Jotkut kirjoittajat ovat ivailleet luterilaisia, jotka eivät ymmärrä mitään paastosta.
Miten on?
Rio de Janeiron karnevaalit on kautta maailman tunnettu yleinen katubordelli.
Periaate: tehdään tänään syntiä kunnolla, kun
pian alkaa paasto. Sama toistuu monissa muissa katolisissa maissa.
Kuvitteletteko todella, että Herramme ja apostolimme jättivät tällaisen esikuvan? Tee syntiä varastoon, koska huomenna joudut paastoamaan olemaan ilman syntiä!!
Tuollainen usko on lähinnä pakanuutta, eikä se siitä muutu, vaikka konemaisesti käy ripillä ja ehtoollisella.
Tämä oli yksi syy Lutherin alkamaan uskonpuhdistukseen.
Kristityn k o k o elämä tulee olla paastoa. Se on sydämessä, eikä vatsassa.
Miten on?
Rio de Janeiron karnevaalit on kautta maailman tunnettu yleinen katubordelli.
Periaate: tehdään tänään syntiä kunnolla, kun
pian alkaa paasto. Sama toistuu monissa muissa katolisissa maissa.
Kuvitteletteko todella, että Herramme ja apostolimme jättivät tällaisen esikuvan? Tee syntiä varastoon, koska huomenna joudut paastoamaan olemaan ilman syntiä!!
Tuollainen usko on lähinnä pakanuutta, eikä se siitä muutu, vaikka konemaisesti käy ripillä ja ehtoollisella.
Tämä oli yksi syy Lutherin alkamaan uskonpuhdistukseen.
Kristityn k o k o elämä tulee olla paastoa. Se on sydämessä, eikä vatsassa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ottanut huomioon semmoista seikkaa, että Rio de Janeiron karnevaalit ovat hyvinkin voineet syntyä katolisesta kirkosta huolimatta? Eihän läheskään kaikkea mitä Suomessa tapahtuu voi pistää luterilaisuuden piikkiin.
Karnevaalit on katolisen kirkon siunaama perinne. Se edustaa kirkon käsitystä synnistä ja armosta. Syntiä on lähinnä tekeminen ja se saadaan anteeksi tekemällä rippiä ja kuulaisuustöitä. Sydämen muutos on toisarvoinen asia. Sitä Herramme kuitenkin vaatii.
Niitä on kaikkialla katolisessa maailmassa. Kirkon edessä oli markkinoita jo keskiajalla, siellä myytiin myös aneita ja muuta humpuukia. Eikä epäkohtiin puututtu, koska raha liikkui.
Suomen Turussa Heikin messut olivat samanlainen ryyppäämisen ja riekkumisen tapahtuma. Sen siunasi kirkko - vaikka se ei paastoon nyt liitykään.
Asiaa kannattaisi ihan kiihkotta miettiä, millaista uskoa tämä remuaminen ja syntien varastoon tekeminen edustaa. Eivät kasteensa liiton rikkoneet luterilaisetkaan raittiita ole. Mutta, jo 1600-luvulla alkoi kova kirkkokuri jalkapuineen ja katekismuskuulusteluineen. On pietistinen kansanhurskaus jotain vaikuttanut. Tämä kirkon hengellinen ydin on nykyisin vähemmän suosiossa.
"Syntiä on lähinnä tekeminen ja se saadaan anteeksi tekemällä rippiä ja kuulaisuustöitä. Sydämen muutos on [katolisessa kirkossa] toisarvoinen asia."
Pitäisi otta ensin asioista selvää, ennen kun tullaan tänne esittämään asioita tosiasioina.
Ensinnäkin syntejä ei saa ripissä anteeksi vaan pappi antaa SYNNINPÄÄSTÖN katumuksen ja tunnustuksen jälkeen.
Synnin on jo sovittanut ja antanut anteeksi Jumala, mutta katolisella kirkolla on oikeus päästää synneistä. Sen oikeuden se on saanut Herralta itseltään (Matt. 18:18).
Synnistä pääsemiseen liittyy myös luonnollisesti katuminen ja halu olla toistamatta tekoa. Ihminen, joka ei kadu syntiään, tuskin niistä haluaa päästä eroonkaan. Vai? Eikä se ripittäytyminen niin hauskaa ole että syntejä mennään sinne huvin vuoksi tunnustamaan toiselle ihmiselle.
Ja luonnollisesti pahaan tekoon liittyy myös sen hyvittäminen. Esim. varastetun tavaran takaisin jättäminen tai muuten korvaaminen.
"Kuuliaisuustöillä" ei saada syntejä anteeksi, vaan pitämällä käskyt vältetään tekemästä syntiä. Eikö Jeesus käskenyt meitä pitämään hänen käskynsä?
Hyvä kirjoittaja, eihän asia sinun selitysmallisi mukaan mihinkään muutu. Selvää kaupantekoahan tuo on. Katsos, ei syntiä tarvitse saada anteeksi vähittäismaksulla, jos se kaikki kerran on jo annettu anteeksi.
Usko on taas jotain muuta. Se tarttuu Jumalan sanaan joka lupaa katuvalle armoa (ilman rippiä): "minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot jne." Totta kai tähän kuluu katumus ja halu luopua synnistä.
Rippi taas on tällöin oikeus, jokaiselle, joka ei jaksa uskoa evankeliumin sanaa. Silloin on hyvä puhua sielunhoitajansa kanssa. Mutta, oikeus rippiin on vallan muuta kuin pakko.
Taidat olla vaan kateellinen meille tästä Jumalan armovälineestä.
Olla tyhjästä kateellinen? Miksi, olenhan maailman rikkain ihminen: Isä Jumala on antanut minun omistaa rakkaan Poikansa elämäksi ja ónneksi.
sinä voisit omistaa Hänet, mutta me muut emme voisi?
"Miksi olla tyhjästä kateellinen?"
Ihmeen kumma kiinnostus keskustella "tyhjistä" asioista. Käyttäisit aikaisi sitten paremmin.
Sen tulisi olla sekä sydämessä että vatsassa.
Jeesus sanoi opetuslapsistaan, että he eivät paastoa, koska ylkä on heidän kanssaan, mutta
paastoavat sitten, kun Jeesus ei enää ole heidän
kanssaan.
Alkuseurakunta paastosi 1-2 päivää viikossa
ja esim. Ruandasta tänne pakolaisena tullut
pastori kertoi, että siellä paasto on osa
hengellistä taistelua, noituus ja muu on niin
vahvaa, että "eurooppalaisittain" ei pärjää.
Vaan pärjäämmekö mekään kovin hyvin ilman?
En puhu korkealta. Olen itse aiemmin paastonnut
1-2 päivää viikossa ja kyllä se ihan selvästi
voimaa antoi. Nyt en sokeriarvojen heittelyn vuoksi ole voinut paljoa paastota, mutta
ainakin kala- ja vihannespitoinen ruokavalio on osapaasto. Sitähän ortodoksimaailmakin paastoissaan pitkälle noudattaa. Ja toiveissa olisi päästä säännöllisempään
paastoon!
En silti sano, että katolisten maiden karnevaalit
millään lailla kehuttavia olisivat. Kauhistushan ne Jumalalle ovat. Vaan niin on suomalainen vappukin...
Alkuseurakunnan paastosta en osaa sanoa mitään. Mistä tieto on peräisin. Toisaalta jo 100-luvulla alkaneet vainot ovat aika erilainen tilanne. Minä en usko tuon asian massailmiönä. Olen paastonnut 14 päivää syömättä. En näe sen lisänneen hengellisyyttäni.
Katolisissa maissa ei saa(nut) hurskas kristitty syödä lihaa perjantaina tms. Pakko sanoa, ettei tällainen minusta vie yhtään lähemmäksi Kristusta.
Meidän Jumalamme haluaa meidän elävän normaalia elämää, eikä lihan syöminen kuulu synteihin. Meidän tulisi joka päivä elää katumuksessa ja itsemme ja elämämme suht. turvattava Kristukseen.
