Lapin sota oli erillissota toisin kuin jatkosota. Lapissa suomalaiset sotivat saksalaisia vastaan yksin ilman vieraan vallan joukkojen tukea, jatkosodassahan saksalaiset olivat osittain rintamavastuussa ja suomalaisten apuna alusta loppuun. Nämä kaksi sotaa havainnollistavat oivallisesti, mikä on erillissotaa ja mikä ei - jos se vielä on jäänyt jollekulle epäselväksi.
Lapin erillissota
Eri-Keeper
6346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
samaan aikaan, kun suomalaiset lähestyivät Rovaniemeä. KYllä siellä oli isoveli valvomassa ja rinnalla. Silti armeijat taistelivat erillään ja oman johtonsa alaiisna kuten aseveljeyden aikoina.
Urhoollinen Puna-armeija taisteli meidän rinnallamme Suomussalmella, Kuusamossa ja Ivalossa. Onhan se ollut Suomen onni, että meillä on aina tilanteen mukaan riittänyt noita myötäsotijoita .
Ilmeisesti olin väitteineni väärässä. Nähtävästi Lapin sotakaan ei siis ollut erillissota.
riittää näillä palstoilla. Tietit sentään, että Lapissakin oli sodittu. Kyse oli aseleposopimuksessa asetetusta vaatimuksesta. Eivät neuvostojoukor yhdessä suomalaisten kanssa taistelleet. Nde tulivat vain Suomen puolelle katsomaan, joko sakemanni on poistunut. Kaipa ne olisivat auttanet, jos olisi pyydetty.
Teille stallareille erillissota tuntuu olevan vaikea pala. Sehän on vain poliittista kaunistelua aseveljeydelle tai liittolaisuudelle.Älkää ottako sitä liian vakavasti. Tietysti se teitä ärsyttää, koska se muistuttaa NL:n hyökkäyksestä Talvisodassa, jolloin SE oli liitossa Natsi-Saksan kanssa.Muistakaa se!
Tuollaisia hölmöjä näköjään piisaa Neuvostojoukoilla ei ollut mitään tekemistä suomalaisten kanssa sillä Käsky oli neuvostojoukoille tullut venäjältä seurata Saksalaisia suomen puolelle saakka . Ja kun vielä tuli valvonta komissio suomeen seuraamma että käskyä noudatetaan suomalaisten taholta ja ajaa Saksalaiset Lapista Sillä venäläisiä oli Suomussalmella, Kuusamossa ja Ivalossa valmiina puttumaan asiaan.
Saksan hyökkäys Suomeen oli samankaltainen kuin hyökkäys Neuvostoliittoon - ensin se miehitti maasta suuret alueet mutta lopulta se joutui perääntymään.
Sodan käännettyä suuntaansa Suomen tarkoitus oli miehittää Berliini - Saksa siis joutui taistelemaan olemassaolostaan.
Kilpisjärvellä lopulta Saksa sai suomalaisista torjuntavoiton ja koska suomalaisilla oli jo kiire muiden liittoutuneiden mukana vallata Tokio, joutui Suomi taipumaan neuvottelupöytään saksalaisten kanssa.
Kilpisjärven torjuntavoitto takasi itsenäisen Saksan.