uskovaisiin tiedemiehiin, kuten vaikka Eisteiniin?
Eistein kuin muistaakseni on sanonut, että suhteellisuusteoriaa laatiessaan hän yritti pohtia sitä millaisen maailman Jumala oli luonut?
Ateistit kun näyttävät selvästi olevan sitä mieltä että "aito" tiedemies ei voi olla koskaan uskovainen. Usko Jumalaan kun tekee hänestä järjettömän ja siis kykenemättömän johonkin niin älylliseen toimintaan kuin mitä tiede (vai onko se sittenkään niin älyllistä, totuutta kun ei yleensä ratkaista tieteessä älyllä vaan todisteilla).
Eistein kuin muistaakseni on sanonut, että suhteellisuusteoriaa laatiessaan hän yritti pohtia sitä millaisen maailman Jumala oli luonut?
Ateistit kun näyttävät selvästi olevan sitä mieltä että "aito" tiedemies ei voi olla koskaan uskovainen. Usko Jumalaan kun tekee hänestä järjettömän ja siis kykenemättömän johonkin niin älylliseen toimintaan kuin mitä tiede (vai onko se sittenkään niin älyllistä, totuutta kun ei yleensä ratkaista tieteessä älyllä vaan todisteilla).
Vastaukset 13
Vanhimmat
ole koskaan pohtinut, millaisen maailman jumala isolla alkukirjaimella on luonut. Hän piti ajatusta persoonallisesta jumalasta, joka on kiinnostunut ihmisten kohtaloista lapsellisena. Jonkinlaiseksi panteistiksi häntä on luonnehdittu, luonnonlait ja maailman ihmeellisyys saivat hänet ehkä jossakin määrin uskonnollisen kokemuksen kaltaiseen mielentilaan. Panteistismistahan on sanottu, että se on ateismin kohteliaampi muoto. Jos luonnonlakeja sanoo jumalaksi, niin mikäpä siinä, mutta painovoimalta on vähän turhaa rukoilla apua.
tuntuvat suhtautuvan aika torjuvasti. Oli aika kiinnostava tieto, että mone maailman johtavat filosofit ovat teistejä, eli uskovat Jumalan olemassaoloon.
Eirityisen kiinnostavaa on, ett eräskin heistä on johtava tietoteoreetikko, joka tutkimustyönsä kautta tullut siitä vakuttuneeksi. En muista nimeä, Puolimatka sanoi sen tossa ohjelmassa.
"Oli aika kiinnostava tieto, että mone maailman johtavat filosofit ovat teistejä". Väitteesi perustuu olettamukseen, jonka mukaan uskot että joku on tutkinut asiaa. Puolimatka on hihhuli ja saattaa tulkita "johtava filosofi" hiukan eri tavalla kuin muut. Hän saattaa myös valita filosofeja, jotka ovat suosittuja kristillisissä piireissä. Mikä on muuten "maailman johtavan filosofin" määrite? Eivätkö mm. plato, sokrates ja aristoteles olleetkaan koko tieteenalan keksijöitä? On myös väitetty, että moni maailman johtavista tiedemiehistä on teisti. Kummallista että en ole koskaan kuullut yhdestäkään tiedemiehestä, joka olisi ollut teisti (en väitä että näin ei olisi). Mutta kun kuuntelee tällaisten ihmisien puhetta on helppo unohtaa se seikka etteivät hekään ole ehkä laskeneet tai tutkineet niin paljon kuin mitä esittävät.
"Einstein: Jumalaan uskominen on lapsellista
13.5.2008 22:21
Raamattukin on vain kokoelma alkukantaisia legendoja, suhteellisuusteorian isä muotoilee kirjeessään.
Einsteinin kirje huutokaupataan torstaina. (EPA)
Bloomsburyn huutokauppakamari myy torstaina ainutlaatuisen kirjeen, jonka Albert Einstein kirjoitti saksalaisfilosofi Eric Gutkindille vuonna 1954.
Uutistoimisto AFP:n mukaan suhteellisuusteorian isä kuvailee kirjeessään uskontoa lapselliseksi taikauskoksi.
- Sana Jumala merkitsee minulle ainoastaan ilmausta ihmisen heikkoudesta. Raamattu on kokoelma kunnioitettavia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat samalla melkoisen lapsellisia, hän tykittää.
