Palkkatukityö on sekä työttömien että yhteiskunnan hyväksikäyttöä. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitää osallistua yksityisen työantajan palkkakustannuksiin ja lisätä yrityksen voittoja tai ylläpitää kolmatta sektoria? Kyse on yritysten osalta perimmältään kilpailua vääristävistä yritystuista.
Ymmärtäisin kyllä palkkatukityön valtiolla/kunnalla, sillä yhteiskunnan varoistahan niin palkkatuki maksetaan. Valtio ja kunnat eivät yleensä myöskään alita yhtä helposti tessin mukaisia palkkoja.
Palkkatukityö on vääristymä yhteiskunnassa, mutta vielä pahempi vääristymä on työ, jota teetetään maksamatta lainkaan palkkaa. Siinä työtöntä nöyryytetään viimeisen päälle. Yhä useampi työtön joutuu ilmaistyöntekijäksi, eikä siinä kysytä sen enempää työttömän työkokemusta, ikää kuin koulutustakaan. Työttömän ammattitaito siis nollataan.
Palkkatukityö ja vielä vähemmän palkatta tehty työ eivät yleensä johda myöhempään työllistymiseen. Em. toiminnan tulokset on siis todettu huonoiksi. Se tulee esiin muistaakseni peräti vuoden 2007 työllisyyskertomuksessakin. Kyse on siis puhtaasta työttömien hyväksikäytöstä ja nöyryyttämisestä. V. 2007 ilmaistyöntekijöiksi pakotettiin yli 50 000 työtöntä. Em. luku ei sisällä edellisen vuoden aikana alkaneita palkattomia töitä. Määrä lienee vain tuosta kasvanut. Vertailun vuoksi: v. 2007 aloitettiin vajaa 30 000 yksityisen sektorin palkkatukityösuhdetta. Tuon lisäksi sitten vielä edellisen vuoden aikana alkaneet palkkatukityösuhteet.
Ohjelmassa mainittu vain kahden kuukauden palkaton jakso ja sen jälkeinen työllistyminen ovat siis poikkeuksia. Palkaton työsopimus tehdään yleensä puoleksi vuodeksi ja sen jälkeen kun puoli vuotta on kulunut, edessä on pääosalla ilmaistyöntekijöitä vain jatkaminen työttömänä - entistä katkerampana.
Yhteiskunnassa kohdellaan työttömiä siis sikamaisesti ja syyllistetään työttömiä. Kuitenkin työtön maksaa työttömyydellään siitä, että muilla menee lujaa. Työttömyys on yhteiskunnalle edullista ja etenkin se on niille, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa, kun työtoveri on potkaistu pois. Eikä työhön jäävä ole useinkaan sen parempi työntekijä kuin poispotkittukaan. Monesti on päinvastoin. Ruskeakielisyys yms. kun palkitaan helposti.
Oma lukunsa on työttömien rangaistusjärjestelmä. Se on paitsi suhteeton niin myös kohtuuton. Sen lisäksi työttömiä voidaan rangaista hyvinkin mielivaltaisesti.
Työttömiin kohdistetaan kahdenlaisia rangaistuksia: määräaikaisia karensseja ja ei-määräaikaisia työssäolovelvoitteita eli rangaistustyössäoloehtoja, jotka voivat jatkua loputtomiin.
Työtöntä rangaistaan, jos työhön/koulutukseenosoitus on kadonnut postissa. Työtöntä rangaistaan, jos hänet osoitetaan paikkaan, johon hänellä ei ole kulkuyhteyksiä, mutta osoituspaikka sijaitsee kuitenkin ns. työssäkäyntialueella. Työtöntä rangaistaan, kun työantaja ilmoittaa työvoimatoimistoon, ettei palkannut työtöntä työttömästä johtuvasta syystä esim. siksi, että työantaja arvioi työttömän työhaluttomaksi, millä ei tarvitse olla mitään totuuspohjaa. Työtöntä rangaistaan, jos hän sanoo kysyttäessä hakeneensa kurssille, koska työvoimatoimistosta niin käskettiin. Työtöntä rangaistaan, jos työantajan mielestä työtön esittää liian korkean palkkatoivomuksen. Jne.
