköä ja sitä ei kaikilta löydy.

RAAKEL kirjoitti:

Vastasin viestin tietoihin jossa puhuttiin kesäkuukausista ja johdatin siitä arvioni koko vuodelle.
Aivan kuin jos vastaisin sinun kirjoituksiisi.
Joko valitsisin lauseen. V. 2000 Panaman kanavan läpi molempiin suuntiin yhteensä 790 venettä. Seuraava lause loppuu, ... suurin osa oli menossa Tyyneltämereltä Atlantille.
Seuraavassa lauseesa kirjoitat että lännestä itään tuli vain 258 venettä.
Kun puhutaan samasta suunnasta pitää valita joko tai lukumäärä tai suunta.

Jatkan samalla Tukiais tyrkytystä.
Niiden lukumäärä jotka eivät halua kirjoitella matkoistaan julkisesti jää vain arvailujen varaan. Syitä on toki muitakin kuin pelko suunnitelmien kertominen ja epäonnistuminen.
Esim. Vuosittain järjestettävä "joukko pako länteen" ARC Race yli Atlantin. Nytkin viisi venekuntaa olisi kirjoitellut kolmen viikon ajelehtimisesta. Mutta siitä olisi voitu kirjoittaa jo kymmeniä vuosia. Se on loppuun kaluttu luu. Paikallislehdille se vielä kelpaa kun oman kylän poijat lähti maailmalle.
Vene-lehti joka joskus julkaisi vielä matkakertomuksia on huomannut, että ei matka sinänsä kiinnosta vaan kertomus siitä.
Viimeaikaiset yhden lauseen heitot eivät yksinkertaisesti toimi artikkelissa. Esim. Tulimme illalla Lissaboniin, menimme pizzalle (5:50) ja sitten maate. Viimeksi se kirjoittettiin jopa kahteen kertaan Pertti ja Anne.
Niinpä kaikkia ei enään julkaista. Halutaan Extrimiä ja sitä ei perhepurjehduksilla ole. Tai kirjoituksiin pitää saadaa tarinaa, vertauksia, muisteluita ja hyvä huomiokyky havaita pikku asioistakin kirjoittamista.
Lisäksi kuvatonta artikkelia ei olekaan ja kuviksi ei kelpaa näppäilyt sieltä täältä. Kuvia pitää ottaa siten, että jokainen kertoo 1000 sanaa. Kuvien eteen pitää edes joskus tehdä jotain. Panna jolla veteen. Kuvata ulkopuolelta. Jäädä laiturille tai rantaa ja kuvata. Mutta se vaatii vaivannäköä ja sitä ei kaikilta löydy.

Lue lisää

- veneliikennettä sekä Panaman kanavan että Patagonian kautta tapahtuu molempiin suuntiin

- kummassakin veneliikenne noudattaa tiettyjä vuodenaikoja:

Patagoniassa vuodenvaihde on ainoa sesonki.

Panaman kanavan veneliikenne puolestaan määräytyy hurrikaanikaudesta. Vilkkain liikenne on maalis-toukokuussa ennen Karibian hurrikaanikautta (kesäkuusta marraskuun loppuun)tai heti sen jälkeen.

Mitä halusit tietää? World Cruising Survey on suositeltava lähdeteos, jos suunnittelet purjehdusta.

asiaan ja vuodenaikoihin kirjoitti:

- veneliikennettä sekä Panaman kanavan että Patagonian kautta tapahtuu molempiin suuntiin

- kummassakin veneliikenne noudattaa tiettyjä vuodenaikoja:

Patagoniassa vuodenvaihde on ainoa sesonki.

Panaman kanavan veneliikenne puolestaan määräytyy hurrikaanikaudesta. Vilkkain liikenne on maalis-toukokuussa ennen Karibian hurrikaanikautta (kesäkuusta marraskuun loppuun)tai heti sen jälkeen.

Mitä halusit tietää? World Cruising Survey on suositeltava lähdeteos, jos suunnittelet purjehdusta.

