Missä Väyrynen

Ulkomaankauppaministeri tai pidemmin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri sekä virallisesti ministeri ulkoasiainministeriössä on kauppapolitiikasta ulkoasiainministeriössä vastaava ministeri. Nykyinen ulkomaankauppaministeri on Paavo Väyrynen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkomaankauppaministeri

Paavoa kaavailtiin myös maatalousministeriksi, mikä olisi ollutkin mielenkiintoinen valinta. Sen sijaan allaolevaa sitaattia enemmän kuin kummastelen, sillä se jotenkin haisee. Ikään kuin Paavo olisi joku holhokki. Se haisee jonkinlaiselta poliittiselta simputukselta.

"Vanhanen sanoi luottavansa Väyrysen kykyihin ja hänen lojaalisuuteensa. ”Kyllä asiat pysyvät järjestyksessä”, pääministeri sanoi."



http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Paavo Väyrysestä ulkomaankauppaministeri/1135226630979

Vanha mies haluaa vähän välillä hissutella ja miettiä maailman tuulia.Pyöriihän sillä viinintuotanto keminmaalla.

Nato parhaimmillaan optiona
Ulkopolitiikka: Väyrynen toivoo, ettei Suomi koskaan turvaudu Nato-jäsenyyteen

Pekka Rytkönen

Rovaniemi

Nato-optio on hyvä olla olemassa, mutta toivottavasti sitä ei tarvitse koskaan käyttää.

Näin tiivisti näkemyksensä Suomen Nato-jäsenyyteen Lapin yliopiston dosentti, valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen (kesk.) tiistaina.

Väyrynen korostaa puhuvansa Suomen Nato-jäsenyydestä Lapin yliopiston dosenttina, ei ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.

Väyrysen mukaan moni ymmärtää "optio" -sanan niin, että optio pitää joskus käyttää. Jos hyvin menee, Nato-optioon ei tarvitse koskaan turvautua. Siinä mielessä se poikkeaa talouselämässä käytetyistä optioista.

Venäjällä ei ole tällä hetkellä halua eikä kykyä haastaa länsimaita sotilaallisesti. Väyrysen mukaan Venäjältä myös veisi kymmeniä vuosia päästä sotilaallisesti siihen, että se kykenisi haastamaan Nato-maat. Nyt siihen ei edes pyritä.

- Tästä asiasta Suomessa ei kuitenkaan keskustella, Väyrynen sanoo.

Yhteistyö kärsisi

Väyrysen mukaan Suomen kannattaa toimia sen puolesta, etteivät Naton ja Venäjän suhteet kiristy liikaa.

Jos Suomi olisi Naton jäsen ja Nato asettaisi Venäjän jonkinlaiseen kauppasaartoon, Suomi kärsisi eniten. Suomi käy muita länsimaita enemmän kauppaa Venäjän kanssa.

Toisaalta jos Suomi liittyisi Natoon, sillä olisi heijastusvaikutuksia lähialueyhteistyöhön. Venäjä lisäisi varusteluaan Suomen rajalla, mikäli vaikeuttaisi yhteistyötä.

Väyrysen mielestä Suomen kannalta on järkevintä, että yritetään saada Venäjä muuttumaan myönteiseen suuntaan. Väyrynen kertoi Nato-näkemyksistään esitellessään uutta turvallisuuspoliittista selontekoa tiistaina.

Kehitystä eteenpäin

Väyrynen teki tammikuun lopulla EU:n kehitysministereille aloitteen Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisen kehityspoliittisen yhteistyön tiivistämisestä. Tavoite on transatlanttinen kumppanuus kestävän kehityksen edistämiseksi.

Aloite tähtää siihen, että EU ja USA tehostavat yhteistoimintaansa köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Maailmanlaajuisissa kehitys-, kauppa- ja ympäristöneuvotteluissa kumppanit auttaisivat köyhimpiä kehitysmaita saavuttamaan itselleen edullisia neuvottelutuloksia.

Väyrynen kertoo Yhdysvaltain olleen jo pitkään kiinnostunut kehityspoliittisesta yhteistyöstä EU:n kanssa. Amerikkalaisten näkemykset ovat Väyrysen mukaan myös lähellä Pohjoismaiden kehityspoliittista ajattelua.

Väyrynen kertoo, että kehityspolitiikasta vastaava EU-komission jäsen Louis Michel oli tyytyväinen hänen aloitteeseensa. Se hyväksyttiin yksimielisesti Prahassa.



Suomen
kannattaa toimia sen puolesta, etteivät Naton ja Venäjän
suhteet kiristy liikaa. Paavo Väyrynen, dosentti

Tausta
Väyrysen teesit
Väitteli Suomen puolueettomuudesta 1980-luvun lopulla.
Väyrysen mukaan puolueettomuus -käsite halutaan Suomessa poistaa käytöstä.
Puolueettomuus on kuitenkin vahva käsite ja brändi.
Turvallisuuspoliittinen selonteko ei muuttanut linjaa.
Nato-optio hyvä olemassa, mutta nyt ei ole tarve liittyä jäseneksi.