Hengellisyys on kangistunut seremonioiden noudattamiseksi: Eilen telkussa oli erään kirkkokunnan metropoliitta, joka korulauseiden lisäksi ei sanonut yhtään mitään todellista eikä sanakaan Jumalasta - vaikka puhuttiin hänen uudesta "eettisestä" kirjastaan.
Vappu: en ole kuullut yhdenkään lut. kirkkoherran julistavan: siunattua vappua!
Olen itsekin aikanani vetänyt tuollaisia parin viikon paastoja. Joskus kirkastui oikein kunnolla, joskus taas oma mieli oli niin raskas, ettei siitä oikein Jumala läpi päässyt.
Ja joka tapauksessa paastoaminen on parasta
aloittaa vähitellen pitkälle paastolle lähtijällä olisi hyvä olla vieressä ystävä,
hengellinen ohjaaja, joka näkee, missä mennään.
Muistan vain erään ystävän kertomuksen, kun hän ja hänen kaverinsa viinanhuuruisten vuosien jälkeen
tulivat uskoon. Viina jäi ja pojathan päättivät
heti paastota koko Tornion kaupungin uskoon.
Ei tullut uskoon Tornio, toiselta kaverilta vain
meni henki. Saatana sai otteen, sitä jalansijaa kun oli reilusti ennestään ollut.
Mutta paasto kohtuullisena ja ohjauksen alaisena on useimmille hyvä, jos vain terveys
kestää. Ainakin tämä päivä-pari viikossa.
Ei sitä miksikään ulkokultaiseksi säännöksi tarvitse ottaa, itsekurin kasvttamiseksi
paremminkin.
Tämä ruandalaispastori meillä välillä repii kikkarahiuksiaan meidän suomalaisten kanssa,
ei ole vielä selvinnyt siitä osasta tuloshokkia, että on tosiaan kokonainen kansa, jonka uskovat
eivät pidä paastokohtaaa Raamatusta tärkeänä.
No, toivottavasti me alamme paastota ennen kuin
hän väsyy rukoilemaan asian puolesta!
Lihan syönnistä olen ihan samaan mieltä, ei se synti ole, ihmisen tahdonvallan asia vain.
Tässä viime viikkoina olen tainnut useamminkin osallistua tuohon keskusteluun, sitä on muutamilla palstoilla käyty. Ainakin Etiikka-palstalla.Mutta sen olen itse huomannut, että jos maltan mieleni ja syön pääasiassa
vihanneksia ja kalaa, unohdan kahvin, vehnän ja sokerin, niin
johan on hyvä olo!
Noista vanhoista tavoista vielä. Tuolla Savossa on eräs sairaala, jossa joka lauantai-ilta nakutettuna syödään iltaruuaksi
kalakeittoa. Sekin lähtee todennäköisesti
vanhasta pyhään valmistautumisesta, pienen
pieni paasto siis.
Olen joskus tehnyt aika paljonkin muslimityötä ja seurannut heidän Ramadanin-
paastoaan. Kyllä heillä itsekuria päiväksi
löytyy. Aamulla aloitetaan paasto ja ollaan
syömättä siihen aikaan asti, kun Mekassa
pimeys laskeutuu, sanotaan vaikka 19.02. Pikkutilliäisetkin paastoavat muiden rinnalla.
Ja kun kello on 19.02, perheen äiti kantaa
esille suuren vadillisen rasvaisia sambuusipiirakoita. Eli paasto on toisaalta
kuukauden pidättäytyminen ruuasta päivisin ja samalla juhla iltaisin ja öisin.
Hengellisestä vaikutuksesta en tiedä, mutta
itsekuri heillä kyllä pitää sen päivän ajan!
Vapun otin vain sen vuoksi esille, että se tavallaan on tämän kristityn pohjoisen maan
laskiainen, kaukana Jumalan tahdosta.
Ei silti, kauneimpia muistoja elämässäni ovat kaksi vappua, jotka vietin Vammalan sairaalassa.
Ulkona oli vihreät lehdet, ihmiset kulkivat
ikkunan takana ulkona kesävaatteissaan
ilmapalloineen. Molemmilla kerroilla olin
juuri menettänyt vauvan keskenmenon kautta
ja olin yksin osastolla. Muut olivat päässeet juhlaksi kotiin. Mutta se Jumalan rakkaus, mikä minua ympäröi noina päivinä, oli niin vahva, niin käsin kosketeltava, että
en vaihtaisi sitä mihinkään. Sain minä myöhemmin
vielä lapsia, mutta nuo päivät olivat minulle
opetus siitä, mitä Jumalan ehdoton armo ja rakkaus ovat.
Ja siinä olet aivan oikeassa, kun sanot, että
keskeisintä on elämä Kristuksessa, katumuksessa
ja hengellisessä kasvussa.
Hyvää jatkoa sinulle!
:)
Katolilaisena olen samaa mieltä kanssasi. Katubordelli se on. Mutta tämä rion karnevaali ei ole kyllä mikään kirkon järjestämä juttu ja veikkaan että ne jotka siellä riekkuvat eivät uskosta ja kirkosta välitä pennin vertaa. En ole mistään lukenut, että kirkko opettaisi toimimaan siten, että pitää tehdä syntiä varastoon kun alkaa paasto. Kyseessä on kirkollisesta traditiosta alkanut tapa, joka tänäpäivänä on ryyppyjuhla (kuten joulu monelle suomalaiselle).Kirkossa oli mädännäisyyden tila aikana jollon Luther ja Paavi tappelivat, mutta pitää muistaa että katolinen kirkko ei ole tänään samassa tilassa. Uudistuksia on tapahtunut puolin ja toisin. Tervetuloa 2000-luvulle.
Mutta osataan sitä täällä suomessakin. Alkon myyntipiikit osuvat jouluun ja pääsiäiseen. Että näin kristikunnan suurimpina juhlina suomalaiset luterilaiset vetävät perseet olalle laskettelukeskuksissa jossa kaikkea riettautta myös tapahtuu. Ja kirkko on hiljaa.
Olet aivan oikeassa. Kirkko kuitenkin sietää tämän näennäiskristinuskon. Kun pelto saa kasvaa vapaasti, valtaavat rikkaruohot sen. Noudatetaan tiettyjä riittejä, muuten saa olla asiat miten ovat. No, sitä on siellä sun täällä.
Yksi ero kuitenkin on. Protestanttien herätyshurskaus puuttuu katolisesta kirkosta täysin. Kokonaiset maakunnat luopuvat alkoholista ja alkavat tunnustaa viranomaisille veropetoksiaan.
herätyshurskautta (lue hihhulointia) tarvitaan. eikö kirkon sanoma sinänsä riitä. Luterilaisilla tämän toisaalta ymmärtää kun usko on puhditettu täysin kuivaksi ja hengettömäksi. Mikä maakunta tätänykyä on viinavapaa?
Rio de Janeiron katukarnevaalit eivät edusta mitenkään erityisesti katolilaisuutta vaikka ne pidetäänkin katolilaisenemmistöisessä maassa. Yhtä hyvin voisi väittää gay -paraatin edustavan protestanttisuutta, kun se pidetään protestanttisenemmistöisessä maassa.
Jokin "sydämen paasto" jota sinun ei tarvitse minkäänlaisilla teoilla tai käytöksellä toteuttaa ei ole mitään paastoa vaan pelkkää itsensä huijaamista. Eikä paasto tarkoita suinkaan pelkkää ruuasta pidättäytymistä tai pakkomielteistä itsensä nälkiinnyttämistä vaan yksinkertaisesti sitä, että pidättäytyy jostain tavanomaisesta nautinnosta. Se on sysäys kehitykseen ihmisenä ja kristittynä, jos sen oikein osaa ottaa. Jos paastoa olisi "koko elämä", niin kyllä se homma siinä melko nopeasti näivettyisi tavanomaiseksi arjeksi. Niinkuin luterilaiselle paastolle on ilmeisesti käynytkin.