Mihin uskot

enpä oikeestaan mihinkään...

Jalkapalloon, veroihin, YLE1:n uutisiin, joulun tuloon ja... Jumalaan!

Uskon ihan tosissani, että vasemman jalan sukassani on kantapään kohdalla reikä. Tosin en ole varma onko se päänsisäinen tuotos. Mutta uskon siihen=)

Terv:*Höpisijä*

Minä uskon Jumalaan ja Hänen pelastussuunnitelmaan Jeesuksen kautta evankeliumin sanoman mukaisesti.

No, mitä tämä usko sitten on ?
Uskosta puhutaan ja kirjoitetaan tavattoman paljon. Vaarana on, että meille tulee ajatus, että meidän täytyy uskoa ja rupeamme ponnistelemaan sen puolesta.
Kuitenkin tiivistettynä se on LEPÄÄMISTÄ Jeesuksen valmiin sovitustyön pohjalla turvautuen Sanan lupauksiin. Se EI ole uskottelua, eli kovaa omaa ponnistelua. ”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. (Hebr.11:1)
Se EI ole yritystä viimeistä myötään toteuttaa ja elää Raamatun ohjeiden mukaan, vaikka siinä ei ole sinänsä mitään pahaa. Se vaan ei riitä Pyhän Jumalan edessä.
Monet tarrautuvat tiettyihin raamatunjakeisiin ja voivat jopa väittää Raamattua ristiriitaiseksi, koska eivät ole tajunneet kristinuskon todellista sanomaa. Tämä tulee esille juuri tässä kysymyksessä : usko vaiko teot pelastavat ? Raamattu on selkeä tässä asiassa.
Ef-kirjeessä sanotaan : "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä."
Usko on siis Jumalan LAHJA, jonka saamme armosta ottaa vastaan, kun NÖYRRYMME Jumalan pelastussanoman edessä ja otamme kiitollisina lahjan kuin vilpitön lapsi. Tämä pelastava sydämen usko (Room. 10) palauttaa ihmisen alkuperäisen yhteyden Jumalaan. Tämä on pystysuora yhteys ylöspäin. Ihminen ei voi parhaimmillaankaan teoilla korvata Jumalan sovitustyötä Jeesuksen kautta. Kysymys on siitä, hyväksymme vai hylkäämme sanoman.
Mutta uskovaisella ihmisellä on myös yhteyksiä vaakasuorassa eli kontaktit muitten ihmisten kanssa. Tällä tasolla aidon uskon tulisi vaikuttaa tekoihin ja käyttäytymiseen. Jos usko ei kanna minkäänlaisia hedelmiä tässä suunnassa, voidaan kyllä epäillä uskon aitoutta. Me emme ole toistemme tuomareita tässä asiassa. Kuitenkin täytyy muistaa, että ihminen on vajavainen. Uskovainenkin joutuu kerran vastuuseen omista teoista.
Raamattu puhuu käyttäytymisestä ja teoista paljon ja antaa monenlaisia ohjeita ja neuvoja, joten ne ovat tärkeitä, mutta eivät ratkaise pelastuskysymystä.

Kristillistä uskoa voidaan tarkastella kolmella tasolla, joista taso 2 on kristinuskon erikoistaso.
1. Järjen taso. Tämä ei merkitse, että ymmärrämme tai pystymme selittämään kaiken. Uskonasioissa on ja tulee olemaan asioita, joita rajoittuneet aivomme eivät käsitä täysin. Järkeämme käyttämällä tai olosuhteiden johdosta päädymme kuitenkin siihen vaihtoehtoon, joka kokonaisuuden kannalta vaikuttaa järkevimmältä. Näin me teemme jatkuvasti elämämme eri alueilla.
Tähän kuuluvat myös kristilliset oppirakennelmat, raamatuntuntemus, kristillistä elämää koskevat asiat ja perinteet. Näistä asioista voidaan käydä keskustelua tai jopa kiivasta väittelyä.

2. Sydämen usko. Tämä usko on pelastava usko. (Room.10:10-11) Tämä on se sisäinen salattu vakaumus, jota kukaan ulkopuolinen ei voi arvioida. Se on Jumalan ja yksilön välinen asia, mutta voi tulla esiin seuraavalla uskon tasolla. Tämä usko ei perustu tunteisiin, jotka ajoittain vaihtelevat. Se perustuu Jumalan Sanaan, evankeliumin sanomaan. Jeesuskin puhui uudestisyntymisestä, pelastuksesta. Tämä tapahtuu armosta ilman omaa ansiotamme (Ef.2:8-10) Tämä on hengellinen elämä, iankaikkinen elämä, yhteys Jumalan kanssa tai millä nimikkeellä sitä halutaan nimittää. Mikä on tämä elämä ? Sitä ei kukaan voi tarkkaan määritellä. Mutta ei kukaan voi myöskään määritellä, mikä meidän fyysinen elämämme on, vaikka tiedetään elämän ja ruumiimme toiminnoista erittäin paljon. Elämä ei voi syntyä kuolleesta aineesta. Se on Jumalan lahja. Elän, toimin ja teen monenlaisia asioita, vaikka en tiedä, miten se on mahdollista. Ymmärrykseni pohjalta tämä toiminta on "järjetön", johon en voi "uskoa". Mutta silti elän ja tiedän, että elän. Hengellinen elämä on mielestäni jotain samantapaista. Tärkein kysymyksemme : Elänkö tätä elämää ? Kukaan muu ei voi ratkaista tätä kysymystä puolestamme. Emme voi elää sitä, jos hylkäämme Jumalan pelastussuunnitelman Jeesuksen sovitustyön kautta.
Tästä sydämen uskosta on myös kysymys, kun jokin raamattujae avautuu meille ihan uudella tavalla.