Tässä pari oikeasti tapahtunutta:
A sai osoituksen koulutukseen 50 km:n päähän kotoaan. Ainut yhteys olisi ollut taksi. A:lla ei ollut autoa eikä ajokorttia. Sama koulutus olisi alkanut parin viikon päästä kuntakeskuksessa ja A tarjoutui menemään sinne. Tämä ei käynyt työvoimatoimistolle. Se oli kahden kuukauden karenssi, koska työttömän on järjestettävä kulkunsa työssäkäyntialueellaan.
B:lle ei tullut maksupäivänä ansiosidonnaista päivärahaa. Vuokra olisi pitänyt maksaa ja jääkaapissa oli vain valot. B oli pienen lapsen yksinhuoltaja. B otti yhteyttä työttömyyskassaan, jolloin kävi ilmi, että työvoimatoimisto oli toimittanut kassaan katkaisulausunnon, minkä vuoksi päivärahaa ei voitu maksaa. B otti yhteyttä työvoimatoimistoon, mistä selvisi, että sieltä oli lähetetty työhönosoituskirje. B ei ollut saanut työhönosoituskirjettä eikä näin ollen tiennyt hakea paikkaa (postissa hukkuu vuositasolla 11 000 - 13 000 lähetystä). Se oli kahden kuukauden karenssi työstä kieltäytymisen vuoksi.
Em. karenssit eivät mene yleensä kumoon valitusasteissakaan. On näet niin, että jos työttömän ja jonkun toisen näkemykset ovat ristiriidassa, työtön valehtelee. Tämä minulle aikanaan työssä perusteltiin sillä, että työtön puhuu omassa asiassaan, muut eivät.
Hiukan karenssien kohtuuttomuudesta ja suhteettomuudesta:
Vuonna 2007 työttömille määrättiin 81 800 rangaistusta. Kun työttömiä oli vuonna 2007 keskimäärin virallisen tilaston mukaan 183 000, niin lähes joka toisen voidaan arvioida saaneen rangaistuksen. Rangaistuksista 45 200 oli määräaikaisia karensseja, loput käytännössä työttömyystuen epäämisiä toistaiseksi.
Karenssit ovat joko 2 kk:n pituisia tai sitten 3 kk:n pituisia. Työtön, joka saa täysimääräistä työmarkkinatukea, menettää siis 2 kk:n karenssin aikana n. 1100 e/brutto. 3 kk:n karenssin saanut vastaavasti n. 1650 e/brutto. Sen lisäksi sosiaalitoimi rankaisee karenssin saaneita alentamalla toimeentulotuen perusosaa 20-40 %. Kun toimeentulotuen perusosa on 417,45 e/kk, saa työvoimatoimiston määräämän karenssin saanut 333,96 e - 250,47 e/kk. Elää tuolla sitten, se on melkoista taiteilua.
Ansiosidonnaista saavat menettävät tietysti vastaavasti enemmän. Rangaistustyössäoloehdon saaneiden menetyksillä ei ole kattoa.
Vertailun vuoksi: Lievästä pahoinpitelystä tai lievästä rattijuopumuksesta voi selvitä 40-60 päiväsakolla. Työtön selvinnee alimmalla päiväsakolla, joka taitaa olla edelleen 6 e. Työtön saattaa siis selvitä rikoksestaan 240-360 e:n sakolla.
Olen työskennellyt useamman vuoden työttömyysturvan parissa, vaikka on minulla kyllä omakohtaistakin kokemusta työttömyydestä. Olin tehtävissä, joissa näin työttömyysturvan toimivuuden laajemmalti kuin yhden työvoimatoimiston näkökulmasta. Lähdin alalta pois sen vuoksi, etten enää halunnut osallistua vähimmässäkään määrin työttömien sikamaiseen kohteluun.
http://blogit.yle.fi/mot/aktivointia-vai-orjatyota#comments
Ymmärtäisin kyllä palkkatukityön valtiolla/kunnalla, sillä yhteiskunnan varoistahan niin palkkatuki maksetaan. Valtio ja kunnat eivät yleensä myöskään alita yhtä helposti tessin mukaisia palkkoja.
Palkkatukityö on vääristymä yhteiskunnassa, mutta vielä pahempi vääristymä on työ, jota teetetään maksamatta lainkaan palkkaa. Siinä työtöntä nöyryytetään viimeisen päälle. Yhä useampi työtön joutuu ilmaistyöntekijäksi, eikä siinä kysytä sen enempää työttömän työkokemusta, ikää kuin koulutustakaan. Työttömän ammattitaito siis nollataan.
Palkkatukityö ja vielä vähemmän palkatta tehty työ eivät yleensä johda myöhempään työllistymiseen. Em. toiminnan tulokset on siis todettu huonoiksi. Se tulee esiin muistaakseni peräti vuoden 2007 työllisyyskertomuksessakin. Kyse on siis puhtaasta työttömien hyväksikäytöstä ja nöyryyttämisestä. V. 2007 ilmaistyöntekijöiksi pakotettiin yli 50 000 työtöntä. Em. luku ei sisällä edellisen vuoden aikana alkaneita palkattomia töitä. Määrä lienee vain tuosta kasvanut. Vertailun vuoksi: v. 2007 aloitettiin vajaa 30 000 yksityisen sektorin palkkatukityösuhdetta. Tuon lisäksi sitten vielä edellisen vuoden aikana alkaneet palkkatukityösuhteet.
Ohjelmassa mainittu vain kahden kuukauden palkaton jakso ja sen jälkeinen työllistyminen ovat siis poikkeuksia. Palkaton työsopimus tehdään yleensä puoleksi vuodeksi ja sen jälkeen kun puoli vuotta on kulunut, edessä on pääosalla ilmaistyöntekijöitä vain jatkaminen työttömänä - entistä katkerampana.
Yhteiskunnassa kohdellaan työttömiä siis sikamaisesti ja syyllistetään työttömiä. Kuitenkin työtön maksaa työttömyydellään siitä, että muilla menee lujaa. Työttömyys on yhteiskunnalle edullista ja etenkin se on niille, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa, kun työtoveri on potkaistu pois. Eikä työhön jäävä ole useinkaan sen parempi työntekijä kuin poispotkittukaan. Monesti on päinvastoin. Ruskeakielisyys yms. kun palkitaan helposti.
Oma lukunsa on työttömien rangaistusjärjestelmä. Se on paitsi suhteeton niin myös kohtuuton. Sen lisäksi työttömiä voidaan rangaista hyvinkin mielivaltaisesti.
Työttömiin kohdistetaan kahdenlaisia rangaistuksia: määräaikaisia karensseja ja ei-määräaikaisia työssäolovelvoitteita eli rangaistustyössäoloehtoja, jotka voivat jatkua loputtomiin.
Työtöntä rangaistaan, jos työhön/koulutukseenosoitus on kadonnut postissa. Työtöntä rangaistaan, jos hänet osoitetaan paikkaan, johon hänellä ei ole kulkuyhteyksiä, mutta osoituspaikka sijaitsee kuitenkin ns. työssäkäyntialueella. Työtöntä rangaistaan, kun työantaja ilmoittaa työvoimatoimistoon, ettei palkannut työtöntä työttömästä johtuvasta syystä esim. siksi, että työantaja arvioi työttömän työhaluttomaksi, millä ei tarvitse olla mitään totuuspohjaa. Työtöntä rangaistaan, jos hän sanoo kysyttäessä hakeneensa kurssille, koska työvoimatoimistosta niin käskettiin. Työtöntä rangaistaan, jos työantajan mielestä työtön esittää liian korkean palkkatoivomuksen. Jne.
Tässä pari oikeasti tapahtunutta:
A sai osoituksen koulutukseen 50 km:n päähän kotoaan. Ainut yhteys olisi ollut taksi. A:lla ei ollut autoa eikä ajokorttia. Sama koulutus olisi alkanut parin viikon päästä kuntakeskuksessa ja A tarjoutui menemään sinne. Tämä ei käynyt työvoimatoimistolle. Se oli kahden kuukauden karenssi, koska työttömän on järjestettävä kulkunsa työssäkäyntialueellaan.
B:lle ei tullut maksupäivänä ansiosidonnaista päivärahaa. Vuokra olisi pitänyt maksaa ja jääkaapissa oli vain valot. B oli pienen lapsen yksinhuoltaja. B otti yhteyttä työttömyyskassaan, jolloin kävi ilmi, että työvoimatoimisto oli toimittanut kassaan katkaisulausunnon, minkä vuoksi päivärahaa ei voitu maksaa. B otti yhteyttä työvoimatoimistoon, mistä selvisi, että sieltä oli lähetetty työhönosoituskirje. B ei ollut saanut työhönosoituskirjettä eikä näin ollen tiennyt hakea paikkaa (postissa hukkuu vuositasolla 11 000 - 13 000 lähetystä). Se oli kahden kuukauden karenssi työstä kieltäytymisen vuoksi.
Em. karenssit eivät mene yleensä kumoon valitusasteissakaan. On näet niin, että jos työttömän ja jonkun toisen näkemykset ovat ristiriidassa, työtön valehtelee. Tämä minulle aikanaan työssä perusteltiin sillä, että työtön puhuu omassa asiassaan, muut eivät.
Hiukan karenssien kohtuuttomuudesta ja suhteettomuudesta:
Vuonna 2007 työttömille määrättiin 81 800 rangaistusta. Kun työttömiä oli vuonna 2007 keskimäärin virallisen tilaston mukaan 183 000, niin lähes joka toisen voidaan arvioida saaneen rangaistuksen. Rangaistuksista 45 200 oli määräaikaisia karensseja, loput käytännössä työttömyystuen epäämisiä toistaiseksi.
Karenssit ovat joko 2 kk:n pituisia tai sitten 3 kk:n pituisia. Työtön, joka saa täysimääräistä työmarkkinatukea, menettää siis 2 kk:n karenssin aikana n. 1100 e/brutto. 3 kk:n karenssin saanut vastaavasti n. 1650 e/brutto. Sen lisäksi sosiaalitoimi rankaisee karenssin saaneita alentamalla toimeentulotuen perusosaa 20-40 %. Kun toimeentulotuen perusosa on 417,45 e/kk, saa työvoimatoimiston määräämän karenssin saanut 333,96 e - 250,47 e/kk. Elää tuolla sitten, se on melkoista taiteilua.
Ansiosidonnaista saavat menettävät tietysti vastaavasti enemmän. Rangaistustyössäoloehdon saaneiden menetyksillä ei ole kattoa.
Vertailun vuoksi: Lievästä pahoinpitelystä tai lievästä rattijuopumuksesta voi selvitä 40-60 päiväsakolla. Työtön selvinnee alimmalla päiväsakolla, joka taitaa olla edelleen 6 e. Työtön saattaa siis selvitä rikoksestaan 240-360 e:n sakolla.
Olen työskennellyt useamman vuoden työttömyysturvan parissa, vaikka on minulla kyllä omakohtaistakin kokemusta työttömyydestä. Olin tehtävissä, joissa näin työttömyysturvan toimivuuden laajemmalti kuin yhden työvoimatoimiston näkökulmasta. Lähdin alalta pois sen vuoksi, etten enää halunnut osallistua vähimmässäkään määrin työttömien sikamaiseen kohteluun.
http://blogit.yle.fi/mot/aktivointia-vai-orjatyota#comments
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä kannanotto epäkohtiin. Itsellenikin kävi sillain, että taas kun ilmoittauduin työvoimatoimistossa määräaikaan mennessä eli olin siellä paripäivää ennen määräaikaa ja asia piti taas olla selvä seuraavaan määräaikaan asti, mutta eipä ollutkaan.
Virkailija oli yksinkertaisesti vain unohtanut merkata automaatilleen, että olin käynyt ilmoittautumassa ja minulle tuli postissa kirje jossa ilmoitettiin tylysti, etten ole enään työtön työnhakija koska en ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä !! Karenssi uhkasi.
Soitin heti työkkäriin ja kerroin käyneeni siellä ja vielä kuvailin virkailijaakin jonka luona kävin sekä sanoin et hän antoi minulle uudenkin ajan seuraavaa käyntiä varten. Sit tuli taas uus kirje jossa peruttiin tämä aiempi ilmoitus uhkaavasta karenssista.
Olis kiva tehdä vastaava temppu työkkärin virkailijoille, eli olla maksamatta palkkaa määräaikana, kuinkahan he sellaiseen reagoisivat ?? Marssisivat varmaan ulos osoittamaan mieltään palkanmaksun katkeamista kohtaan.
Tuo ei ole mitenkään harvinaista, että ilmoittautuminen unohdetaan merkitä tai se merkitään väärin.
Harvinaista on sen sijaan, ettet menettänyt työttömyystukeasi niiltä päiviltä, joina työnhaku ei ollut voimassa. Yleensä työtön häviää nuo jutut.
Itse työttömänä kävin aina henkilökohtaisesti ja vaadin asiakaskorttiin kirjallisen merkinnän käynnin syystä ja virkailijan nimikirjoituksen. Näin siitä huolimatta, että minulle yritettiin sanoa, että puhelimitsekin voi ilmoittautua. Vaan kun tiesin, että monelle on tuollainen ilmoittautuminen tuottanut menetyksiä siksi, ettei virkailija ole soittoa ylös merkinnyt, niin en jättänyt ilmoittautumista koskaan puhelimen varaan.
aina käyntinsä jälkeen tarkistaa omista tiedoistaan, että käynti on niihin kirjattu ja tuon visiitin aikana sovitut asiat merkitty paikkansapitävästi muistiin. Jokainenhan voi esimerkiksi pankkitunnuksin tutustua omiin asiakastietoihinsa.
Viimeiseen saakka venutettiin päätöksentekoa ja lopulta vielä siitä minulle tiedottamista.
Kun päätös sitten oli saatu tehtyä, tuli se minulle postissa toista viikkoa päätöksen teon jälkeen. Ei olutu muistettu laittaa postiin. Sitten ihmettelin, mikä taas maksaa, kun ei liitolta alkanut rahoja kuulua. Olivat unohtaneet rastittaa jonkun ruudun ja ilmoituksen asiasta kassalle! Taas meni reilu pari viikkoa.
Jäin työttömäksi elokuun alusta ja ensimmäisen päivärahan sain marraskuun puolella.
Minä käytän sähköpostia, aina kun asiaa työvoimatoimistoon. Ilmaista, ei maksullista puhelua ja pyydän heitä soittamaan, jos tarvetta.
Sähköpostissa on lisäksi se hyvä puoli, että siihen voi pyytää kuittauksen ja dokumentin voi vielä tallettaa, varmuuden vuoksi.
Näin mulle sanottiin Turun työkkärissä.
Menee kuulema postit jollekin yhteislistalle ja kukaan ei varsinaisesti lue niitä säännöllisesti.
Eipä Turulta voi muuta odottaakaan.
Jännä juttu, mulle kun on aina vastattu 2 arkipvän kuluessa. Ja työkkäri on ollut Turku.
Olisko viestin muotoilulla, oikeinkirjoituksella ja otsikoinnilla merkitystä?
kannattaa laittaa otsikkoon selkeästi asia ja oma osasto.