Lue lisää

Onko kenelläkään kokemuksia Magellan salmesta?

asiaan ja vuodenaikoihin kirjoitti:

- veneliikennettä sekä Panaman kanavan että Patagonian kautta tapahtuu molempiin suuntiin

- kummassakin veneliikenne noudattaa tiettyjä vuodenaikoja:

Patagoniassa vuodenvaihde on ainoa sesonki.

Panaman kanavan veneliikenne puolestaan määräytyy hurrikaanikaudesta. Vilkkain liikenne on maalis-toukokuussa ennen Karibian hurrikaanikautta (kesäkuusta marraskuun loppuun)tai heti sen jälkeen.

Mitä halusit tietää? World Cruising Survey on suositeltava lähdeteos, jos suunnittelet purjehdusta.

Lue lisää

kanavan suosio on ilmeisesti uudelleen lisääntynyt
http://www.noonsite.com/Members/val/R2009-02-21-1

Välillä veneiden odotusajat kanavaan olivat kohtuuttomia ja sen takia vaihtoehtoreitti Patagonian kautta oli monen pallonkiertäjän harkinnassa.

Kun en nähnyt.
Paikka tuli mieleeni kun minulle tarjottiin työreissua sinne päin.
Kartasta tulli sitten katseltua seutua, ja sieltähän se magellanin salmi löytyi samalla.
Tekisivät sieltä mielenkiintoisia risteilyjä etelämantereellekin.

Kyllä Ferninand Magellan on helpompi ja tutumpi kieliasu herralle, jonka mukaan salmi on nimetty kuin se portugalin kielinen Fernão de Magalhães. Olet täysin oikeassa, mutta Magellanin salmen nimellä salmi kulkee myös varsin monissa suomenkielisissä kirjoissa ja kartoissa.

Tsekkasin mielenkiinnosta kieliasun myös British Admiraltyn kartoistani (BA 1282 ja BA 554). Niissä salmi on Estrecho De Magallanes.
Sinäkin varmaan seilaat BA:n kartoilla niinkuin useimmat matkapurjehtijat?

ollaan, mutta sittenkin... kirjoitti:

Kyllä Ferninand Magellan on helpompi ja tutumpi kieliasu herralle, jonka mukaan salmi on nimetty kuin se portugalin kielinen Fernão de Magalhães. Olet täysin oikeassa, mutta Magellanin salmen nimellä salmi kulkee myös varsin monissa suomenkielisissä kirjoissa ja kartoissa.

Tsekkasin mielenkiinnosta kieliasun myös British Admiraltyn kartoistani (BA 1282 ja BA 554). Niissä salmi on Estrecho De Magallanes.
Sinäkin varmaan seilaat BA:n kartoilla niinkuin useimmat matkapurjehtijat?

Lue lisää

>> Tsekkasin mielenkiinnosta kieliasun myös British Admiraltyn kartoistani (BA 1282 ja BA 554). Niissä salmi on Estrecho De Magallanes.

Hakro kirjoitti:

>> Tsekkasin mielenkiinnosta kieliasun myös British Admiraltyn kartoistani (BA 1282 ja BA 554). Niissä salmi on Estrecho De Magallanes.

En tiennyt mitään koko herrasta nimeltä magellan, vaikka minulla oli sen merkkinen navigaatori.
Eli aivan sama mikä oli alkuperäinen nimi.

Taas.. kirjoitti:

En tiennyt mitään koko herrasta nimeltä magellan, vaikka minulla oli sen merkkinen navigaatori.
Eli aivan sama mikä oli alkuperäinen nimi.

Erik Punainen (950-1003)
purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Grönlantiin.

Jacques Cartier (1491-1557) ja John Cabot (1450-1499)
löysivät Kanadan.

Kristoffer Kolumbus (1451-1506)
tunnetaan Amerikan löytäjänä.

