Utlänningsdebatten som i går pågick i många timmar i riksdagen kunde inte slutföras utan ett känslofyllt intermezzo.
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=36445
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=36445
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..konstruktiva insats i att förklara hur man borde föra migrationspolitik. Fy
Suomenruotsalaisiin politikoihin ei voi koskaan luottaa, kaikkein vähiten Torssiin ja Widerosiin
koska RKP ei koskaan tehnyt tiliä synkän menneisyytensä kanssa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000041836006
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors
Valtioneuvosto
Arvoisa Ministeri Thors,
Suomenruotsalaisten suhtautuminen karjalaisiin evakkoihin ei rajoittunut vain vuoden 1940 tapahtumiin, vaan ne toistuivat vielä räikeämpinä vuonna 1945, jolloin yli 400.000 sotapakolaista jouduttiin asuttamaan eri puolille Suomea. Eiväthän karjalaiset olleet erityisen tervetulleita monellakaan alueella, mutta suomenkielisten oli pakko hyväksyä siirtokarjalaiset omille mailleen ja alueilleen.
Sen sijaan suomenruotsalaiset onnistuivat Ruotsikortin avulla torjumaan karjalaiset sotapakolaiset omilta alueiltaan ns. maahankintalailla. Opetusministeriön ja Valtion painatuskeskuksen teossarjan ”Kansakunta sodassa” kolmannessa osassa ”Kuilun yli” on kuvattu tämä irvokas tapahtumasarja sivuilla 302-311. Se kertoo yksiselitteisesti, miten suomenruotsalaiset estivät suomea puhuvien pakolaisten pääsyn ”pyhälle ruotsalaiselle maalle”.
Tässä ote sivulta 308: ”Kun Nissisen komitean mietintö valmistui odotetusti ilman ruotsinkielisten tavoittelemaa kielipykälää, valitsivat he toimintalinjakseen vaikuttamisen suoraan pääministeri Paasikiveen ministeri Törngrenin kautta. Avointa kielitaistelua ei syksyn 1944 tilanteessa haluttu. Ruotsalaisten valitsema taktiikka tuotti toivotun tuloksen, sillä Paasikivi ajoi omalla arvovallallaan maanhankintalakiin kielipykälän, joka lain toimeenpanosta käydyn pitkän kiistan jälkeen vapautti ennen kaikkea Uudenmaan ruotsinkieliset kunnat siirtoväen asuttamisvastuusta.”
Ruotsinkieliselle Pohjanmaallehan siirtokarjalaisia ei ollut tarkoituskaan asuttaa, puhumattakaan Ahvenanmaasta. Suomen kansan kollektiivinen muisti on pitkä, ja se näkyy yhä vielä tutkimuksissa, joiden tulosten mukaan suomenruotsalaisia pidetään vieraana ja epäisänmaallisena elementtinä (folkting 1996, Brunell ja Suutarinen 2000, Virrankoski 2004).
Näitä tosiasioita eivät muutamat karjalaisnimiset hautakivet kotiseudullanne muuksi muuta.
Onneksi meillä on PerusSuomalaiset rp, joka uskaltaa tuoda nämäkin asiat yleiseen tietoisuuteen.
Heikki Tala
puheenjohtaja
Suomalaisuuden Liitto ry
http://www.simplesite.com/Tala
Kiertelyjen aika on ohi
http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=99025