Tässä hieman sitä mitä hallitus ja Kokoomus eivät osanneet ennustaa vielä lokakuussa 2008. Vaikka osaavatkin ennustaa mitä on kymmenen vuoden päästä ja lähes kuukauden tarkuudella, ja koska kriisiksi muuttunut lama loppuu.
Hannu Rainesto
.....
GLOBALISAATION DYNAMIIKKA ja ENERGIA/Timo Ravela /Lokakuu 2006
...Osa pitkää juttua....
1. Tästä eteenpäin – kolme skenaariota
Lopuksi esitetään muutama edellä kuvattuun maailmantalouden rakennemuutoksen teoriaan pohjautuva globalisaation kehitysskenaario seuraavien noin kymmenen vuoden aikajänteellä.
Business as usual
Tässä perusskenaariossa edellytetään, että kehitys jatkuu lähivuosina nykyisen kaltaisena. Keskeisenä olettamuksena on tällöin, että Kiinan kasvu jatkuu noin 9% vuositasolla. Tämä merkitsee, että Kiinan BKT ostovoimapariteetilla mitattuna ohittaa sekä EU:n että Yhdysvaltain BKT:n jo vuonna 2010. Jos Kiinan viennin kasvu jatkuu samalla tasolla kuin vuosina 2001 – 2005 ja Kiinan vienti ennusteiden mukaan nousee vuonna 2006 yhteensä noin 800 miljardiin dollariin, maan vienti saavuttaa vuonna 2010 jo noin 2000 miljardin dollarin tason. Kiinan tuonnin on arvioitu kasvavan 1000 miljardin dollarin tasolle vuonna 2010. Kauppataseen ylijäämä olisi siis tuolloin jo 1000 miljardia dollaria vuositasolla. Tuotannon kasvun jatkuminen edellyttää, että Kiinan kivihiilen tuotanto ylittää 3 miljardia tonnia vuonna 2010 ja lähenee sitten tarkastelujakson jälkipuoliskolla 4 miljardia tonnia vuodessa.
Edellä sanottu tarkoittaa, että tässä tapauksessa Business as usual –perusskenaario ei ole mahdollinen, ei ainakaan vuoteen 2016 asti, käytännössä se voi tuskin jatkua paria, kolmea vuotta kauempaa. Tähän ei tarvitse edes lisätä lukuja Kiinan öljyntarpeen kasvusta ajanjaksona tai Yhdysvaltain velkaantumisasteen kehityksestä. Johtopäätös on, että viime vuosien globalisaation kiihtymiseksi käsitetty kehitys ei jatku.
Hidastuvan kasvun skenaario
Tässä vaihtoehdossa muutamana viime vuonna jatkunut maailmantalouden voimistuvan kasvun trendi katkeaa ja maailmantalous palaa viime vuosikymmenten hitaan kasvun uralle. Erityisesti Kiinan kasvu taittuisi ”normaalimmaksi”, noin 5% tasolle, joka sekin olisi kansainvälisesti erittäin korkea. On kuitenkin huomattava, että tämä merkitsisi kasvuvauhdin putoamista puoleen ja siten huomattavaa investointien supistumista, mistä voisi olla varsin dramaattisia seurauksia. Kiinassa tämä koettaisiin selvänä taloudellisena taantumana ja se tuntuisi myös Kiinaan raaka-aineita ja pääomatavaroita myyvissä maissa. Seurauksena olisi hyvin todennäköisesti kasvun hidastuminen myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ehkä noin 1,5 – 0% tasolle. Kysymys olisi siis maailmanlaajuisesta taantumasta.
Kasvun hidastumisen laukaisevan tekijän ei tarvitse olla lähtöisin Kiinasta, se voi todennäköisemminkin olla odotettu suhdannetaantuma Yhdysvalloissa. Maailmantalouden vakavan epätasapainotilan takia – kysehän on pääasiassa Yhdysvaltain kasvavasta velkaantumisesta ja Kiinan kauppataseen ylijäämän kasvusta – taantumaan voi liittyä vakava rahoitussektorin kriisi, joka voi aiheuttaa pahojakin häiriöitä ja syventää taantumaa olennaisesti. Tuloksena olisi, että ainakin osa rikkaisiin teollisuusmaihin kertyneestä ylimääräisestä rahoituspääomasta tuhoutuisi, esimerkiksi rahoituslaitosten maksukyvyttömyyden kautta. Tämä kaikki tietysti koskettaa Suomeakin.
Vakavasta taantumasta olisi seurauksena työttömyyden kasvu ja vakava julkisen talouden ja palveluiden kriisi. Suomen kannalta tilanne olisi toinen kuin 90-luvulla, jolloin lama kosketti Suomea pahemmin kuin muita maita eikä ollut samalla tavoin maailmanlaajuinen.
Edellä esitetty skenaario on arvioitava varsin todennäköiseksi jo aivan lyhyellä tähtäyksellä.
Putoamisskenaario
Tämä vaihtoehto on pahin. Siinä maailmantalous joutuu nopeasti kehittyvään vakavaan ja pitkäaikaiseen lamaan, joka johtaa negatiivisen kasvun kauteen. Tähän liittyy myös suuria poliittisia riskejä, jotka voivat olla laukaisevina tekijöinäkin. Lama alkaa suhdannetaantumana, mutta syvenee nopeasti, esimerkiksi kansainvälisen rahoituskriisin kautta, tilaksi, josta ei enää kyetä pitempiaikaiseen elpymiseen. Elpymisen estävät vakavat energiaongelmat, öljyn tuotannon supistuminen, maakaasun tuotannon kasvun pysähtyminen ja Kiinan hiilentuotannon kasvun hidastuminen. Korvaavia energialähteitä ei ajanjakson aikana ole käytettävissä tai niiden merkitys on marginaalinen.
Maailmantalouden joutuminen pitempiaikaisen negatiivisen kasvun tilaan toisi luonnollisesti mukanaan erittäin syvälle meneviä seurauksia ja aiheuttaisi erittäin suuria muutoksia yhteiskuntapolitiikan tehtävissä ja keinoissa.
Tämä skenaario kattaa myös laajenevan sotilaallisen selkkauksen Lähi-idässä (Yhdysvaltain-Iranin sota). Selkkaus voisi aiheuttaa vakavan häiriön öljyntoimituksissa koko Persian lahden alueella, mikä pitkittyessään johtaisi globaaliin öljykriisiin ja vakaviin taloudellisiin häiriöihin. Sotilaallinen selkkaus voisi myös laajeta ja pitkittyä ja aiheuttaa vakavia poliittisia seurauksia.
Skenaarion todennäköisyys ei ole alhainen ja se on reaalinen. Erityisesti sotilaallisen selkkauksen aiheuttama uhka on lyhyellä tähtäyksellä varsin todennäköinen.
Hannu Rainesto
.....
GLOBALISAATION DYNAMIIKKA ja ENERGIA/Timo Ravela /Lokakuu 2006
...Osa pitkää juttua....
1. Tästä eteenpäin – kolme skenaariota
Lopuksi esitetään muutama edellä kuvattuun maailmantalouden rakennemuutoksen teoriaan pohjautuva globalisaation kehitysskenaario seuraavien noin kymmenen vuoden aikajänteellä.
Business as usual
Tässä perusskenaariossa edellytetään, että kehitys jatkuu lähivuosina nykyisen kaltaisena. Keskeisenä olettamuksena on tällöin, että Kiinan kasvu jatkuu noin 9% vuositasolla. Tämä merkitsee, että Kiinan BKT ostovoimapariteetilla mitattuna ohittaa sekä EU:n että Yhdysvaltain BKT:n jo vuonna 2010. Jos Kiinan viennin kasvu jatkuu samalla tasolla kuin vuosina 2001 – 2005 ja Kiinan vienti ennusteiden mukaan nousee vuonna 2006 yhteensä noin 800 miljardiin dollariin, maan vienti saavuttaa vuonna 2010 jo noin 2000 miljardin dollarin tason. Kiinan tuonnin on arvioitu kasvavan 1000 miljardin dollarin tasolle vuonna 2010. Kauppataseen ylijäämä olisi siis tuolloin jo 1000 miljardia dollaria vuositasolla. Tuotannon kasvun jatkuminen edellyttää, että Kiinan kivihiilen tuotanto ylittää 3 miljardia tonnia vuonna 2010 ja lähenee sitten tarkastelujakson jälkipuoliskolla 4 miljardia tonnia vuodessa.
Edellä sanottu tarkoittaa, että tässä tapauksessa Business as usual –perusskenaario ei ole mahdollinen, ei ainakaan vuoteen 2016 asti, käytännössä se voi tuskin jatkua paria, kolmea vuotta kauempaa. Tähän ei tarvitse edes lisätä lukuja Kiinan öljyntarpeen kasvusta ajanjaksona tai Yhdysvaltain velkaantumisasteen kehityksestä. Johtopäätös on, että viime vuosien globalisaation kiihtymiseksi käsitetty kehitys ei jatku.
Hidastuvan kasvun skenaario
Tässä vaihtoehdossa muutamana viime vuonna jatkunut maailmantalouden voimistuvan kasvun trendi katkeaa ja maailmantalous palaa viime vuosikymmenten hitaan kasvun uralle. Erityisesti Kiinan kasvu taittuisi ”normaalimmaksi”, noin 5% tasolle, joka sekin olisi kansainvälisesti erittäin korkea. On kuitenkin huomattava, että tämä merkitsisi kasvuvauhdin putoamista puoleen ja siten huomattavaa investointien supistumista, mistä voisi olla varsin dramaattisia seurauksia. Kiinassa tämä koettaisiin selvänä taloudellisena taantumana ja se tuntuisi myös Kiinaan raaka-aineita ja pääomatavaroita myyvissä maissa. Seurauksena olisi hyvin todennäköisesti kasvun hidastuminen myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ehkä noin 1,5 – 0% tasolle. Kysymys olisi siis maailmanlaajuisesta taantumasta.
Kasvun hidastumisen laukaisevan tekijän ei tarvitse olla lähtöisin Kiinasta, se voi todennäköisemminkin olla odotettu suhdannetaantuma Yhdysvalloissa. Maailmantalouden vakavan epätasapainotilan takia – kysehän on pääasiassa Yhdysvaltain kasvavasta velkaantumisesta ja Kiinan kauppataseen ylijäämän kasvusta – taantumaan voi liittyä vakava rahoitussektorin kriisi, joka voi aiheuttaa pahojakin häiriöitä ja syventää taantumaa olennaisesti. Tuloksena olisi, että ainakin osa rikkaisiin teollisuusmaihin kertyneestä ylimääräisestä rahoituspääomasta tuhoutuisi, esimerkiksi rahoituslaitosten maksukyvyttömyyden kautta. Tämä kaikki tietysti koskettaa Suomeakin.
Vakavasta taantumasta olisi seurauksena työttömyyden kasvu ja vakava julkisen talouden ja palveluiden kriisi. Suomen kannalta tilanne olisi toinen kuin 90-luvulla, jolloin lama kosketti Suomea pahemmin kuin muita maita eikä ollut samalla tavoin maailmanlaajuinen.
Edellä esitetty skenaario on arvioitava varsin todennäköiseksi jo aivan lyhyellä tähtäyksellä.
Putoamisskenaario
Tämä vaihtoehto on pahin. Siinä maailmantalous joutuu nopeasti kehittyvään vakavaan ja pitkäaikaiseen lamaan, joka johtaa negatiivisen kasvun kauteen. Tähän liittyy myös suuria poliittisia riskejä, jotka voivat olla laukaisevina tekijöinäkin. Lama alkaa suhdannetaantumana, mutta syvenee nopeasti, esimerkiksi kansainvälisen rahoituskriisin kautta, tilaksi, josta ei enää kyetä pitempiaikaiseen elpymiseen. Elpymisen estävät vakavat energiaongelmat, öljyn tuotannon supistuminen, maakaasun tuotannon kasvun pysähtyminen ja Kiinan hiilentuotannon kasvun hidastuminen. Korvaavia energialähteitä ei ajanjakson aikana ole käytettävissä tai niiden merkitys on marginaalinen.
Maailmantalouden joutuminen pitempiaikaisen negatiivisen kasvun tilaan toisi luonnollisesti mukanaan erittäin syvälle meneviä seurauksia ja aiheuttaisi erittäin suuria muutoksia yhteiskuntapolitiikan tehtävissä ja keinoissa.
Tämä skenaario kattaa myös laajenevan sotilaallisen selkkauksen Lähi-idässä (Yhdysvaltain-Iranin sota). Selkkaus voisi aiheuttaa vakavan häiriön öljyntoimituksissa koko Persian lahden alueella, mikä pitkittyessään johtaisi globaaliin öljykriisiin ja vakaviin taloudellisiin häiriöihin. Sotilaallinen selkkaus voisi myös laajeta ja pitkittyä ja aiheuttaa vakavia poliittisia seurauksia.
Skenaarion todennäköisyys ei ole alhainen ja se on reaalinen. Erityisesti sotilaallisen selkkauksen aiheuttama uhka on lyhyellä tähtäyksellä varsin todennäköinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja varmasti löytyy muitakin jos alkaa hakemaan. Ennustukset ovat aina ennustuksia eikä niiden avulla voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä varsinkaan kvarttaalitalouden olosuhteissa.
Minä tosin en pidä kvarttaalitalouden niin voimakasta huomioon ottamista viisaana kun taas 5-vuotissuunnittelu on liian pitkä aikaväli. Vuosi - kaksi saattaisi olla paras jos hieman aina korjaillaan niiden neljännesten perusteella ohjelmia.