Kun kävin hengellisessä kokouksessa ja nyt en puhu minkään suunnan nimistä vaan hengen tapahtumista.
Mitäpä mieltä on e.k.i.. uskova_1, jne. siitä, että tilaisuudessa profetoi useampi nainen ja myös puhuu kielillä.
Hengen toimintaa?
Mistä eroittaa, eli mihin vedetään raja toimintaan?
Voiko nainen puhua kielillä ja profetoida tänään, jos ei niin miksi?
Mitäpä mieltä on e.k.i.. uskova_1, jne. siitä, että tilaisuudessa profetoi useampi nainen ja myös puhuu kielillä.
Hengen toimintaa?
Mistä eroittaa, eli mihin vedetään raja toimintaan?
Voiko nainen puhua kielillä ja profetoida tänään, jos ei niin miksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aito kielillä puhumisen lahja tarkoitti sitä että puhui vierasta kieltä äkkiä tarvittaessa.
Paavali kehotti hurmoskielen puhujia olemaan hiljaa kokouksissa, turhaa kun ei kukaan ymmärrä.
Tuo kieli jollakin tavalla rakentaa ihmistä itseään ja puhuu "salaisuuksia" Jumalalle.
Tuohon tapaan Paavali asiasta puhui, en nyt etsi Raamatun paikkoja. Löydät itse kun etsit.
Minusta hurmoksien haku ei kuulu kristinuskoon,
enemmän johonkin alkuasukassysteemiin enemmän, mutta ihan hieno asia jos joku reagoi tahattomasti ja spontaanisti voimakkaasti.
Se on aitoa, ei hurmoksien haku ja teeskentely.
Kielillä puhuminen ei ole Pyhän Hengen lahjan ja olemassaolon ehto nk. jotkut luulevat.
Raamatussa on mainittu useita naisia joilla oli profetian Hengen lahja.
Se tarkoittaa että saa ilmoituksia Jumalalta, ei tarkoita pelkkää opitun opettamista.
Kts. Apt 21:9.
Laitan nimeni alle vielä kirjoitukseni asiasta;
ystävällisesti siunauksia
jari laurila
HURMOKSET JA IHMEET
Hengellisissä herätyksissä tapahtuu ihmeitä ja hurmosta. Mitenkä luotettavia todisteita ne ovat Jumalan Hengen voimasta? Onko fanaattinen toiminta, eli kiihkomielisyys käytöksessä ja uskonkysymyksissä oikein?
Kiihkomielisyyteen liittyy hurmahenkisyys, tasapainottomuus, ja pyhittämättömyys. Kiihkomielisyyden vastakohtana on pyhitys, joka ilmenee Jumalan käskyjen kunnioittamisena, ja Jeesuksen uskolla. Lopun ajan pyhät lopun ajan seurakunnassa = Ilm 14:12, 12:17. Jumalan Hengen toiminta näkyy arvokkaana ja pyhittävänä vaikutuksena.
Pyhissä näkyvät Hengen hedelmät käytännössä. (Hebr 8:10, Gal 5:22-26, Kol 3:12-13, 1 Tim 2:15, Hebr 12:14, 1 Tess 4:3,7, 5:23, 1 Piet 1:15-16, Room 6:12-23, 2 Kor 7:1, 1 Kor 6:9-10) Henki ja totuus (Jumalan sana Raamattu) pyhittävät ihmisen: (1 Piet 1:2, Joh 17:17)
“Hurmos” sana on käännetty heprean “naba-” (ennustaa, profetoida) ja kreikan “ekstaasis-” (asettaa syrjään: siirtää tavallisesta olotilasta) sanasta.
Paavali ja Pietari joutuivat hurmoksiin. (Apt 22:17:21,9, 10:9-16,28, 11:5, 2 Kor 12:1-4 ) Vanhassa testamentissa hurmoksesta puhutaan: (4 Moos 11:24-29, 1 Sam 10:5,10-13, 19:20-24, 1 Kun 18:29, 22:10, 1Aik 25:1-3, Aik 18.9, Hes 13:17 )
Kun tutkimme nämä Raamatunkohdat, havaitsemme että hurmokseen on liittynyt tavallisesti profetoiminen, eli ilmoitus Jumalalta! Oikea aito hurmos oli siis profeettojen osana, kun he saivat ilmoituksen Jumalalta. Hurmoksella tarkoitetaan Raamatussa tavallisesti näkytilaa, jossa profeetat vastaanottivat sanoman Jumalalta. Kysymyksessä eivät koskaan olleet menot joissa kiihotettaisiin kansanjoukkoa hurmokseen!
Hurmokseen pääsevät pakanakansat menoissaan, sekä väärät profeetatkin. (1 Kun 18:26-29, 22:6-24, Hes 13:17) Jos katselemme televisiosta alkuasukkaiden menoja, he kiihottavat itsensä hurmoksiin. Hurmoksiin ei ole kovin vaikea päästä pahojen henkien toimesta.
Kukaan ei kai voi kuvitella että ihminen voisi komentaa Pyhää Henkeä, ja vaatia hurmoksiin pääsyä jopa viikoittain kokouksissa?Profeettojenkin kokemukset Raamatussa olivat tahattomia hurmoksia, ja yllätyksiä heille. Hurmos oli tila jossa he vastaanottivat näyn. Tuskin se oli kovin kiihkoisa? Missään Raamatussa ei anneta ymmärtää että kansaa olisi kiihotettu hurmostilaan?
Hengellinen into on hyvä asia joka näkyy esim. ahkeruutena Herran työssä lähimmäisten hyväksi Herran kunniaksi, että myös kiinnostuksena oppia Raamatusta miten voisi parhaiten täyttää paikkansa kristittynä. -Haluna tehdä Jumalan tahto ja miellyttää Jumalaa. Ei tavoitella ihmeitä, tunne-elämyksiä ja transsitiloja. Usko ja hengellisyys ovat viisasta, järkevää, vakaata, arvokasta ja pyhää toimintaa, joka näkyy mm. Jumalaa ja lähimmäisiä rakastavan luonteen (Matt 22:37-40) jaloutena uskossa, sanoissa ja teoissa. (Jaak 2:14-26)
Usko ei ole tunne-elämyksiä, eikä ihmeitä! Usko on uskoa Jeesukseen alistumalla Pyhän Hengen johdatukseen ja valvontaan, (Ilm 3:17-21, Joh 16:8, Joh 3:5-6, 16:13, Gal 4:6, 2 Kor 3:18, Tiit 3:5, Room 8:15-26) sekä rakkautta Jumalaan joka ilmenee Jumalan käskyjen noudattamisena. (Joh 14:23,26, 1 Joh 5:3)
Kaatuilemiset hypnoottisessa tilassa, lattialla ryömiminen, kirkuminen yms. eivät ole uskoa. Usko näkyy kristillisessä elämässä arvokkaana nöyryytenä, lempeytenä, ystävällisyytenä, epäitsekkyytenä ja lähimmäisrakkautena kaikessa. Uskollisuutena Jeesukselle. Kansan kiihottaminen hurmostilaan on aivan outo asia Raamatussa!
Syntejä ei saa anteeksi kaatuilemalla, eikä muullakaan ihmeellä, vaan katumuksella ja parannuksella. Kääntymällä henkilökohtaisesti Jeesuksen puoleen parannuksessa. Uudestisyntymisen kautta usko näkyy todistuksena, kun ihminen hylkää syntinsä. Hurmoksien vaikutus on lyhytaikainen, ja kun tunne elämykset loppuvat, ihminen jää yksin tyhjyyteen ja masennukseen. Ihminen jää kuitenkin kadotetuksi, kun ei ole saanut sanasta tukea uskolleen, sekä hengellistä ymmärrystä. Hurmoskokemus voi toki kuitenkin herättää ihmisen kiinnostuksen uskoa kohtaan, ja ihminen kääntyy sitten synneistäänkin myöhemmin. Kuitenkin kun ihmeet loppuvat, jää moni tyhjyyteen, vaille turvaa. Oikeasti kääntyneellä on usko ja Jeesus aina turvana vaikeuksissakin. Järkeä ja arvostelukykyä ei saa unohtaa.
Lopun aikana viimeisinä päivänä esiintyvät paholaisen eksytykset valkeuden vaatteissa Kristuksen nimissä. (2 Kor 11:14, Matt 24:24, 7:15-23, Ilm 16:13-14, 13:13-14) Ne tekevät suuria ihmeitä. Tällainen hurmos ja kiihkomielisyys haittaa Jumalan työtä. Eksytykset ovat pettäviä, koska ne tapahtuvat uskonelämän kautta, ja niitä on vaikea erottaa ja arvostella. Ainoa tapa arvostella oikeata ja väärää on Jeesuksen usko, ja Jumalan sana Raamattu, sekä Jumalan käskyillä koettelu. (Jaak 1:25, 2:10-12, Jes 8:20, 1 Joh 2:3-4, Luuk 16:17)
Tuossa eilen kuuntelin monen naisen profetiaa seurakunnassa, eli vuoronperään puhuivat kielillä ja profetoivat. Eipä siinä mitään, moni mieskin profetoi.
Se oli mielenkiintoinen profetia ja ei ensimmäinen kerta, että profetia tulee kohti ja näitä kohti tuloja on ollut monessa eri kokous paikassa, eri järjestäjän tilaisuudessa.
Edellinen oli pelastusarmeijan tilaisuudessa niin, että vaimoni vieressä tiesi heti, että kenelle se puhutaan.
Tämä viimeprofetia tuli eilen.
Siinä piirrettiin sanomaa ja puhun kuvakielellä, että ymmärretään mitä tarkoitan.
Eli profetia tuo maisen taakse, että se kuvan tietää profetian saava ja sitten siihen maiseman keskelle tuodaan sanoma, mitä tarkoitetaan, nyt ja tulevaisuudessa, mitä Jumala tuo tehtävää.
Ts. se työmuoto, mitä olen tehnyt tuotiin tarkalleen esille ja myös se, että kristitty työparini on edesmennyt eli kuollut.
Profetiassa sana kuollut. Vielä lisättiin profetiaan tätä maisemaa, että osoite tuli selväksi, senjälkeen itse sanoma.
Samoin profetiaa on tullut matkan varrella etukäteen, niin itselle kuin muusta suunnasta eri työntekijöiden tuomana ”etukäteen” tietoisuuteen, kuten tämä eilinenkin. En tuntenut, enkä tunne koko profetian tuomaa henkilöä. Eräs tuttavani kertoi hänen olevan palavan uskovan tuolta 50 km. päästä, emmekä vieläkään tunne toisiamme.
Itse en epäile tätä Jumalan toimintaa ollenkaan, se on niin selkeää kuin aurinko taivaalla.
Meillä on ollut pahanlaatuinen syöpäsairaus ja senkin Jumala on erään kirkon pastorin kautta sanonut etukäteen, että siitä toivutaan.
Tällätarkoitan sitä, mitä syöpäsairaus toi perheeseen, sekä senjälkeisen valon missä nyt ollaan.
Eli Herra on tiennyt ja ilmoittanut sen palvelijoilleen.
Tämä pohjaksi kirjoitukselleni.
Nyt sitten Jumalanpalveluksiin.
Kun seurakunnat kokoontuu, adventtilaiset, vapaakirkolliset, kirkolliset, helluntailaiset.
Seurakunnassa on tavat toimia, on rajatut raamit eli ehdollistettu, kuinka Jumala saa toimia, niin Jumala ilmestyy sitten rajallisesti noissa rajoissa, ehkä sen saarnatun sanan kautta.
Mutta sitten näitten rajattujen raamien ulkopuolella kokoontuu näitä samoja seurakuntalaisia yhteen, niin adventtiseurakunnan, vapaakirkon, kirkon ja helluntaiseurakunnan uskovia yhteen. Siellä julistaa apostolisen seurakuntamallin mukaisesti sanaa ja armolahjat toimivat.
Niinpä, mitä tästä on otettava opiksi, niin sen tiedän, Herra ei ole sidottu seurakuntamalliin vaan siihen, että Hänen omansa on koolla.
Vielä eiliseen.
Ainut profetia oli eilen se vierasta, minkä en kokenut Hengen toiminnaksi, että kokoukseemme tuli jälkikäteen pariskunta, eli loppupuolella.
Tässä tuli se piiiitkä kielilläpuhumisjakso, joka häiritsi rukousta ja sitten mies toi sanoman, eli yhden pienen jaepaikan näköisen sanoman, joka kuuluu jo normaaliin opetuspiiriin seurakunnissa.
Eli se ei ollut hengen tuotosta vaan lihallisen sanoman aikaansaama.
Hurmos, ja kielet.
jarlau puhui kirjoituksessaan paljon asiaa, mutta Jumala voi toimia näinkin, että on hurmoskielen sanoja ja sanoma. Mutta sanoma on pääasia, nämä sanomat ovat henkilökohtaisia.
