Bongasin alempaa keskusteluista tällaisen viestin. Asia liittyi siihen, onko ateismin levittäminen (Vapaa-ajattelijoiden ja Eroa kirkosta -järjestön ilmoittama päämäärä) verrattavissa tendenssimäiseen uskontoon. Silloinhan kyse ei olisi vapaasta ajattelusta vaan ohjelmallisesta idealismista.
Tällainen vastaus kummastutti minua:
"Suuri osa ateisteista ON agnostikkoja. Otetaan vaikkapa ehkä maailman tämän hetken kuuluisin ateisti, Richard Dawkins. Agnostikko JA ateisti, ja aivan taatusti ensimmäisenä barrikadeilla vaatimassa puolustuskyvyttömien ihmisten uskonnollisen indoktrinaation lopettamista."
Agnostikko nimittäin yleensä katsoo, että hän ei voi sitoutua ateismiin tai mihinkään uskontoon, koska hänellä ei ole tarpeeksi tietoa uskontoon tai uskonnon kieltämiseenkään liittyvistä asioista.
Olen lukenut Dawkinsin "Jumalharhan", ja hän on kyllä täysverinen ateisti ja skeptikko, agnostismia ei hänen teoksestaan löydy. Teoksessaan "Jumalharha" hän käsittelee Jumalaan uskomisen irrationaalisuutta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamaa vahinkoa. Hän ei missään tapauksessa agnostikon tavoin jätä pienintäkään mahdollisuutta toisenlaiseen näyttöön: sitä ei ole.
"Jumalharha" käsittelee merkittävimmät Jumalan olemassaoloa puoltavat väitteet ja Dawkin pyrkii siinä osoittamaan, miten äärimmäisen epätodennäköinen Jumala on.
Teos antaa myös esimerkkejä siitä, miten uskonto on sotien, kiihkoilun ja lasten kaltoin kohtelun käyttövoima.
Dawkins esittää, että usko Jumalaan sekä perustuu virheelliseen ajatteluun että on potentiaalisesti kuolemanvaarallista. Dawkinsin agenda on ateismin tuoma "vapauttava" näkökulma yksilölle ja hänen näkemuksensä mukaan tästä yhteiskunnalle koituva etu, kuten evoluutio-opillisesti todempi käsitys maailmankaikkeudesta kuin uskonto on antanut.
Dawkinsilla on agenda: ateismi vapauttaa ihmisen ja hyödyttää yhteiskuntaa ja sen vuoksi sitä pitää tietoisesti ja toimenpitein levittää.
"Vapaa-ajattelu" kuitenkin on eufemismi, jos puhutaan ateismista julistettavana ideologiana.
Agnostisismi taas (kreik. α- a-, ei γνώσις gnōsis, tieto) on käsitys, jonka mukaan jostain väittämästä ei saada tietoa, eikä siihen täten voida uskoa. Useimmiten "agnostisismilla" tarkoitetaan jumalan olemassaoloon kohdistuvaa agnostisismia, mutta käsitettä käytetään myös laajemmin. Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan agnostisismin määritelmä on oppi, jonka mukaan havaintojen ylittävästä tai yliluonnollisesta ei voida saada mitään tietoa.
Agnostisismi voi viitata myös laajemmin uskonnollisiin väittämiin esittäen, että uskonnollisista väittämistä ei yleensäkään voida saavuttaa täysin varmaa tietoa puolesta tai vastaan. Tässä merkityksessä agnostisismi on eräänlainen skeptismin muoto, joka keskittyy uskonnollisiin väitteisiin. Sanaa agnostisismi käytetään välillä myös muista kuin jumaliin liittyvistä asioista puhuttaessa. Sanan merkitys on tällöin sama: katsottaessa puheen aiheena olevan asian olevan sellaisen, ettei asiasta voida saada tietoa.
Termin agnostikko otti käyttöön Thomas Huxley vuonna 1869. Sitä on käytetty kuvaamaan niitä ihmisiä jotka eivät ole vakuuttuneita tai eivät halua sitoutua käsitykseen, että olisi yliluonnollisia olentoja. Agnostikko yleensä katsoo, että hän ei voi sitoutua ateismiin tai mihinkään uskontoon, koska hänellä ei ole tarpeeksi tietoa uskontoon tai uskonnon kieltämiseenkään liittyvistä asioista.
Sana agnostisismi tulee kreikan kielestä a (ei) ja gnosis (tieto).
Tällainen vastaus kummastutti minua:
"Suuri osa ateisteista ON agnostikkoja. Otetaan vaikkapa ehkä maailman tämän hetken kuuluisin ateisti, Richard Dawkins. Agnostikko JA ateisti, ja aivan taatusti ensimmäisenä barrikadeilla vaatimassa puolustuskyvyttömien ihmisten uskonnollisen indoktrinaation lopettamista."
Agnostikko nimittäin yleensä katsoo, että hän ei voi sitoutua ateismiin tai mihinkään uskontoon, koska hänellä ei ole tarpeeksi tietoa uskontoon tai uskonnon kieltämiseenkään liittyvistä asioista.
Olen lukenut Dawkinsin "Jumalharhan", ja hän on kyllä täysverinen ateisti ja skeptikko, agnostismia ei hänen teoksestaan löydy. Teoksessaan "Jumalharha" hän käsittelee Jumalaan uskomisen irrationaalisuutta ja sen yhteiskunnalle aiheuttamaa vahinkoa. Hän ei missään tapauksessa agnostikon tavoin jätä pienintäkään mahdollisuutta toisenlaiseen näyttöön: sitä ei ole.
"Jumalharha" käsittelee merkittävimmät Jumalan olemassaoloa puoltavat väitteet ja Dawkin pyrkii siinä osoittamaan, miten äärimmäisen epätodennäköinen Jumala on.
Teos antaa myös esimerkkejä siitä, miten uskonto on sotien, kiihkoilun ja lasten kaltoin kohtelun käyttövoima.
Dawkins esittää, että usko Jumalaan sekä perustuu virheelliseen ajatteluun että on potentiaalisesti kuolemanvaarallista. Dawkinsin agenda on ateismin tuoma "vapauttava" näkökulma yksilölle ja hänen näkemuksensä mukaan tästä yhteiskunnalle koituva etu, kuten evoluutio-opillisesti todempi käsitys maailmankaikkeudesta kuin uskonto on antanut.
Dawkinsilla on agenda: ateismi vapauttaa ihmisen ja hyödyttää yhteiskuntaa ja sen vuoksi sitä pitää tietoisesti ja toimenpitein levittää.
"Vapaa-ajattelu" kuitenkin on eufemismi, jos puhutaan ateismista julistettavana ideologiana.
Agnostisismi taas (kreik. α- a-, ei γνώσις gnōsis, tieto) on käsitys, jonka mukaan jostain väittämästä ei saada tietoa, eikä siihen täten voida uskoa. Useimmiten "agnostisismilla" tarkoitetaan jumalan olemassaoloon kohdistuvaa agnostisismia, mutta käsitettä käytetään myös laajemmin. Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan agnostisismin määritelmä on oppi, jonka mukaan havaintojen ylittävästä tai yliluonnollisesta ei voida saada mitään tietoa.
Agnostisismi voi viitata myös laajemmin uskonnollisiin väittämiin esittäen, että uskonnollisista väittämistä ei yleensäkään voida saavuttaa täysin varmaa tietoa puolesta tai vastaan. Tässä merkityksessä agnostisismi on eräänlainen skeptismin muoto, joka keskittyy uskonnollisiin väitteisiin. Sanaa agnostisismi käytetään välillä myös muista kuin jumaliin liittyvistä asioista puhuttaessa. Sanan merkitys on tällöin sama: katsottaessa puheen aiheena olevan asian olevan sellaisen, ettei asiasta voida saada tietoa.
