Pakko myöntää ettei tuo EU ole ollut kovin paha vaihtoehto asuntovelalliselle.
Euribor 12kk 2,096%
Alpo Koskiniva
444937
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ruotsi: Ohjauskorko 1,0 %, Britannia: ohjauskorko 1,0 % EKP: ohjauskorko 2,0 %.
Euro-alueen korko on noihin verrokkeihin verrattuna 100 % suurempi. Mitenkäs tämä nyt näin?
vielä eu:takin epätoivoisempia , yrittävät saada rahan liikkumaan
Tai sitten viisaampia. EKP on hölmöillyt korkopolitiikkansa kanssa ja ollut aina päätöksissään myöhässä tai toiminut väärään suuntaan.
Noiden maiden korkojen taso on todennäköisesti oikea päätös ja EKP tullee tekemään saman suuntaisen liikkeen maaliskuussa. Taas myöhässä!
Molemmat maat ovat Euroopan Unionissa, joten kyllä sielläkin kannatti liittyä jäseneksi.
Esim. Ruotsi ei kuitenkaan ole rahaliitossa joten käyttävät ruotsin kruunuja... ja aivan hyvin pärjäävät! Eivät ainakaan pärjää yhtään sen huonommin kuin suomalaisetkaan ja hinnat ovat paljon alhaisemmat, palkat vähintään samat elleivät paremmatkin, lainojen korot alhaisemmat.
Joo, ja Ruotsikin taitaa olla EU:ssa. Mainitsemasi asiat ovat aina olleet paremmin Ruotsissa.
Mitä sellaista EUn jäsenyys on antanut Ruotsille, mitä se ei olisi voinut saada EUn ulkopuolella?
Hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä, EU-alueella matalat korot joka paikassa.
Kertoisitko, miksi EU:n ulkopuolisilla mailla kuten Islannilla, Norjalla tai Uudella-Seelannilla ovat korkeat korot Suomeen verrattuna?
Norjassa ohjauskorko on 3 % ja maan keskuspankki on ilmoittanut tavoittelevansa maaliskuussa 2-3 % tasoa, eli samoissa huitteissa koron suhteen siellä liikutaan kuin Euro-alueella.
Norja on sinänsä hyvä vertailukohde: Työttömyys maassa on vuosikausia ollut 2,5 % luokkaa ja nyt sen ennustetaan kipuavan ensi vuonna 4,6 prosenttiin. EU-alueen vastaava ennuste povaa 10 % työttömyyttä.
Islanti ja Uusi-Seelanti ovat luku sinänsä. Edes EU- tai euro-jäsenyys ei voi pelastaa valtioita, jotka elävät holtittomasti velaksi. Konkurssihan siitä seuraa.
Voisitko vastata kysymykseeni, mitä sellaista Ruotsi on saanut Unionin jäsenenä, jota se ei olisi voinut saavuttaa EUn ulkopuolella?
"Hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä, EU-alueella matalat korot joka paikassa."
No missäs taloutensa edes jotenkin hyvin hoitaneessa maassa on korkeat korot?
"Kertoisitko, miksi EU:n ulkopuolisilla mailla kuten Islannilla, Norjalla tai Uudella-Seelannilla ovat korkeat korot Suomeen verrattuna?"
Uudessa Seelannissa on talousvaikeuksia, Norjassa ei ole korkeat korot ja Islannissa..niin, Islannissa.. Millaiset korot Islannissa pitäisi mielestäsi olla? Jos sinä olisit herra suurpääoma, niin millaisella korolla sinä lainaisit rahaa esim. Islannin valtiolle, pankeille tai sikäläisiin pankkeihin velkasuhteessa oleville yrityksille?
Islantilaiset pankit ottivat 2000-luvulla löysiltä rahamarkkinoilta keinotteluvelkaa summan, joka tekee hieman vajaat 2 miljoonaa dollaria jokaista islantilaista kohti. Nämä velat ovat nyt sitten suurelta osin Islannin valtion vastuulla. Niin että millaiset korot siellä islannissa sinun mielestäsi kuuluisi olla?
En ole asiantuntija, joten en voi vastatakaan. Ja kun pääomatkin puuttuvat, niin tuollainen speklointi on toisarvoista sillä minusta reaalielämän ratkaisut ovat faktoja. Ilmeisesti et ole sinäkään asiantuntija, joten jätetäänkö tinkaamiset heille jotka asioista jotain tietävät?
Olisikohan sillä Euroopan Unionilla jotain tekemistä siinä, että talous on suhteeellisen hyvässä kunnossa. Tosin on maita, joilla on ollut aina ongelmia (Italia, Kreikka esimerkkeinä) mutta korot ovat alhaalla sielläkin. Joka tapauksessa, ei ole välitöntä pelkoa että valuutta romahtaisi, joka on mainio asia.
Missä suhteessa Norja on hyvä vertailukohde, mikä siitä tekee mielestäsi hyvän vertailukohteen? Jotta asioista saataisiin vertailukelpoinen tulos, niin eikö havaintoyksiköiden pitäsi olla samassa luokassa? Norja ei taida kuulua tähän ryhmään.
Härmälä kyselee blogissaan:
"Alkaako euro ahdistaa?
Euroon menoa mietittäessä sanoin kylläkin, että metsäteollisuudelle on kova paikka, kun tuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja dollari ovat yhtä aikaa halpoja. Tämä on osoittautunut todeksi, mutta tähän asti muun kansantalouden vahva kehitys on kompensoinut metsäteollisuuden vaikeudet.
Nyt kuitenkin tulee mieleen, että euro voi lähiaikona alkaa ahdistaa. Valuutat ympärillämme devalvoituvat. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky näiden maiden markkinoilla heikkenee ja niiden tuotteet ovat maailmanmarkkinoilla omiamme kilpailukykyisempiä. Rautaruukin Sakari Tamminen sanoi eilessä Kauppalehdessä tuotantoa siirtyvän nyt Euroopan sisällä heikkojen valuuttojen maihin. Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä hyötyvät nyt heikosta valuutasta.
Varsinainen uhkaskenaario tulee kuitenkin Amerikasta..."
http://lotta.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/10/alkaako-euro-ahdistaa/
Etkös se ollut sinä, joka ensin otit Norjan esille?
Minunkaan mielestäni Norja ei ole paras mahdollinen vertailukohde. EUn ulkopuolisista pohjoismaista se on kuitenkin lähinnä "samaa luokkaa".
Voisitko vastata kysymykseeni: Mitä sellaista Ruotsi on EUn jäsenenä saanut, mitä se ei olisi voinut saavuttaa EUn ulkopuolella.
Kysymykseesi vastaus vaatii pitkällistä asiantuntijuutta johon meiltä molemmilta ei löydy vastausta suuntaan tai toiseen. Vain toisesta vaihtoehdosta, eli Ruotsin EU-jäsenyydestä, löytyy kokemusperusteista faktaa jonka perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä. Ruotsin jättäytyminen ulkopuolelle perustuu spekulaatioihin, jotka jostain syystä maalataan tällä palstalla aina parhaiten onnistuneiksi ratkaisuksi (johtuen juuri spekulatiivisuudesta).
Norja käy kyllä korkovertailun perusteeksi rahapoliittisista syistä, mutta tähän tekemääsi vertailuasemaan se ei sovi, koska vertailet kansantalouksia eri lähtökohdista asettamalla niille samoja mittareita.
Pysyäksemme perusasioissa, jotka perustuvat todellisiin tapahtumiin (=fakta), Ruotsillakin on mennyt mukavasti Euroopan Unionissa. Kruunun arvo heikkenee, jolla on molemmat puolensa. Näin asuntovelallisen kannalta katsoisin euroalueen olevan parempi ratkaisu tällä hetkellä kuin pienen maan valuutta.
Mikäänhän ei kerro sitä, minkälainen olisi Suomen tilanne oman markkansa kanssa. Se voisi olla vahvempi tai heikompi kuin nykykurssi, joten jättäisin spekulaatiot sikseen.
Mainittiin, että Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä hyötyvät nyt heikosta valuutasta. Siis hyötyvät miten? Tuonti kallistuu ja kansantaloudet tahtovat nykyään pyöriä tuontitavaroilla, puhumattakaan riskistä joka on valuuttalainoissa.