Amerigo Vespucci (1454-1512)
ymmärsi ensimmäisenä, että Amerikka on erillinen manner.

Vasco da Gama (1469-1524)
purjehti ensimmäisenä suoraan Euroopasta Intiaan.

Ferdinand Magellan (1480-1521)
johti ensimmäisenä maailman ympäri purjehtinutta retkikuntaa.

Vitus Jonassen Bering (1681-1741)
löysi merireitin Siperian ympäri Kiinaan.

James Cook (1728-1779)
oli tutkimusmatkailija, joka laati täsmällisiä karttoja Tyynestä valtamerestä.

http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/pdf/facts_fig_060607_fi.pdf

Juu ja tämä mieshän tämän reitin löysikin etsiessään maustessaaria joskus 1500 luvulla. Patagonian nimi muuten tulee juuri tämän herran retkeltä myöskin. Tarkoitti alkuperäisessä asussaan portugalin kielellä "isoa jalkaa". Kuulemma alkuasukkaat siellä olivat sen aikaisiin eurooppalaisiin nähden kookkaita ja isojalkaisia. Kelit on ihan kotiamaisia sanovat kokeneet.

petskuteemu kirjoitti:

Juu ja tämä mieshän tämän reitin löysikin etsiessään maustessaaria joskus 1500 luvulla. Patagonian nimi muuten tulee juuri tämän herran retkeltä myöskin. Tarkoitti alkuperäisessä asussaan portugalin kielellä "isoa jalkaa". Kuulemma alkuasukkaat siellä olivat sen aikaisiin eurooppalaisiin nähden kookkaita ja isojalkaisia. Kelit on ihan kotiamaisia sanovat kokeneet.

Lue lisää

suhteen. Ei missään ole yhtä rajuja tuulia.

ainoastaan lämpötilan kirjoitti:

suhteen. Ei missään ole yhtä rajuja tuulia.

paitsi tietysti tulimaan eteläpuolella. Tämä salmi ja amerikan mantereen eteläosan ja tulimaan välinen alue ei käris samoista myrskyistä kuin etelämantereen ja tulimaan välinen avoin merialue.

ainoastaan lämpötilan kirjoitti:

suhteen. Ei missään ole yhtä rajuja tuulia.

sitä seuraavan 7 vrk säätä vaikka GRIB-filen avulla.

Magellanin salmessa ei seuraavan 7 vrk aikana tuuli yllä edes 10 m/s tasolle.

Tulimaan kärjen eteläpuolella tuulta on enemmän, matalapaineet pyyhkii jatkuvasti ohi ja joka toinen päivä on tuulta ainakin 15 m/s.

netistä kirjoitti:

sitä seuraavan 7 vrk säätä vaikka GRIB-filen avulla.

Magellanin salmessa ei seuraavan 7 vrk aikana tuuli yllä edes 10 m/s tasolle.

Tulimaan kärjen eteläpuolella tuulta on enemmän, matalapaineet pyyhkii jatkuvasti ohi ja joka toinen päivä on tuulta ainakin 15 m/s.

Lue lisää

Näin wikipedia:
"In meteorology, a williwaw is a sudden blast of wind descending from a mountainous coast to the sea. The word is of unknown origin, but was earliest used by British seamen in the 19th century. The usage appears for winds found in the Strait of Magellan..."

Ohjeet ja pakolliset muodollisuudet alueella purjehtiville löydät esim täältä, jos itselläsi ei ole Tulimaan pilottikirjaa:
http://www.shoa.cl/servicios/magallanes/01_pilotage_ing.htm

Magellanin salmessa on muuten aika voimakas vuorovesi, 5-7 kn,ja sumuja usein. Siinäkin mielessä poikkeaa hieman Suomen saaristosta, johon joku halusi verrata.

netistä kirjoitti:

sitä seuraavan 7 vrk säätä vaikka GRIB-filen avulla.

Magellanin salmessa ei seuraavan 7 vrk aikana tuuli yllä edes 10 m/s tasolle.

