Paasto

UPDATE_7129034 kirjoitti:

PAASTO

- Raamattu on antanut vain yhden paastovelvoitteen. Paastovelvoite oli Israelin kansalla suurena sovituspäivänä. Kerran vuodessa suurena sovituspäivänä (“jom kippur“) poistettiin kansan kaikki synnit. Paastolla ilmaistiin katumusta synneistä. (3 Moos 16:29-31)

Israelin kansa paastosi yhdessä muistakin syistä. Kansaa kohdanneet maansuru, onnettomuudet, ja onnettomuuksien muistojuhlat olivat paaston aikaa. (Tuom 20:26, Joel 1:14, Est 4:16) Kun kansa tarvitsi Jumalan apua ja suojelusta, kansa paastosi ja rukoili. (Esra 8:21,23) Surua ilmaistiin myös repimällä vaatteita rikki, ja istumalla tuhkassa, yms. (Dan 9:3, Neh 9:1)

Yksityinen ihminen paastosi monien eri syiden vuoksi. Suru, toisten ihmisten hätä, Rukouksen ja esirukouksen yhteydessä, sairauden, hengellisen hädän ja -taistelun vuoksi ja katumuksen merkiksi paastottiin. (1 Sam 20:34, 2 Sam 12:16-23, Ps 35:13, Dan 10:2-3, 1 Kun 21:27, 5 Moos 9:18, Apt 9:8-9) Paaston pituus vaihteli 1 vuorokaudesta 40 päivään. (Matt 4:2, 2 Moos 34:27-29)

Paasto rukouksen yhteydessä; (Joel 2:12, Mark 9:29) Jumalan palveluksen yhteydessä; (Luuk 2:37) Paavali jätti seurakunnat matkoillaan paastoten. (Apt 14:23) Kun tehtiin tärkeitä ratkaisuja paastottiin. (Matt 4:2, Apt 13:2-3)

Jumala ei mielisty jumalattomien paastoon. (Jer 14:10-12) Ihmisen täytyy selvittää syntinsä ennen kuin paastoaa. (Jes 58:3-4) Tekopyhyyden- ja ihmisten kiitoksen vuoksi ei kannata paastota. (Matt 6:16-18, Luuk 18:11-12) Fariseukset viettivät 2 paastopäivää viikossa sen kunniaksi kun Moosekselle annettiin kivitauluihin kirjoitettu laki. Rabbiinit ajattelivat että maanantaina Mooses nousi vuorelle, ja oli torstaipäivä kun Mooses laskeutui vuorelta alas. (Luuk 18:12) Apostolisen ajan jälkeen kirjoitettu Didakhe, eli kahdentoista apostolin oppi kertoo kahdesta viikoittaisesta paastopäivästä. (keskiviikko ja perjantai) Näiden paastopäivien vietosta tuli erimielisyyksiä. Väiteltiin tulisiko pidättäytyä kokonaan ruoasta, vai olla syömättä lihaa? Paavali ratkaisi asian opettamalla etteivät paastopäivät sido, ja paaston vietto on siksi omantunnon kysymys. (Room 14:1-7, Apt 27:9) Näissä Paavalin sanoissa on siis kysymys paastopäivien vietosta.

Uudessa liitossa ei ole paastovelvoitteita, ja vanhassa liitossakin oli vain 1 päivä säädetty paaston viettoon. Joissakin kristillisissä piireissä on vielä “paastopäiviä?” Kuitenkin tavallisesti näissä on kyse vain liharuoasta pidättymisestä määrättynä aikana. Kalaa esim. saa syödä.

Oikeaan hengelliseen paastoon liittyy aina parannuksen teko; (Jes 58:6-10) Mielessä on oltava iloinen lähimmäisrakkaus, eikä itsensä kurittamisen näyttäminen murhemielellä muille. Ihminen tyhjenee omasta itsestään, ja ottaa vastaan Jumalan Henkeä. Paasto ja rukous yhdessä on hyvä tapa lähestyä Jumalaa katumuksessa ja pyhityksessä. Näin vietettynä paasto on apu kasvamisessa hengellisyydessä, ja taistelussa pahan voimia vastaan. (Jaak 4:7)

Nykyisin voidaan paastota yksilöllisistä hengellisistä syistä. Paastoaminen on kuitenkin yleistynyt terveydenhoitona.