Arvasin, että kysymys Ruotsin jäsenenä saavuttamista eduista on liian vaikea monille EUn kannattajille. He joutuisivat myöntämään, että taloudellisesti Ruotsi olisi samassa, ellei paremmassa, asemassa Unionin ulkopuolella ETA-maana.
Myös Suomella oli tuo mahdollisuus.
Valuutan heikkenemisellä on toki aina kaksi puolta. Se auttaa omaa vientiä, mutta nostaa tuontitavaroiden hintaa.
Suomen tilanne on se, että tuontitavarat ovat vahvasta eurosta johtuen pysytelleet kohtuullisen edullisina, mutta vienti on pysähtynyt kuin seinään. Mitä iloa on halvoista tuontitavaroista, ellei ole vientituloja, joilla ne maksetaan? Pitäisikö ottaa lisää velkaa?
Niin mitkä olivat ne edut?
Niin, tuo liiketoiminta pyörii niin monella muullakin tavoilla makrotaloudessa. Rahoitukset, korot tms. vaikuttavat hintoihin, jos ne eivät ole kilpailukykyisiä niin ei devalvoidusta rahasta ole hyötyä kenellekään. Lisäksi, kansa köyhtyy kun rahapolitiikkaa johdetaan suurpääomapiirin pillin mukaan. Pieni valuutta on riski, jollaista EMU:ssa ei ole. Jos ainoa hyöty on devalvoidusta rahasta se, että voidaan myydä polkuhintaan tavaraa, niin onko järkeä?
Ruotsin korot ovat kilpailukykyiset. Käytännöllisesti katsoen koko euro-aikamme ne ovat olleet halvemmat kuin täällä. Tänäkin päivänä ohjauskorko Suomessa on n 100 % suurempi kuin Ruotsissa.
Olet oikeassa, että kansa voi köytyä mikäli rahapolitiikkaa johdetaan suurpääoman pillin mukaan. Juuri näin EUn liberaali rahapolitiikka on toiminut ja tulokset nähdään; Suomessa köyhien määrä on tuplaantunut sitten vuoden -95. Mitä sinä vuonna tapahtui?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901198938312_uu.shtml
Ruotsi ei ole devalvoinut kruunua. Eihän kelluvan valuutan devalvointi edes olisi mahdollista vaan kruunun kurssi on määräytynyt markkinoilla kulloisenkin tilanteen mukaan. Valitettavasti on niin, että jokin aina joustaa taloustilanteen mukaan. Ellei jousto voi löytyä valuuttakurssista se löytyy työllisyydestä tai palkoista.
Mikäli Ruotsi olisi pysytellyt ETA-maana EU-jäsenyyden sijasta se olisi osa EUn sisämarkkinoita aivan kuten tänäkin päivänä.
Taloudellisesti Ruotsi olisi samassa tilanteessa kuin nytkin, mutta olisi välttynyt kalliilta EUn jäsenmaksuilta, byrokratialta ja pikkutarkalta sääntelyltä muissa kuin sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa.
Suomellakin oli tämä mahdollisuus, mutta valitettavasti valitsimme sen huonomman vaihtoehdon...
Kerro sinä vuorostasi, mitä Ruotsi olisi menettänyt EUn ulkopuolella.
Miksi puhut vain Ruotsin ohjauskorosta, niitähän on toki muitakin maita omine talouksineen ja rahoineen.
Olisi suotavaa, jos katsoisit laajemmin kuin yhden maan perspektiivistä.
Suomessa on köyhien osuus kasvanut, mutta keskiluokalla menee paremmin kuin koskaan. Se miten tuloeroja käsitellään, on kansantaloudellinen kysymys ja valtiojohdon päätettävissä sosiaalipolitiikan muodossa.
Ok, termi "devalvoitunut" on väärä, mutta kyse on samasta asiasta eli arvon menetyksestä. Eurokin kelluu, aivan kuin kruunu. Koska Ruostin kaltainen pieni valuutta heiluu markkinoilla arvaamattomasti, siihen liittyvät riskit ovat suuret. Islannissa maistetaan tätä lääkettä parhaillaan.
Ihmettelen suuresti sitä katsantoa, että Suomessa olisivat automaattisesti paremmin asiat jos emme olisi Euroopan Unionissa tai rahaliitossa. Voi olla, mutta voi olla myöskin ettei näin olisi. Minusta asiaan ei ole yhtä vastausta. Tätähän eivät EU-kriitikot ymmärrä.
