Ihmisen pahuuden syitä on etsitty ja etsitään sekä ihmisen sisältä, että ulkopuolelta. Elääkö pahuus ihmisen sisimmässä ja hänen biologissa ominaisuuksissaan vai saako se pahuus voimansa siitä ympäristöstä, joissa joutuvat mahdollisesti elämään? Kumpi on uskottavampi tulkinta ja miksi?
Ihmisen pahuuden perussyyt?
persona-non-grata
21454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
...myös evoluution ja kulttuurievoluution kautta. Syyt mahdollisesti löytyy sieltä. Mikäli tunnet tunnet näitä, tiedät. Voin asiasta kirjoitella enemmämkin, on tutustuttu.
On mukava välillä ihan vaan kuunnella, mitä muiden ihmisten päässä liikkuu:).
langennut enkeli Lusifer petti Eevan.
Ihminen on evoluution kehittämä eläin jolla on selviytymis- ja lisääntymisvietti.
Joskus kymmeniä- tai satoja miljoonia vuosia sitten ei ihmisten esi-isien "selviytymisvietti" kumarrellut demokratiaa vaan mitä tahansa sai tehdä selviytyäkseen hengissä ja lisääntyäkseen.
Miljoonia vuosia sitten alkoi kehittyä "demokratia" vaan aluksi se koski vain perheitä tai lähipiiriä ja ehkä sekin on "selviytymisviettiä" kun valjastettiin lähiympäristö itseä suojelemaan.
Nykyäänhän demokratia on jo sitä luokkaa että monet uskovan juuri sen johtavan tuhoon kun esim. sairaita pidetään väkisin hengissä jne. joka on luonnonlain vastaista.
Luontohan on ennen pysynyt terveenä kun heikommat yksilöt on "syöty".
Pahuutta lienee se mitä itse pitää pahana ja se lienee kasvatuksen mukanaan tuoma nykyinen moraalikäsitys, jossa ei nykyään liene kovin suuria poikkeamia eri ihmisten välillä ja jos on isoja poikkeamia niin vallitsevan käsityksen omaavat luokittelevat heidät esim. narsisteiksi, psykopaateiksi tai jonkin muun psyykkisen sairauden nimellä.
Peilisi kertoo sen.
pahuuden määrittelee se moraalikoodisto jonka puitteissa toimimme, eikä se ole stabiili.
tietoista toimintaa. Ja siihen liittyy aina itsekäs tavoite. Pahuus on myös jotain sellaista, mikä ilmenee aina toistuvasti.
Mutta, pahuuteen liittyy myös orjuus eli syvällisesti ajatellen pahuuteen kasvaminen on tahdosta riippumaton kehitys.
Kun ihminen kasvaa jonkun pahuuden ilmentymistä kohden, niin hän ei ensiksi usko tätä lopputulosta ja toisalta ei tunne/ymmärrä sitä itsessään.
Kun tämä pahuuden kehitys on kasvanut laajemmin, niin ihminen vain huomaa olevansa orja tai vanki.Esim. ei kukaan alkoholisti halua olla alkoholisti. Samoin kukaan mies ei halua olla väkivaltainen ja tuottaa perheelleen tuskaa ja kyyneleitä.
Eihän kukaan ihminmen edes halua olla paha, vaan hyvä ihminen. Mutta, jos ihmisellä on hyvä itsetunto, niin jokainen meistä vain huomaa miten pahoja asioita viikoittain teemmekään.Ihminenhän käyttäytyy alitajuisesti vaistomaisesti ja jälkeen päin vasta huomaa oman käyttäytymisensä, jos niin haluaa.
varmaankin tullut lapsena tai nuorena kasvatuksen ja elinympäristön myötä ja kai siihen voi osaltaan vaikuttaa se minkälaisin eväin on syntynyt (geenit ym.).
Omasta mielestäni myös suurimmaksi osaksi pitää paikkansa se että "kerran varas on aina varas" tai urheilussa "kerran dopingin käyttäjä on aina dopingin käyttäjä".
Uskoisin kuitenkin että nuorena tehdyt pahuudet ei välttämättä toistu.
Se on taas sitten eri juttu jos joutuu pahuutta tekemään olosuhteiden pakosta esim.kun ei muuten selviä hengissä on ruoka varastettava tai muut itsensä tai yhteisön pakottavien tarpeiden puolustaminen tekemällä pahuutta.
Ja noihin kaikkiin tietenkin liittyy taas se "selviytymisvaisto".
tekeekin juuri hyvää tarkoittavat, tavalliset ihmiset.
Syitä pahuuteen ovat mm. hyöty, uhattu egoismi, ylimielinen idealismi tai kosto. Tietysti pahuuteen johtaa myös oman itsekontrollin pettäminen, joka taas voi johtua kasvatuksellisista tai sosiaalisista syistä, stressin vaikutuksesta, tunnekuohusta, etc.
Pahoja tekoja taasen ehkäisee ainakin:itsekontrollia tukeva uskomusjärjestelmä, tiukka kontrolli ja tasa-arvo.
Myös hyvyys voidaan kietoa pahuuden viittaan.
Juuri noin. Monasti kielteisesti käyttäytyvä ihminen ei edes tiedosta omaa käyttäytymistään, koska se on hönen luontaista käyttäytymistä. Siis ohjautuu alitajunnnasta/sydämestä.
Toinen yhtä ongelmallinen tilanne on kun ihminen "lukee" väärin toisen ihmisen viestinnän.Siis viestin lähettäjä ei tiedosta tai ei tarkoita pahaa tms, mutta viestin vastaanottajan alitajunta ymmärtää viestin väärin ja tämä tekijä ohjaa hänet ymmärtämään toisen väärin.
Siis pahuuden olemukseen ja sen kokemiseen liittyy monenlaisia tekijöitä, jotka vääristävät asiaa.
Niin, pahuden muotoja ja motiiveja on todella repullinen.Ihminen on erittäin taitava verhoamaan pahhutensa, jos on kyseessä hyötymistarkoitus. Psykopaattihan on erittäin älykäs ja taitava tällä saralla.Hän mahdollistuu taitavaan mielenohaukseen muissa ihmisissä ja jos joku ei ohjaudu, niin hän todella tulee sen tietämään.
Ihminen on kyllä mielenkiintoinen käyttäytymiseltään.
"mutta viestin vastaanottajan alitajunta ymmärtää viestin väärin ja tämä tekijä ohjaa hänet ymmärtämään toisen väärin"
Olisi mielenkiintoista nähdä mitä palstalla rupateltaisiin ja mistä aiheesta kun kirjoittajien nimimerkkejä ei näkyisi.
Voisi palsta näyttää paremmalta , mutta ei ehkä kovin paljon.
Poistuisi kuitenkin se pahin argumentoinnin virhe "Henkilöä vastaan hyökkääminen asian sijasta"
Olisi mielenkiintoista nähdä mitä palstalla rupateltaisiin ja mistä aiheesta kun kirjoittajien nimimerkkejä ei näkyisi.
-----
Tuo on totta. Silloin asenteet, jotka ovat syntyneet kirjoittajaan jo aiemmin, eivät vaikuttaisi."Mohikaanikin" sanoisi aamenet moniin Ekivaarin tuomiin Raamatun ilmoituksiin", koska ei tuntisi Raamatun jakeiden tuojaa.
Mutta, haittapuolensakkin sitä on. Jos ei tietäisi viestin kirjoittajaa, niin silloin kenestäkään kirjoittajasta ei pystyisi hahmotttamaan laajempaa mielikuvaa.Jotenkin on rikkaampi pohtia asioita kun tiedostaa vastapuolen mielikuvia lajemmin,- jopa persoonallisuuden.
"Olisi mielenkiintoista nähdä mitä palstalla rupateltaisiin ja mistä aiheesta kun kirjoittajien nimimerkkejä ei näkyisi"
-------
Mutta, noin ainakin tulisi ole uskovien keskuudessa eli parempi olisi, ettei kukaan tuntisi toista mihin puolueeseen/yhteisöön vastapuoli kuuluu. Tässä tilanteessa tuo mielikuvasi olisi todella hyödyllinen.
Mielenkiintoinen. Kuitenkin tieteen valossa ihmisestä on tutkittu vasta vain murto-osa kokonaisuutta ajatellen. Kaikkinensa kuitenkin ylipäänsä ihmisen mieli ja miten se toimii, kehityspsykologia, etc. ovat äärettömän mielenkiintoisia asioita.
Tuli mieleeni kirjoituksesi pohjalta tälläinen lause, minkä Maria Jotuni on aikanaan sanonut, että: "Se, joka näkee asian
ja se, joka näkee idean
asian takana, puhuvat
aina eri kieltä."
Minusta tuo oli hyvin sanottu ja pitää myös paikkansa.
sinulla siihen on, miten pahuutta voisi käyttää verhotun hyvän tarkoitusperiin? Onko kaikki hyvän tekeminen vilpitöntä?
Elääkö pahuus ihmisen sisimmässä ja hänen biologissa ominaisuuksissaan vai saako se pahuus voimansa siitä ympäristöstä, joissa joutuvat mahdollisesti elämään?
------
Kyllä ihmisen perusolemus,jota kehitystä ohjaa geneettiset tekijät, niin on luontaisesti kielteiseen käyttäytymiseen ohjautuva.Samoinn ihmisen/lapsen mielikuvat ja niiden kehitys.
Tietysti ympäristö mahdollistuu aktivoimaan lapsessa tätä kielteistä kehitystä laajemmin. Esim. jos lapsi kokee pitkäkestoisesti hylkäämisen tunteen, niin tällä/kin on voimakas merkitys lapsen kehitykseen.Tietysti, miten se ilmentyy ihmisessä, niin riippuu geneettisistä tekijöistä.
Ymmärränkin, miten lapsen kokiessa turvallisuutta kehityksen aikana ja kokien tulla rakastetuksi tekoina, näivettää juuri lapsen kielteistä kehitystä.Siis hyvä turvallinen ympäristö ei aktivoi kielteistä geneettisyyttä niin laajasti kuin turvattomuutta/epävarmuutta aktivoiva ympäristö.
Tästä syystä lapsen kasvatus/mielikuvien ohjaus on tärkeää.
tukea perheitä, joiden sisältä ei löydy välineitä positiiviseen lapsen kasvun kehityssuuntaan? tai vastaavasti, miten sellaista ympäristöä voisi tukea, jossa ei ole paljoakaan mahdollisuuksia persoonan eheälle kehitykselle?
Voi tuntua karulta, mutta todellisuus on, että meidän tulee hyväksyä perheiden eritasoiset tilat, elämiseen liittyvät ongelmat.Ihmisen elämä yleensä on niin haavoittuva jo lapsesta saakka ja kun esim. kaksi ihmistä perustaa perheen, joiden lapsuus on haavoittunut, niin näiden perustama perhe monasti ongelmoituu laajemmin.
Niin, miten tuke tämän asteista perhettä. joilla ei ole välineitä tms ongelmiensa ratkaisuun tai ongelmien sietokyvyn kehittämiseen.
Itse ymmärrän ja uskon, miten juuri Raamatun ilmoitukset/mielikuvat on paras apu tähän tilanteeseen.En nimittäin usko terapiaan, joka on pinnallinen vaikutukseltaan.
Uskon, miten parhaiten autetaan perheitä siten, että vanhemmat ensiksi löytävät itsensä ja kielteisen käyttäytymisensä ja alkavat kasvaa positiivista käyttäytymistä ja mielikuvia kohden.
Helppo pohtia, mutta vaikea toteuttaa todellisuudessa.Siis ongelma perheille tulisi ohjata käsikirjoitus, jonka kautta he kasvaisivat ongelmiensa voittajiksi.
"Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni".
Olen ymmärtänyt Raamatun sanoman ihmiselle siten, että ihminen löytää Raamatusta arkeensa ja yleensä elämiseensä ohjeet/lain, jonka avulla hän löytää todellisen elämän ja onnen ja turvallisuuden arkeensa.
Siis usko Jumalaan ei ole kuin "pään laittamista pensaaseen", vaan juuri päin vastoin.Näkemään todellisuuden ihmisen ongelmoitumisista ja yleensä kehityksestä.
elokuvaa, joka kertoo karhuasiantuntija Timothy Treadwellin elämästä ja sen dramaattisesta päätöksestä.
Palaan ehkä sen jälkeen vielä palstalla käymään ... jos en, niin huomenna illalla myöhemmin viimeistään:).
Hyvää illan jatkoa!
järjettömiä valintoja ja tekoja ihmiset toisinaan tekevät tai siis mietitkö koskaan sellaista? Sitä, että ihmiset, jotka hädin tuskin osaavat ja kykenevät huolehtimaan itsestään, tekevät ja saavat siihen tilanteeseen vielä lapsiakin, jotka todennäköisesti jäävät joko heitteille tai muuten ns. tuuliajolle. Jotkut teiniäidit (tietysti kaikkiin heihinkään ei voi yleistää)ja -isätkin, kuvittelevat oman lapsen korjaavan kenties omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan saaneensa sisäiset vammat ja haavat, yrittämällä olla sille pienelle vauvalle hyvä äiti ja isä. Erittäin harvoissa tapauksissa se onnistuu, suurimmassa osassa ei. Tietysti se ei ole pelkästään teinien ongelma ... siihen sortuu paljon iäkkäämmätkin ihmiset. Ja myös siihen, että uusi tulokas perheeseen korjaisi huonon avioliiton tai suhteen tai sitten jotkut tekevät jopa sitä, että yrittävät "narauttaa" toisen kiinni itseensä jättämällä vaikka salaa pillerit pois (ketä niitä käyttävät) ja tullen raskaaksi, kuvittelevat, jotta mies jäisi automaattisesti siihen heidän rinnalleen kokopäivätoimisesti. Minusta tuollainen ei osoita mitään rakkautta, vaan pelkkää pakkomiellettä tai läheisriippuvuutta toiseen ... rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Tälläinen ajatus nousi nyt mieleen.
joten mukavaa päivänjatkoa teille!