Aina ei voi voittaa?

old_profile_27715 kirjoitti:

Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta!
Lähes jokainen terve ihminen on oppinut tämän erittäin tärkeän läksyn jo nuorena. Valitettavasti suomalaisissa politikoissa on paljon oppimattomia ja lahjattomia "lahjakkuudenvastustajia", heiltä tämä tärkeä oppi on jäänyt väliin.

Syksyllä Jyrki Kataista kuunnellessa ei voinut välttyä näkemästä kuinka lahjakkuudenpuute suorastaan paistoi läpi keskusteluissa, tärkeät läksyt elämänkoulussa on jäänyt väliin. Katainen joka ei ole tehnyt päivääkään todellisia töitä ohjaa Suomen talouspolitiikkaa. Syksyllä Katainen kannatti avoimesti 100 000 maahanmuuttajan hankkimista, myös lama oli epätodennäköinen ministerin mielestä.

Katainen kertoi Suomen selviävän lamasta kuin koira veräjästä, maailmanlaajuinen kriisi ei Kataisen mukaan koskettaisi Suome juuri ollenkaan. Kymmenien tuhansien irtisanomiset ja lomautukset kertovat kuitenkin omaa kieltään, asuntovelallisten siirtyminen sossun luukulle on kasvava ilmiö. Töitä ei ole tarjolla edes suomalaisille, mutta kuntien toimeentulotuki valuu mustien ja arabien taskuun, lahjakkuudenvastustajille.

Työpaikkojen määrä on puolittunut, avoimia paikkoja ei ole juurikaan tarjolla. Suurin osa näistäkin avoimista paikoista on provisiopohjaista myyntityötä, franchising yrittämistä ja muita täysin tuottamattonta puuhastelua. Näissä työpaikoissa vaihtuvuus on luonnostaan merkittävää toimintaa. Vaikka hallitus kuvitteli Suomen talouspolitiikan ikiliikkujaksi se joutui, tai ainakin joutuu nöyrtymään, lama on muuttanut myös Suomeen. Ikiliikkujaa ei ole keksitty, jatkuva kasvu on mahdotonta kvartaalitaloudessa. Talouden kasvu voi pysähtyä, mutta väestönkasvulle ja inhimilliselle hädälle ei näy loppua. Me emme kykene hätää poistamaan, tilastollisesti hädän lievittäminenkin on lähes mahdoton tehtävä.

Ensin autetaan omia perheenjäseniä, sukulaisia, tuttavia ja myös huono-osaisia suomalaisia. Veljeys ja tasa-arvo voidaan säilyttää toimimalla inhimillisiseti läheisiä kohtaan. Sosiaalipolitiikassa tämä asia on unohdettu kokonaan, verovarannot kohdentuvat väärien kansanryhmien auttamiseen, lahjakkuudenvastustajien tukemiseen. Suomalainen asuntovelallinen ei kykene kilpailemaan toimeentulotuesta somalin tai irakilaisen kanssa, hallitus on omilla asetuksillaan huolehtinut marssijärjestyksestä. Ensinnäkään Suomessa ei kuuluisi olla ainoatakaan afgaania, irakilaista tai somalia, ja toiseksi heidän elättäminen suomalaisten verorahoilla sotii lähes yksimielisesti kansan oikeustajua vastaan.

Rasistit, joita nykyisin voidaan pitää lähes oraakkeleina ja realistisena kansanryhmänä, he ovat varoittaneet haitallisesta kehityksestä jo pitkään. Hallitus on asian huomannut, mutta totuuden sulatteleminen vaatii aikaa, jopa Katainen haluaa vihdoin keskustella asioista, maahanmuutosta ja pakolaisista kriittisesti. Kumpaako sinä haluat tukea, suomalaista kahden lapsen perhettä joka on menettämässä talonsa lomautuksen tai äkillisen työttömyyden johdosta, vai somali perhettä jossa on seitsemän lasta ja loisivat vanhemmat. Minä haluaisin kaikin mahdollisin keinoin tukea suomalaista perhettä, valitettavasti normit ja speksit huolehtivat siitä, että somaliperhe porskuttaa kaupungin ilmaisessa lukaalissa, sossu maksaa viulut ja vouti kauppaa kohta suomalaisen perheen asuntoa seuraavalle kansalaiselle.

Tämä on realismia, suomalaisen on turha ruikuttaa kohtaloaan niin kauan kuin me sallimme tällaista tapahtuvan. Vuodesta 1996 aina vuoteen 2006 työikäisistä somaleista on ollut 62-70 prosenttia työttömänä. Luku on valtavan suuri koska elimme hurjaa nousukautta, jos keskimäärin 66 prosenttia työikäisistä on työttömänä, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että koko väestöryhmästä on 92-96 prosenttia työttömänä, tuottamattomana taakkana. Pitää muistaa, että työikäisiä somaleita on rajattu määrä, mummoja, vaareja tai lapsia ei lasketa työikäisiksi. Muutama bussikuski tai siivooja ei tätä tosiseikkaa miksikään kykene muuttamaan.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä