Mikä on raamatullista helluntaiopissa?
Mikä on turhaa / haitallista perinnäissääntöä?
Keskitytäänkö helluntailiikkeessä elämään vai kuolemaan?
Olen tutustunut n. 50-100 erilaiseen seurakuntaan suomen kristillisessä kentässä ja tutkin nyt helluntailiikettä.
Mikä on turhaa / haitallista perinnäissääntöä?
Keskitytäänkö helluntailiikkeessä elämään vai kuolemaan?
Olen tutustunut n. 50-100 erilaiseen seurakuntaan suomen kristillisessä kentässä ja tutkin nyt helluntailiikettä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
* Tutkisit omaa sydäntäsi, ja etsisit Jumalan vanhurskautta, joka löytyy Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
...
työntekijäksi tarvitse opiskella päivääkään missään opistolla. Kyllä Jumala työntekijänsä kouluttaa juuri sille paikalle, mihin Hän on sinut kutsunutkin. Paavalikin piti kaiken tuon farisealaisen koulutuksen roskana Jeesuksen tuntemisen rinnalla.
Fil. 3:8
Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
Emme me tarvitse niin hirveästi järkiperäistä tietoa. Ei tarvi niin jatkuvasti päntätä päähän.
Me tarvitsemme enemmän Jeesusta, enemmän Jeesuksen sisäistä tuntemista. Jeesuksessa meillä on kaikki Pyhän Hengen kautta. Ei se Raamattukaan meille avaudu muutoin kuin Pyhän Hengen kautta.
"työntekijäksi tarvitse opiskella päivääkään missään opistolla. Kyllä Jumala työntekijänsä kouluttaa juuri sille paikalle, mihin Hän on sinut kutsunutkin. "
Valitettavasti helluntailaiset soveltavat tätä ohjetta myös tavalliseen elämään. Koulutusta ja opetusta halveksitaan, koska asiat tiedetään ilmankin.
Useampi niistä helluntailaisista jotka tunnen, opiskelevat yliopistossa, toiset kieliä ja toiset humanistitieteitä.
Minun seurakunnassani on lisäksi aika paljon korkeastikoulutettuja ja korkeissa viroissa olevia.
Jos joku helluntailaisista ei arvosta koulutusta, niin se on synnin aiheuttamaa kateutta. Se voi johtua siitä ettei itse ole korkeasti koulutettu, on alemmassa virassa tai huonolla palkalla työelämässä tai hänellä ei ole mahdollisuutta kouluttautua tai päästä korkeaan virkaan.
Tätä kateutta olen tavannut helluntailaisissa monissa eri muodoissa kohdistuen nimenomaan koulutukseen, osaamiseen sekä varallisuuteen ja omaisuuteen. Mutta esiintyy sitä varmasti muissakin uskovaisissa piireissä.
Minusta vain teologiksi lukeneet voivat johtaa seurakuntaa oikeaan suuntaan ja osaavat välttää harhaoppisuuden karikot. Siksi monet helluntaiseurakuntien ja muidenkin piirien saarnaajat ovat saaneet seurakuntalaisiaan uskomaan ja luottamaan muuhunkin kuin Jumalan Sanaan. Etenkin niitä nuoria, heille he ovat tuputtaneet vääriä oppejaan ja nuoret ovat uskoneet. Siitä on saanut iltalööppien artikkeleistakin sitten lukea.
tälläiset sielulliset suuret johtajat, joita johtaa järki ja korkea koulutus, vievät juuri seurakuntia harhaan. Jumala ei tee meistä koskaan mitään suurta johtajaa. Päin vastoin. Meidän tulee vähetä ja Jeesus meissä kasvaa. Me emme käytä Pyhää Henkeä, vaan Pyhä Henki käyttää meitä. Sellaisen kuvan juuri tälläisestä korkeasti koulutetusta ihmisestä joskus saa, että hän, koska on niin korkeasti koulutettu, niin hän voi käyttää Pyhää Henkeä.
Tälläisten yhden miehen seurakuntien aika pitää loppua. Ei seurakuntaa voi rakentaa yhden ihmisen ympärille, ja sitten kaikki seuraavat tätä. Tällä tavalla juuri monesti mennään harhaan. Kyllä seurakuntaa pitää johtaa yksin Pyhä Henki.
Muutama harva on edes uskossa, Koivisto yms. Eli ei tuo opiskelu väärin ymmärrettynä mitään auta.
Itse olen huomannut miten monet vanhemmat seurakuntalaiset vetoavat Raamatun paikkaan: Mark. 16:15 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Ja he hokevat että ensin usko ja sitten vasta kaste. Liekö yrittävät pöngittää omaa itsetuntoaan kun ovat ottaneet kaksi kastetta; ensin lapsikaste kirkkoon, kirkosta eroaminen ja aikuiskaste helluntailaisuuteen.
Ei Raamatussakaan sanatarkasti ilmoiteta kumpi kaste on se oikea. Apostolitkin ovat kastaneet molemmilla tavoilla, mutta eivät ketään kahta kertaa. Siksi minusta molempi kastetapa on oikea. En vain ymmärrä miksi helluntailaiset eivät sitä näin ymmärrä, vai tapahtuuko se vasta kun tämä vanhempi ikäpolvi on siirtynyt tästä ajasta pois. Tätä minusta sopii miettiä.
Sama koskee näitä lapsi joutuu helvettiin jos ei ole kastettu jankuttajia. He uskovat lapsikasteeseen, evätkä tiedä uudestsyntymisestä mitään. Tämä koskee luonnollisesti luterilaista lahkoa.
Monella helluntailaisella on sellainen uskomus, että lapsi on synnitön ja puhdas, luterilaisessa taasen taitaapi olla että lapsi on osallinen perisyntiin. Ainakin luterilaisen mieheni mielestä. Hänen ansiostaan myös monet käsitykseni ja näkemykseni ovat muuttuneet enemmän Raamattuun perustuvaksi, kun olen niitä sieltä tarkastellut.
vanhaan testamenttiin, siis Jumalan oppiin, lapset luokiteltiin tietyssä iässä ymmärtäviksi ja vastuullisiksi teoistaan.
Se ei poista sitä että on synnin perintö, mutta ei tämä perisynti lasta kadotukseen vie, koska hän ei ole vastuullinen.
Mielestäni lapsen voi kastaa heti kun hän uudestisyntyy. Toisaalta lapsi pääsee taivaaseen ymmärtämättömänikin Jeesuksen sovituksen vuoksi, ei jonkin vauvakasteen vuoksi.
Luterilaisuuteen liittyy paljon kirkon kehittämää sille sopivaa oppia, joka ei perustu raamatuun.