Jos sinulla on ainoastaan vain tuo Ruotsi -teema jota tuot jatkuvasti esille, niin ei tätä keskustelua kannata edes käydä. Tuossa perusteissasi on vain olettamuksia, jotka eivät ole faktoja.
Haluaisin tietää etuja, jota mainostat paljon. Olisi asianmukaista kertoa etu ja siihen liittyvät perustelut. Minä olen kiinnostunut Suomen asioista, en Ruotsin asioista. Joten jos pysyttäisiin asialinjalla, niin voisin ehkä uskoakin väitteitäsi. Jankkaamalla ja väistelemällä vastakysymyksillä ei keskusteluissa pärjätä.
Jos näin on, ettei etuja ole tai ei osata perustella, niin annetaanko asian olla?
Ruotsi-teema on ollut esillä, koska se on hyvä verrokki.
Juurihan kerroin edut ja mielestäni jollain lailla niitä perustelinkin. Sinä puolestasi et ole lainkaan vastannut kysymyksiin, saati perustellut kantaasi.
Mikä olisi Suomen tilanne EUn tai rahaliiton ulkopuolella? Olet oikeassa siinä, että homma menee spekuloinniksi. Siksi asiaa kannattaa lähestyä vertaamalla meitä lähellä olevia saman kaltaisia talouksia. EUn ulkopuolelta hyvä verrokki on Norja ja rahaliiton ulkopuolelta Ruotsi.
Ymmärrän kyllä, että EUn ihannoijat eivät näin halua tehdä. Heidän aatettaan kirpaisee varmasti kovin se tosiasia, että nämä verrokit ovat pärjänneet Suomea paremmin. Siksi he mieluummin vertaisivat nyky-Suomea sellaisten maiden tilanteeseen, jotka eivät ole edes lähtökohdiltaan meidän kaltaisiamme. Näin tulos vastaisi paremmin heidän ennakkokäsityksiään...
Kerroit, että EUn ulkopuolelta hyvä verrokki on Norja ja rahaliiton ulkopuolelta Ruotsi.
Millä mittareilla Norja on mielestäsi hyvä verrokki? En kyllä löydä paljoakaan yhtäläisyyksiä kansantalouden rakenteesta vertailukelpoisuuden tekemiseksi. Ehkä osaisit valaista asiaa?
En ole nähnyt yhtäkään asiallista perustelua - ainoastaan tarinointia Ruotsin rahan arvon heikkenemisestä.
Enkä minä ole kuullut yhtään perustelua, mitä Ruotsi olisi taloudellisesti menettänyt EUn ulkopuolella?
Voisitko vihdoin kertoa?
Katsos meillä on se ero, että minä elän faktoissa ja sinä spekulaatioissa.
Fakta = Suomen BKT tehnyt ennätyksiä EU-jäsenyyden ajan.
Ruotsi = Ruotsin BKT tehnyt ennätyksiä EU-jäsenyyden ajan. Rahan arvon heiketessä valtion ulkomainen velka kasvaa suorassa suhteessa kruunun arvoon.
Jos et osaa edes perusteita kertoa omille väitteillesi niin eiköhän tämä ole tässä.
Aivan, mutta voisitko lopultakin vastata sinulle esitettyyn yksinkertaiseen kysymykseen? Mitä sellaista Ruotsi on saavuttanut EU-jäsenyyden aikana taloudellisesti, jota se ei olisi voinut saavuttaa EUn ulkopuolisena ETA-maana?
On totta, että Ruotsin BKT on kasvanut kivasti EU-aikana. Mutta koska elät faktoissa niin sinulle ei varmasti tuota tuskaa kertoa, miksei näin olisi tapahtunut jos maa ei olisi ollut EUn jäsen. Mikä Ruotsin EU-jäsenyydessä on se merkittävä ero ETA-jäsenyyteen verrattuna, joka on aiheuttanut tuon kasvun? Miksi tähän vastaaminen on sinulle niin vaikeaa?
Faktasi BKTn ennätyksistä EUn vuoksi ovat erikoisia, ellet kykene osoittamaan asiayhteyttä. Hieman sama kuin todistella lisääntyneitä hukkumisia jäätelönsyönnin kasvun syyksi. Nekin kun yleensä ajoittuvat samalle ajalle.