Kirjeen sisältö on mullistava, sillä Einstein on aikaisemmin tunnettu kaunopuheisista uskonnon määrittelyistään, kuten "Tiede ilman uskontoa on rampa; uskonto ilman tiedettä sokea."
Einstein kieltäytyy kirjeessään myös pitämästä juutalaisia Jumalan valittuna kansana.
- Heillä ei ole mitään erityisominaisuuksia muihin ihmisiin nähden. Minulle juutalainen uskonto on kuten kaikki muutkin: lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma, itsekin juutalainen Einstein kirjoittaa.
IL"
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200805137648885_ul.shtml
"Tutkijat ja Jumala
Viime vuosisadalla julkaistiin monta suurta huomiota saanutta tutkimusta siitä, uskovatko merkittävät tutkijat Jumalan vai ei. Tuloksia ja usein elämäkerrallisia viittauksia käyttiin sitten osoittamaan kunkin puhujan tarpeen mukaan, että joko uskominen on rationaalista, koska sekin tunnettu tutkija (varsinkin Albert Einstein) oli uskovainen, tai että uskominen ei ole viisasta, kun ei sekään tunnettu tutkija (varsinkaan Albert Einstein) uskonut Jumalaan.
Ensimmäisen tunnetuista kartoituksista teki Bryn Mawr Collegen psykologi James Henry Leuba (1867-1946) vuonna 1914. Hänen kyselyssään oli mukana 400 tutkijaa, jotka Amerikan Men of Sciense-julkaisussa luokiteltiin "merkittäviksi tiedemiehiksi", Heistä 32 prosenttia uskoi persoonalliseen Jumalaan ja 37 prosenttia sielun kuolemattomuuteen.
Kun Leuba uusi tutkimuksensa 1933, usko persoonalliseen Jumalaan oli "merkittävien tutkijoiden" joukossa pudonnut 13 prosenttiin, ja sielun kulemattomuuteen uskovia oli vain 15 prosenttia. Kummassakin tutkimuksessa kaikkein epäilevimpiä olivat biologit ja varsinkin psykologit, joista sielun kuolemattomuuteen uskoi enää kaksi prosenttia.
Leuba, joka itse selitti uskonnollisia kokemuksia mielellään erilaisista fysiologisista tiloista käsin ja vertasi niitä huumeilla aikaansaatuihin tajunnanmuutoksiin, ennusti, että tutkijoiden usko Jumalaan tulisi edelleen laskemaan.
Kun nyttemmin Malibun Pepperdine-yliopistossa vaikuttava professori Edward John Larson teki vastaavanlaisen tutkimuksen 1998 Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (National Academy of Sciences) jäsenistä, tulokset olivat Leuvban ennustuksen mukaiset: Vain kymmenen prosenttia NAS:n tutkijoista uskoi Jumalaa tai kuolemattomuuteen. Biologien keskuudessa luku oli vielä puolta pienempi."
Äskettäin Kalifornian yliopiston (L.A) Gregory Graffin ja Cornelin William Provine julkaisivat American Scientistissä oman tutkimuksensa, jossa oli analysoitu tarkemmin tuota biologien epäuskoisuutta."
...
"Erityisen mielenkiintoiseksi Cornellin tutkimuksen tekevät sen jatkokysymykset, joissa selvitettiin biologien käsitystä siitä, mikä sitten heidän mielestään on uskonnon olemus, ja miksi sillä on ollut niin suuri merkitys maailmassa. Vaikka tutkijat eivät itse uskoneetkaan Jumalaan, he pitivät uskomista sinänsä tietyssä mielessä rationaalisena.
Nimittäin vastaajista 72 prosenttia katsoi, että uskonto ilmiönä on sidoksissa Homo sapiens-lajin biologiseen kehitykseen, eli on ihmisen kulttuurin yksi sosiobiologinen piirre.
Siis vaikka Yhdysvalloissa raivoaa yhä ankara kiista, jossa uskonto ja lajinkehitys eli evoluutio asetetaan vastakkain, johtavat biologit katsoivat, että uskonto ja evoluutio eivät tavallaan ole vastakkaisia asioita, vaan uskonto on itsessään esteettisesti säälimättömän evoluution tuote siinä kuin ihmisen tötterönenä ja kömpelöt varpaatkin"
Erkki Kauhanen valtiotieteen tohtori / Tekniikan Maailma 16/2007 s.80-81
Melko sama jos tiedemies on uskovainen, kunhan uskomukset eivät sekoitu tieteeseen. Arvostan kuitenkin enemmän ateistitiedemiehiä ihmisinä. He ovat rehellisimpiä tieteelle ja itselleen ollessaan vapaamielisempiä.
Ja mitä Einsteiniin tulee, hänen uskonsa oli enemmänkin panteistinen kuin teistinen.
Lainaus Einsteinin kirjeestä, joka tuli joku
aika takaperin julki:
"Sana Jumala ei ole minulle muuta kuin osoitus ihmisen heikkoudesta ja tuon heikkouden tuote. Raamattu on kokoelma kunnioitettavia, mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat joka tapauksessa melkoisen lapsellisia. Hienokaan tulkinta ei voi muuttaa tilannetta osaltani."
Kuulostaa ihan vitun uskovaiselta, vai mitä
luulet?
Siitä miten hihhulit omivat uskontoonsa ei-uskovat tiedemiehet!!!
he ajavat ns.agressiivista jälkiviisautta!
Tyypillisestä "lainaus louhinnasta" eli poimitaan lainauksista osat jotka tukevat omaa käsitystä ja tungetaan epäkelvot osat tunkioon.
Voisitko ottaa asioista selvää ennenkuin kirjoitat juttja?!
http://www.guardian.co.uk/science/2008/may/12/peopleinscience.religion
Kun Einstein sanoi näin: "For me the Jewish religion like all others is an incarnation of the most childish superstitions."
Voiko häntä pitää minkäänlaisena uskovaisena?
Ja etkö ole ymmärtänyt että vaikka jokaikinen ihminen maailmassa uskoisi yhteen ja samaan tarkasti määriteltyyn jumalaan, se ei todistaisi milläänlailla sitä jumalan olemassaoloa.
Ihmisten yhteisillä tai yksityisillä uskomuksilla ei itsessään ole mitään todistusarvoa, etkö ole sitä vielä ymmärtänyt.
"On olemassa inhimillisen mitan ylittävä elämä: ihminen ei elä sitä ihmisyytensä nojalla, vaan jonkin sellaisen ominaisuutensa nojalla, joka on jumalallinen. Meidän ei pitäisi kuunnella niitä, jotka vakavasti kehottavat ihmisiä pitäytymään ajatuksiinsa, vaan elää sen korkeimman olennon mukaan, joka on hänessä, sillä vaikka se on olematon, se on voimaltaan ja arvoltaan kaiken muun yläpuolella." -Aristoteles
"A human being is part of a whole, called by us the "Universe," a part
limited in time and space. He experiences himself, his thoughts and
feelings, as something separated from the rest--a kind of optical delusion
of his consciousness. This delusion is a kind of prison for us,
restricting us to our personal desires and to affection for a few persons
nearest us. Our task must be to free ourselves from this prison by widening
our circles of compassion to embrace all living creatures and the whole
of nature in its beauty." -Albert Einstein
opittua ja se ei ole ylevää.
"Miten ateistit suhtautuvat uskovaisiin tiedemiehiin, kuten vaikka Eisteiniin? "
Riippuu tiedemiehestä. Ainakin Behe ja vastaavat kaverit olen todennut paskanpuhujiksi. Sitten on tietysti Einstein, joka oli nerokas. Hän ei ollut kuitenkaan kristitty. Tosin Einsteinin ajattelussakin oli ongelmansa, joka ilmeni hänen vanhoilla vuosilla. Sitten on esimerkiksi Ken Miller, jota pidän arvossa.
Ainakin itse ateistina suhtaudun teistitiedemiehiin viisaina tyyppeinä, jotka osaavat sopusointuisesti yhdistää teismin ja tieteen keskenään, ilman konflikteja.
Samalla tavalla suhtaudun ateistisiin uskontotietelijöihin, (a)teologeihin ja uskonnollisiin ateisteihin henkilöinä, joilla on tasapaino jumalattomuuden ja suuremman, syvällisen merkityksen kanssa.