Osmo Jussila on kirjoittanut erilaisen näkemyksen Suomen historiasta: Osmo Jussila, "Suomen historian suuret myytit"
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33103-1
"Näiden vanhojen tarujen myyttisyys on itsestään selvä. Sen sijaan 1800-luvun puolivälissä alkaneessa ns. tieteellisessä historiankirjoituksessa myyttejä on paljon vaikeampi havaita. Niitä on Jussilan mukaan ollut kolme suurta, joita yhdessä voidaan kutsua Suomen kansallisiksi myyteiksi. Ne ovat Ruotsi-Suomi-, valtio- ja itsenäisyysmyytti. Ruotsi-Suomi-ilmaisulla on korostettu Ruotsin ”itämaan” erillisyyttä ja jopa itsenäisyyttä, valtiomyytissä on katsottu Suomen valtion syntyneen jo Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 ja itsenäisyysmyyttiä luotaessa on haettu Suomen itsenäisyyden juuria mahdollisimman kaukaa menneisyydestä. Kaikki nämä Jussila purkaa puhtaasti kansallistunteen synnyttämiksi ilmiöiksi. "
______________________________
Mitä mieltä historia palstan lukijat ovat, onko Jussilan uusi idea kovinkaan onnistunut ?
Oliko Suomella autonominen asema Venäjän valtakunnassa vai olivatko Bobrikov ja Borodkin ja Panoff (ja nykyisin Jussila) sittenkin oikeassa ja Johan Richard Danielson-Kalmari ja Leo Mechelin ym. väärässä ??
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33103-1
"Näiden vanhojen tarujen myyttisyys on itsestään selvä. Sen sijaan 1800-luvun puolivälissä alkaneessa ns. tieteellisessä historiankirjoituksessa myyttejä on paljon vaikeampi havaita. Niitä on Jussilan mukaan ollut kolme suurta, joita yhdessä voidaan kutsua Suomen kansallisiksi myyteiksi. Ne ovat Ruotsi-Suomi-, valtio- ja itsenäisyysmyytti. Ruotsi-Suomi-ilmaisulla on korostettu Ruotsin ”itämaan” erillisyyttä ja jopa itsenäisyyttä, valtiomyytissä on katsottu Suomen valtion syntyneen jo Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 ja itsenäisyysmyyttiä luotaessa on haettu Suomen itsenäisyyden juuria mahdollisimman kaukaa menneisyydestä. Kaikki nämä Jussila purkaa puhtaasti kansallistunteen synnyttämiksi ilmiöiksi. "
______________________________
Mitä mieltä historia palstan lukijat ovat, onko Jussilan uusi idea kovinkaan onnistunut ?
Oliko Suomella autonominen asema Venäjän valtakunnassa vai olivatko Bobrikov ja Borodkin ja Panoff (ja nykyisin Jussila) sittenkin oikeassa ja Johan Richard Danielson-Kalmari ja Leo Mechelin ym. väärässä ??
Vastaukset 3
Vanhimmat
No mielestäni kysymyksesi on hieman harhaajohtava. Aina on "myyttejä" eli tarinoita
"menneisyydestä". Ajallemme on vain ominaista, että se ei halua tai ei tunnista omaa kasvukertomustaan tietyntyyppiseksi suureksi kertomukseksi.
Mielestäni voitaisiin yhtä hyvin kysyä, mikä myyteistä pitäisi tulla vallitsevaksi. Myytti siitä että Suomella ja sen kansalla ei ole lainkaan historiaa vaiko kertomus suomen kansan kasvusta kohti omaa itsenäisyyttä, kohti päämäärää?
Helmikuun manifesti 1898 sai aikaan suuren pettymyksen melkein kaikissa siihen aikaan eläneissä ymmärtävään ikään kasvaneissa Suomalaisissa.
Suomalaiset kokivat menettäneensä autonomiansa, kun senaatin oikeus säätää lakeja Suomessa, helmikuun manifestin määräyksestä rajoitettiin ja lainsäädäntö valtaa siirettiin suurissa määrin venäläisten käsiin.
Tuohon aikaan ei vielä kukaan ollut saanut suomalaisia vakuuttuneiksi siitä, ettei heillä olekaan autonomiaa, Bobrikov yritti selittää sellaista, mutta ei häntä yleensä otettu todesta.
Arvostettu historioitsija Osmo Jussila on esittänyt sellaisen väitteen, ettei Suomella ollutkaan autonomiaa tuolloin, joten nuo ihmiset jotka pettyivät helmikuun manifestin johdosta, eivät luonnollisesti tienneet Jussilan historian tutkimuksen tuloksista vielä silloin, tosin kun he eivät uskoneet Bobrikoviakaan, eivät kai olisi uskoneet Jussilaakaan.
Mutta monet nykyisin elävät ihmiset uskovat Jussilaa tuossa asiassa. Mä en usko.
Onko Suomella edes omaa historiaa, vai onko kaikki vain myyttiä?
Ensin pitäisi määritellä sanat "myytti" ja "historia".
Tietosanakirjan mukaan "myytti" on "taru" tai "kuvitelma". Eli myytti ei ole todellisuudessa tapahtunut.
Historia on taas "tapahtumien sarja" eli menneisyys.
Silloin nousee kysymys: Onko Suomella omia tapahtumasarjoja tai omaa menneisyyttä?
Minusta on kiistaton tosiasia, että suomalaisilla on omia kokemuksia jo Ruotsin vallan ajoilat: Nuijasodota, kaksi miehitystä 1700-luvulla (isoviha ja pikkuviha). Sen lisäksi maan valloitus v.1808-1809. Miten voidaan sanoa, että nämä eivät ole olleet erillisiä tapahtumia, kun ruotalaiset eivät kokeneet venäläismiehitystä?
Sitten on myös Viipurin pamaus, jossa suomalaiset torjuivat venäläiset yksin. Vai oliko kaikissa suomalaisten käymissä sodissa ruotsalaisia sotilaita apuna?
Tosiasia on myös se, että Porvoon valtiopäivillä(sitä nimitystä käytettiin kouluajoilta)Aleksanteri I antoi juhlallisen lupauksen pitää vanhat Ruotsin vallan ajan lait voimassa ja saman lupauksen antoivat jokainen keisari vuorollaan. 1860-luvulla Aleksanteri II ryhtyi pitämään valtiopäiviä Suomen säätyjen kanssa.
Maaliskuun manifesti v.1899 keisari rikkoi hallitsijan valan, jota on pidetty kaikkina aikoina sitovana. Muistetakoon esimerkkinä Johannes Kastaja, joka mestattiin juuri kuninkaan vannoman valan vuoksi. Se osoittaa hallitsijan valan pyhyyden.
Voidaan myös osittaa maantieteellinen tekijä ajatelutavan muodostumiselle jo Ruotsin vallan ajoilta. Esimerkiksi Suomen kuvernööri tai käskynhaltija(mitä nimitystä miiloinkin käytetiinkin), kannatti liitoutumista Puolan kanssa, koska Venäjää pidettiin uhkana. Ruotsissa pidetiin taas Puolaa uhkana ja sen vuoksi kannatettiin liitoutumista Venäjän kanssa Puolaa vastaan. Kiistaton tosiasia on myös, että Suomella oli jonkilainen Ruotsista erillinen hallinto jo Ruotsin vallan aikana, vaikka lait säädetikiin Tukholmassa.
Itsenäisyyden juurista. Tosiasia on, että suomalaiset heimot olivat itsenäisiä ennen Ruotsin vallan alaisuuteen joutumista. Niillä oli omat perinteet ja oikeuskäyntantö. En kuitenkaan usko suomalaisten tiedostaneen sitä niin että olisi koetu joudutun vieraan vallan alle. Vasta Venäjän yhteyteen siirtyminen sai suomalaiset tutemaan että oli jouduttu vieraan vallan alle pakosta, joka kypsytti kansan itsenäistymään. On muistettava, että v.1917 kukan ei ajatellut itsenäisyyttä heimoajoilta perittyvänä jatkumona, vaan jonakin, jota on kaivattu. Ainakin itsenäisyysjulistusta luettaessa saa sellaisen vaikutelman.
Edellä olevista seikoista johtuen minun on mahdotonta ymmärttää Osmo Jussilan tarkoitusperiä, jos hän haluaa kiistää Suomella olleen oma hhistoria.