Kulttuuriamme hallitsevan mielikuvamaailman mukaan tieteen tutkimustulokset ovat murentaneet uskon siihen, että olisi olemassa kaikkitietävä ja kaikkivaltias Luoja. Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita vaan turvautuu lohduttaviin mielikuviin.
Modernin mielikuvan mukaan tiede on todistanut, että todellisuus on perimmältään aineellista. Näkemys esitetään välttämättömänä seurauksena tieteen tutkimustuloksista. Tämä mielikuva on kuitenkin harhaanjohtava.
Kaikki yritykset tämän oletetun yhteyden perustelemiseksi sisältävät suuria aukkoja ja jäävät kaunopuheisen vakuuttelun tasolle. Itse asiassa moderni tiede ei johda kokonaisvaltaiseen materialismiin. Mikä selittää kyseisen vakaumuksen vaikutuksen aikamme ihmisiin, vaikka sen älyllinen perusta on horjuva?
Filosofi Charles Taylor tarjoaa selitykseksi modernien mielikuvien lumovoiman. Materialismin voima ei perustu älyllisiin perusteluihin, vaan tunneperäisiin mielikuviin älyllisestä rohkeudesta ja itsenäisyydestä.
Ihmistä ohjaavat perusmielikuvat ovat vain osittain tiedostettuja. Siksi ne saattavat hallita ihmisen ajattelua, perusteluja, päätelmiä ja ymmärrystä niin, ettei ihminen pysty näkemään niille vaihtoehtoja. Mielikuva voi vangita ihmisen ajattelun, koska sen vaikutus voi olla niin syvällä tiedostamattomassa, ettei ihminen itse hahmota sen ohjaavaa vaikutusta omaan ajatteluunsa.
Mielikuva älyllisesti rohkeasta yksilöstä
Aikamme tieteisuskoisen mielikuvan mukaan materialismiin uskova ihminen on rohkea ja ennakkoluuloton yksilö, joka uskaltaa kohdata tosiasiat välittämättä seurauksista.
Läntistä kulttuuria hallitsevan kertomuksen mukaan tiede paljastaa maailmankaikkeuden ilman Jumalaa ja jättää ihmisen vaille uskontoon sisältyvää lohdutusta. Tässä tilanteessa rehellisen totuuden etsijän oletetaan luopuvan "uskonnon tarjoamista harhakuvista" ja kohtaavan todellisuuden kaikessa lohduttomuudessaan.
Jo Max Weber puhui ivallisesti niistä, jotka uskovat Jumalaan, ja katsoi heidän joutuvan "uhraamaan järkensä" ihmiselle, joka ei kestä aikakauden kohtaloa kuten mies. On sanottava:- Palatkoon hän vaieten takaisin kirkkojen käsivarsille, jotka ovat säälivästi ojennetut häntä kohti.
Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita, vaan joka tarvitsee lohduttavien mielikuvien tarjoamaa turvaa.
Jokainen meistä haluaa uskoa olevansa yksilö, jolla on rohkeus kohdata tosiasiat. Niinpä meillä on kiusaus omaksua uskomusjärjestelmä, joka kulttuurissa yleisesti liitetään tähän mielikuvaan.
Niin kauan kuin uskomusjärjestelmä on kulttuuriamme hallitsevan mielikuvan ja siihen liittyvän tunteenomaisen vetovoiman varassa, yritykset haastaa sitä älyllisillä perusteluilla voivat jäädä tehottomiksi. Mielikuva vaikuttaa suoraan tunteisiin ilman perusteluja.
Mielikuva voittaa perustelun
Charles Taylorin mukaan ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta tieteellisten tosiasioiden ja kristillisen uskon välillä:
- Argumentti, jonka mukaan moderni tiede johtaa kokonaisvaltaiseen materialismiin, ei näytä vakuuttavalta. Milloin tahansa tämä argumentti pyritään esittämään vähän yksityiskohtaisemmassa muodossa, se on täynnä aukkoja.
Tieteen historian tutkimus osoittaa, että kristinuskolla oli ratkaiseva merkitys modernin tieteen vallankumouksessa 1500-1700-luvuilla. Oxfordin yliopiston professori Peter Harrison on osoittanut, että kristillisellä opilla luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta oli keskeinen merkitys modernin luonnontieteellisen menetelmän kehittämisessä. Moderni tiede ei olisi voinut kehittyä ilman kristillisen maailmankuvan tarjoamia peruslähtökohtia.
