Täällä näyttää enimmäkseen tyttäret kyselevän äitiensä puolesta, tai naiset itsestään. Mutta uskaltautunen joukkoon, vaikka mies olenkin.
Isälläni todettiin syksyllä lievä dementia ja kyselisin erilaisia puuhailuja hänelle aivotoiminnan ylläpitämiseksi. Lukeminen ei tunnu enää niin maittavan ja korttipelit taitavat olla liian vaikeita jo. Naisilla on käsityönsä, mutta mitä keksisi miehelle joka viihtyy yksinään kaupunkiasunnossaan. Olisiko Teillä ehdotuksia, mikä olisi tarpeeksi helppoa dementikolle joka tulee vielä toimeen yksinään kotonaan, mutta tarvitsee tukea lähinnä huonontuneen muistinsa takia? Eksyy myös helposti, joten kodin ulkopuolella olevat harrastukset täytyy unohtaa...
Isä
5
1805
Vastaukset
- apuna
Olisiko musiikki kenties kiehtoa, jos ollut musikaalinen, ehkä soittaminen, äitini soitteli aikansa uruilla, mutta sekin oli sitten jo liian vaikeaa lopuksi, myös näön menetys lisäsi toiminnan lamaannusta.
Ihan jotkin lautapelitkin on mukavia ja valokuvat olisi hyvä laittaa kansioon ja kuvien alle selkeesti nimet, ne ovat rakkaita muistoja, joita kattelee mielellään.
-Tässä nyt muutama- - tytär suruinen
Isäsi voi tehdä,jos suinkin onnistuu,tuttuja asioita.Lautapelit on hyviä,ainakin äitini rökittää vielä lapsenlapsensa.Hänellä on pari vuotta jatkunut leikekirjan teko.Eli päivän lehdestä saksii mielenkiintoiset uutiset ja hauskat jutut,liimaa ne kirjaansa.Usein hän penkoo lehtipistelaatikoista vanhoja kuvalehtiäkin.Ihme ettei pieni mummu ole tömähtänyt reunalta laatikkoon:) Jos,jollakulla on aikaa,isäsi kanssa voisi poiketa kahvilassa.Tai jossain,missä voi pällistellä muita ihmisiä.Se on äitini mielipuuhaa kahvilassa.Ajelimme kirjaston ohi,äitini totesi:minä en enää pysty lukemaan kirjoja.Aku-Ankkaa hän on enimmäkseeen lukenut:)Muistini mukaan,vain isä luki kirjoja.Vähän huolestuttaa hänen ulkomaanmatkansa.Milloin se on?Nauraa kysyessäni sitä.Passin hän löysi.Vanhentunut.Viimetalvena hän oli pitkään Tunisiasssa.Muilta matkoilta on aina kertonut pitkiä matkakuulumisia,mutta viimereissulta ei mitään.Silloin huomasin jotain olevan vialla.
- eräs tytär
En halua masentaa sinua, koska jokainenhan on yksilö sairautensa ja sen etenemisen kanssa. Mutta äitini kohdalla sairaus on edennyt hirvittävän nopeasti. Hän on ikänsä tehnyt ristisanatehtäviä, lukenut paljon ja työ oli niin ikään vaativaa. Lisäksi neuloi, pelasi pasianssia telkkaria katsoessaan. Kaikki nämä jäivät kuitenkin pois taudin melko varhaisessa vaiheessa. Hänellä siis tuo "aivojumppa" ei auttanut.
Harrastus olisi tietysti hyvä löytää häntä itseään kiinnostavien asioiden joukosta. Musiikki on tosiaan hyvä, jos on musiikkimiehiä. Valitettavasti ne itsekseen puuhailut alkaa takkuilla ensin, ja parasta virikettä olisi seura.
Iloisena laitan merkille, että tänne kirjoittelee joku mieskin! Taitaa tämä palsta vaan peilata sitä tosiasiaa, että yleensä sairastuneiden hoitovastuu kaatuu naisten niskaan, vaikka toki toisinkin on. - on kyllä
eräs tytär kirjoitti:
En halua masentaa sinua, koska jokainenhan on yksilö sairautensa ja sen etenemisen kanssa. Mutta äitini kohdalla sairaus on edennyt hirvittävän nopeasti. Hän on ikänsä tehnyt ristisanatehtäviä, lukenut paljon ja työ oli niin ikään vaativaa. Lisäksi neuloi, pelasi pasianssia telkkaria katsoessaan. Kaikki nämä jäivät kuitenkin pois taudin melko varhaisessa vaiheessa. Hänellä siis tuo "aivojumppa" ei auttanut.
Harrastus olisi tietysti hyvä löytää häntä itseään kiinnostavien asioiden joukosta. Musiikki on tosiaan hyvä, jos on musiikkimiehiä. Valitettavasti ne itsekseen puuhailut alkaa takkuilla ensin, ja parasta virikettä olisi seura.
Iloisena laitan merkille, että tänne kirjoittelee joku mieskin! Taitaa tämä palsta vaan peilata sitä tosiasiaa, että yleensä sairastuneiden hoitovastuu kaatuu naisten niskaan, vaikka toki toisinkin on.useampiakin miehiä keskusteluissa, kuten itsekkin...Tiedän myös, että eräs tuttavani(siis mies) seuraa näitä sivuja, hänen äidillään myös dementtia. Minulla äiti onneksi samalla paikkakunnalla ja isälläni päävastuu hoidosta, niin ei ole kaikilla.
Aina ei ole vaan kommentoitavaa mutta seuraamme kyllä keskustelua.
T.Äitin poika. - tytär suruinen
eräs tytär kirjoitti:
En halua masentaa sinua, koska jokainenhan on yksilö sairautensa ja sen etenemisen kanssa. Mutta äitini kohdalla sairaus on edennyt hirvittävän nopeasti. Hän on ikänsä tehnyt ristisanatehtäviä, lukenut paljon ja työ oli niin ikään vaativaa. Lisäksi neuloi, pelasi pasianssia telkkaria katsoessaan. Kaikki nämä jäivät kuitenkin pois taudin melko varhaisessa vaiheessa. Hänellä siis tuo "aivojumppa" ei auttanut.
Harrastus olisi tietysti hyvä löytää häntä itseään kiinnostavien asioiden joukosta. Musiikki on tosiaan hyvä, jos on musiikkimiehiä. Valitettavasti ne itsekseen puuhailut alkaa takkuilla ensin, ja parasta virikettä olisi seura.
Iloisena laitan merkille, että tänne kirjoittelee joku mieskin! Taitaa tämä palsta vaan peilata sitä tosiasiaa, että yleensä sairastuneiden hoitovastuu kaatuu naisten niskaan, vaikka toki toisinkin on.Niin,itseasiassa kukaan ei tiedä mitä yksinasuvat dementikot puuhaavat päivisin.Vaikka"sylkisivät kattoon".Jotain puuhastelua äidilläni on,esim.vävypoikansa(mieheni)synttäreille,hän oli vanhasta muistista valmistellut paperista hehkuvanpunaisen ruusun.Siinä oli mennyt ilta.Ruususta tuli taidokkain,mitä ikänä on nyprännyt.Ruusu hehkuu.Hain hänet synttäreille.Äitini ei malttanut kauan juoda kahviaan,kun oli kova kiire miesvieraiden kanssa juttelemaan.Seura piristääkin eniten.Silloin hänkin hehkuu kuin ruusu;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1013721
Satuit vain olemaan
Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se472650- 1142489
24/7 sinä mielessä, ihan jatkuvalla syötöllä
Aamulla herätessä, päivällä melkein nonstop, illalla nukkumaan mennessä, öisin herätessä. Mikä viddu tässä on 🤣391988Jotain pitää nyt keksiä että sinut näkisi
Ensiviikolla viimeistään. Tälle on pakko saada kunnon piste tai sitten aloitetaan loppuelämä yhdessä, tulen hulluksi muu291747Mulla tulee vaan niin
Paha olo siitä mitä teidän välillä on. Vaikka se on sun päätös mitä haluat. Tuntuu että menetän jotakin vaikka tiedän et221541- 271532
- 221338
Mitkä olivat viimeiset sanasi ikävoinnin kohteellesi
Ja milloin? Mitä olisit sanonut jos olisit tiennyt että ne jäävät viimeisiksi -ainakin toistaiseksi?701275Olikohan se
Kuitenkin niin, että kiinnostuit minusta ihan tosissaan. Loukkaannuit, kun en ollutkaan valmis tapaamaan sinua.. Pelkäsi81261