Olet hyvä keskustelija, kun tuot tähän lisää tietoa ja ajatuksia..
Kiitoksin ja terveisin: asiaan perehtynyt!
Lisäämismahdollisuus rakennetuissa vesistöissä on vajaa 400 MW ja suojelemattomissa vesistöissä rakennettavissa oleva lisäkapasiteetti on noin 270 MW.
Vesivoiman tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuuksia. Yksi suurimmista on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka tavoitteet ovat vaativat. Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan tukevat vesivoiman käyttöä.
Talvella sähkönkulutus on suurimmillaan, mutta vettä virtaa luonnontilaisissa vesistöissä vähän. Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja helpon säädettävyyden ansiosta tekee vesivoimasta erinomaista säätövoimaa. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoidetaan pääosin vesivoimalla.
Vesivoiman rooli säätövoimana korostuu kuivina vuosina. Sähkön kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin. Vesivoiman käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat jokien virtaamat ja varastoaltaiden vesimäärät. Altaiden vedenkorkeudelle on lupaehdoissa määrätty ylä- ja alarajat. Vesivoimalaitosten investointikustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset alhaiset pitkän käyttöiän ansiosta. Laitosten toimiluvat edellyttävät, että kalakannoista ja muusta vesiympäristöstä huolehditaan.
Valtaosa Suomen vesivoimalaitoksista on joki- tai säännöstelyvoimalaitoksia. Jokivoimalaitoksessa laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas säännöstelyvoimalaitoksella voidaan säädellä tuotantoa jopa vuositasolla.
Ympäristövaikutukset
Vesivoima on ympäristölleen puhdas uusiutuva energiamuoto. Sen vaikutukset rajoittuvat lähivesistöön. Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi. Vesivoimasta ei myöskään aiheudu kiinteitä jätteitä eikä päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vesivoimalla on kyetty torjumaan tulvat tai vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja.
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.
Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden energian sähköksi.
Suomessa on yli 200 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on lähes 3000 MW. Vesivoima voidaan jaotella suur, -pien ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa. Nämä luvut perustuvat Tilastokeskuksen jaotteluun.
Vesivoiman osuus sähköntuotannosta
Perinteisesti vesivoimalla on ollut Suomen sähköntuotannossa suuri merkitys. Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 %, oli 1950- ja 1960-luvuilla. Suomen vesivoimakapasiteetti oli noin 3000 MW vuoden 2004 lopussa. Nykyisin vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa vuosittain 10-20 % välillä riippuen vesitilanteesta. Vuonna 2004 keskimääräistä sateisempi vuosi täytti kuivien vuosien tyhjentämiä vesivarastoja ja vesivoiman tuotanto kasvoi peräti 56 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2004 osuus sähköntuotannosta oli 17 %.
Vesivoimalla on muun muassa se etu, että vettä voidaan varastoida suuriin varastoaltaisiin ja sitä voidaan käyttää sähkönkulutuksen ollessa huipussaan. Vesivoimatuotanto on kuitenkin riippuvainen sääolosuhteista. Vähäsateisina vuosina ja vuosina, jolloin lumen sulamisvettä kertyy vähän, varastoitavasta vedestä saattaa olla pulaa. Pohjoismaissa vesivoimaa on normaalivesivuonna noin 200 TWh. Kuivina vuosina tuotanto saattaa jäädä 170 TWh:iin.
Lähde : Energiateollisuus
Kiitoksin ja terveisin: asiaan perehtynyt!
Lisäämismahdollisuus rakennetuissa vesistöissä on vajaa 400 MW ja suojelemattomissa vesistöissä rakennettavissa oleva lisäkapasiteetti on noin 270 MW.
Vesivoiman tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuuksia. Yksi suurimmista on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka tavoitteet ovat vaativat. Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan tukevat vesivoiman käyttöä.
Talvella sähkönkulutus on suurimmillaan, mutta vettä virtaa luonnontilaisissa vesistöissä vähän. Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja helpon säädettävyyden ansiosta tekee vesivoimasta erinomaista säätövoimaa. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoidetaan pääosin vesivoimalla.
Vesivoiman rooli säätövoimana korostuu kuivina vuosina. Sähkön kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin. Vesivoiman käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat jokien virtaamat ja varastoaltaiden vesimäärät. Altaiden vedenkorkeudelle on lupaehdoissa määrätty ylä- ja alarajat. Vesivoimalaitosten investointikustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset alhaiset pitkän käyttöiän ansiosta. Laitosten toimiluvat edellyttävät, että kalakannoista ja muusta vesiympäristöstä huolehditaan.
Valtaosa Suomen vesivoimalaitoksista on joki- tai säännöstelyvoimalaitoksia. Jokivoimalaitoksessa laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas säännöstelyvoimalaitoksella voidaan säädellä tuotantoa jopa vuositasolla.
Ympäristövaikutukset
Vesivoima on ympäristölleen puhdas uusiutuva energiamuoto. Sen vaikutukset rajoittuvat lähivesistöön. Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi. Vesivoimasta ei myöskään aiheudu kiinteitä jätteitä eikä päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vesivoimalla on kyetty torjumaan tulvat tai vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja.
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.
Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden energian sähköksi.
Suomessa on yli 200 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on lähes 3000 MW. Vesivoima voidaan jaotella suur, -pien ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa. Nämä luvut perustuvat Tilastokeskuksen jaotteluun.
Vesivoiman osuus sähköntuotannosta
Perinteisesti vesivoimalla on ollut Suomen sähköntuotannossa suuri merkitys. Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 %, oli 1950- ja 1960-luvuilla. Suomen vesivoimakapasiteetti oli noin 3000 MW vuoden 2004 lopussa. Nykyisin vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa vuosittain 10-20 % välillä riippuen vesitilanteesta. Vuonna 2004 keskimääräistä sateisempi vuosi täytti kuivien vuosien tyhjentämiä vesivarastoja ja vesivoiman tuotanto kasvoi peräti 56 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2004 osuus sähköntuotannosta oli 17 %.
Vesivoimalla on muun muassa se etu, että vettä voidaan varastoida suuriin varastoaltaisiin ja sitä voidaan käyttää sähkönkulutuksen ollessa huipussaan. Vesivoimatuotanto on kuitenkin riippuvainen sääolosuhteista. Vähäsateisina vuosina ja vuosina, jolloin lumen sulamisvettä kertyy vähän, varastoitavasta vedestä saattaa olla pulaa. Pohjoismaissa vesivoimaa on normaalivesivuonna noin 200 TWh. Kuivina vuosina tuotanto saattaa jäädä 170 TWh:iin.
Lähde : Energiateollisuus
Vastaukset 9
Vanhimmat
suojelemattomiin vesistöihin voi voimalaitoksia rakentaa, vaikkapa Vantaanjoki olisi oikein hyvä kohde.
Pohjois-Suomessa ei ole jäljellä suojelun ulkopuolella olevaa vesivoimapotentiaalia joten kyllähän ne uudet viritelmät on sijoitettava Etelä-Suomeen.
Tornion-Muonionjoki: Rajajoki, Simojoen lisäksi ainoa Itämeren lohen merkittävä kutujoki, ei onnistu.
Teno: Ei onnistu, merkittävä lohijoki.
Ounasjoki: Nelinkertaisesti suojeltu, ei onnistu.
Kemijoen yläjuoksu: Natura-aluetta, korkeimman oikeuden päätös, ei onnistu.
Simojoki: ks. Tornionjoki.
Kuusamon joet: Suojeltu jo 60-luvulla erillis- ja koskiensuojelulaeilla.
Jäljelle jää joukko Pohjanmaan jokia joilla on onneton putouskorkeus ja rannat täynnä viljelyksiä ja asutusta, tiukkaa tekee sielläkin.
Jospa pitäisi nöyrtyä nyt kuitenkin siihen tosiasiaan että homma on ohi ja myllyt tehty?
...
Ilmeisimmin tulee tapeetille Vuotos, Kollaja, Ounasjoen latvoille tulevat altaat. Nyt piakkoinkin.
Kun asioita tarkemmin aletaan katsomaan, huomataan että "Suojelut" onkin Hassin tasoa.
Eli, taistolais kommunisti kutsui itsensä vihreisiin. Ja tekosensa tasoaan.
Eli, näille ei kovin suurta arvoa anneta, mitä politiikkansa takia tehnyt.
Aika vain oli oteollinen hänelle, Jopa vihreä Oikeuskansleri maksoi ´velkojaan tavallaan, apunaan.
Ei nämä niin selviä ole-
Ihmiset tekee lakinsa, ja ihmiset purkaa lakinsa, tai muuttaa niitä. Ei niitä muut tee.
Ne kohteet on laitettu lopullisesti hyllylle ja mitä enemmän aika kuluu sen syvemmälle asia painuu.
Eihän kukaan täysijärkinen ja todellisuudessa vähänkään kiinni oleva henkilö enää moisia menneisyyden haamuja haikaile.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Oletko vain uskomattoman tyhmä vai onko joku henkilökohtainen tappio trauman takana?
Vai onko muuten vain kiva kirjoittaa nettiin ja jännittävää vaihtelua tylsään vanhuuteen kun joku vastailee?
Eikö siellä hoivakodissa vai missä vanhustentalossa lienetkin ole vaikka korttipeliseuraa? Vai ovatko kyllästyneet naapurihuoneenkin asukit loputtomaan jankutukseesi?
Vähän käy jo sääliksikin ukkopahaa.
Kun aina lääkkeistäs puhut.
Kääntäen taitaapi olla itsestäs asia.
Onko tuo nyt vielä niin pahalla mallilla elämäsi.
Minusta ei !
"Vai onko muuten vain kiva kirjoittaa nettiin ja jännittävää vaihtelua tylsään vanhuuteen kun joku vastailee? "
-koita kestää
Olipa itsestäs tai naapuristas--
Tuskin se vaikuttaa energiaan.
Ja miten sitä tehdään.
Minä en päätä Vuots altaasta, enkä muustakaan altaasta. Mutta suosittelen niitten käyttöön ottoa. Välittömästi.
> Lisäämismahdollisuus rakennetuissa vesistöissä
> on vajaa 400 MW ja suojelemattomissa
> vesistöissä rakennettavissa oleva
> lisäkapasiteetti on noin 270 MW.
Em. luku on Energiateollisuuden propagandaa. Em. luvut on laskettu eri vesistöille sen vuosivirtaamasta olettaen ettei yhtään kuutiota tarvi koskaan ohijuoksuttaa ja että voimalan hyötysuhde on sata prosenttia. Tuollaiset jutut ovat teoriassakin täysin mahdottomia.
Esimerkiksi Oulujoen vesistö on täyteen rakennettu ja kyseessä on yksi maailman rakennetuimmista vesistöistä. Oulujoessa on vielä yksi EU:n suurimmista säännöstelyjärvistä eli Oulujärvi.
Siltikin Oulujoesta olisi saatavilla energiateollisuus ry:n mukaan taas kymmeniä ja kymmeniä lisämegawatteja sähköä.
Uuno voisikin luetella hanke ja megawatti kerrallaan ne vesistöt joista olisi saatavilla 400 megawattia lisää keskimääräistä tehoa. Ilmeisesti Energiateollisuus on laskenut tähän lukuun mukaan myös kaikki koskiensuojelulailla suojellut vesistöt, Ounasjoen, Tornio- ja Tenojoen aina Vantaanjokeen saakka, kun onhan Vantaanjoessakin pikkuruinen tekoallas rakennettuna.
Esimerkiksi Vuotoksen Kemihaaran alua on suojeltu erikseen Naturassa.
Uuno voisi luetella myös tämän jälkeen ne suojelemattomat vesistöt joista saisi 270 megawattia lisää tehoa.
Eikä sen Energiateollisuus ry:n kannattaisi keskittyä lisäämään vesivoimaa tälle 270 megawatin suojelemattomalle osuudelle jos sellaisia kerran olisi olemassa? (Vinkkinä Uunolle voin sanoa, että suojelemattomissa vesistöissä ja alueilla on saatavilla tosiasiassa vain korkeintaan kymmeniä megawatteja lisää sähköä vaikka ne kaikki rakennettaisiin täyteen voimaloita ja altaita).
Uuno:
> Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan
> tukevat vesivoiman käyttöä.
Kiristyvät ilmastotavoitteet ovat yksi viimeisimmistä nauloista uusien tekoaltaiden arkkuun Suomessa. Niistä suolle rakennettavista tekoaltaita tulee Suomessa niin perkeleesti metaania, että ilmastonkannalta se on pahempi juttu kuin saman energian tuottaminen fossiilisilla polttoaineille - muista polttoaineista nyt puhumattakkaan. Esimerkiksi Lokan loka-allas on tästä hyvä esimerkki.
2011-2012 alkaa Vuotos rakentelu.
Kollaja ensivuonna.
Valmistelevat työt.
Vesi onkin sikäli ihmellinen energia, kun se menee paikkaansa ilmateitse. Ei tarvi moottoreita, ei mäkien päälle mennessä eikä laskiessa alas takaisin jokea pitkin mereen.
