Olisin kiinnostunut kuulemaan omakohtaisia lapsettomuus- ja lapsettomuushoitokokemuksia teiltä, jotka olette saaneet lääkäriltä selittämätön -diagnoosin tutkimusten jälkeen.
Omalla kohdallani kaikki on tutkimusten mukaan kunnossa, myös miehen osalta. Tahatonta lapsettomuutta kuitenkin takana jo neljä vuotta. Ikinä en ole yhtäkään plussaa raskaustestistä saanut.
Jotenkin diagnoosin hyväksyminen on tosi vaikeaa, sillä eihän se varsinaisesti ole edes mikään diagnoosi. Näen asian niin, että nykyisen lääketieteen keinoin ei vain pystytä selvittämään, missä vika piilee. Vika sinänsä on varmasti olemassa jossain. Hirveä vähän löytyy tietoa selittämättömästä lapsettomuudesta, esim. hoitoennusteita tai mahdollisia selittäviä tekijöitä ei näe missään. En tajua miksi näin on, sillä käsittääkseni selittämättömästi lapsettomia on kuitenkin aika paljon.
Tällä hetkellä oma mieli taistelee tiukasti hoitoihin lähtöä vastaan, sillä "jos meissä ei kerran ole mitään vikaa, niin pitäisihän raskauden onnistua ilman hoitojakin." Tiedän, että ajatuskulku on hölmö, mutta niin se vain ainkin minun pääni toimii. Tuntuu myös, että koko lapsettomuuskriisiä olisi helpompi käsitellä, jos lapsettomuuteen olisi yksi tai useampi yksilöity syy, jota voitaisiin lähteä (täsmä)hoitamaan.
Miten tee muut "selittämättömät" olette käsitelleet asiaa? Onko hoitoihin lähtö ollut itsestäänselvyys? Entä onko luomuraskaus sittenkin onnistunut? Jos olette olleet hoidoissa, niin oletteko aloittaneet inseminaatiolla? Osa lääkäreistä suosittelee sillä aloittamista, mutta omasta mielestäni tässä on vähän rahastuksen makua... Entä te hoitojen avulla raskautuneet selittämättömät? Löytyikö hoitojen aikana syy lapsettomuuteen? Esim. kiinnittymisessä tms?
Periaatteessa inhoan ihmetarinoita lapsettomuuteen liittyen, joskin itsellänikin on lähipiirissä ihminen. Hän lähti selittämättömän lapsettomuuden myötä IVF-hoitoihin, sai lapsen, tämän jälkeen raskautui luomusti ja sai toisen lapsen. Tähän ei lääkäri ollut osannut todeta muuta kuin että ilmeisesti naisen keho oli vihdoin "tajunnut miten sen kuuluu toimia". Kerroin tämän ihmetarinan tässä yhteydessä nimenomaan kiinnittääkseni huomiota asian lääketieteelliseen puoleen, jota tässä(kään) tapauksessa ei sitten sen enempää enää selvitetty/pohdittu, kun toivottu tulos lopulta kuitenkin syntyi.
Selittämättömästi lapsettomat
18
3053
Vastaukset
- on näin
Minä koin helpotukseksi sen, ettei kummastakaan löytynyt syytä lapsettomuudelle. (Ellei ikä ole sellainen, sillä olen 37-vuotias.) Yritystä on takana 1,5 vuotta ja minulla on tietysti vieläkin pieni toive, että voisimme onnistua luomuna.
Hoidoista ajattelen taas niin, että niissä juuri voi selvitä, mistä raskautuminen kiikastaa. Niin kuin lääkärini sanoi, että inseminaatioista, joita meillä on siis jo useampi takana, ei voi päätellä mitään, koska ei tiedetä mitä siittiöille toimenpiteen jälkeen tapahtuu. Labraoloissa voisi päätellä enemmän.
Olen ymmärtänyt, että monta vuotta alalla ollut lääkärimmekin suhtautuu raskaaksi tulemiseen aika nöyrästi. Siinä on paljon mystistä, jota ei voi selittää. Tiedän myös ihmetarinoita, joissa kaikki hoidot on tehty ja ne on jo lopettu, kun pari onkin onnistunut luomusti. Mutta toisaalta näin voi olla myös tapahtumatta. Minua se kuitenkin enemmän lohduttaa kuin masentaa: onnistui hoidoilla tai ei, minä en voi asiaan vaikuttaa. Parempi elää tässä hetkessä, ja jos hyvin käy, niin sitten käy. Itse en voi siihen enempää vaikuttaa.
Hoitoihin lähtö ei ole ollut itsestään selvyys. Inseminaatiot päätettiin tosin kokeilla heti, mutta alun perin olimme ajatelleet, että emme lähde ivf-hoitoihin, jos inssit eivät onnistu. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että vastahan me aloitimme eikä tätä projektia voi tässä vaiheeessä jättää kesken.
Mutta en kuitenkaan päivittäin elä lapsen kaipuussa tai lapsettomuuden tuskassa. Ikää minulla on sen verran, että hoidot ovat varmaan viimeinen mahdollisuutemme. Koko elämämme tämä asia ei kuitenkaan onneksi ole - ja elämä jatkuu, vaikka lasta emme saisikaan. - selittämätön
Me kärsimme selittämättömästä lapsettomuudesta. Meille hoitoihin lähtö oli itsestään selvyys. Ajattelimme niin, että onpahan sitten tehty kaikkemme asian eteen, ei tarvitse vanhana miettiä, että entä jos olisimme kokeilleet ... ?
Nyt meillä on 5 kk vanha ihana lapsi.
Selittämättömien hoidot aloitetaan yleensä insseillä, se on ihan vakiokäytäntö. En ymmärrä, miksi pidät sitä rahastuksena. Julkisella puolellahan hoidot eivät edes maksa mitään! (mitä nyt poliklinikkakäynnin per käynti lääkkeet, joita inssissä ei välttämättä edes tarvita)´
Raskaus voi aivan hyvin alkaa inssillä, vaikkei syytä lapsettomuuteen ole löydetty. Miksei sitä siis kannattaisi kokeilla?
Olen samaa mieltä edellisen kirjottajan kanssa siitä, että vaikka parille on annettu diagnoosiksi selittämätön lapsettomuus, syitä voi hyvin alkaa löytyä hoitojen edetessä. Tai näin varmasti hyvin usein käykin. Koeputkihedelmöityshoidossa (IVF) opitte paljon omasta tilanteestanne, siitä, että missä kohtaa homma "menee vikaan". Saatte selville, muodostuuko sinulle oikeasti kypsiä munasoluja, hedelmöittyvätkö ne juuri sinun miehesi spermalla, lahtevätkö näin saadut alkiot jakautumaan jne. Usein syy lapsettomuuteen löytyy juuri tämän prosessin aikana. Ja hoitoja muutetaan sen mukaan, millaisia tuloksia niissä saadaan.
Luulisin, että selittämättömän lapsettomuuden syitä ei haluta sen kummemmin tutkia juuri siksi, että hoidot kuitenkin yleensä ennen pitkää tuottavat tulosta. On helpompaa ja halvempaa aloittaa suoraan hoidoilla, ensin kevyemmillä, siirtyen siitä järeämpiin, kuin käyttää aikaa ja rahaa varsinaisten lapsettomuuden syiden tutkimiseen.
Meillä homma meni näin:
Yritystä vuosi, sitten tutkimuksiin. Vuoden kestävä asian kypsyttely ennen hoitojen aloitusta. Sitten 3 inssiä yhden syksyn aikana, ei yhtään plussaa. Sitten 3 IVF:ää seuraavan vuoden aikana. Toisen IVF:n tuoresiirrosta kohdun ulkoinen raskaus. Kolmannen IVF:n tuoresiirrosta raskaus, jonka seurauksena syntyi lapsemme.
Meillä ongelmana oli alkion kiinnittyminen. Hoidoissa saatiin hyviä alkioita, mutta raskaus ei vain alkanut. Syynä ilmeisesti mun kohdun kovin ohut limakalvo. Limis on parhaimmillaan IVF:n tuoresiirroissa, siksi ilmeisesti mulla kaksi plussaa nimenomaan tuoresiirroista.
Tsemppiä teille! Jokaisen parin täytyy itse tehdä päätös hoitoihin lähtemisestä tai lähtemättä jättämisestä. Itse olen sangen onnellinen siitä, että päätimme lähteä tälle tielle.- selittämättömyys
Kiitos paljon molemmille vastauksista! Muutamaa kohtaa haluan vielä kommentoida.
Edellinen kirjoitti:
"Selittämättömien hoidot aloitetaan yleensä insseillä, se on ihan vakiokäytäntö. En ymmärrä, miksi pidät sitä rahastuksena. Julkisella puolellahan hoidot eivät edes maksa mitään! (mitä nyt poliklinikkakäynnin per käynti lääkkeet, joita inssissä ei välttämättä edes tarvita)´
Raskaus voi aivan hyvin alkaa inssillä, vaikkei syytä lapsettomuuteen ole löydetty. Miksei sitä siis kannattaisi kokeilla?"
Tarkoitin sitä, että jos ja kun fyysisisiä syitä hedelmättömyyteen ei ole, niin tuntuu hölmöläisen hommalta lähteä inseminaatioilla yrittämään. Esim. meidän tapauksessamme noin viimeisten kahden vuoden ajan käytössä ovat olleet ovulaatiotikut ja ajoitettu yhdyntä. Miehen sperma on huippulaatua. Silti raskaus ei ole alkanut. Samaa tekniikkaa käytetty myös klomifeenilla avustettuna. Ei tulosta. Siten en voi ymmärtää, miten sperman pesu ja katetrin käyttö voisi raskautta meidän tapauksessa edesauttaa kun muutenkin inssin onnistumisprosentit ovat 10-20 luokkaa (lapsettomuus.com)? Noilla todennäköisyyksillä en tosiaan saa viritettyä itseäni ajatukselle "kannattaa kokeilla".
Olemme olleet pelkästään yksityisellä puolella selvittämässä lapsettomuuttamme, joten siksi puhuin rahastuksesta. Meillä ei ole aikomusta eikä kiinnostusta jatkossakaan (jos jatkamme hoitoja) jonottaa julkisella puolella. Silti, (tai ehkä juuri siksi) haluamme rahoillemme kunnon vastineen. Kunnon vastinetta ei mielestäni tule siitä, että pistämme pari tonnia ensin inseminaatioihin, koska "se on ihan vakiokäytäntö". Ymmärrän kuitenkin hyvin miksi julkisellakin puolella käytäntö on sama; onhan inseminaatio joka tapauksessa halvempi hoitomuoto kuin koeputkihedelmöitys. Kyllä ne hoidot siellä julkisellakin puolella maksaa ihan oikeaa rahaa, vaikka niitä ei kokonaisuudessaan hoidettavalta itseltään laskutettaisikaan. Samoin kuin ei ole imaisia lounaita, ei ole myöskään ilmaisia lapsettomuushoitoja.
Totesit:
"Luulisin, että selittämättömän lapsettomuuden syitä ei haluta sen kummemmin tutkia juuri siksi, että hoidot kuitenkin yleensä ennen pitkää tuottavat tulosta. On helpompaa ja halvempaa aloittaa suoraan hoidoilla, ensin kevyemmillä, siirtyen siitä järeämpiin, kuin käyttää aikaa ja rahaa varsinaisten lapsettomuuden syiden tutkimiseen."
En tarkoittanut, että ENSIN pitäisi tutkia syitä (sehän lienee aika rajallista kuten jo todettu)ja sitten vasta hoitaa, vaan että on outoa, jos/kun lääketiedettä/pariskuntia itseään ei JÄLKIKÄTEENKÄÄN kiinnosta selvittää mistä oli kyse. Eikö sinua ja miestäsi kiinnosta tietää, miksi ette saaneet/voi saada luomuna lasta? Luulisin myös, että syiden tutkimisesta olisi apua muille samasta ongelmasta kärsiville ihmisille. Hoitokäytäntöjä voitaisiin kehittää jne. Minulla ei tosin ole tietoa siitä, missä määrin ihmiset antavat tutkimuskäyttöön "ylijääneitä" alkioitaan ym. että tässä suhteessa voin olla hyvin väärässäkin. - hoidoissa ollaan
selittämättömyys kirjoitti:
Kiitos paljon molemmille vastauksista! Muutamaa kohtaa haluan vielä kommentoida.
Edellinen kirjoitti:
"Selittämättömien hoidot aloitetaan yleensä insseillä, se on ihan vakiokäytäntö. En ymmärrä, miksi pidät sitä rahastuksena. Julkisella puolellahan hoidot eivät edes maksa mitään! (mitä nyt poliklinikkakäynnin per käynti lääkkeet, joita inssissä ei välttämättä edes tarvita)´
Raskaus voi aivan hyvin alkaa inssillä, vaikkei syytä lapsettomuuteen ole löydetty. Miksei sitä siis kannattaisi kokeilla?"
Tarkoitin sitä, että jos ja kun fyysisisiä syitä hedelmättömyyteen ei ole, niin tuntuu hölmöläisen hommalta lähteä inseminaatioilla yrittämään. Esim. meidän tapauksessamme noin viimeisten kahden vuoden ajan käytössä ovat olleet ovulaatiotikut ja ajoitettu yhdyntä. Miehen sperma on huippulaatua. Silti raskaus ei ole alkanut. Samaa tekniikkaa käytetty myös klomifeenilla avustettuna. Ei tulosta. Siten en voi ymmärtää, miten sperman pesu ja katetrin käyttö voisi raskautta meidän tapauksessa edesauttaa kun muutenkin inssin onnistumisprosentit ovat 10-20 luokkaa (lapsettomuus.com)? Noilla todennäköisyyksillä en tosiaan saa viritettyä itseäni ajatukselle "kannattaa kokeilla".
Olemme olleet pelkästään yksityisellä puolella selvittämässä lapsettomuuttamme, joten siksi puhuin rahastuksesta. Meillä ei ole aikomusta eikä kiinnostusta jatkossakaan (jos jatkamme hoitoja) jonottaa julkisella puolella. Silti, (tai ehkä juuri siksi) haluamme rahoillemme kunnon vastineen. Kunnon vastinetta ei mielestäni tule siitä, että pistämme pari tonnia ensin inseminaatioihin, koska "se on ihan vakiokäytäntö". Ymmärrän kuitenkin hyvin miksi julkisellakin puolella käytäntö on sama; onhan inseminaatio joka tapauksessa halvempi hoitomuoto kuin koeputkihedelmöitys. Kyllä ne hoidot siellä julkisellakin puolella maksaa ihan oikeaa rahaa, vaikka niitä ei kokonaisuudessaan hoidettavalta itseltään laskutettaisikaan. Samoin kuin ei ole imaisia lounaita, ei ole myöskään ilmaisia lapsettomuushoitoja.
Totesit:
"Luulisin, että selittämättömän lapsettomuuden syitä ei haluta sen kummemmin tutkia juuri siksi, että hoidot kuitenkin yleensä ennen pitkää tuottavat tulosta. On helpompaa ja halvempaa aloittaa suoraan hoidoilla, ensin kevyemmillä, siirtyen siitä järeämpiin, kuin käyttää aikaa ja rahaa varsinaisten lapsettomuuden syiden tutkimiseen."
En tarkoittanut, että ENSIN pitäisi tutkia syitä (sehän lienee aika rajallista kuten jo todettu)ja sitten vasta hoitaa, vaan että on outoa, jos/kun lääketiedettä/pariskuntia itseään ei JÄLKIKÄTEENKÄÄN kiinnosta selvittää mistä oli kyse. Eikö sinua ja miestäsi kiinnosta tietää, miksi ette saaneet/voi saada luomuna lasta? Luulisin myös, että syiden tutkimisesta olisi apua muille samasta ongelmasta kärsiville ihmisille. Hoitokäytäntöjä voitaisiin kehittää jne. Minulla ei tosin ole tietoa siitä, missä määrin ihmiset antavat tutkimuskäyttöön "ylijääneitä" alkioitaan ym. että tässä suhteessa voin olla hyvin väärässäkin.diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Olemme mieheni kanssa n.30 vuotiaita ja hakeuduimme tutkimuksiin heti vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen. Tikuttelin jo ennen tutkimuksia ahkeraan ovulaatiota ja se tuli jokaisessa kierrossa, tunnen sen myös aina. Lisäksi ultrattiin ihan luomunakin ja niiden perusteella mun pitäisi tulla todella helposti raskaaksi. No, hoidoissa siis ollaan ja yksityisellä. Syksyllä tutkittiin kaikki ja mitään ei siis löydy. Nyt menossa 4. clomifen terolut kierto, follit (2kpl) kasvaa hienosti ja limakalvo on just täydellinen. Tästä hoitomuodosta meillä tuloksena 2 kemiallista raskautta. Tämä nyt alkanut clomikierto viimeinen, sitten mietitään jatkoja. Minä kyllä aion vakavasti pyytää lääkäriltä perustelut sille, miksi inssi pitäisi mahdollisesti tehdä vai eikö voitaisi suoraan siirtyä IVF -hoitoon. En nimittäin ymmärrä, että miten inssi voisi meitä auttaa, jos näinkin (clomit, ajoitettu yhdyntä terolut) saamme aikaiseksi raskauden, mutta menee hyvin pian kesken. Oman järkeni mukaan inssit meidän kohdalla olisi todellakin tuhlausta ja haluaisin mielummin laittaa rahani suoraan IVF -hoitoon, jossa ehkä selviäisi jotain enemmän...Tai sitten meillä vaan on ollut paska tuuri näiden clomien kanssa, kun on olleet vain kemiallisia. En tiedä. Mutta kyllä sitä miettii, että onko se lääketieteellisesti perusteltua ja taloudellisestikaan järkevää laittaa rahaa insseihin ensin 1000 euroa "kokeilun vuoksi" ja sitten maksaa suolaisia hintoja IVF hoidosta, siihen liittyvistä lääkkeistä ja alkioiden pakastuksesta...
Ja vielä: on todellakin ahdistavaa toisinaan, kun ei tiedä, missä vika on. Tulee sellainen tunne, että koko hoitokin on silloin yhtä arpapeliä ja pelottaa, että aikaa ja rahaa menee ihan hukkaan...Joku selvä syy ehkä rauhoittaisi. Toisaalta tämä selittämättömyys lisää sitä piinaa, että jospa se sittenkin tulisi luomusti. Mutta miksi tulisi, kun ei se miltei kahteenkaan vuoteen ole tullut? Itsellä on sellainen tunne, että on pakko kokeilla näitä hoitoja. Tulen katumaan sitä, että emme edes yrittäneet, vaikka lopputulos olisi mikä... - yksityisellä
hoidoissa ollaan kirjoitti:
diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Olemme mieheni kanssa n.30 vuotiaita ja hakeuduimme tutkimuksiin heti vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen. Tikuttelin jo ennen tutkimuksia ahkeraan ovulaatiota ja se tuli jokaisessa kierrossa, tunnen sen myös aina. Lisäksi ultrattiin ihan luomunakin ja niiden perusteella mun pitäisi tulla todella helposti raskaaksi. No, hoidoissa siis ollaan ja yksityisellä. Syksyllä tutkittiin kaikki ja mitään ei siis löydy. Nyt menossa 4. clomifen terolut kierto, follit (2kpl) kasvaa hienosti ja limakalvo on just täydellinen. Tästä hoitomuodosta meillä tuloksena 2 kemiallista raskautta. Tämä nyt alkanut clomikierto viimeinen, sitten mietitään jatkoja. Minä kyllä aion vakavasti pyytää lääkäriltä perustelut sille, miksi inssi pitäisi mahdollisesti tehdä vai eikö voitaisi suoraan siirtyä IVF -hoitoon. En nimittäin ymmärrä, että miten inssi voisi meitä auttaa, jos näinkin (clomit, ajoitettu yhdyntä terolut) saamme aikaiseksi raskauden, mutta menee hyvin pian kesken. Oman järkeni mukaan inssit meidän kohdalla olisi todellakin tuhlausta ja haluaisin mielummin laittaa rahani suoraan IVF -hoitoon, jossa ehkä selviäisi jotain enemmän...Tai sitten meillä vaan on ollut paska tuuri näiden clomien kanssa, kun on olleet vain kemiallisia. En tiedä. Mutta kyllä sitä miettii, että onko se lääketieteellisesti perusteltua ja taloudellisestikaan järkevää laittaa rahaa insseihin ensin 1000 euroa "kokeilun vuoksi" ja sitten maksaa suolaisia hintoja IVF hoidosta, siihen liittyvistä lääkkeistä ja alkioiden pakastuksesta...
Ja vielä: on todellakin ahdistavaa toisinaan, kun ei tiedä, missä vika on. Tulee sellainen tunne, että koko hoitokin on silloin yhtä arpapeliä ja pelottaa, että aikaa ja rahaa menee ihan hukkaan...Joku selvä syy ehkä rauhoittaisi. Toisaalta tämä selittämättömyys lisää sitä piinaa, että jospa se sittenkin tulisi luomusti. Mutta miksi tulisi, kun ei se miltei kahteenkaan vuoteen ole tullut? Itsellä on sellainen tunne, että on pakko kokeilla näitä hoitoja. Tulen katumaan sitä, että emme edes yrittäneet, vaikka lopputulos olisi mikä...Eikö sitten yksityisellä oteta huomioon sitä, että asiakas haluaa siirtyä suoraan ivf:ään? Tehän kuitenkin maksatte siitä. Olen lapsettomuusblogeja lukiessani myös ymmärtänyt, että joissain selittämättömissä tapauksissa on aloitettu suoraan ivf:llä nimenomaan sen takia, että inssien ei uskota auttavan silloin.
- edellinen
yksityisellä kirjoitti:
Eikö sitten yksityisellä oteta huomioon sitä, että asiakas haluaa siirtyä suoraan ivf:ään? Tehän kuitenkin maksatte siitä. Olen lapsettomuusblogeja lukiessani myös ymmärtänyt, että joissain selittämättömissä tapauksissa on aloitettu suoraan ivf:llä nimenomaan sen takia, että inssien ei uskota auttavan silloin.
Tuntuu muutenkin olevan noissa hoitojen aloittamisissa eroja. Minun kohdallani ei esimerkiksi kokeiltu mitään lääkkeellisiä hoitoja, koska kierto pelaa täydellisesti, vaan inssit tehtiin omaan kiertoon. Hormonihoitoa olisin saanut, jos olisin halunut, mutta lääkäri ei sitä mitenkään suositellut. Yksityisellä kävimme myös. Nyt siirrymme ivf:ään julkiselle.
- ap.
hoidoissa ollaan kirjoitti:
diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Olemme mieheni kanssa n.30 vuotiaita ja hakeuduimme tutkimuksiin heti vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen. Tikuttelin jo ennen tutkimuksia ahkeraan ovulaatiota ja se tuli jokaisessa kierrossa, tunnen sen myös aina. Lisäksi ultrattiin ihan luomunakin ja niiden perusteella mun pitäisi tulla todella helposti raskaaksi. No, hoidoissa siis ollaan ja yksityisellä. Syksyllä tutkittiin kaikki ja mitään ei siis löydy. Nyt menossa 4. clomifen terolut kierto, follit (2kpl) kasvaa hienosti ja limakalvo on just täydellinen. Tästä hoitomuodosta meillä tuloksena 2 kemiallista raskautta. Tämä nyt alkanut clomikierto viimeinen, sitten mietitään jatkoja. Minä kyllä aion vakavasti pyytää lääkäriltä perustelut sille, miksi inssi pitäisi mahdollisesti tehdä vai eikö voitaisi suoraan siirtyä IVF -hoitoon. En nimittäin ymmärrä, että miten inssi voisi meitä auttaa, jos näinkin (clomit, ajoitettu yhdyntä terolut) saamme aikaiseksi raskauden, mutta menee hyvin pian kesken. Oman järkeni mukaan inssit meidän kohdalla olisi todellakin tuhlausta ja haluaisin mielummin laittaa rahani suoraan IVF -hoitoon, jossa ehkä selviäisi jotain enemmän...Tai sitten meillä vaan on ollut paska tuuri näiden clomien kanssa, kun on olleet vain kemiallisia. En tiedä. Mutta kyllä sitä miettii, että onko se lääketieteellisesti perusteltua ja taloudellisestikaan järkevää laittaa rahaa insseihin ensin 1000 euroa "kokeilun vuoksi" ja sitten maksaa suolaisia hintoja IVF hoidosta, siihen liittyvistä lääkkeistä ja alkioiden pakastuksesta...
Ja vielä: on todellakin ahdistavaa toisinaan, kun ei tiedä, missä vika on. Tulee sellainen tunne, että koko hoitokin on silloin yhtä arpapeliä ja pelottaa, että aikaa ja rahaa menee ihan hukkaan...Joku selvä syy ehkä rauhoittaisi. Toisaalta tämä selittämättömyys lisää sitä piinaa, että jospa se sittenkin tulisi luomusti. Mutta miksi tulisi, kun ei se miltei kahteenkaan vuoteen ole tullut? Itsellä on sellainen tunne, että on pakko kokeilla näitä hoitoja. Tulen katumaan sitä, että emme edes yrittäneet, vaikka lopputulos olisi mikä...Juuri samanlaisia ajatuksia itsellänikin! Olipa mukavaa lukea, etten ole ihan yksin tässä maailmassa näkemysteni kanssa.
Kriittinen suhtautumiseni hoitoihin (etenkin inseminaatioon) ja niiden tuloksiin tapauksessamme johtunee myös siitä, että minulla on vahva tieteellinen maailmankatsomus. En usko yliluonnolliseen, kohtaloon tai jumalaan, enkä siten saa minkäänlaista lohtua "kaikella on tarkoituksensa" , "meillä on ollut vain huono tuuri" tai "kaikki tapahtuu kun on oikea aika" -ajatuskuvioista. Samasta syystä minun on vaikeaa hyväksyä lääketieteen rajallisuutta tässä lapsettomuusasiassa. Miten niin ei tiedetä? Miten niin ei ole mitään vikaa jos raskaus ei kerran ala? Epäluottamusta lisää myös ristiriitaiset hoitosuositukset mitä olemme eri lääkäreiltä saaneet ja lääkäreiden olan kohauttelut. - Entinen selittämätön
ap. kirjoitti:
Juuri samanlaisia ajatuksia itsellänikin! Olipa mukavaa lukea, etten ole ihan yksin tässä maailmassa näkemysteni kanssa.
Kriittinen suhtautumiseni hoitoihin (etenkin inseminaatioon) ja niiden tuloksiin tapauksessamme johtunee myös siitä, että minulla on vahva tieteellinen maailmankatsomus. En usko yliluonnolliseen, kohtaloon tai jumalaan, enkä siten saa minkäänlaista lohtua "kaikella on tarkoituksensa" , "meillä on ollut vain huono tuuri" tai "kaikki tapahtuu kun on oikea aika" -ajatuskuvioista. Samasta syystä minun on vaikeaa hyväksyä lääketieteen rajallisuutta tässä lapsettomuusasiassa. Miten niin ei tiedetä? Miten niin ei ole mitään vikaa jos raskaus ei kerran ala? Epäluottamusta lisää myös ristiriitaiset hoitosuositukset mitä olemme eri lääkäreiltä saaneet ja lääkäreiden olan kohauttelut.... että selittämätön muuttuu "selittetyksi", voi tapahtua myös vasta IVF/ICSI:n yhteydessä, kuten meillä; munasolut hedelmöittyivät ok, mutta olivat hyvin hitaita ( pitkässä viljelyssä pysähtyivat toisen päivän jälkeen), tummia jne. Eli heräsi ajatus siitä, että ongelma olikin munasoluissa. 4 x IVF PAS:it, eikä alkaneita raskauksia. lahjamunasoluhoidolla ensimmäisestä kerrasta . Ja onhan näitäkin, että siittiöt ok, mutta sitten maljalla ei hedelmöittymistä tapahdukaan vaan tarvitaan avuksi ICSI:ä.
Alkuperäisenä kysyjänä en minäkään enää lähtisi Inseminaatiota kokeilemaan, yritystä kuitenkin pitkään ja jos muuten kaikki ok, limakalvon paksuudet, munasolu varmasti irtoaa ( onko irrotuspiikkiä käytetty?) jne. Toisaalta, kyllähän siinä on pienet mahdollisuudet onnistua, saadaanhan ne siittiöt varmuudella ja paremmin matkaamaan oikeaan suuntaan. Neuvottele asiasta hoitavan tahon kanssa ja pysy päätöksessäsi.
Onnea matkaan! - ********
Entinen selittämätön kirjoitti:
... että selittämätön muuttuu "selittetyksi", voi tapahtua myös vasta IVF/ICSI:n yhteydessä, kuten meillä; munasolut hedelmöittyivät ok, mutta olivat hyvin hitaita ( pitkässä viljelyssä pysähtyivat toisen päivän jälkeen), tummia jne. Eli heräsi ajatus siitä, että ongelma olikin munasoluissa. 4 x IVF PAS:it, eikä alkaneita raskauksia. lahjamunasoluhoidolla ensimmäisestä kerrasta . Ja onhan näitäkin, että siittiöt ok, mutta sitten maljalla ei hedelmöittymistä tapahdukaan vaan tarvitaan avuksi ICSI:ä.
Alkuperäisenä kysyjänä en minäkään enää lähtisi Inseminaatiota kokeilemaan, yritystä kuitenkin pitkään ja jos muuten kaikki ok, limakalvon paksuudet, munasolu varmasti irtoaa ( onko irrotuspiikkiä käytetty?) jne. Toisaalta, kyllähän siinä on pienet mahdollisuudet onnistua, saadaanhan ne siittiöt varmuudella ja paremmin matkaamaan oikeaan suuntaan. Neuvottele asiasta hoitavan tahon kanssa ja pysy päätöksessäsi.
Onnea matkaan!Inseminaatioitakin meille tosiaan tehtiin x4 ovulaation induktioita.
ja lisäksi kuulumme tähän "ihmetarinoita"-sarjaan, kuopus syntyi ilman hoitoja.
- ...tarina
Ajatuksesi olivat kun suoraan minun päästäni. Lapsettomuutta on ollut tosi vaikea käsitellä kun ei ole sitä syytä. On vaan ihmettelyä, että miksi sitten en tule raskaaksi jos kerran mitään vikaa ei ole.
Olen ex:ni kanssa käynyt hoidot IVF:ään saakka ja sielläkin tuloksena oli loistava saalis, 16 ykkösluokan alkiota jotka sitten pakastetiin. Sinne ne sitten jäivätkin, sillä meille tuli ero ja aikanaan annoin niille luvan, että ne saa luovuttaa jollekin pariskunnalle.
Eli tällä hetkellä tässä maailmassa saattaa olla lapsi/lapsia, jotka ovat biologisesti minun, mutta kuuluvat jollekin toiselle. Hassu ajatus.
Siitä on kymmenisen vuotta...en ole koskaan edelleenkään saanut tehdä positiivista raskaustestiä, en ole enää koskaan mennyt hoitoihin. Nykyisen miehen kanssa voisin mennä, mutta katson olevani jo niin vanha (39) että se ei ole järkevää enää lapsen kannalta.- mut oli pakko
tarttua tuohon ikään että 39v olisi lapsen kannalta liian korkea ikä.Tuo on kyllä täysin oma ajatelmasi.Minun äitini sai minut 40v eikä hänen ikänsä ole ollut KOSKAAN ongelma minulle!!!
Itse sain 40 lapsen ja vasta nyt elämäntilanne on sellainen että voin täysipainoisesti olla lasta varten.Minusta ei olisi ollut äidiksi 20v ja 30v ei muut kuviot menneet kohdalleen.Kaikki kun on kovin yksilöllistä.Mutta jos itse koet ja tiedät omalla kohdallasi että lasten aika on sinulta ohi, niin tietysti sekin on arvostettava valinta elämässä, kenelle se sopii.Hyvät jatkot joka tapauksessa. - kommenttiisi
mut oli pakko kirjoitti:
tarttua tuohon ikään että 39v olisi lapsen kannalta liian korkea ikä.Tuo on kyllä täysin oma ajatelmasi.Minun äitini sai minut 40v eikä hänen ikänsä ole ollut KOSKAAN ongelma minulle!!!
