Nyt on Suomessa korkeakoulutettujen kiintiö täynnä!
Eikö olisi aika pitää välivuosia korkeakoulujen sisäänotoissa, kun nykyisillekään ei ole töitä?
Yliopistoista on jo vajaus opetushenkilökunnasta ja virkoja edelleen lakkautetaan, joten tässä menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Eikö olisi aika pitää välivuosia korkeakoulujen sisäänotoissa, kun nykyisillekään ei ole töitä?
Yliopistoista on jo vajaus opetushenkilökunnasta ja virkoja edelleen lakkautetaan, joten tässä menisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uudelleen koulutus on päivän sana!
Mutta miksi kouluttautua ensin maisteriksi ja sitten hankkia esimerkikis siivoojan ammattipätevyys töitä saadakseen? Ei pääse näihin hommiin ilman koulutusta maisterin papereilla!
Yliopitojen sisäänotto todellakin puolitettava. Satsataan laatuun ei määrään!
Kylä meitä maistereita on paljon joilla on vankka työkokemus suoritustasolta.
Hassua meillä suomi nimisessä valtakunnassa on osaamisen ja koulutuksen hukkaan heitääminen enemmän sääntö kuin poikkeus.
Tällä tarkoitan sitä, että kun joku esim ammatti-ihminen hankkii lisäoppia, niin tätä ei koskaan arvosteta ja osata hyödyntää yrityksissä.
Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että kun meillä on aina tehty näin, niin ammattimiehemme opastavat uusia tulokkaita tekemään niin, kuin on ennenkin tehty.
Jos ammattitaidon omaava maisteri sattuu tulemaan tällaiseen työpaikkaan, niin kukaan ei ota häntä todesta ;)
Raadollinen totuus on monasti sellainen, että kansakoulupojainen päällikkö johtaa yritystä, niin kuin on ennekin tehty. Oppia hakeneet ammattilaiset ovat jokin käsittämätön hörhöjen joukko, joista ei kannata väittää.
Herää kysymys, että miksi valtakunnassamme menee niin hiton huonosti.
Kun Nokia lähtee, niin kaikki kaatuu.
Podiskelee taksikuski maisteri :)
Ylempitutkinto ei takaa työpaikkaa eikä osaamista.
Takaako mikään työpaikan?
Keskusteluja käydään asiasta vilkkaasti ja viellä vilkkaammin kansalaisten välillä, ns. tupakeskusteluissa.
Yleisesti hyväksytään koulutus mutta ei osata sanoa mitä hyötyä työpaikoilla siitä olisi.
Arvostetaan osaamista mutta ei oppimista, mikä tietenkin on ristiriitaista.
Oppimisessa on paljolti kysymys mitä oppii, oppiiko mitään vai oppiiko yleistietoutta ja oppimistekniikoita.
Yleinen virheellinen luulo on että koulusta valmistunut on valmisosaaja.
Josku eivät perustaidotkaan ole hanskassa.
Todistus ei takaa osaamista ,oppimista ja laatua.
Nopea omaksumiskyky, soveltaminen ja toistaminen ovat avainsanoja.
Jollakin menee vuosia oppia työnsä, oppia perusasiat ja tekniikat viellä koulun lisäksi.
Missä ihmistuotteen lisäarvo silloin piilee?
Ammattikouluttamaton ohjaa koulutettua monesti, ennen näin tapahtui useammin kuin nyt.
Käytännössä voi oppia paremmin nopeammin ja keskittyä olennaiseen, työ jatkuu jopa lopun elämää.
Pikku hiljaa opitaan kaikki tarvittava ja merkityksellisiä yksityiskohtia.
Pää ei täyty epäolennaisesta ja elämä keskittyy työhön joka on täynnä työsarjoja, ruutiineita, sosiaalisuutta ja lainmukaisuuksia.
Alkujaan yliopistosta ei ollut edes tarkoitus valmistua ammattiin, vaan opiskelun tarkoituksena oli hankkia arkielämästä poikkeavaa tietoa ja ymmärrystä. Mahdollinen ammatti oli pelkkä sivujuonne. Vasta teollinen vallankumous, palkkatyön ja ammatillisuuden korostuminen ja itsetehostukseen ja pätemiseen liittyvät psykologiset seikat ovat johtaneet koko yliopistokäsitteen laajenemiseen.
Itse hankin ensimmäiseksi ammatin ns. ammatillisesta oppilaitoksesta, eli teknillisestä sellaisesta. Vasta sen jälkeen kirjottauduin yliopistoon, missä opiskelin työn ohessa. Tuo kirjoittautuminenkin tapahtui vasta sen jälkeen, kun pahin taistolaisuus oli yliopistossa laantunut.
Onko ammattioppilaitos ylopisto? Tai ammattikorkeakoulu yliopisto. Esim University of Hämeenlinnan AMK ?
Tuskin.
Ainakin minä uskon vielä, että puuhn mennään tyven kautta. Ei muuten.
Ite olen käynyt läpi kaikki tasot. Voin vakuuttaa, että oikotietä ei ole. Jos joku väittää, että amk on yliopistotaso, niin ei tiedä mistä puhuu.
Kyllä jämpti vaan niin on.
Ongelma lienee työelämässä siinä, että päättävissä asemissa olevat eivät ymmärrä uutta oppia ja maailmaa, jota uudet vasta valmistuneet myös vankan alansa ammattiosaamisen omaavta koulutetut voivat tuoda tullessaan.
Siltä työelämä näyttää.
saavat muutakin ajateltavaa kuin numerot ja mersut. pakkasella mukavasti karahkat katkeaa,näin saattaa maisterista joku päivä tulla vaikka ministeri.
ei oppi ojaan kaada sano leski kun silmille kusi.