Täysin saasteetomasti kulkee pilvissä.
Myös saasteetomast menee joessa takaisn mereen.
Ja sama uudelleen vaikka kuin paljon. Ei heikkene teho.
Sen nimi on uusiutuva energia.
Täysin itse itsenäisesti toimivana.
Vasta me maanmatoset otetaan turbiineilla tehoa veden liikkeestä, ja laitettaan sähkögeneraattorit sillä pyörimaan. Kansalaisten parhaaksi. Täysin saasteettomasti
Turbiinin läpi menneestä vedestä vaikka kahvit keittää.
Vaikka sitä Greenpeacen kuskaamaa Reilunkaupan kahvia, jossa tuntui olevan metalleja yli sallitun. Ja jota rahastaa paikalliset mafiosot..Sanoivat !
Eli, miuluummin paikallista Juhla Mokkaa.
Ja leivän päälle ongittua kalaa voimalaitoksen alta. Sekin puhdasta kuin mikä. Mitä nyt vain voi olla. Vaikka semmoisenaan nakkaisi kituusiinsa.
Ei varpusparvi seuraisi.
Jokos siihen tuli riittävästi..kaippa !
Käytännössä ei haittaa ketään, jo rakennettuun jokeen muutama lisä.
Kunhan vain juonitellaan asialla.
"voi...voi...voi..voi...kun rakentavat !
Vesivoimahan tuhoaa ne kosket kaloineen ja ekosysteemeineen. Erityisen paha saasteiden kannalta on tekoallas ja erityisesti suolle rakennettava tasamaan tekoallas. Sellaisesta vapautuu kasvihuonekaasujakin jopa enemmän kuin vastaavan energian tuottamisesta fossiilisilla polttoaineilla. Päälle sitten ne elohopea myrkyt, ravinne ja muut päästöt jokeen, massiiviset kalakuolemat ja kalojen muuttuminen vuosikymmeniksi syömäkelvottomiksi. Joten se siitä "saastettomuudesta".
Miten esimerkiksi metsästys ja marjastus onnistuu nykyään Lokan tekoaltaan alle jääneessä Poso-aapassa? Posoaapa oli maamme mahtavin aapasuomme jonka ala oli 30 000 hehtaaria. Mitä siitä on nykyään jäljellä?
Ennen Kemijoesta saatiin jopa 160 tonnin lohisaaliita vuodessa. Miten se kalastus ja lohen pyynti onnistuu nykyään esimerkiksi Lokan alueella? Niitä matoja täynnä olevia kalojako siellä pyydetään? Kelpaavatko ne edes kissan ruuaksi?
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotim aa/2008/10/725225
Vaikka kaikki Suomen loput virtavedet tuhottaisiin Tenojoesta aina Vantaanjokeen saakka, niin energiaa niistä ei saisi lisää kuin muutaman sadan sääli-megawatin verran.
Suomessahan tullaan seuraamaan lähivuosina USA:n, Japanin ja Ranskan esimerkkiä ja vesivoimaloita aletaan purkamaan niiden aiheuttaminen suunnattomien ympäristöhaittojen vuoksi. Erityisesti purku-urakka kannattaa aloittaa niistä suurjoista, joissa vain pieni osa joesta on pilattu muutamalla vesivoimalla.
Kollajan ja suojellun Iijoen rakentaminen on haudattu lopullisesti. Kaiken lisäksi EU:n lait ovat ehdottomina esteinä kyseiselle hankkeelle. Uunon kannattaisi perehtyä asiassa esimerkiksi lain voimaisiin oikeudenpäätöksiin joiden myötä hankkeen luvat ovat kaatuneet ja tämän ohella kansallisista laista myös koskiensuojelulaki ja vesilaki kannattaa joskus lukaista Uunon läpi.
Vuotoksen rapa-altaankaan rakentelu ei ala koskaan. Sekin on lopullisesti jo haudattu hanke jota ei voi enää edes teoriassa kaivaa haudastaan.
Eikö se sitten olisi alueelle veden paikka ravat piiloon.
Mitä enään sit valitat.
Vitun mulkut vesivoima on perseestä se tappaa kaikki kissakalat ja tuottaa saasteita saatana. Meidän pitää myös lopettaa afrikkaan avun antaminen, koska vesivoima on perseestä ja vie kaikkien vedet vittu