Itse sain 40 lapsen ja vasta nyt elämäntilanne on sellainen että voin täysipainoisesti olla lasta varten.Minusta ei olisi ollut äidiksi 20v ja 30v ei muut kuviot menneet kohdalleen.Kaikki kun on kovin yksilöllistä.Mutta jos itse koet ja tiedät omalla kohdallasi että lasten aika on sinulta ohi, niin tietysti sekin on arvostettava valinta elämässä, kenelle se sopii.Hyvät jatkot joka tapauksessa.Kyllä, juuri näin. Se on oma mielipiteeni itsestäni. En arvostele muita. Jokainen "tekee" lapset niin vanhana kun katsoo olevan hyväksi.
Jos nyt lähtisin hoitoihin, siinä voisi mennä kaksi vuotta, että mitään tapahtuisi. Mieheni on kuusi vuotta minua vanhempi, että siinä vaiheessa hän lähentelisi viittäkymppiä. Ja edelleen lapsi saa tulla jos on tullakseen, ehkäisyä ei ole käytössä.
Jos raskaaksi tulisin, se olisi maailman ihanin asia ja varmasti olisin onnellinen ja pystyisin olemaan äiti päälle 40 vuotiaanakin, mutta en sitä lähde enää hoitojen kautta hakemaan. Eli eiköhän tässä luonto valitse puolestani.
- 1234
joten miten sen voisikaan diagnosoida? lapsettomuus on erittäin kunnioitettava valinta.
- kyllä
Lapsettomuus on joko se tietoinen valinta olla haluamatta lasta tai jos lasta haluaa - sairaus.
- ap.
Tahaton lapsettomuus = hedelmättömyys = fyysinen vika =jotain mihin haetaan apua ja tietoa lääkäriltä. Mikä tässä on sinulle epäselvää? Vapaaehtoinen lapsettomuus on asia erikseen, ja sinänsä ihan kunnioitettava valinta siinä missä lastenkin saaminen.
- H&M
Keskenmenojen takia menimme jatkotutkimuksiin ja tulokset tulivat tänään. Enää emme ole selittämättömästi lapsettomia koska mun hyytymistekijöistä löytyi vika. En osaa vielä sanoa että vika iso vai pieni, harmiton vai mitä. Ensi viikolla saan vasta suomennoksen lääkäriltäni. Sen verran ymmärsin että vika on perinnöllinen ja taipumus hyytymishäiriöön löytyy. Siinä varmaan keskenmenojen syy maalaisjärjellä, eli veri ei kierrä kohdussa.
- Minulla!
Olimme vuosia selittamattomasti lapseton pariskunta, jolla oli 4 keskenmenoa (2 x kaksoset) ihan alkuraskaudessa. Sitten paljastui, etta keskenmenojen syy oli hyytyma istukassa, sen alkaessa muodostua tietylla raskausviikolla. Kun tama otettiin huomioon seuraavassa raskaudessa, siis aloitin paivittaisen vatsaan piikittelyn verenohennuslaakkeella (Klexane), niin saimme maailman ihanimman lahjan, oman pienen pojan.
Minun oli myos todella vaikeaa tulla raskaaksi, joten kaikki hoidot klomeista IVF:aan ja PASsiin on kayty lapi. Poikamme kuitenkin syntyi "vain" klomikierron seurauksena. Niin ja ikaa minulla pojan syntyman hetkella jo 41v, silla projektimme kesti viisi pitkaa vuotta... ja nyt haaveilemme viela pikkukakkosesta. Pakkasessa on viela odottamassa 4 alkiota vanhoista hoidoista.
- epätoivoinen...
meillä ei myöskään vikaa kummassakaan,2v oltiin yritetty sitten mentiin hoitoon,ja kaikki kunnossa.sain clomit 1tbl kp3-5 6kk ajaksi.nyt 4 kiertoa takana eikä mitään tapahtunut.en ymmärrä mikä on syynä etten tule raskaaksi....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊921423Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi1841400Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?761175- 901125
- 81985
- 82971
- 39952
Kelloniemeltä harvinaisen lapsellista käytöstä valtuustossa
Olipa harvinaisen ala-arvoinen esitys kelloniemeltä valtuustossa. Alkoi Nivalaa oikein matkimalla matkimaan siteeratessa66895Satonen Kelaan, on paras mies ?
Kukaan ei ole tehnyt enemmän Kelalle asiakkaita kuin Satonen kokoomuksineen, näin ollen täyttänee paikan edellytykset v74879Korjaamo Kiesifix
Hei. Kävin viime viikolla tuolla korjaamolla, siistiä oli mutta yksi asia jäi mieleen!Joitakin jätkiä istui ja katseli/5841