Paaston merkitys terveydenhoidossa:

Paastossa poistuu aineenvaihdunnan kuona-aineita, ja elimistö saavuttaa paremmin fyysisen ja psyykkisen tasapainon. Yleiskunto kohenee ja olo keventyy. Kehon vararavinto palaa, ja ihminen laihtuu paastotessa. Suolisto lepää, puhdistuu kuona-aineista, ja ärsyyntyneet limakalvot tervehtyvät. Suoliston bakteerifloora uudistuu kohdalleen. Veren rasva-arvot korjaantuvat paaston aikana. Paasto on hyvä keino siirtyä uusiin ruokailutottumuksiin, ja terveellisimpiin elämäntapoihin. Paaston jälkeen on helpompaa syödä kevyemmin ja vähemmän. Nautintoaineet saa helpommin jätettyä pois paaston avulla.

On tärkeätä suorittaa paasto oikealla tavalla. Näin se sujuu mukavammin. Paasto alkaa 1-2 totuttelupäivällä, jolloin ruokaa kevennetään, ja syödään vain juureksia ja hedelmiä. Paasto alkaa nauttimalla Glauber suolaa, joka tyhjentää suolen.

Puhdasta vettä juodaan vähintään 2-3 litraa päivässä. Lisäksi yrttiteetä. “Ruokana” käytetään juuresmehuja, sekä kasvislientä. Neste “pureskellaan” ja niellään lusikalla syöden hitaasti, että sylkeä erittyy mukaan. Vesipaastojakin suoritetaan, mutta ne ovat rankempia. Juuresmehuista saa tärkeitä suojaravinteita. Peräsuolihuuteluita suoritetaan 1-2/vrk. Muuten elimistö ottaa ravinnokseen poistuvia kehon kuona-aineita, ja tämä aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Näläntunne menee kokonaan ohitse 3 vuorokauden jälkeen. Nälkä vaivaa vain hetkittäin, ja heikon olon yllättäessä voi nauttia 2 rkl piimää, tai teelusikallinen hunajaa. Hedelmämehut auttavat, joita voi juoda kuten haluaa.

Paaston terveyshyödyt saavutetaan jo 4-7 päivän aikana. Mielihalun mukaan voi paastota pidempään. Ehdoton maksimipaasto on 40 vuorokautta. Ihminen alkaa siirtyä 40 vuorokauden paaston jälkeen pian kuolemaan. Vain taitavat voivat paastota näin pitkään. Aloittelijoille sopivat ensin lyhyet paastot.

Paaston tärkeä vaihe on paaston lopetus. Syöminen aloitetaan erittäin varovasti. Lopetusvaihe kestään noin 4 vrk. Liika syöminen vie hyvän olon hetkessä. Ruoansulatus on heräteltävä vähitellen toimintaan.

Aloittelijan on ehdottoman tärkeätä tutustua paastoon perehdyttävään kirjallisuuteen. Paastoon liittyy tiettyjä oireita aina, ja on hyvä erottaa normaalit ja epänormaalit oireet toisistaan. Paasto sujuu mukavammin ohjeiden mukaan. Mieli on rauhallinen, varma ja peloton kun tietää mitä paastotessa tapahtuu.

Terveet ihmiset voivat paastota huoletta. Sairaudet ja lääkehoito aiheuttavat keskustelun lääkärin kanssa. Aloittelijan on usein on hyvä paastota perehdyttävässä paastoryhmässä. Paastoryhmän henkinen tuki on hyväksi. Oikein suoritettuna paasto on nautittava kokemus.

Katso myös:

Raamattuopetukset:
- "Miksi suosittelelemme terveysneuvoina kasvisravintoa?"
- "Alkoholi, tupakka ja huumeet"
- "Raittius. Mitä raittiudella tarkoitetaan?"



Siunauksia
jari laurila

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä