Olen erittäin yksinäinen, vaikka ystäviäkin löytyy. Välillä vain tuntuu siltä, ettei persoonani tai asiani välillä ketään oikeasti kiinnosta. Tiedä sitten olenko vain äärimmäisen huono puhuja tai en osaa ilmaista itseäni selkeästi tai sitten olen vain erittäin tylsä ihminen... Nimittäin aina kun puhun toisille ihmisille huomaan, että heitä ei oikeasti kiinnosta. He alkavat vaihtamaan aihetta tai muuten vain heidän tarkkaavaisuutensa lähtee muualle ja vastaukseksi tulee "Niin" "Juu" "Jep" "Ok".
Jos kaveri porukassa on muitakin ja aloitan kertomaan esimerkiksi juuri juteltuun aiheeseen liittyvää asiaa tai mielipidettäni, niin monesti ihmiset alkavat vain jutella muusta asiasta keskenään ilman, että heitä kiinnostaisi kuunnella asiani loppuun. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he olisi hyviä ystäviä jne. mutta se vain jää minua vaivaamaan, kun jää väkisinkin "seinäruusuksi".
Asia on erittäin ongelmallinen varsinkin, jos olen tutustumassa uusiin ihmisiin. Olen kylläkin hyvä kuuntelemaan ja jos minulta jotain kysytään, niin näen ja koen, että vastauksillani on oikeasti arvoa kysyjälle. Ikävä vain, että tuollainen keskustelu on hieman yksipuolista.
En sitten ehkä vain osaa keskustella, mutta minkäs teet, kun ei se yrityksen puutteeseenkaan kaadu XD. Tai ehkä minulla ei sittenkään ole ystäviä... Koen kyllä, että minulla olisi ystäviä, mutta kai se on sitten vain toispuolista. On vain ahdistavaa, kun harvemmin kukaan edes soittaa ja kyselee mitä kuuluu tai muuta sellaista. En tiedä kokeeko kukaan koskaan samoin, mutta kunhan nyt hieman kirjoittelin asiasta...
Jos kaveri porukassa on muitakin ja aloitan kertomaan esimerkiksi juuri juteltuun aiheeseen liittyvää asiaa tai mielipidettäni, niin monesti ihmiset alkavat vain jutella muusta asiasta keskenään ilman, että heitä kiinnostaisi kuunnella asiani loppuun. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he olisi hyviä ystäviä jne. mutta se vain jää minua vaivaamaan, kun jää väkisinkin "seinäruusuksi".
Asia on erittäin ongelmallinen varsinkin, jos olen tutustumassa uusiin ihmisiin. Olen kylläkin hyvä kuuntelemaan ja jos minulta jotain kysytään, niin näen ja koen, että vastauksillani on oikeasti arvoa kysyjälle. Ikävä vain, että tuollainen keskustelu on hieman yksipuolista.
En sitten ehkä vain osaa keskustella, mutta minkäs teet, kun ei se yrityksen puutteeseenkaan kaadu XD. Tai ehkä minulla ei sittenkään ole ystäviä... Koen kyllä, että minulla olisi ystäviä, mutta kai se on sitten vain toispuolista. On vain ahdistavaa, kun harvemmin kukaan edes soittaa ja kyselee mitä kuuluu tai muuta sellaista. En tiedä kokeeko kukaan koskaan samoin, mutta kunhan nyt hieman kirjoittelin asiasta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos eivät kuuntele eivät ole ystäviäsi.
Voihan se olla, että keskutelutaitoasi voisi parantaa, mutta entä näiden toisten asenne sinuun?
Minusta tuntuu, että ystäväsi eivät arvosta sinua tarpeeksi. Mutta arvosta sinä itseäsi ja kerro näille kavereille, että ei tunnu kivalta, kun he eivät kuuntele sinua. Ehkä voisit löytää ihmisiä, jotka arvostavat sinua sellaisena kuin olet. Ole sinä itsesi puolella äläkä suostu huonoon kohteluun. En usko, että olisit sen tylsempi kuin kukaan muukaan. Toiset eivät vaan ole niin sanavalmiita. Se on hieno taito, että osaat kuunnella muita. Etsi parempia kavereita vaikka jostakin harrastuksesta. Tsemppiä!
Ottamatta kantaa siihen onko sinulla hyviä kavereita vai ei...
Tarkkaile ihmisiä. Mitä huomion keskipisteenä olevat ihmiset tekevät toisin verrattuna muihin? Miksi heitä kuunnellaan? Onko heidän sanomansa omaperäinen vai saadaanko huomio nonverbaalisella esiintymisellä? Entä mitä muut seinäruusut tekevät väärin? Useinkaan kyse ei ole siitä mitä sanoo vaan miten sanoo. Taitava puhuja vääntää asiaa vaikka tiskaamisesta.
Kun puhut, yritä vaikuttaa innostuneelta. Jos osaat ilmaista asiasi olevan sinulle tärkeä, on todennäköisempää, että muutkin kiinnostuvat siitä. Perustele miksi kertomasi asia pitäisi olla myös kuulijoillesi tärkeä (miten se liittyy heidän elämäänsä). Innostus tarttuu. Yhtä lailla ole kiinnostunut siitä, mitä muut sanovat ja osoita kommenteillasi kuunnelleesi ja ymmärtäneesi heitä ja esitä tarkentavia kysymyksiä.
Ota selvää yleisimmistä puheenaiheista, niin että osaat kertoa jotain mitä muut eivät jo tiedä. Vaihtoehtoisesti yritä löytää uusia näkökulmia tavallisiin asioihin. Taito kuunnella ja taito löytää uusia näkövinkkeleitä kulkevat käsi kädessä. Voit myös harjoitella esimerkiksi kirjoittamalla mahdollisimman elävästi mahdollisimman kuivan narskeasta aiheesta.
Käytä huumoria ja kiertoilmauksia, mieti sanavalintojasi ja ole nokkela. Naura itsellesi. Yritä olla arvaamaton, älä latele itsestäänselvyyksiä. Ole tahallaan eri mieltä kavereidesi kanssa. Väittele ja kiusoittele (älä riitele). Mielistelijöitä ei kunnioiteta, myötäily on tylsää ja antaa epävarman kuvan ihmisestä.
Jos uskallat kulkea omia teitäsi, se vähentää paineitasi miellyttää muita, ja tekee sinusta luontevamman ja itsevarmemman ihmisten seurassa. Yritä nauttia yksinolostasi, tee asioita, joista pidät ja joista on hyötyä tulevaisuutesi kannalta. Ihmiset kunnioittavat sinua jos sinä kunnioitat itseäsi.
Harjoittele äänenkäyttöäsi ja elekieltäsi, mallia voit ottaa esim. standup-koomikoilta ja näyttelijöiltä. Opi onnistumisistasi ja virheistäsi.
Siis puhua yleisistä asioista, maailmantapahtumista, paikkakunnan jutuista jne.? Puhutko vain itsestäsi ja sinulle tapahtuneista asioista? Se yksinpuhelu käy tappavaksi...ja sen kuuntelu myös. Olen isossa työyhteisössä ja olen huomannut, että täällä on 3 ihmistä, joille juuri käy noin kun sinulle...He kääntävät aina vaikka kuinka kiinnostavan keskustelun aina itseensä tai sukuunsa, heillä on hyvin jyrkät mielipiteet elikkä he ovat aina oikeassa. Lisäksi jutussa tarvii olla aina joku pointti. Yllättävä käänne, erikoinen sattumus, hyvin perusteltu eriävä mielipide, uusi uutinen jne. pistävät ihmiset kyllä kuuntelemaan. Juu...ja sitten meillä on yksi mies, joka on kun toiselta planeetalta. Hän naureskelee ihan ihme kohdissa omia ja muiden juttuja. Hän aloittaa oman tarinsa suuntaan..."Jo muinoin kun iso-isomummoni muutti Karjalasta..." Siihen ei 15 min kahvitauko riitä millään, vaan porukka liukenee takavasemmalle. Olikos näistä jutuista mitään apua??!