Mitä

että naisen asema on olla miehen kotiorjatar ja seksiobjekti.

UPDATE_7593888 kirjoitti:

että naisen asema on olla miehen kotiorjatar ja seksiobjekti.

että, siis juuri sentakia herra haluaakin olla rouva. ;)

merim.raimo kirjoitti:

että, siis juuri sentakia herra haluaakin olla rouva. ;)

varmaan inhoavat tuota miestä, mutta minä säälin häntä, koska hän ei tunne Jumalaa. Ja mies hän on kuitenkin kaikesta huolimatta, koska Jumala on luonut hänet mieheksi. Hänen mielestään Jumala tekee virheitä, koska hän uskoo, että on syntynyt väärään sukupuoleen. Jos uskoo, että Jumala voi tehdä tälläisiä virheitä, niin vesittää siinä koko Raamatun totuuden. Raamatun totuutta ei voi tosin vesittää, mutta itselleen voi tehdä kaikenlaisia "totuuksia", jotka ovat Raamatun totuutta vastaan. Jumala ei ole myöskään luonut ketään homoksi tai lespoksi, vaan se on tälläisen ihmisen rikkinäisyyttä. Mutta Jumala kyllä korjaa meidän identiteettimme, kunhan vain tunnustamme rikkinäisyytemme Jumalan edessä.

Yks-tämmönen kirjoitti:

varmaan inhoavat tuota miestä, mutta minä säälin häntä, koska hän ei tunne Jumalaa. Ja mies hän on kuitenkin kaikesta huolimatta, koska Jumala on luonut hänet mieheksi. Hänen mielestään Jumala tekee virheitä, koska hän uskoo, että on syntynyt väärään sukupuoleen. Jos uskoo, että Jumala voi tehdä tälläisiä virheitä, niin vesittää siinä koko Raamatun totuuden. Raamatun totuutta ei voi tosin vesittää, mutta itselleen voi tehdä kaikenlaisia "totuuksia", jotka ovat Raamatun totuutta vastaan. Jumala ei ole myöskään luonut ketään homoksi tai lespoksi, vaan se on tälläisen ihmisen rikkinäisyyttä. Mutta Jumala kyllä korjaa meidän identiteettimme, kunhan vain tunnustamme rikkinäisyytemme Jumalan edessä.

sinulle kylliksi" miksi, siis ihminen ei siihen tyydy, vaan pitää sen halpana ja korkeita (virkoja) tavoittelee ? kun on pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään Jumalan armon suuruuden, niin siitä tulee niin suuri kiitosmieli, että tämä väliaikainen on vain väliaikaista ja taivaassa se on meidän kotimme. :)

merim.raimo kirjoitti:

sinulle kylliksi" miksi, siis ihminen ei siihen tyydy, vaan pitää sen halpana ja korkeita (virkoja) tavoittelee ? kun on pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään Jumalan armon suuruuden, niin siitä tulee niin suuri kiitosmieli, että tämä väliaikainen on vain väliaikaista ja taivaassa se on meidän kotimme. :)

me pelastumme, mutta en nyt puhunut siitä enkä mistään korkeista viroista, vaan siitä kuinka usko näkyy meidän tavallisessa elämässämme. Ei voi olla niin, että sama elämä jatkuu vielä uskoon tultuammekin. Sanon yhden esimerkin. Minä, ennen kuin tulin uskoon esim. tervehdin ihmisiä maailman tavalla. Siinä keskisormi nousi pystyyn, niin kuin maailmassa on tapana. Mutta kun tulin tuntemaan Jeesuksen, niin tervehdystapakin muuttui. Koko minun elämäni on muuttunut uskoontulon myötä ja muutostyö jatkuu edelleen.
Raamattukin sanoo, että usko näkyy. Ehkä kaikkein dramaattisimmin tässä Raamatun kohdassa, kun Stefanus kivitettiin kuoliaaksi ja neuvosto totesi näin;

Ap. t. 6:15

Ja kaikki, jotka neuvostossa istuivat, loivat katseensa häneen, ja hänen kasvonsa olivat heistä niinkuin enkelin kasvot.

Usko kyllä näkyy meistä jotenkin, ja monesti uskomattomat ihmiset vaistoavatkin sen uskovan kanssa ollessan, että hänellä on eri henki.

Meneppä istumaan ja juttelemaan jonkun laitapuolen kulkian kanssa puiston penkille. Vaikka et sanallakaan mainitsisi uskostasi, niin hän jo varmaan vartin päästä kysyy, että oletko sä uskovainen, sillä eihän tavalliset ihmiset heidän kanssaan seurustele.
Niin se tulee lopun aikoina vielä korostumaan se ero uskovaisen ja sen välillä joka ei uskossa ole.
Morsianta puhdistetaan, ja eihän sitä morsianta vihkitilaisuudessakaan täydy hakemalla hakea. Morsian kyllä tunnistetaan. Niin se on lopun ajassakin, että usko ei ole enää mitään harmaata aluetta, vaan niin kuin Raamattu sanoo;

Mal. 3:18

Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.

Yks-tämmönen kirjoitti:

me pelastumme, mutta en nyt puhunut siitä enkä mistään korkeista viroista, vaan siitä kuinka usko näkyy meidän tavallisessa elämässämme. Ei voi olla niin, että sama elämä jatkuu vielä uskoon tultuammekin. Sanon yhden esimerkin. Minä, ennen kuin tulin uskoon esim. tervehdin ihmisiä maailman tavalla. Siinä keskisormi nousi pystyyn, niin kuin maailmassa on tapana. Mutta kun tulin tuntemaan Jeesuksen, niin tervehdystapakin muuttui. Koko minun elämäni on muuttunut uskoontulon myötä ja muutostyö jatkuu edelleen.
Raamattukin sanoo, että usko näkyy. Ehkä kaikkein dramaattisimmin tässä Raamatun kohdassa, kun Stefanus kivitettiin kuoliaaksi ja neuvosto totesi näin;

Ap. t. 6:15

Ja kaikki, jotka neuvostossa istuivat, loivat katseensa häneen, ja hänen kasvonsa olivat heistä niinkuin enkelin kasvot.

Usko kyllä näkyy meistä jotenkin, ja monesti uskomattomat ihmiset vaistoavatkin sen uskovan kanssa ollessan, että hänellä on eri henki.

Meneppä istumaan ja juttelemaan jonkun laitapuolen kulkian kanssa puiston penkille. Vaikka et sanallakaan mainitsisi uskostasi, niin hän jo varmaan vartin päästä kysyy, että oletko sä uskovainen, sillä eihän tavalliset ihmiset heidän kanssaan seurustele.
Niin se tulee lopun aikoina vielä korostumaan se ero uskovaisen ja sen välillä joka ei uskossa ole.
Morsianta puhdistetaan, ja eihän sitä morsianta vihkitilaisuudessakaan täydy hakemalla hakea. Morsian kyllä tunnistetaan. Niin se on lopun ajassakin, että usko ei ole enää mitään harmaata aluetta, vaan niin kuin Raamattu sanoo;

Mal. 3:18

Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.

väärään paikkaan, mutta näkyyhän se tässäkin.