On myös totta, että ulkomaisen velan määrä kasvaa suhteessa kruunun arvoon. Ulkomaisen velan määrä kasvaa myös liian vahvan euron ansiosta Suomessa: Velkaa täytyy ottaa enemmän, koska vientitulot ovat romahtaneet.
Minusta olen kertonut jo aika selkeäsanaisesti Ruotsin ulkomaanlainan ongelmat kun he eivät ole EU:n mahdollistamassa rahaliitossa. Minusta on turha spekuloida mistä Ruotsi olisi jäänyt paitsi, koska sellaista vaihtoehtoa ei ole tapahtunut - tämähän perustuu jossitteluihin eikä tosiasioihin. Lapset pitävät mielikuvitusleikeistä ja niiden mahdollisuuksista.
Se, miksi kerroin faktoista BKT:n osalta että ne ovat EU-jäsenyyden aikana tapahtuneita asioita. Lieneekö myös sattumaa, että EU aikana on ollut ennätyksellisen pitkä talouskasvun aika. Kuten olen sanonut, en todellakaan ole asiantuntija, teen vain havaintoja tapahtuneista asioista. Sinulta puuttuu havaintomatriisi, joten ainoa mitä voit jankata on leikkiä spekulaatioilla.
Tuo vientitulojen romahtaminen kertoo sinun sivistymättömyyden ja tiedon puutteet. Vientitulot ovat globaalissa taloustaantumassa romahtaneet kaikkialla ja sinä yrität syyttää euroa =)
Ei millään pahalla, mutta kirjoitukseksi saavat tragikoomisia piirteitä.
Jos emme olisi EU:SSA, meidän korkotaso VOISI OLLA???hieman korkeampi EU:TA, MUTTA MUTTA!
Meillä olisi säilynyt työpaikat, olisimme pärjänneet, ETA sopimuksella vallan mainiosti!
KUMPI parempi?
- OLLA EU:SSA ANTAA KAIKKI VALTA, KESKI IEUROOPPAAN!
- OLLA SUOMESSA, PÄÄTTÄÄ ASIOISTA ITSE, TEHDÄ PÄÄTÖKSET KOTIMAASSA, EIKÄ OLLA EU:N JUOKSUPOIKA!
KYLLÄHÄN TUO TSEKIN PRESSAKIN, KERTOI TOTUUDEN EU:STA, HARMI VAIN?????
ETTÄ SUOMESSA EI KANSALLE KERROTA TOTUUTTA!!!!
TÄLLÄINEN UUTINEN? EU....PUHEENJOHTAJA MAAN PRESIDENTTI SETVII SUORASANAISESTI EU:TA....
HEI HALLOOOO??????????????????????????????????????
JOS TÄLLÄISTÄ UUTISTA, EI LASKETA JULKISUUTEEN, NIIN TOTTAHAN EU:SSA TÄYTYY OLLA JOTAIN?
SANOISINKO SUORAAN!!!!
"PAISEITA"!
Mihin perustuu olettamuksesi siitä, että työpaikat olisivat säilyneet? Onkohan tuo nyt ihan tottakaan? Olisi voinut käydä kuten Islannilla. En haluaisi, että valuutasta lähti 30 prosenttia arvosta. Lisäksi asuntolainoja on ikävä maksella 15% korolla.
Se Tsekin presidentti on kertonut muutakin. Jos äärioikeistolaisuus kiinnostaa niin silloin kannattaa varmasti kuunnella häntä.
Islanti ei ole oikea vertailukohde, koska holtiton velaksi eläminen olisi johtanut konkurssiin, vaikka maa olisi ollut EUn jäsen.
Oikeampi vertailukohde täytyy hakea suunnilleen samanlaista maltillista politiikkaa harjoittaneita maista kuten naapureistamme Ruotsista tai Norjasta.
Ruotsissa korko on ollut liki koko meidän euro-aikamme matalampi kuin Suomessa. Tänäkin päivänä Ruotsin korko on noin puolet Suomen korosta. Ruotsi on saanut melkoisen kilpailuedun valuutan arvon laskun myötä eikä siellä ole vientiteollisuus kokenut samanlaista äkkipysäystä kuin täällä. Toki kruunun devalvoituminen on nostanut tuontitavaroiden hintoja, mutta mitä iloa meille on edullisimmista tuontitavaroista, ellemme saa vientituloja, joilla ne maksetaan?
Norjassa työttömyys on vain reilu kolmasosa meidän työttömyydestämme. Ruotsiin ennustetaan vuodelle 2010 7-8 % työttömyyttä kun EUn keskiarvoksi ennustetaan kymmentä prosenttia.
Islanti on täysin valuuttapolitiikansa osalta vertailukelpoinen siinä missä Norja ja Ruotsi, koska jokaisella on valuutta. Islantilaisilla vain tulivat pieneen valuuttaan liittyvät riskit, vastaavaa ei olisi tapahtunut mikäli maassa olisi ollut euro. Korot olisivat pysyneet aisoissa ja valuuttariskiä ei olisi ollut.
Miten Norja on vertailukelpoinen Suomen kanssa? Näiden maiden BKT-muodostuma ja elinkeinorakenne eivät vastaa oikein missään suhteessa toisiaan. Ruotsi on lähempänä, mutta sielläkin eroavaisuuksia.
Pieni valuutta on melkoinen riski kansantaloudelle, Ruotsin valtion velkahan perustuu ulkomaiselle valuutalle pääosin. Valtion velka kasvaa ja hoitokulut kallistuvat, Ruotsilla valtion velkaa on n. 1100 mrd kruunua viime vuonna. 700 mrd ulkomaisella velkapääomalla vieras pääoma on kasvanut 20% kruunun menettäessä arvoaan samassa suhteessa. Eli ruotsalaiset maksavat valuuttansa arvon menetyksestä 140 mrd ylimääräistä näin laskettuna. Suomen valtion velka perustuu kotimaiselle valuutalle pääosin, joten tällaisia kustannuksia kansan maksettavaksi ei tule.
Valtion velka on hyvä pointti. On totta, että siihen sisältyy kurssiriski, joka tosin voi toteutua myös toiseen suuntaan kruunun vahvistuessa.
Onko Suomen tilanne parempi? Euroissa otetun velan osalta ei kurssiriskiä ole, mutta viennin pysähtyminen kasvattaa lainatarvetta potenssiin jotain. Kumpi lopulta on suurempi riski ja tulee kalliimmaksi?
Islannin osalta talous ylikuumeni ja perustui kuplalle. Jos maa olisi ollut eurossa ei kurssiriskiä olisi ollut mutta olisi mahdollista että matalat korot olisivat entuudestaan pahentaneet talouden ylikuumenemista. Korkojen nousu talouden hillitsijänä ei välttämättä ole huono juttu. Edes euro tuskin olisi pelastanut Islantia holtittoman politiikan seurauksilta.
Kun olet ihaillut Suomen valuutan ja talousalueen riippumattomuutta, niin eikö voisi olla todennäköistä että valuutta olisi yliarvostettu ja veisi kilpailukykyä? Tosin tätähän ei tiedä, EU kriitikkojen tekstit eivät perustu faktatietoihin, toisin kuin EU:n kannattajien.
Tokihan tuokin olisi mahdollista; Näinhän on käynyt euron kanssa.
Yleensä pienen valuutan kelluva arvo kuitenkin heijastelee hyvin maan talouden tilaa ja vahvistuu tai laskee sen mukaan. Kiinteän kurssin maissa vaihtelu löytyy työllisyydestä tms.
Toisaalla käymäämme keskusteluun palatakseni; On totta, että Norjan kansantalouden rakenne ei ole yhtenevä meidän kanssamme. Norjan esimerkki kuitenkin osoittaa, että maa pystyy käymään ulkomaankauppaa Unionin ulkopuolella ja olemaan osa Euroopan talousalueen sisämarkkinoita aivan kuten se EUn jäsenenäkin pystyisi. Tässä suhteessa Suomi olisi EUn ulkopuolella "samalla viivalla" Norjan kanssa.
"Näinhän on käynyt euron kanssa. "
Kuinka niin on käynyt? Onkos sinulla muuta asialle tueksi kuin oma mielipiteesi?? Voitsitko perustella tätä asiaa vai jätetäänkö tämä salatieteeksi niinkuin sinun arvoitukselliset kirjoitukset aina?