Termin agnostikko otti käyttöön Thomas Huxley vuonna 1869. Sitä on käytetty kuvaamaan niitä ihmisiä jotka eivät ole vakuuttuneita tai eivät halua sitoutua käsitykseen, että olisi yliluonnollisia olentoja. Agnostikko yleensä katsoo, että hän ei voi sitoutua ateismiin tai mihinkään uskontoon, koska hänellä ei ole tarpeeksi tietoa uskontoon tai uskonnon kieltämiseenkään liittyvistä asioista.
Sana agnostisismi tulee kreikan kielestä a (ei) ja gnosis (tieto).
Vastaukset 18
Vanhimmat
voisi sanoa että suuri osa uskovaisista luulee olevansa kristittyjä vaikka uskominen Jumalaan ei tarkoita välttämättä uskomista kristinuskon jumalkäsitykseen.
teisti sanoo että on olemassa teismin määrittelemä Jumala, ateisti sanoo että ateismi on fakta (teismin määritelmän mukaan näinn onkin), agnostikko sanoo ettei asiasta voi saada tietoa. Agnostikko ei siis ole ihminen joka ei osaa päättää.
Agnostikko on tavallaan oikeassa: eihän voida sanoa että onko Jumala olemassa.
Agnostikko on tavallaan väärässä: olematon ei ole koska sitä ei voi todeta olevaksi.
"Vapaa-ajattelu" ei ole eufenismi vaan aatteen vakaumuksen nimi.Se tarkoittaa vapaata ajattelua yhtä vähän kommunismi aatetta jonka mukaan kaikkien pitää asua kommuuneissa.
"Se tarkoittaa vapaata ajattelua yhtä vähän kommunismi aatetta jonka mukaan kaikkien pitää asua kommuuneissa."
Ateismi levitettynä ohjelmana on ortodoksiaa ja pyrkimyksenä verrattavissa siihen, että joku ajattelee messiaanisesti pelastavansa sillä ihmiskunnan, yhteiskunnan ja sen jäsenet. Yhtä paljon uskonto, mikä tahansa uskonto, on pelkkää ortodoksiaa.
Näen totalitarismin peikon molemmissa vaihtoehdoissa.
"olematon ei ole koska sitä ei voi todeta olevaksi."
Empiristien teesi, 1700-luvulta.
Tiede on siis pysähtynyt löydettyään oman buddhansa? Eiköhän uusia havaintoja tehdä vielä pitkään.
kukaan ei puhunut tieteen agendasta yhtään mitään.kyse on yksinkertaisesta logiikasta.
testaa: ajattele jotain asiaa vaikkapa öhkömönkiäistä nro 987687.
nyt yrität todistaa ettei öhkömönkiäistä nro 987687 ole olemassa. Teit konteksivirheen.Se on virheistä pahin. Suomeksi sanottu kyse oli siis aidanseipäistä..
"ajattele jotain asiaa vaikkapa öhkömönkiäistä nro 987687.
nyt yrität todistaa ettei öhkömönkiäistä nro 987687 ole olemassa."
Juuri tuota jälkiosaa "vapaa-ajattelijat" tekevät.
Uskontoihin sopii alkupuoli, öhkömönkiäinen on, tulee ja pelastaa.
Empirismiin sopi taas se aikaisemman viestisi ajatus oikein hyvin. Se sopii siihen kontekstiin kuin nenä päähän. Minkäs sille mahdan, että sen kirjoitit - yritätkö rimpuilla omasta oivalluksestasi irti?
Agnostismiin empirismi istuu aika kivasti. Uskotaan havaintojen ja kokeiden perusteella osoitettu todeksi. Se tulee väistämättä mukaan kontekstiin perusperiaatteen samuuden vuoksi.
Ei mikään uskoon perustuva ole totta muille uskovalle itselleen.
Vain ymmärtämätön ei tätä tajua.
Ei tietenkään. Vastauksesi ei kuitenkaan anna mitään lisäarvoa keskusteluun ohjelmallisen ateismin ja agnostismin eroista.
Ohjelmallinen ateismi on kuviteltu aate jota ei ole olemassa.
Olisit nyt edes kerran oikeassa, että minulla olisi parempi mieli. Mitäs tuossa rivillä viisi näkyykään?
Vapaa-ajattelijain liitto pähkinänkuoressa
- Perustettu 1937 - 29 yhdistystä, 1 500 jäsentä - Kaksi päätavoitetta: - Yhteiskunnallisesti: katsomusten tasa-arvo - Aatteellisesti: ateismin levittäminen - Lehti Vapaa Ajattelija, jota julkaistaan 6 numeroa vuodessa - WWW-sivustoja mm. uskonnonvapaus.fi ja eroakirkosta.fi - Uskonnottomuuden esiintuoja yhteiskunnassa
Lähde:
http://eroakirkosta.fi/media/taustatietoa/va.txt
Tuo taitaa kuulua ihmisyyteen.
Simpanssit tekevät pientä yhteistyötä saaliinjaossa: Ihminen pystyy puhutun kielen ansiosta suunnittelemaan yhteistä toimintaa muiden kansa. Sen avulla ei ainoastaan luoda sisäisiä maailmoja, vaan rakennetaan näistä yhteisiä. Tunneperäisen läheisyyden kanssa on mahdollisuus henkiseen läheisyyteen.
kun olet kerran sitä viisaampi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnostic_atheist
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnostic_theist
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostinen_ateismi
Viimeinen linkki on kuin suoraan omaa tekstiäni. Mistäs tiedät, etten ole kirjoittanut sitä?
Toivottavasti sivistät itseäsi muutenkin kuin lukemalla Wikipediaa, jonne minäkin viisas (kiitos kovasti kehuista) voin kirjoittaa likimain mitä tahansa ja kansa siteeraa.
Tarjoamassasi viimeisessä linkissä ateismi sellaisena kuin Richard Dawkins sen esittää, on erotettu agnostismista varsin jyrkästi.
Agnostinen ateismi tuon kuvailun perusteella on juurin agnostismia ja käsitteenä ilmeisen päällekkäinen (lähinnä sorvattu Russelin mukaan, sillä jokainen ajattelija haluaa jättää oman merkin ennen poistumistaan, se on heidän eksistentiaalisen tyhjiönsä täyttämistä).
tässä täytyy erottaa toisistaan kaksi asiaa
- lammaspaimenten väkivaltauskontojen (krisselismi, islam, juutalaisuus) jumalat
- mahdollinen Jumala tai Jumalat
Ensinmainitut ovat mahdottomuus, kuten jokainen vähänkään älyiossään oleva ihminen tajuaa ja jota RD tuo esille
Jälkimmäiset taasen ovat teoriassa mahdollisia ja niin RD kuin Nassekin on valmis tarkentamaan näkökulmaansa heti kun siihen ilmestyy mitään aihetta.
Sinun piirtosi on selvärajainen, periaatteessa puhtaan agnostinen ja uskontovastainen.
Tiedät hyvin, että ymmärsin lukemani myös RD:n kohdalla.
Ehkä et ymmärtänyt kirjoittamaani.
RD todellakin on 1) sitä mieltä, että ateismin kautta saadaan aikaan yhteiskunnallinen muutos, vapaus (svoboda), ja 2) asiaa kannattaa ajaa metodisesti. Teoksen "Jumalharha" perusajatus ei ole jossakin satunnaisessa agnostisessa lausahduksessa, että "tiedemiehenä en kuitenkaan voi sulkea pois mahdollisuutta, että toisia näyttöjä saatuani (--)". Uskontoja kuurniessa myös usko sinällään on hylättävä, koska sen pohjalta ihmiset muodostavat näitä väkivaltaisia joukkoliikkeitä.
Kärkenä toin myös esiin myös Eroa kirkosta -yhdistyksen mainostamansa ohjelmallisen ateismin levittämisen ja osoitin sen olevan voimakkaassa ristiriidassa puhtaan agnostismin kanssa.
