Myyttiin perustuva

Mahabharata on kylläkin arviolta tuhat vuotta vanha.
Noin. 800-600 eKr.

Teoksen tapahtumat alkavat Hastinapuran kuningaskunnassa, joka ilmeisesti on todellinen alue noin 50 km Delhistä koilliseen. Valtakunnan kuninkaana on Pandu. Hänellä on vanhempi veli, Dhritarashtra, josta ei tullut hallitsijaa sokeuden takia. Metsästäessään Pandu kuitenkin haavoittaa pyhää miestä ja joutuu luopumaan kruunusta. Kuningaskunnassa käynnistyy taistelu kruunusta Pandun viiden pojan (Pandavat) ja Dhritarashtran sadan pojan kesken (Kauravat). Serkuista vanhin on Pandavien Yudhishthira, josta tehdään kruununperijä. Kauravat eivät tästä pidä, ja he onnistuvat juonittelemaan vanhimman Kauravan, Duryodhanan, kruununperijäksi. Pandavat lähtevät pois maasta.

Matkustellessaan Pandavat päätyvät Panchalan kuningaskuntaan, missä yksi heistä, Arjuna, voittaa prinsessa Draupadin omakseen. Pandavien äiti Kunti määrää Draupadin veljesten yhteiseksi vaimoksi kiistojen välttämiseksi. Matkustellessaan Pandavat saavat ystäväkseen ja oppaakseen Krishnan.

Kuultuaan Pandavien menestyksestä sokea Dhritarashtra kutsuu heidät takaisin. Valtakunnan vanhimmat ja Khrisna yrittävät sovitella Pandavien ja Kauravien välejä, mutta epäonnistuvat. Niinpä valtakunta jaetaan, mutta kukaan ei ole tyytyväinen. Duryodhana tietää Yudhishthiran heikkoutena olevan uhkapelit, ja Kauravat voittavat noppapelissä Pandavien valtakunnan, omaisuuden ja Draupadin, jota nöyryytetään julkisesti. Lopulta tehdään kompromissi, jonka mukaan Pandavat lähtevät 13 vuodeksi pois maasta ja saavat sen jälkeen valtakunnan hallittavakseen.

Pandavat palaavat hieman liian aikaisin, joten Kauravat kieltäytyvät luovuttamasta valtakuntaa. Tuloksena on sota. Khrisna yrittää vielä välittää paljastamalla Kauraville jumaluutensa, mutta tämäkin on turhaa. Ennen taistelua Arjuna alkaa epäillä sodan mielekkyyttä. Khrisna pitää hänelle ihmisen ja sotilaan velvollisuuksista puhuttelun, joka tunnetaan myös erillisenä teoksena Bhagavad Ghita. Alkaa Kurukshetran taistelu, joka kestää 18 päivää ja on verinen. Taistelun aikana henkilöt joutuvat miettimään velvollisuuksiaan tovereitaan ja sukulaisiaan kohtaan. Se on kuvaus arjalaisesta ritarikulttuurista, jossa jaloudella ja urhoollisuudella on suuri merkitys.

Taistelun loputtua vain Pandavat ja Khrisna ovat hengissä. Yudhishthirasta tulee kuningas, mutta Kauravien äiti kiroaa Khrisnan, joka hyväksyy kirouksen ja myöhemmin kuolee. Pandavien hallittua maatansa he lähtevät kohti Himalajaa noustakseen taivaaseen. Veljekset kuolevat yksi toisensa jälkeen, ja vain hyveellisin Yudhishthira pääsee omin voimin taivaaseen. Hän valitsee kuitenkin itselleen helvetin, jonne hänen veljensä ja Draupada ovat päätyneet. Lopussa jumalat kertovat kaiken olleen harhaa, ja sekä Kauravista että Pandavista tulee jumalia.

Eli siis yhteys Luomiskertomukseen on erittäin pieni.

mbnmn kirjoitti:

Mahabharata on kylläkin arviolta tuhat vuotta vanha.
Noin. 800-600 eKr.

Teoksen tapahtumat alkavat Hastinapuran kuningaskunnassa, joka ilmeisesti on todellinen alue noin 50 km Delhistä koilliseen. Valtakunnan kuninkaana on Pandu. Hänellä on vanhempi veli, Dhritarashtra, josta ei tullut hallitsijaa sokeuden takia. Metsästäessään Pandu kuitenkin haavoittaa pyhää miestä ja joutuu luopumaan kruunusta. Kuningaskunnassa käynnistyy taistelu kruunusta Pandun viiden pojan (Pandavat) ja Dhritarashtran sadan pojan kesken (Kauravat). Serkuista vanhin on Pandavien Yudhishthira, josta tehdään kruununperijä. Kauravat eivät tästä pidä, ja he onnistuvat juonittelemaan vanhimman Kauravan, Duryodhanan, kruununperijäksi. Pandavat lähtevät pois maasta.

Matkustellessaan Pandavat päätyvät Panchalan kuningaskuntaan, missä yksi heistä, Arjuna, voittaa prinsessa Draupadin omakseen. Pandavien äiti Kunti määrää Draupadin veljesten yhteiseksi vaimoksi kiistojen välttämiseksi. Matkustellessaan Pandavat saavat ystäväkseen ja oppaakseen Krishnan.

Kuultuaan Pandavien menestyksestä sokea Dhritarashtra kutsuu heidät takaisin. Valtakunnan vanhimmat ja Khrisna yrittävät sovitella Pandavien ja Kauravien välejä, mutta epäonnistuvat. Niinpä valtakunta jaetaan, mutta kukaan ei ole tyytyväinen. Duryodhana tietää Yudhishthiran heikkoutena olevan uhkapelit, ja Kauravat voittavat noppapelissä Pandavien valtakunnan, omaisuuden ja Draupadin, jota nöyryytetään julkisesti. Lopulta tehdään kompromissi, jonka mukaan Pandavat lähtevät 13 vuodeksi pois maasta ja saavat sen jälkeen valtakunnan hallittavakseen.

Pandavat palaavat hieman liian aikaisin, joten Kauravat kieltäytyvät luovuttamasta valtakuntaa. Tuloksena on sota. Khrisna yrittää vielä välittää paljastamalla Kauraville jumaluutensa, mutta tämäkin on turhaa. Ennen taistelua Arjuna alkaa epäillä sodan mielekkyyttä. Khrisna pitää hänelle ihmisen ja sotilaan velvollisuuksista puhuttelun, joka tunnetaan myös erillisenä teoksena Bhagavad Ghita. Alkaa Kurukshetran taistelu, joka kestää 18 päivää ja on verinen. Taistelun aikana henkilöt joutuvat miettimään velvollisuuksiaan tovereitaan ja sukulaisiaan kohtaan. Se on kuvaus arjalaisesta ritarikulttuurista, jossa jaloudella ja urhoollisuudella on suuri merkitys.

Taistelun loputtua vain Pandavat ja Khrisna ovat hengissä. Yudhishthirasta tulee kuningas, mutta Kauravien äiti kiroaa Khrisnan, joka hyväksyy kirouksen ja myöhemmin kuolee. Pandavien hallittua maatansa he lähtevät kohti Himalajaa noustakseen taivaaseen. Veljekset kuolevat yksi toisensa jälkeen, ja vain hyveellisin Yudhishthira pääsee omin voimin taivaaseen. Hän valitsee kuitenkin itselleen helvetin, jonne hänen veljensä ja Draupada ovat päätyneet. Lopussa jumalat kertovat kaiken olleen harhaa, ja sekä Kauravista että Pandavista tulee jumalia.

Eli siis yhteys Luomiskertomukseen on erittäin pieni.

Vaihteeksi tällä foorumillaa.Tiedät kyllä varmaan muitakin Mooseksen lähdeteoksia.Mooseksela on mielenkiintoista historiaa.Samoin kuin :Arkeologiaa Raamatun valossa.Salokannel vaan haksahti hihhuksi kirjoittamalla näistä lähdeteoksista että vanhemmat ovat vääriä ja Moosesen aitouden todista se "jalous"

UPDATE_8766928 kirjoitti:

Vaihteeksi tällä foorumillaa.Tiedät kyllä varmaan muitakin Mooseksen lähdeteoksia.Mooseksela on mielenkiintoista historiaa.Samoin kuin :Arkeologiaa Raamatun valossa.Salokannel vaan haksahti hihhuksi kirjoittamalla näistä lähdeteoksista että vanhemmat ovat vääriä ja Moosesen aitouden todista se "jalous"

Minusta minkään Raamatun osan rinnastaminen itämaisiin myytteihin ei ole historiallisesti oikein.

Mooseshan ei ollut paikanpäällä kun maailmaa luotiin.
Tai kun Abrahamista tuli juutalaisten kantaisä.
Suullisena perimätietona kaikki on edennyt ennen varsinaista papyruksen väliin laittamista.

mbnmn kirjoitti:

Minusta minkään Raamatun osan rinnastaminen itämaisiin myytteihin ei ole historiallisesti oikein.

Mooseshan ei ollut paikanpäällä kun maailmaa luotiin.
Tai kun Abrahamista tuli juutalaisten kantaisä.
Suullisena perimätietona kaikki on edennyt ennen varsinaista papyruksen väliin laittamista.

tarkkaan ottaen Abramista Jumala teki juutalaisten kantaisän muuttamalla nimeksi: Abraham;o}.
tällaisistakin pikku virheistä voi tulla taas uusi kultti

UPDATE_8766928 kirjoitti:

tarkkaan ottaen Abramista Jumala teki juutalaisten kantaisän muuttamalla nimeksi: Abraham;o}.
tällaisistakin pikku virheistä voi tulla taas uusi kultti

Kun Abraham on enemmänkin uskolle esimerkki.
Hänelle annettu lupaus taasen vaikuttaa enemmän.

mbnmn kirjoitti:

Kun Abraham on enemmänkin uskolle esimerkki.
Hänelle annettu lupaus taasen vaikuttaa enemmän.

Riittivät bisneskultin syntymiseen
Biseneskultit vievät pohjaa paremmilta uskonnoilta.
höynät uskovat luulevat olevansa juutalaista pappisheimoa,joille kuolemattomuus luvattiin.
Nykyään ei edes tiedetä mihin Leeviläiset ovat kadonneet----ehkä ovat jo taivaassa

UPDATE_8766928 kirjoitti:

Riittivät bisneskultin syntymiseen
Biseneskultit vievät pohjaa paremmilta uskonnoilta.
höynät uskovat luulevat olevansa juutalaista pappisheimoa,joille kuolemattomuus luvattiin.
Nykyään ei edes tiedetä mihin Leeviläiset ovat kadonneet----ehkä ovat jo taivaassa

tosin kaikki saavat olla osallisia lupauksesta.
Pakanakansoillekin kun valo on annettu.

bnnm kirjoitti:

tosin kaikki saavat olla osallisia lupauksesta.
Pakanakansoillekin kun valo on annettu.

jumalan tahdon vastainen teko,vai mitä.tehtiin se perintötekijöiden pohjalta tai omasta halusta/himosta, niin ei kai me voida geenejämme syyttää omista synneistä.