Tulimaan kärjen eteläpuolella tuulta on enemmän, matalapaineet pyyhkii jatkuvasti ohi ja joka toinen päivä on tuulta ainakin 15 m/s.

Lue lisää

http://www-1.weatheronline.co.uk/Chile/PuntaArenas/Wind.htm

50 mph (9 beauf) puuskia näytäisi olevan ennusteessa

williwaw-tuulista kirjoitti:

Näin wikipedia:
"In meteorology, a williwaw is a sudden blast of wind descending from a mountainous coast to the sea. The word is of unknown origin, but was earliest used by British seamen in the 19th century. The usage appears for winds found in the Strait of Magellan..."

Ohjeet ja pakolliset muodollisuudet alueella purjehtiville löydät esim täältä, jos itselläsi ei ole Tulimaan pilottikirjaa:
http://www.shoa.cl/servicios/magallanes/01_pilotage_ing.htm

Magellanin salmessa on muuten aika voimakas vuorovesi, 5-7 kn,ja sumuja usein. Siinäkin mielessä poikkeaa hieman Suomen saaristosta, johon joku halusi verrata.

Lue lisää

öljytankkereita varten kuin purjeveneelle. Sieltä on linkki paremmin veneille sopivaan infoon:

http://www.shoa.cl/servicios/magallanes/02_region_western_ing.htm

Tuossa on aika mielenkiintoista juttua salmen säästä, ankkuripaikoista yms.

Se mainitsemasi Williwaw-tuuli on yksi minulle hyvinkin tutun Katabatic-tuulen muoto. Myönnetään, on raju ilmiö, mutta ei pelkästään tuolla Magellanin salmessa.

puuskat lauantaiksi kirjoitti:

http://www-1.weatheronline.co.uk/Chile/PuntaArenas/Wind.htm

50 mph (9 beauf) puuskia näytäisi olevan ennusteessa

Lue lisää

Täällä Suomessa tosin purjehtijat usein yhdistävät jutuissa tuulen voimakkuuden ja puuskahuiput.

Kovia puuskia kyllä, sitä se Williwaw-/Katabatic-tuuli tekee.

eri asioita kirjoitti:

Täällä Suomessa tosin purjehtijat usein yhdistävät jutuissa tuulen voimakkuuden ja puuskahuiput.

Kovia puuskia kyllä, sitä se Williwaw-/Katabatic-tuuli tekee.

Ja toisaalta joku kuvittelee grib-failien ja lämpötilojen perusteella, että purjehtimisen Tulimaalla täytyykin olla ihan samanlaista kuin Porkkalan selällä. Ehkä vuorovesivirratkaan eivät ole kaikille tuttuja.
Oletko sinäkin suunnittelemassa Patagonian purjehdusta?

Williwaw Saaristomerellä? kirjoitti:

Ja toisaalta joku kuvittelee grib-failien ja lämpötilojen perusteella, että purjehtimisen Tulimaalla täytyykin olla ihan samanlaista kuin Porkkalan selällä. Ehkä vuorovesivirratkaan eivät ole kaikille tuttuja.
Oletko sinäkin suunnittelemassa Patagonian purjehdusta?

Lue lisää

"Oletko sinäkin suunnittelemassa Patagonian purjehdusta? "

En enää. Oli tuo joskus ajatuksena, mutta elämän realiteetit muuttivat reissun Karibian & Välimeren kiertelyksi, sillä tiellä vene on vieläkin.

Näin jälestäpäin ajatellen hyvä ratkaisu, Atlantin saarilla ja varsinkin Välimerellä riittää nähtävää. Makuasia, mutta minusta antiikin ajan rippeet ovat kiinnostavampia kuin raskas reissu karulle alueelle, ehkä tuokin tulee vielä eteen kevyemmässä muodossa lento-/laivaturistina, joskus.

eri asioita kirjoitti:

Täällä Suomessa tosin purjehtijat usein yhdistävät jutuissa tuulen voimakkuuden ja puuskahuiput.