3. Käytännön uskon taso, eli miten tämä uskomme tule näkyviin arkielämässämme. Eri ihmisten kohdalla tämä vaihtelee valtavasti riippuen luonteestamme, kokemuksistamme, ympäristötekijöistä, perinteistä j.n.e. Tunteetkin muovaavat käyttäytymistämme usein luvattoman paljon ja saa meidät joskus toimimaan hyvin itsekkäästi, kun meidän tulisi toimia Jumalan tahdon mukaisesti. Monet "hiljaiset" uskovaiset voivat tosin elää aika "näkymättömästi", mutta jos heidän "sydämen uskonsa" on aito, se heijastuu ilmapiiriin heidän ympärillään. Ihminen voi ilman sanojakin "todistaa" uskostaan. Tältä taustalta voimme paremmin ymmärtää Jaakobin sanat : "Usko ilman tekoja on kuollut". Teot eivät synnytä pelastavaa (sydämen) uskoa, mutta sydämen usko synnyttää tekoja. Ihminen voi tehdä hyviä tekoja ja osoittaa rakkautta myös ilman pelastavaa uskoa.
Todellinen kristillinen usko on yksilöhenkilön kohdalla hänelle sopiva, tasapainotettu yhdistelmä näistä kolmesta tasosta.

Kristitty siis

Lue apostolinen ja Nikean uskontunnustus.

Tieteellinen - tutkittu totuus on asia mihin melko varmasti voi uskoa , lähinnä materia.
Sitten henkinen puoli, mitä ei voi tieteellisesti tutkia, mutta varmasti sielläkin on oma totuutensa mikä on vaikeammin löydettävissä ja kun sen totuuden löytää se vasta on oikeaa uskoa.
Jeesus sanoi: Minä olen, Tie, Totuus ja Elämä josta suunnasta minun uskoni lähinnä löytyy, henkisellä puolella. Lyhyesti: Uskon Totuuteen, ainakin etsin sitä.

siihen minkä näen, kuulen, tunnen, haistan tai maistan eli aisteihini ja lisäksi jääkiekkoon sekä autooni...turha uskoa mihinkään mitä ei ole eikä tule olemaan eli nämä "jumala" ja "jeesus"...vitut sanon minä.näille em.hihhuleille ei ole eikä tule tieteellisiä todisteita.en ymmärää miten joku voi väittää jonku jumalan luoneen tämän maailmankaikkeuden.idiootit!ei tämmöinen nyt mistään jumalan perseestä oo pierasemalla tullut....

Pyhä Henki vaikuttaa minussa uskomista Jeesukseen. Jeesus syntyi ihmiseksi, kuoli ristillä maailman syntien takia, ylösnousi ja istuu Isän, Jumalan oikealla puolella. Iankaikkinen pelastus ja kadotus ovat todellisia tulevaisuusasioita.

Jeesus lupasi Pyhän Hengen jokaiselle, joka uskoo Häneen, ettei uskovan tarvitsisi olla yksin. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta ja vaikuttaa uskoa ja rakkautta (1Kor13).

Maailma ei tunne uskovaa, koska sillä ei ole Hänen Henkeään. Mutta jokainen, joka haluaa ottaa vastaan Jeesuksen sovitustyön syntiensä anteeksisaamiseksi, saa voiman tulla Jumalan lapseksi. Pyhä Henki todistaa uskovassa Jumalan lapseudesta.

Uskon maailmankaikkeuden olevan pullollaan sieluja, jotka syntyvät yhä uudelleen ja uudelleen eri hahmoisina. Sinä ja minä kuulumme tähän joukkoon.

Tästä ikuisesta kiertokulusta voi kuitenkin päästä pois turvaamalla Korkeimpaan, ainoaan pysyvään. Kun Hänestä tulee kaikkea muuta tärkeämpi, kun itsekkyytemme muuttuu aidoksi haluksi toimia Hänen tahtonsa mukaan, kun Hän on aina mielessä, pääsemme Hänen luokseen, katoamattoman Autuuden tilaan. On sama, kutsutko Häntä Krishnaksi kuten minä, vai Allahiksi, vai Jeesukseksi :) Ainoa, millä on merkitystä on rakkautesi Häneen.