Bada vs. simma

Det är mycket intressant fråga. För säkerhets skull skriver ja på finska:

Oma teoriani on myös se, että kyse on mainitsemastasi asiasta. Suomalaisethan ovat hyvin suorituskeskeisiä ihmisiä eli esimerkiksi kun menemme uimaan niin veteen mennään suoraan kahlaamalla ja ryhdytään uimaan (pienet lapset tietysti poikkeuksena), jonka jälkeen palataan takaisin rannalle lämmittelemään. Ruotsalaisille taas, kuten sanoit, itse rannalla olo on jo itseisarvo: siellä juodaan punaista mehua ja syödään erilaisia leivoksia auringonvarjon suojassa. Välillä kahlataan veteen housunpuntit käärittynä ja polskutellaan hieman. Siloin tällöin myös uidaan muutama veto. Eli kyseessä on nimenomaan sosiologis-kulttuurinen ero kahden kansanryhmän välillä. Ruotsi on historiallisesti vauraampi ja sivistyneempi maa, jolloin kaikenlaiselle "hömppää" on myös päässyt syntymään. Aikoinaan meillä Suomessakin oli tietysti jossain mielessä samanlaista. Kun katselee esim. vanhoja valokuvia jostain 1910- luvulta, näkee usein kuinka keski-ikäiset tai vanhemmat herrat istuskelevat hiekkarannalla tummissa puvuissaan, ainoastaan jalat paljaana polven alapuolelta. Hekin vain ottivat "hiekkakylpyjä".

Det skulle vara intressant att höra andra liknande skillnader mellan finlandsvenska och "natusvenska".

Finländare kirjoitti:

Det är mycket intressant fråga. För säkerhets skull skriver ja på finska:

Oma teoriani on myös se, että kyse on mainitsemastasi asiasta. Suomalaisethan ovat hyvin suorituskeskeisiä ihmisiä eli esimerkiksi kun menemme uimaan niin veteen mennään suoraan kahlaamalla ja ryhdytään uimaan (pienet lapset tietysti poikkeuksena), jonka jälkeen palataan takaisin rannalle lämmittelemään. Ruotsalaisille taas, kuten sanoit, itse rannalla olo on jo itseisarvo: siellä juodaan punaista mehua ja syödään erilaisia leivoksia auringonvarjon suojassa. Välillä kahlataan veteen housunpuntit käärittynä ja polskutellaan hieman. Siloin tällöin myös uidaan muutama veto. Eli kyseessä on nimenomaan sosiologis-kulttuurinen ero kahden kansanryhmän välillä. Ruotsi on historiallisesti vauraampi ja sivistyneempi maa, jolloin kaikenlaiselle "hömppää" on myös päässyt syntymään. Aikoinaan meillä Suomessakin oli tietysti jossain mielessä samanlaista. Kun katselee esim. vanhoja valokuvia jostain 1910- luvulta, näkee usein kuinka keski-ikäiset tai vanhemmat herrat istuskelevat hiekkarannalla tummissa puvuissaan, ainoastaan jalat paljaana polven alapuolelta. Hekin vain ottivat "hiekkakylpyjä".

Det skulle vara intressant att höra andra liknande skillnader mellan finlandsvenska och "natusvenska".

Lue lisää

Till att börja med så vill jag säga att ditt uppriktiga intresse för svenska språket gläder mig. Du var nyfiken på att få reda på andra liknande ord som har vållat mig huvudbry genom åren. Jag har, under årens lopp, inte kunnat slå mig till ro förrän jag har hittat ett trovärdigt svar på dessa språkliga spörsmål. Ibland har det tagit flera år att luska fram svaret. Ett ord som jag, med ens, kommer på är ”Barnträdgård”. Jag trodde länge att det var en typisk finlandism som vi finlandssvenskar lånat från tyskan. Men det har visat sig att termen barnträdgård har tidigare även varit i bruk i Sverige. Ett annat ord som förut även har varit i bruk i Sverige är ordet ”lavoar” men som sedermera har ersatts med ordet ”tvättställ” där. Härstamningen av ordet ”stritta” (=stänka på vatusvenska) i finlandssvenskan är fortfarande en gåta för mig. Ordet ”stöpsel” (=stickpropp) har vi däremot inte lånat direkt från tyskan utan av ryska invandrarna på 1800-talet. Verbet ””grina” är ett ord som har en dubbelbetydelse både i rikssvenskan och i finlandssvenskan. I en del dialekter betyder den ”gråta” och i andra dialekter ”skratta” så det är bäst att förvissa sig om att den man pratar med förstår vad man menar.

För övrigt så anser jag att rikssvenskarna lånar alldeles för lättvindigt engelska ord i (riks-)svenskan. Gamla hederliga svenska ord faller i glömska där. Vi finlandssvenskar har i sanningens namn vårt problem med finska lånord i talspråket men det är en debatt som jag anser kan föras på en annan tråd.