Kahden uskon ero ...
Täällä saa aina silloin tällöin lukea, että "mitä sillä on väliä jos ikuinen piina on olemassa tai ei, si se kuitenkaan ole pelastus asia".
OMASTA puolestani olen sitä mieltä että se todella on pelastus asia.
MIKSI?
Koska se (siis usko ikuiseen piinaan) MUUTTAA Raamatun SISÄLLÖN TOISEKSI.
Jokainen meistä HUOLIMATTA SIITÄ ETTÄ USKOMMEKO "IKUISEEN PIINAAN TAI EMME" on kai samaa mieltä siitä että olisi VAKAVA asia jos Raamattua ymmärrettäisiin väärin, sillä eihän kukaan meistä haluaisi lukea Raamattua siten, että saa vääristellyn kuvan sen sisällöstä? ??
Ilman että otan (näin aluksi) kantaa siihen kumpi tapa on oikeampi lukea Raamattua - (että uskoo että piina ON olemassa tai että uskoo että sitä EI OLE olemassa), haluan osoittaa että kaksi ihmstä joista toinen EI USKO ikuiseen piinaan (kutsukaamme häntä nimellä A_1) ja toinen joka USKOO (kutsukaamme häntä nimellä U_1) - eivät VOI ymmärtää Raamatun sanomaa samalla tavalla - SE ON HEILLE MAHDOTTOMUUS.
MIKSI?
Koska A-1 uskoo että vain Jumalalla on kuolemattomuus, mutta hänessä itsessään EI OLE iankaikkista elämää, jos hän on EROSSA Jumalastaan jolla iankaikkinen elämä on..
Kun taas U-1 (joka siis uskoo ikuisen piinan olemassa oloon) uskoo sen sanelemana myös että hän on kuolematon elämä myös silloin kun hän on erossa Luojastaan näin Jumala ei ole hänelle iankaikkisen elämän lähde josta erossa elämä tulee mahdottomaksi. U_1:llä on OMA iankaikkinen elämä.
Kun tutkii asiaa lähemmin huomaa että ERO ON TODELLA SUURI ... niin suuri että se muuttaa Raamatun sanomankin toiseksi..
A_1 ei usko olevansa kuolematon ilman Jumalaa, mutts U_1 uskoo omaan kuolemattomuuteensa.
Kun he lukevat Raamattusta luomiskertomusta:
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."
... ja että "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu" ..
A_ 1 sanoo minä uskon että Jumala loi ihmisen kuvakseen juuri siten kuin Raamattu sanoo.
U_1 sanoo saman.
MUTTA -
A1 ymmärtää että ihminen on iankaikkinen vain Luojansa yhteydessä - että iankaikkinen elämä ON KYTKETTY siihen että ihminen elää Jumalan yhteydessä, että iankaikkinen elämä ei koskaan ole edotonta, ei edes Jumalassa vaan aina ehdollista. A_1 ymmärtää että Jumalakin on iankaikkinen SIITÄ SYYSTÄ, että Hänessä on iankaikkiseen elämään tarvittavat ominaisuudet, että ilman niitä ei iankaikkista elämää ole ja siksi ei hänkään ole ikuinen jos elää erossa Jumalasta.
U_1 puolestaan ymmärtää asian siten että iankaikkinen elämä ei ENÄÄ ole riippuvainen Jumalasta - koska Jumala loi kerran ihmisen omaksi kuvakseen. U_1:lle riittää että Jumala loi ihmisen kuvakseen - se että ihminen erottautuu Jumalasta ei tarkoita hänelle että hän menettäisi iankaikkisen elämänsä. Hänelle iankaikkinen elämä ei siis ole riippuvainen Jumalan ominaisuuksista, vaan hänen omista ominaisuuksistaan.. jotka hän tosin sai Jumalalta, mutta jotka hän erossä Jumalastaan ollessaan on vääristellyt aivan toisenlaisiksi.
NÄMÄ kaksi näkökantaa tekevät Raamatun sisällöstäkin kaksi erilaista sanomaa.
MIKSI?
Syitä on useampia: (tässä muutamia)
Kun A_1 lukee Raamattua ja vastaan tulee sana KUOLEMA - se tarkoittaa hänelle EI AINOASTAAN EROA Jumalasta vaan myöskin sen seurauksena elämän loppua, koska hän eroaa samalla siitä ainoasta elämää yllä pitävästä lähteestä mikä on olemassa. Tosin A_1:kin uskoo Aabrahin tavoin että Jumala halutessaan on voimallinen herättämään kuolleet takaisin elämään, mutta ei silloinkaan elämä ole ikuista jos se on erossa Jumalasta.. Iankaikkinen elämä on mahdollista vain Jumalan yhteydessä..
Kun U_1 lukee kuolemasta uskoo hän, että ihminen ei tosiasiassa kuole - vaan siirtyy eräänlaiseen "kuoleman jälkeiseen olotilaan" jossa hän joko kärsii tuskia tai ei kärsi... tästä olotilasta on monenlaista versiota joihin palaan myöhemmin. Pääasia on että ymmärtää että U_1 uskoo että hän kuoltuaan siirtyy kuoleman jälkeiseen ELÄMÄÄN ..
JO TÄSSÄ näkyy kaksi erilaista sanomaa.
A_1 uskoo vain Jumalalla on ne ominaisuudet jotka mahdollistavat iankaikkisen elämän ja siis vain Hänen yhteydessään voi mikään elämä olla ikuista.
U_1 uskoo että iankaikkinen elämä ei ole riippuvainen niistä ominaisuuksista jotka ovat Jumalassa. Elämä voi olla iankaikkista riippumatta siitä onko se yhteydessä Jumalaan vai ei - hänelle riittää että Jumala loi ihmisen kuvakseen..
jatkuu....
Täällä saa aina silloin tällöin lukea, että "mitä sillä on väliä jos ikuinen piina on olemassa tai ei, si se kuitenkaan ole pelastus asia".
OMASTA puolestani olen sitä mieltä että se todella on pelastus asia.
MIKSI?
Koska se (siis usko ikuiseen piinaan) MUUTTAA Raamatun SISÄLLÖN TOISEKSI.
Jokainen meistä HUOLIMATTA SIITÄ ETTÄ USKOMMEKO "IKUISEEN PIINAAN TAI EMME" on kai samaa mieltä siitä että olisi VAKAVA asia jos Raamattua ymmärrettäisiin väärin, sillä eihän kukaan meistä haluaisi lukea Raamattua siten, että saa vääristellyn kuvan sen sisällöstä? ??
Ilman että otan (näin aluksi) kantaa siihen kumpi tapa on oikeampi lukea Raamattua - (että uskoo että piina ON olemassa tai että uskoo että sitä EI OLE olemassa), haluan osoittaa että kaksi ihmstä joista toinen EI USKO ikuiseen piinaan (kutsukaamme häntä nimellä A_1) ja toinen joka USKOO (kutsukaamme häntä nimellä U_1) - eivät VOI ymmärtää Raamatun sanomaa samalla tavalla - SE ON HEILLE MAHDOTTOMUUS.
MIKSI?
Koska A-1 uskoo että vain Jumalalla on kuolemattomuus, mutta hänessä itsessään EI OLE iankaikkista elämää, jos hän on EROSSA Jumalastaan jolla iankaikkinen elämä on..
Kun taas U-1 (joka siis uskoo ikuisen piinan olemassa oloon) uskoo sen sanelemana myös että hän on kuolematon elämä myös silloin kun hän on erossa Luojastaan näin Jumala ei ole hänelle iankaikkisen elämän lähde josta erossa elämä tulee mahdottomaksi. U_1:llä on OMA iankaikkinen elämä.
Kun tutkii asiaa lähemmin huomaa että ERO ON TODELLA SUURI ... niin suuri että se muuttaa Raamatun sanomankin toiseksi..
A_1 ei usko olevansa kuolematon ilman Jumalaa, mutts U_1 uskoo omaan kuolemattomuuteensa.
Kun he lukevat Raamattusta luomiskertomusta:
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."
... ja että "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu" ..
A_ 1 sanoo minä uskon että Jumala loi ihmisen kuvakseen juuri siten kuin Raamattu sanoo.
U_1 sanoo saman.
MUTTA -
A1 ymmärtää että ihminen on iankaikkinen vain Luojansa yhteydessä - että iankaikkinen elämä ON KYTKETTY siihen että ihminen elää Jumalan yhteydessä, että iankaikkinen elämä ei koskaan ole edotonta, ei edes Jumalassa vaan aina ehdollista. A_1 ymmärtää että Jumalakin on iankaikkinen SIITÄ SYYSTÄ, että Hänessä on iankaikkiseen elämään tarvittavat ominaisuudet, että ilman niitä ei iankaikkista elämää ole ja siksi ei hänkään ole ikuinen jos elää erossa Jumalasta.
U_1 puolestaan ymmärtää asian siten että iankaikkinen elämä ei ENÄÄ ole riippuvainen Jumalasta - koska Jumala loi kerran ihmisen omaksi kuvakseen. U_1:lle riittää että Jumala loi ihmisen kuvakseen - se että ihminen erottautuu Jumalasta ei tarkoita hänelle että hän menettäisi iankaikkisen elämänsä. Hänelle iankaikkinen elämä ei siis ole riippuvainen Jumalan ominaisuuksista, vaan hänen omista ominaisuuksistaan.. jotka hän tosin sai Jumalalta, mutta jotka hän erossä Jumalastaan ollessaan on vääristellyt aivan toisenlaisiksi.
NÄMÄ kaksi näkökantaa tekevät Raamatun sisällöstäkin kaksi erilaista sanomaa.
MIKSI?
Syitä on useampia: (tässä muutamia)
Kun A_1 lukee Raamattua ja vastaan tulee sana KUOLEMA - se tarkoittaa hänelle EI AINOASTAAN EROA Jumalasta vaan myöskin sen seurauksena elämän loppua, koska hän eroaa samalla siitä ainoasta elämää yllä pitävästä lähteestä mikä on olemassa. Tosin A_1:kin uskoo Aabrahin tavoin että Jumala halutessaan on voimallinen herättämään kuolleet takaisin elämään, mutta ei silloinkaan elämä ole ikuista jos se on erossa Jumalasta.. Iankaikkinen elämä on mahdollista vain Jumalan yhteydessä..
Kun U_1 lukee kuolemasta uskoo hän, että ihminen ei tosiasiassa kuole - vaan siirtyy eräänlaiseen "kuoleman jälkeiseen olotilaan" jossa hän joko kärsii tuskia tai ei kärsi... tästä olotilasta on monenlaista versiota joihin palaan myöhemmin. Pääasia on että ymmärtää että U_1 uskoo että hän kuoltuaan siirtyy kuoleman jälkeiseen ELÄMÄÄN ..
JO TÄSSÄ näkyy kaksi erilaista sanomaa.
A_1 uskoo vain Jumalalla on ne ominaisuudet jotka mahdollistavat iankaikkisen elämän ja siis vain Hänen yhteydessään voi mikään elämä olla ikuista.
U_1 uskoo että iankaikkinen elämä ei ole riippuvainen niistä ominaisuuksista jotka ovat Jumalassa. Elämä voi olla iankaikkista riippumatta siitä onko se yhteydessä Jumalaan vai ei - hänelle riittää että Jumala loi ihmisen kuvakseen..
jatkuu....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Universalismi vetoaa Jumalan rakkauteen ja uskoo kaikkien pelastumiseen.Se joutuu heikentämään Jumalan vanhurskautta,armonajan vakavuutta ja valinnanvapautta.Loppumattoman vaivan oppi menee toiseen äärimmäisyyteen.Se tuntee vin Jumalan vihan ja joutuu heikentämään Jumalan rakkautta ja oikeamielisyyttä. Kuka jatkaisi?
iankaikkinen tulee sanoista ikä kausi.Näin on mahdollista ymmärtää,että tulijärvessä on jumalattomille heidän syntiensä mukaan määrätty aika.Sen pituus on varmasti sopusoinnussa Jumalan rakkauden ja oikeudenmukaisuuden kanssa.
Onkohan siellä toisellakin puolella määräaika, jos on joskus jäänyt sapatti viettämättä, niin se varmasti vähentää taivasaikaa.
ei tässä aloituksessa ollut sanaakaan universalismista - tahallasiko yrität vääntää asoin pois aloituksesta?
Niin sanottujen raamatullisten uskontojen suurin eroavaisuus on se kuinka kuolemattomuus asia tulkitaan.
Ei tästä ole mitään epäilystäkään - ero on niin suuri että voidaan sanoa "kaksi tulkintaa" ja "kaksi Raamattua" .. toisessa uskotaan EI piinaavaan Jumalaan ja toisessa uskotaan esimerkiksi että sellainen Jumala olisi tullut "hulluksi" !
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4795552
Silpominen näyttää olevan ihan himo sinulle, mutta o nvain yksi usko ja yksi Kristuksen mieli.
1. Kor. 2:16
Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?"
Mutta meillä on Kristuksen mieli.
Ap. t. 4:32
Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu;
eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
Minkäs sille voimme jos ehdoin tahdoin vetäydyt syrjään meistä kristityistä. Omaksi tappioksesi.
Täällä saa aina silloin tällöin lukea, että "mitä sillä on väliä jos ikuinen piina on olemassa tai ei, si se kuitenkaan ole pelastus asia".
OMASTA puolestani olen sitä mieltä että se todella on pelastus asia.
Enpä voi muuta sanoa ,kuin halpanapa pidät Jeesuksen pelastus työn.sillä siihen ei kuulu mitkään sapatit, eikä lait eikä piinat. Elä hyvä veli niputa sen asian kanssa mitään muuta.Sanon tämän rakkaudella sinulle
Minä olen varma että ikuiseen piinaan uskominen on pelastus asia - mutta siten että se on harhaoppi ja muuttaa Raamatun sanoman toiseksi.
Se on minun uskoni asiasta ja siksi minä haluan osoittaa että ikuiseen piinaan uskominen todella muuttaa Raamatun toiseksi.
Ikuisen piinan oppi tekee ...
kuolemasta > iankaikkisen elämän
Jumalasta > piinaajan
Jeesuksen uhrista > epätäydellisen
Ihmisestä > kuolemattoman (vaikka hänellä ei ole tarvittavia ominaisuuksia). Se väittää että iankaikkiseen elämään ei tarvita mitään Jumalta vaan jokainen on jo iankaikkinen.
On vain kysymys missä iankaikkisuus vietetään.
Siis se muuttaa pelastukse jonka Raamattu sanoo olevan pelastusta kuolemasta elämään > olevaksi ikuisesta piinasta taivaaseen.
Raamattu puhuu monet kerrat ihmisen tuhoutumisesta mutta se muuttuu > ikuiseksi piinaksi.
Näin se menee - kaksi uskoa..
Toinen ikuisella piinalla h´ja toinen ilman sellaista.
alex
Sitä mitä sanoin sitä tarkoitin.Sillä meidän pelastumiseen tai sanottakoon näin Jeesuksen vastaan ottamiseen omana Vapahtajana(pelastajana),
ei voida mitään lisätä tai pois ottaa. Koska pelastuskin tulee meille lahjana miten lahjaan voidaan lisätä?.
väärämielisen adventistin vielä maan tomustakin esiin ja langettaa tälle hänelle kuuluvan tuomion.
Siinä ei auta adventistia luulo että maan tomuksi muuttuminen hänet päästäisi pälkähästä Malakia 4
Mal.4
>> Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.
Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat
ja tallaatte jumalattomat; sillä he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle >Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
Ensiksi kuitenkin pikku korjaus: Nimittäin alex-kasi ei ole adventisti. Täällä kulkevat muutamat ja väittävät sellaista mutta se ei ole totta. alex ei ole, eikä ole koskaan edes ollut adventisti. Jos minä olisin samaa mieltä kaikessa adventistien kanssa minä lultavasti liittyisin A-kirkkoon, mutta koska en ole samaa mieltä niin en liity.
Nämä valheelliset jutut saavat lisää vauhtia koska minä kieltäydyn panettelemasta ihmisiä (siis adventisteja) ja näille anti-adventistelle on jokainen adventisti joka ei ole anti-adventisti - ja minä en ole antiadventisti myöskään. Siksi en yleensä vastaile minulle lähetettihin kysymyksiin Ellen G Whitesta - totuuden sanoakseni en ole tutustunut hänen kirjoituksiinsa kuin pintapuolisesti ja sen mukaan olen sitä mieltä että Ellen oli harras uskova (mutta ei mikään profeetta) joka oli oikeassa ja väärässä kuten me muutkin. Sen verran Ellenistä.
Nyt olikin niin että tämä aloitukseni koski etupäässä sitä tosiasiaa, että kaksi ihmistä - joista toinen uskoo ikusen piinan olemassa oloon ja toinen ei - ei myöskään VOI omata samaa käsitystä Raamatusta ja Jumalasta.
On päivän selvää että A_1 joka EI USKO ikuiseen piinaan ymmärtää Raamattua eri tavalla kuin U_1 joka siihen USKOO.
A_1:den uskon Jumala on sellainen joka ei salli luotujensa kituvan ikuisesti ja siksi se käsitys mikä hänellä on Jumalasta
EROAA
U_1:den käsityksestä joka uskoo Jumalan sallivan luotujensa ikuisen kitumisen - usein jopa tulijärvessä.
Myös pelastus oppi muuttuu toiseksi:
A_1 uskoo että se uhri mikä annettiin Jeesuksen ristin kuolemassa - on SAMA rangaistus kuin se minkä syntinen itse olisi joutunut maksamaan synneistään jos Jeesus ei olisi niitä maksanut.
U_1 joka uskoo ikuiseen piinaan joutuu eräänlaisen epäoikeudenmukaisen tuomion hyväksymiseen - hänen täytyy tunnustaa että Jeesus ei maksanutkaan täyttä hintaa, koska Jeesus ei ole ikuisessa piinassa kitumassa ihmisten syntien tähden vaan Jumalan luona -
Siten lunastus ei tapahtunut Jumalan lain sanelemalla tasapuolisella tavalla, koska täyttä hintaa ei maksettu maailman synneistä..
jatkuu..
Kun noin jankutatte - rangaistuksen paikan olemattomuutta - tarkoituksenne on uskotella että kuolema vapauttaa jumalattomat.
Mutta totuus on että JOKAISEN on kuoltava ja SITTEN tulee tuomio.
Ja jos ei helvettiä vielä ole niin kyllä Jumala helvetin psytyy järjestämään jääräpäille.
Jeesus tosin ei tuomitse KETÄÄN koskaan, mutta Isä on häntä suurempi.
Ja min, minä saan palkinnon, kun olen teitä varoittanut ...
Hes. 3:18
Kun minä sanon jumalattomalle, että hänen on kuoltava, asetan sinut vastuuseen hänestä.
Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen jumalattomuudestaan pelastaaksesi hänet,
hän kuolee syntiensä tähden -- ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut.
Voipi olla ettei rangaistuksen paikkaa ole muille kuin vain niille uskovaisille jotka eivät varoita helvetistä.
Hes. 22:14
Vieläkö sinulla on rohkeutta, vieläkö on käsissäsi voimaa niinä päivinä, joina minä vaadin sinut tilille?
Minä, Herra, olen puhunut, ja minkä puhuin, sen teen.
Luuk. 16:27
Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
28
-sillä minulla on viisi veljeä-todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.
29
Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.
30
Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.
31
Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."
Varoitan!
Antti