Kolmanneksi tutkailin sanaa "vapaa" ateismin yhetydessä, koska ateismi tuo myös raamit, pysyvän sapluunan siinä kuin uskontokin.
Kolmanneksi riepottelin (myöhemmin keskustelussa) niitä opetuslapsia, joiden ajattelukyky, johdonmukaisuus ja käsitevaranto herätti kysymyksiä.
Vielä en ole puuttunut ufologeihin, new age -hörhöihin enkä seidanpalvojiin. Vasta on ateismiuskonnon kiusaaminen menossa...
Sinun ei pitäisi tästä hermostua, sillä olet selvästi avoin tiedolle ja siten myös vapaa.
nimittäin jokainen älykäs ihminen on ateisti näiden väkivaltauskontojen suhteen, samoin niiden haitalliset vaikutukset ovat päivittäin nähtävissä, joten yhteiskunnan kannalta ne ovat kielteisiä ilmiöitä.
Teet itsestäsi epäuskottavan kirjoittamalla ateismista uskontona, joten kannattaa hiukan hienosäätää :D
"nimittäin jokainen älykäs ihminen on ateisti näiden väkivaltauskontojen suhteen"
Ateismi on ateismia ja uskonnot uskontoja. Olet joko ateisti tai et, etkä mitään pelkästään tiettyjen uskontojen suhteen. Mille uskonnoille jättäisit option?
Olen muuten tavannut varsin älykkäitä uskonnollisia, jopa sellaisia joilla pysyvät filosofiset käsitteet käpälässä.
"samoin niiden haitalliset vaikutukset ovat päivittäin nähtävissä, joten yhteiskunnan kannalta ne ovat kielteisiä ilmiöitä."
Haitallisia vaikutuksia on ollut, kun taustapeiliin katselee. Ihminen toimii niin tehdessään ohjelmia "yhteiseksi hyväksi". Kaikilla joukkoliikkeillä on vaara muuttua totalitaristisiksi riippumatta niiden "pyhistä" perusperiaatteista.
"Teet itsestäsi epäuskottavan kirjoittamalla ateismista uskontona, joten kannattaa hiukan hienosäätää"
Yksilön ateismista en ole liikoja puhunut. Olen puhunut ateismista organisoituna joukkoliikkeenä (eroa kirkosta -yhdistys tms.) eikä asiassa ole objektiivisille tarkastelijoille mitään epäselvää. Jostakin syystä torjut psyykkisesti päivänselvän asian.
Sanassa "epäuskottava" on jo "usko" mukana. Sinulla meni jossakin määrin uskonasiaksi tämä kipeä kohta.
Kiitos hyvästä ottelusta. Kävin vain sattumalta tällä palstalla, huomasin juttua agnostismista, ja olen sanonut sanottavani, eikä siinä pitäisi olla mitään väärää edes suvaitsemattomillekaan ryhmäateisteille.
Jokaisen pitää kyseenalaistaa ajattelunsa, eikä saa pysähtyä. Kun ajatuksesi liike jumittuu ateismiin, olet ajatuksesi vanki. Kaikista tutkimistani uskonnoista eniten minua huvitti zen-buddhalaisuuden muoto, jota parhaiten kuvaa ohje: "Kun löydät buddhan, tapa buddha."
Edelleen vapaa
Bübi
kuten ymmärrä että uskonnollinen usko (esimerkiksi usko Allahiin) vs. ei-uskonnollinen usko (huomenna aurinko nousee) ovat eri asioita, niin aika heikot lähtökohdat ovat.
Muutoinkin sulla vähän laukkaa:
"Ateismi on ateismia ja uskonnot uskontoja. Olet joko ateisti tai et, etkä mitään pelkästään tiettyjen uskontojen suhteen. "
Niin, eiköhän jokainen hihhuli ole ateisti muiden uskontojen kuin omansa suhteen....