Miksi kuitenkin materialismista on tullut kulttuuriamme hallitseva mielikuva?
Taylorin mukaan materialismin vetovoima perustuu kuviin henkisestä itsehallinnasta, itsensä voittamisesta ja rohkeasta aikuisuudesta. Yksilö haluaa liittää nämä myönteiset mielikuvat osaksi omaa identiteettiään. Koska nämä identiteettiä muovaavat tekijät säilyvät kuvien tasolla, niitä on vaikea kyseenalaistaa - ne koetaan itsestään selvyyksiksi. Kun kuvat vaikuttavat suoraan tunteisiin, ihminen jää vangiksi niiden lumoukseen.
Koska eettisiin ihanteisiimme vetoava mielikuva on niin vaikuttava, jumalkielteisten argumenttien aukot ja sisäiset ristiriidat eivät estä ihmisiä vakuuttumasta niiden totuudesta.
Tieteentekijät ovat saaneet kulttuurissamme arvovallan perimmäisten kysymysten asiantuntijoina ja sen vuoksi omaksumme helposti heiltä epäpäteviä argumentteja. Monet pitävät näitä argumentteja hyvinä niiden esittäjien tieteellisen arvovallan perusteella.
Taylor kiteyttää: - Aivan kuten maallikot omaksuvat viimeisen raportin atomin mikrokoostumuksesta sunnuntain päivälehdestään, niin voimme auktoriteettiuskoisesti omaksua Saganilta tai Dawkinsilta, että Tiede on kumonnut Jumalan.
http://www.apologetiikkawiki.org/Onko_tiede_kumonnut_Jumalan?
Modernin mielikuvan mukaan tiede on todistanut, että todellisuus on perimmältään aineellista. Näkemys esitetään välttämättömänä seurauksena tieteen tutkimustuloksista. Tämä mielikuva on kuitenkin harhaanjohtava.
Kaikki yritykset tämän oletetun yhteyden perustelemiseksi sisältävät suuria aukkoja ja jäävät kaunopuheisen vakuuttelun tasolle. Itse asiassa moderni tiede ei johda kokonaisvaltaiseen materialismiin. Mikä selittää kyseisen vakaumuksen vaikutuksen aikamme ihmisiin, vaikka sen älyllinen perusta on horjuva?
Filosofi Charles Taylor tarjoaa selitykseksi modernien mielikuvien lumovoiman. Materialismin voima ei perustu älyllisiin perusteluihin, vaan tunneperäisiin mielikuviin älyllisestä rohkeudesta ja itsenäisyydestä.
Ihmistä ohjaavat perusmielikuvat ovat vain osittain tiedostettuja. Siksi ne saattavat hallita ihmisen ajattelua, perusteluja, päätelmiä ja ymmärrystä niin, ettei ihminen pysty näkemään niille vaihtoehtoja. Mielikuva voi vangita ihmisen ajattelun, koska sen vaikutus voi olla niin syvällä tiedostamattomassa, ettei ihminen itse hahmota sen ohjaavaa vaikutusta omaan ajatteluunsa.
Mielikuva älyllisesti rohkeasta yksilöstä
Aikamme tieteisuskoisen mielikuvan mukaan materialismiin uskova ihminen on rohkea ja ennakkoluuloton yksilö, joka uskaltaa kohdata tosiasiat välittämättä seurauksista.
Läntistä kulttuuria hallitsevan kertomuksen mukaan tiede paljastaa maailmankaikkeuden ilman Jumalaa ja jättää ihmisen vaille uskontoon sisältyvää lohdutusta. Tässä tilanteessa rehellisen totuuden etsijän oletetaan luopuvan "uskonnon tarjoamista harhakuvista" ja kohtaavan todellisuuden kaikessa lohduttomuudessaan.
Jo Max Weber puhui ivallisesti niistä, jotka uskovat Jumalaan, ja katsoi heidän joutuvan "uhraamaan järkensä" ihmiselle, joka ei kestä aikakauden kohtaloa kuten mies. On sanottava:- Palatkoon hän vaieten takaisin kirkkojen käsivarsille, jotka ovat säälivästi ojennetut häntä kohti.
Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita, vaan joka tarvitsee lohduttavien mielikuvien tarjoamaa turvaa.