Kovia puuskia kyllä, sitä se Williwaw-/Katabatic-tuuli tekee.

Niinpä, jotkut purehtijat ja muutkin merenkulkijta tosiaan yhdistävät keskituulen ja puuskat vaikka puuskilla ne ongelmat usienkin tulevat. Jos purjeet on reivattu 12 m/s keskituuleen ja tulee 2o m/s puuska niin ongelmissa ollaan.Samaa viisastelua käytävät vakuutusyhtiöt kun venevakuutusehdoissaan puhuvat keskituulista merialueilla ja koittavat luistaa vahingonkorvauksista. Ei se paljoa lohduta, jos sattuu vahinko puuskan vuoksi vaikka keskituuli olisi vain puolet puuskan nopeudesta. Ja normaaliveneilijällä on aika vähän keinoja edes arvioida metereologien käyttämää keskituulta 10 minuutin keskiarvo 10 metrin korkeudessa. Yleensä juuri voimakkaat puuskat aiheuttavat vahinkoja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että hetkelliset lyhytaikaiset, 5 - 10 sekunnin tuulen puuskat ylittävät 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteesta riippuen noin 1,5-kertaisina.
Samasta syystä kesällä Suomessa puhutaan päivän lämpötilana päivän maksimilämpötilasta eikä esim. ylintä desiiliä, mikä voisi paremmin kuvata koko päivän lämpötilaolosuhteita.

puuskat kirjoitti:

Niinpä, jotkut purehtijat ja muutkin merenkulkijta tosiaan yhdistävät keskituulen ja puuskat vaikka puuskilla ne ongelmat usienkin tulevat. Jos purjeet on reivattu 12 m/s keskituuleen ja tulee 2o m/s puuska niin ongelmissa ollaan.Samaa viisastelua käytävät vakuutusyhtiöt kun venevakuutusehdoissaan puhuvat keskituulista merialueilla ja koittavat luistaa vahingonkorvauksista. Ei se paljoa lohduta, jos sattuu vahinko puuskan vuoksi vaikka keskituuli olisi vain puolet puuskan nopeudesta. Ja normaaliveneilijällä on aika vähän keinoja edes arvioida metereologien käyttämää keskituulta 10 minuutin keskiarvo 10 metrin korkeudessa. Yleensä juuri voimakkaat puuskat aiheuttavat vahinkoja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että hetkelliset lyhytaikaiset, 5 - 10 sekunnin tuulen puuskat ylittävät 10 minuutin keskituulen nopeuden säätilanteesta riippuen noin 1,5-kertaisina.
Samasta syystä kesällä Suomessa puhutaan päivän lämpötilana päivän maksimilämpötilasta eikä esim. ylintä desiiliä, mikä voisi paremmin kuvata koko päivän lämpötilaolosuhteita.

Lue lisää

todella kovia nimenomaan Etelä-Amerikan eteläkärjessä, josta nyt keskusteltiin. Kovia puuskia esiintyy tyyppi-ilmiönä kyllä lähempänäkin.
Monille tuttuja voivat olla vaikka Portugalin-Espanjan Atlantin rannikon korkeiden niemien, esim. Cabo Rocan ja Cabo Sao Vicenten luona esiintyvät yllättävän kovat vihurit tai vaikka Kanarian saarten väliset "acceleration zone" tuulivyöhykkeet.
Hyväntoivon niemen edustalla voi esiintyä 80 kn puuskia korkeiden vuorten takia (ks. World Cruising Routes).

Meillä kesäiset puuskat sentään pysyvät kohtuullisina ukonilmoja ja harvinaisempia poikkeuksia lukuunottamatta.

Tuulirajat vakuutuskorvauksissa taitavat olla yhtiökohtaisia. Ne kannattaa tietysti selvittää jo venevakuutusta ottaessa. Omassa venevakuutuksessani ei ole tuulirajaa.