"Norjan esimerkki kuitenkin osoittaa, että maa pystyy käymään ulkomaankauppaa Unionin ulkopuolella ja olemaan osa Euroopan talousalueen sisämarkkinoita aivan kuten se EUn jäsenenäkin pystyisi. Tässä suhteessa Suomi olisi EUn ulkopuolella "samalla viivalla" Norjan kanssa."
Norja sekä norjalaiset yritykset eivät ole tasaveroisessa asemassa sisämarkkinoilla Suomen kanssa - alkaen rahapolitiikasta.
Tämä nyt menee tuollaiseksi Norja-Ruotsi eipäs juupas väittelyksi, jota ei jaksa käydä koska et perustele asioita mitenkään. Mielikuvitusmaailmaa reaalitodellisuudessa elävien spekuloijien kanssa on turha käydä asiapohjaista keskustelua.
Et kai sinäkään voi kieltää, että euro on vahvistunut? Suora seuraus siitä on vientiteollisuutemme kilpailukyvyn heikkeneminen. Vientimme supistuikin joulukuussa vuoden takaiseen verrattuna 15 %. Tässähän on toteutunut juuri se pelko, jolla SINÄ perustelin oman valuutan huonommuutta. Millä paikkakunnilla sijaitsivatkaan Ruotsin metsäteollisuuden suljetut tehtaat?
Norjalaiset yritykset ovat täysin tasaveroisessa asemassa sisämarkkinoilla. Norjan tuotteet, pääomat, työvoima ja palvelut liikkuvat sisämarkkinoilla aivan kuten Suomenkin. Rahaliitto ei kuulu sisämarkkinasäädöstöön.
Olet oikeassa. Ilmeisesti eri pohjoismaiden vertailusta ei kannata jatkaa keskustelua. Sinulla tuntuu menevän sen verran jo perusasiat, kuten sisämarkkinat ja rahaliitto, sekaisin...
Aikamoista amatöörien puuhastelua...
Olettamus, mikä olettamus!
Mutta tyhmää, perustaa kaikki "viennin varaan"?
Aikamoista rulettia, tässä kohtaa päättäjiemme vastuuta? kykyä? koeteltiin? kuinka kävikään!
Toinen on pörssiin sijoittelu?
RULETTIA, holtintonta touhua, kyllä näkee, ketkä hoitavat asioitamme!
Jos nämä kaksikin asiaa TÄRKEÄÄ sellaista, olisi hoidettu HALLINASSA, OLISI MAAMME TILANNE TOISENLAINEN!
Keskustelua KIITOS!
Kyllähän sen euron vahvistumisen voi todeta katsomalla valuuttakursseja =)
Vienti on supistunut -15%, mutta niinpä se sama ilmiö toistuu muillakin mailla. Ajattele, vaikka niillä ei ole edes euroa käytössä. Kansantalous supistuu, rahan arvo laskee ja ulkomaanvelka kasvaa. Sen lisäksi yritysten ulkomaiset rahoituskustannukset nousevat, joka aiheuttaa nousupaineita.
Norja ei ole verrattavissa Suomeen. Toivoisinkin objektiivista katsantokantaa ilman, että ensin otetaan "rusinat pullasta" -esimerkein. Islanti, Uusi Seelanti ja Norja täyttävät samat tunnusmerkit, joten ehkä näet ettei näitä voi verrata keskenään vaikka rahapolitiikka on ollut samankaltaista. Rahaliitto ei kuulu sisämarkkinoille, mutta rahan liikkuvuus ja yhtenäisen valuutan edut esim. kaupankäynnissä tai rahoituksessa eivät kuulu asiaan. Sinä tunnut olevan eksyksissä, kun et ymmärrä rahaliiton merkitystä sisämarkkinoille.
Huomaa, ettet ole kovinkaan kouluja käynyt kun teoreettinen keskustelu on mahdotonta kaltaistesi kanssa.
Aikamoisia amatöörejä tällä palstalla. Ainoa mitä osataan puhua on rajoittuneet valtion nimet Ruotsi ja Norja, jossa toivotaan rahan arvon alenemista. Melko jännää!