Toimittaja voisi tutustua tähän työttömien hyväksikäyttölaitokseen!
Eihän maailmassa pitäisi nykyään muuta tehdä kuin kierrättää, jotta maailma pelastuisi, mutta miksi se revitään heikoimpien selkänahasta?
Jo Ekotori ei hoitaisi tätä hommaa, eikö se olisi pakko hoitaa kaupungin puolesta? Palkata oikeita työntekijöitä tekmään työtä, eikä orjuuttaa työttömiä 8 euron päiväkorvauksella.
Tästä hommastahan maksetaan normaali päiväraha 25,63 miinus verot (20 %), jolloin jää noin 20 euroa. Tämän päälle tulee 8 euron veroton korvaus. 28 euroa päivässä 6 tunnin työstä. Tuntipalkaksi tulee noin vitonen - näin pahoinvointi Suomessa.
Katsokaas tämän viikon MOT
YLE TV1 maanantaisin klo 20.00:
MOT: Työttömien kierrätystä
http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot
Uusinnat:
TV1 tiistaisin 10.25
TV1 perjantaisin klo 16.00
TV Finland tiistaisin 10.30
Näin edistetään työllisyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä! Todellako? Kyllä! Oikeasti näillä konstein ei tehdä muuta kuin kaunistetaan tilastoja. Koulutuksessa taikka työharjoittelussa oleva orja ei ole virallisesti työtön eikä töissä. Hän on vain poissa tilastoista. Näin saadaan työllisyys näyttämään paremmalta. Juurikaan ketään ei tämä menettely oikeasti työllistä. Ne jotka kurssin taikka harjoittelun päätteeksi saavat työpaikan olisivat sen saaneet muutenkin. Tämä totuus ei ole vieras edes työvoimahallinnolle. Kurssit ovat kalliita ’päivähoitopaikkoja’ aikuisille. Useimmiten koulutus on ala-arvoista tai se ei ainakaan tarjoa mitään uutta. Liian usein kouluttajien ammattiosaamisessa olisi melkoisesti toivomisen varaa. Työharjoittelu sinänsä voi olla hyvä ja opettavakin kokemus, mutta ei sekään auta töitä saamaan.
Työstä pitää maksaa palkkaa!
MOT:in blogissa paljon palautetta!
http://blogit.yle.fi/mot
Muistetaan pitää asia otsikoissa!
''''Em. karenssit eivät mene yleensä kumoon valitusasteissakaan. On näet niin, että jos työttömän ja jonkun toisen näkemykset ovat ristiriidassa, työtön valehtelee. Tämä minulle aikanaan työssä perusteltiin sillä, että työtön puhuu omassa asiassaan, muut eivät.''''
Eivät kai valitukset menesty, jos työttömien rangaistusten perustelut ovat tasolla ''kyllähän A luotettavalta tuntuu, vaan kun nämä tällaiset asiat on tavattu ratkaista näin'' (aidon tapauksen perustelu). Mitenhän olisi, jos käräjäoikeudessa tuomittaisiin sillä perusteella, että ''kyllähän syytetty syyttömältä vaikuttaa, mutta kun nämä tällaiset jutut on tavattu ratkaista näin''. Voisi olla vuosisadan uutinen.
Olen aina ihmetellyt sitä, että miten on mahdollista, että työttömien valitukset menevät omaa valitustietään eikä yleisten hallinto-oikeusten ratkaistavaksi. Pieni yksikkö on helppo aivopestä ajattelemaan tietyllä tavalla. Ja lopputuloksistahan se näkyy.
Pitkän virkaurani aikana mietin useinkin, että jos Suomeen tulisi jonkun ajatussuunnan totalitaarinen hallinto, niin meillä olisi virkakunnassa paljon valmiita virkamiehiä/naisia uuden hallinnon auliiksi palkollisiksi. Työttömyysturvassa ajatusmalli on jo käytössä.
Nykyisellään työttömän oikeusturva on tuntuu lähinnä pilalta.