Jokainen meistä haluaa uskoa olevansa yksilö, jolla on rohkeus kohdata tosiasiat. Niinpä meillä on kiusaus omaksua uskomusjärjestelmä, joka kulttuurissa yleisesti liitetään tähän mielikuvaan.
Niin kauan kuin uskomusjärjestelmä on kulttuuriamme hallitsevan mielikuvan ja siihen liittyvän tunteenomaisen vetovoiman varassa, yritykset haastaa sitä älyllisillä perusteluilla voivat jäädä tehottomiksi. Mielikuva vaikuttaa suoraan tunteisiin ilman perusteluja.
Mielikuva voittaa perustelun
Charles Taylorin mukaan ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta tieteellisten tosiasioiden ja kristillisen uskon välillä:
- Argumentti, jonka mukaan moderni tiede johtaa kokonaisvaltaiseen materialismiin, ei näytä vakuuttavalta. Milloin tahansa tämä argumentti pyritään esittämään vähän yksityiskohtaisemmassa muodossa, se on täynnä aukkoja.
Tieteen historian tutkimus osoittaa, että kristinuskolla oli ratkaiseva merkitys modernin tieteen vallankumouksessa 1500-1700-luvuilla. Oxfordin yliopiston professori Peter Harrison on osoittanut, että kristillisellä opilla luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta oli keskeinen merkitys modernin luonnontieteellisen menetelmän kehittämisessä. Moderni tiede ei olisi voinut kehittyä ilman kristillisen maailmankuvan tarjoamia peruslähtökohtia.
Miksi kuitenkin materialismista on tullut kulttuuriamme hallitseva mielikuva?
Taylorin mukaan materialismin vetovoima perustuu kuviin henkisestä itsehallinnasta, itsensä voittamisesta ja rohkeasta aikuisuudesta. Yksilö haluaa liittää nämä myönteiset mielikuvat osaksi omaa identiteettiään. Koska nämä identiteettiä muovaavat tekijät säilyvät kuvien tasolla, niitä on vaikea kyseenalaistaa - ne koetaan itsestään selvyyksiksi. Kun kuvat vaikuttavat suoraan tunteisiin, ihminen jää vangiksi niiden lumoukseen.
Koska eettisiin ihanteisiimme vetoava mielikuva on niin vaikuttava, jumalkielteisten argumenttien aukot ja sisäiset ristiriidat eivät estä ihmisiä vakuuttumasta niiden totuudesta.
Tieteentekijät ovat saaneet kulttuurissamme arvovallan perimmäisten kysymysten asiantuntijoina ja sen vuoksi omaksumme helposti heiltä epäpäteviä argumentteja. Monet pitävät näitä argumentteja hyvinä niiden esittäjien tieteellisen arvovallan perusteella.
Taylor kiteyttää: - Aivan kuten maallikot omaksuvat viimeisen raportin atomin mikrokoostumuksesta sunnuntain päivälehdestään, niin voimme auktoriteettiuskoisesti omaksua Saganilta tai Dawkinsilta, että Tiede on kumonnut Jumalan.
http://www.apologetiikkawiki.org/Onko_tiede_kumonnut_Jumalan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vai oletko pulimutka-klooni?
Tuota ihan samaa paskaa on täällä naurettu jo aiemminkin. Jos viitsisit kiihkossasi edes 5 minuuttia käyttää palstan lukemiseen tietäisit tämän.
...mitään omia ajatuksiasi?
No, jospa vaikkapa selittäisit mitä ovat jumalkielteisten argumenttien aukot ja sisäiset ristiriidat. Ihan omin sanoin, ole hyvä.
"Koska eettisiin ihanteisiimme vetoava mielikuva on niin vaikuttava, jumalkielteisten argumenttien aukot ja sisäiset ristiriidat eivät estä ihmisiä vakuuttumasta niiden totuudesta."
jotain faktaakin?
"Materialismin voima ei perustu älyllisiin perusteluihin, vaan tunneperäisiin mielikuviin älyllisestä rohkeudesta ja itsenäisyydestä."
Ööh, ja uskonnot ovat faktoja? Voi vittu ku alkaa pikku hiljaa risomaan hihhuleiden väitteet siitä, että tiede on pelkkää uskomista!!!
Laittakaa nyt niitä faktoja sen päähihhulin olemassaolosta tai pitäkää päänne kiinni!!!
"Tieteen historian tutkimus osoittaa, että kristinuskolla oli ratkaiseva
merkitys modernin tieteen vallankumouksessa 1500-1700-luvuilla."
Aivan. Raamatun muinaiset käsitykset esimerkiksi
fysiikasta ja maailmankaikkeudesta kumottiin yksi
toisensa jälkeen kun renessanssin ja valistusajan
OIKEAT tiedemiehet (eivät munkit kammioissaan)
alkoivat tutkia maailmaa ja elinympäristöään
tieteellisesti ja havainnollisesti ilman alati
takaraivossa jyskyttävää ja syyttävää jumalaa.
Tarvittiinko siis naurettava, staattinen käsitys
(=kristillinen maailmankuva) jotta voitiin luoda
todellisuutta vastaava maailma?
Entä jos joku olisi joskus kehittänyt nerokkaan uskonnon,
josta olisi tullut vallitseva? Emme ehkä koskaan olisi
tarvinneetkaan tiedettä vaan eläisimme jossain omituisessa
uskomusmaailmassa.
Eikä otettu sitäkään huomioon että kirkko lykkäsi ihmisen kehitystä n.800 vuodella.
Jos kirkko olisi vieläkin vallassaan, uskoisimme seuraavaa: Aurinko kiertää maata, maa on litteä ja naisilla on 11 kylkiluuta (ja älkää te jumalauta tutkiko ruumitanne tai avatko kuolleita se on kielletty kirkonkirouksen uhalla).
"Tieteentekijät ovat saaneet kulttuurissamme arvovallan perimmäisten kysymysten asiantuntijoina ja sen vuoksi omaksumme helposti heiltä epäpäteviä argumentteja. Monet pitävät näitä argumentteja hyvinä niiden esittäjien tieteellisen arvovallan perusteella. "
Jep jep ja paaviahan kannattaa kuunnella.
Ehkä mielummin kuuntelen miestä, joka osaa ajatella rationaalisesti, on opiskellut matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa kuin miestä joka saa tietonsa 2000 vuotta vanhasta kirjasta ja uskoo näkymättömään mieheen.
"Kulttuuriamme hallitsevan mielikuvamaailman mukaan tieteen tutkimustulokset ovat murentaneet uskon siihen, että olisi olemassa kaikkitietävä ja kaikkivaltias Luoja."
Jokainen saa uskoa Jumalaan tai olla uskomatta. Jos Jumala ei tieteen valossa tunnu uskottavalta, niin sitten se ei tunnu. Jos Jumala on saanut aikaan globaalin tulvan, luonut lajit sellaisenaan ja tehnyt luomistyönsä noin 6000 vuotta sitten, on tuo Jumala ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa.
"Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita vaan turvautuu lohduttaviin mielikuviin. "
Jumalaan uskovien omien kuvauksien perusteella Jumala mielikuvana lohduttaa heitä. Sellainen lohduttautuminen menee jossain tapauksissa jopa niin pitkälle, että uskonnottomien elämää väitetään heidän ajattelunsa kannalta merkityksettömäksi ja lohduttomaksi. Uskoa myydään houkuttelevin sanoin iankaikkiseen elämään viitaten.
"Modernin mielikuvan mukaan tiede on todistanut, että todellisuus on perimmältään aineellista."
Jos joku ei pidä Jumalaa uskottavana, on hänellä siihen oikeus. Kun ei ole empiirisiä havaintoja aineettomasta maailmasta, ei ole mikään ihme, että sen ei oleteta olevan olemassa.
"Näkemys esitetään välttämättömänä seurauksena tieteen tutkimustuloksista."
Tuollaisesta kollektiivisesta mielikuvasta olisi hyvä esittää jonkinaliset todisteet ennekuin väittää sellaisen olevan.
"Itse asiassa moderni tiede ei johda kokonaisvaltaiseen materialismiin."
Jos oletan oikein, mitä Puolimatka tarkoittaa kokonaisvaltaisella materialismilla, on hän oikeassa. Hypoteettisesti on mahdollista, että jokin ei-materiaalinen maailma on olemassa.
"Materialismin voima ei perustu älyllisiin perusteluihin, vaan tunneperäisiin mielikuviin älyllisestä rohkeudesta ja itsenäisyydestä."
Minä taas väitän, että se perustuu sen toimivuuteen esimerkiksi tekniikan muodossa ja siihen, että ihmiset eivät oleta jotain olevaksi vain siksi, että siihen on olemassa hypoteettinen mahdollisuus. Tieteen todistusvoimaa pidetään merkittävänä verrattuna hyvin epäluotettavien ja testaamattomien uskomusten sijaan.
"Läntistä kulttuuria hallitsevan kertomuksen mukaan tiede paljastaa maailmankaikkeuden ilman Jumalaa ja jättää ihmisen vaille uskontoon sisältyvää lohdutusta."
Minkä kertomuksen mukaan? Sen, jonka Puolimatka tai Taylor on itse keksinyt? Mikä tämä läntinen kulttuuri on, jossa hallitsevana on kaikenkattavan materialismin kannatatjat, mutta valtaosa silti uskoo jossain muodossa jonkinaiseen henkiseen maailmaan ainakin kyselytutkimusten mukaan.
"Tässä tilanteessa rehellisen totuuden etsijän oletetaan luopuvan "uskonnon tarjoamista harhakuvista" ja kohtaavan todellisuuden kaikessa lohduttomuudessaan. "
Puolimatka lienee kuullut Occamin partaveitsestä, jonka isä on 1300-luvun taitteessa elänyt fransiskaaniveli Wilhelm Occam.
"Jo Max Weber puhui ivallisesti niistä, jotka uskovat Jumalaan, ja katsoi heidän joutuvan "uhraamaan järkensä" ihmiselle, joka ei kestä aikakauden kohtaloa kuten mies. "
Monissa suuntauksissa sokeaa luottamusta Jumalaan ja sen sanaan taikka oppeihin pidetään hyveenä. Oli sitten kyse homojen oikeuksista, kantasolututkimuksesta tai abortista, on tuota luottamusta vaikea olla huomaamatta.
"Niin kauan kuin uskomusjärjestelmä on kulttuuriamme hallitsevan mielikuvan ja siihen liittyvän tunteenomaisen vetovoiman varassa, yritykset haastaa sitä älyllisillä perusteluilla voivat jäädä tehottomiksi."
Ensin pitäisi esittää niitä älyllisiä perusteluita. Sellaisiahan Puolimatka ei tarjoile.
"Argumentti, jonka mukaan moderni tiede johtaa kokonaisvaltaiseen materialismiin, ei näytä vakuuttavalta."
Ei niin. Se vaikuttaakin enemmän Taylorin luomalta olkiukolta.
"Tieteen historian tutkimus osoittaa, että kristinuskolla oli ratkaiseva merkitys modernin tieteen vallankumouksessa 1500-1700-luvuilla."
Ei osoita. Esimerkiksi modernin tieteen periaatteiden luoja oli muslimi. Lisäksi modernin tieteen periaatteita ei johdettu kristinuskosta vaikka tuo ajan tieteilijät kristittyjä olivatkin ja sanoivat Jumalan luomistyötä tutkivansa.
Oletetaan kuitenkin, että Harrison on oikeassa. Vaikka tieteen vallankumous olisikin lähtenyt kristinuskosta, ei se tarkoita sitä, että se olisi automaattisesti valittava pohjaksi nykyiselle tieteelle.
"Moderni tiede ei olisi voinut kehittyä ilman kristillisen maailmankuvan tarjoamia peruslähtökohtia."
Tuotahan on mahdoton sanoa, koska emme voi kokeilla, onko se totta. Voimme kuitenkin jotain päätellä siitä, että muslimi Ibn al-Haytham loi modernin tieteenmetodin esikuvan jo 1000-luvun tietämillä.
"Taylor kiteyttää: - Aivan kuten maallikot omaksuvat viimeisen raportin atomin mikrokoostumuksesta sunnuntain päivälehdestään, niin voimme auktoriteettiuskoisesti omaksua Saganilta tai Dawkinsilta, että Tiede on kumonnut Jumalan."
Mitähän Taylorilla tai Puolimatkalla olisi tarjota tilalle? Jumala ehdottomaksi auktoriteetiksi? Onhan Taylorilla ja Puolimatkalla mahdollisuus esittää empiirisiä todisteita Jumalan olemassaolosta. Sitä odotellessa jatkan materiaalista olemassaoloani.