Entäpä Jari, kun ja jos Jumala käyttäisi sinua niin, että armoittaisi ensin saarnaan, senjälkeen kävisit rukouspuolen jokaisen kirkonpenkin jäsenen luona ja jokaiselle on henkilökohtainen sanoma, Jumalalle mahdollista, mutta meille ei, ellemme ole antautuneet. Antautumisen jälkeenkin on se, että jos Jumala haluaa käyttää meitä näin, niin silloin käyttää.
Mietipä Jari, jos kutsu olisikin tällaiseen työhön, haluaisitko antautua?
Herra on voimallinen ulkopuolella raamien, se ei olisi ns. virkapappeutta, oppipappeutta.
Toivon että paranet.
Nk. sanoin Profetia tarkoittaa Jumalan ilmoitusta, ei opitun sanan opettamista.
Silloin on oltava selvä sanoma ja tietysti se on jotakin uutta ja tärkeätä yleensä.
Adventtikirkossa tuo lahja toimi 1800 luvulla, ja ohjeet on viimeiseen päivään asti jo, ei lisää tarvita. Ilm 12:17.
Usko lopun aikana= Ilm 14:12 pähkinänkuoressa.
En kertaa jo kirjoittamaani.
Hurmoksia on pakanakulttuurissakin ja jos alkaisin yhtäkkiä jotakin tunnistamatonta kieltä puhumaan, pelästysin ja olisin huolissani mistä on kysymys.
Jumalan siunausta
jari laurila
1.korint.14:27."Jos kielillä puhutaan,niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme,ja yksi kerrallaan,ja yksi selittäköön"
28."Mutta jos ei ole selittäjää niin olkoot vaiti seurakunnassa,ja puhukoot itselleen,ja Jumalalle"
29."Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua,ja muut arvostelkoot"
30."Mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen,vaietkoon ensimmäinen"
31."Sillä saatatte KAIKKI profetoida toinen toisenne jälkeen,että kaikki saisivat opetusta,ja kehoitusta"
Tässä tämä KAIKKI on ainakin minulle ongelmallinen,kun edellisissä jakeissa kehotettiin kahta,tai kolmea profetoimaan...joka tapauksessa yksi kerrallaan.
33."Sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen,vaan rauhan Jumala"
Koko korint.14.käsittelee armolahjoja,etenkin profetoimista,ja kielillä-puhumista.
samassa luvussa kehotetaan vaimoja olemaan vaiti...ja käsketään kotona kysyä omalta mieheltään.
Mutta taas toisaalta eikö raamattu tunne myös nais-profeettoja...nimiä en tähän hätään muista.
Ja kun lukee koko uudentestamentin...ainakin minä olen saanut sen käsityksen,että naiselle käy kaikki hengelliset virat paitsi... paimenen/pastorin/papin virka.
1.korint.14/4."Kielillä puhuva rakentaa itseään mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa"
Jos osa näistä naisista rakensi itseään kielillä-puhuen...siinä kokouksessa jossa olit käymässä.
Mutta kyllä raamattu kehoittaa siihen että kaikki tulisi tapahtua,järjestyksessä,ja säädyllisesti.
Oliko Hengen toimintaa? siinäpä se onkin,mutta raamatussahan sanotaan "Muut arvostelkoon"
Siinä tarvitaan Hengen erottamisen armolahjaa,joka olisi tuiki tärkeä tässä ajassa.
Tuli vähän pitkä vastaus,koska lyhyesti tuohon,ei pysty vastaamaan...Mutta...Tässä matkan varrella olen huomannut...jos Hengen ilmenemismuotoja aletaan pelkäämään,ei tapahdu kyllä juuri muutakaan,ei tule ihmisiä juuri uskoonkaan.
Ei niitä ylilyöntejä (joita tapahtuu) kannata ruveta pelkäämään,enemmän sitä kun mitään ei tapahdu,on ns. hautausmaa-tunnelma, kyllä synnytys-laitos tunnelma on parempi,ja elämän merkki.
Ja sanotaanhan raamatussa "Profetoiminen on vajavaista,mutta Henkeä älkää sammuttako"
Korint.1.14.alussa sanotaan "tavoitelkaa rakkautta"
Eli täytyy suhtautua rakkaudella,jos emme täysin voi hyväksyä erinäisiä Hengen ilmenemis-muotoja...selvennykseksi,en minäkään hyväksy,että päästellään esim.eläimen ääniä...mutta raamatulla saamme tutkia,ja laittaa sivuun joka tulee raamatun-ulkopuolelta.